Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
         01. Ympäristöhallinnon toimintamenot
              01. Ympäristöministeriön toimintamenot
              04. Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot
              29. Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
              65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon
         10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu
         20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

01. Ympäristöhallinnon toimintamenotPDF-versio

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Selvitysosa: Ympäristöhallinto rakentaa kestävää elinympäristöä ja tukee vihreää kasvua sekä puhtaita ratkaisuja. Tavoitteena on parempi ympäristö tuleville sukupolville. Ympäristöstä, ympäristön tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä tuotetaan tietoa, arvioidaan vaihtoehtoisia kehityssuuntia ja kehitetään ratkaisuja kestävän kehityksen ja kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimintaa ja voimavaroja suunnataan strategisten linjausten mukaisesti. Säädösten ja toimenpiteiden vaikutusten arviointia kehitetään sekä lupa- ja viranomaismenettelyjä sujuvoitetaan.

Ympäristöhallinnon henkilöstövoimavaroja johdetaan ja osaamista kehitetään suunnitelmallisesti tavoitteena säilyttää ympäristöhallinnon palvelukyky ja turvata henkilöstön motivaatio.

Ympäristöministeriö osallistuu valtion aluehallinnon strategiseen ohjaukseen yhteistyössä sitä ohjaavien muiden ministeriöiden kanssa sekä huolehtii virastojen ympäristötehtävien toiminnallisesta ohjauksesta.

Aluehallintovirastojen ympäristölupatehtävien tulostavoitteet ja toimintamenot on budjetoitu valtiovarainministeriön pääluokkaan momentille 28.40.01.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot on budjetoitu työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan momentille 32.01.02. Ympäristöministeriö asettaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille seuraavat alustavat tulostavoitteet tukemaan pääluokkaperusteluissa esitettyjä toimialan vaikuttavuustavoitteita:

Vähähiilinen ja energiatehokas Suomi
  • — Osallistutaan energia- ja ilmastostrategian ja ilmastolain mukaisen suunnitelman toteuttamiseen
  • — Tuulivoimarakentamista ohjataan ympäristön, kansalaisten ja kokonaistaloudellisuuden kannalta optimaalisille paikoille.
Luonnonvarojen kestävä käyttö ja toimivat kierrätysmarkkinat
  • — Tehostetaan toimia jätealan lainsäädännön toimeenpanossa ja sen tavoitteiden toteuttamisessa
  • — Edistetään kiertotaloutta ja kestäviä julkisia hankintoja
  • — Edistetään luonnonvarojen ekologisesti kestävää käyttöä.
Hyvä ympäristön tila
  • — Huolehditaan ympäristönsuojelulain toimeenpanosta, muun muassa sähköisten lupa- ja valvontajärjestelmien avulla, ja tehostetaan vesilain, jätelain, kemikaalilain ja nitraattiasetuksen toimeenpanon valvontaa ja raportointia. Tuetaan aluehallintovirastoja lupa-asioiden käsittelyssä sekä osallistutaan ympäristölupamääräysten perustana olevien parhaan käyttökelpoisen tekniikan velvoitteiden valmisteluun. Huolehditaan riskinarvioinnin perusteella laadittujen valvontasuunnitelmien ja ohjelmien toteutumisesta
  • — Edistetään valtakunnallisen pilaantuneiden maa-alueiden tutkimus- ja kunnostusohjelman toteutumista
  • — Toteutetaan vuoteen 2021 ulottuvia vesien- ja merenhoidon suunnitelmia ja toimenpideohjelmia sekä edistetään valtion avustuksilla vesien tilaa parantavia hankkeita ja ravinteiden kierrätystä. Osallistutaan merenhoitosuunnitelman ensimmäisen osan päivittämiseen ja aloitetaan vuoteen 2027 ulottuvien vesienhoitosuunnitelmien tarkistaminen
  • — Lisätään tietoa pohjavesiin kohdistuvista riskeistä ja toteutetaan pohjavesialueiden määritystä ja luokittelua
  • — Kaupunkiseutujen vaikutuksiltaan merkittävien yleis- ja asemakaavojen laatimista tuetaan yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi, liikennetarpeen vähentämiseksi sekä palvelurakenteen kehittämiseksi. Parannetaan kaupunkiseutukokonaisuuksien suunnittelun edellytyksiä ja kehitetään yhteistyössä kuntien kanssa maaseuturakentamisen käytäntöjä alueiden erilaisuus huomioon ottaen
  • — Alueidenkäytön ja rakentamisen edistämisessä otetaan huomioon elinympäristön turvallisuus, terveellisyys ja viihtyisyys sekä kulttuuriympäristön arvot ja viherrakenne
  • — Toteutetaan ympäristöhallinnon ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimintaohjelmaa
  • — Toteutetaan kulttuuriympäristöstrategiaa ja edistetään kulttuuriympäristön hyvää hoitoa.
Monimuotoinen luonto ja toimivat ekosysteemipalvelut
  • — Vaikutetaan luonnon monimuotoisuuden kadon pysäyttämiseen erityisesti luontotyyppien ja uhanalaisten lajien suojelun monipuolisella keinovalikoimalla sekä edistämällä Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa (METSO) ja soidensuojelua
  • — Yhdenmukaistetaan ja tehostetaan toimintatapoja Natura 2000 -verkoston suojelun toimeenpanon, Natura-alueiden tilan arvioinnin ja alueita heikentävien toimien ennaltaehkäisemisen osalta.

Tunnuslukuja

Indikaattori2015
toteutuma
2016
toteutuma
2017
tavoite
2018
tavoite
     
METSO-alueiden suojelu, ha5 9535 3053 4004 500
Ympäristönsuojelun valvontatarkastukset, kpl1 5872 0242 1002 200
Valtion jätehuoltotyönä toteutetut pilaantuneiden alueiden kunnostukset, kpl 10111410
Palvelujen ja joukkoliikenteen järjestämistä tukeva taajamarakenne kaupunkiseuduilla (vähintään 20 as/ha alueella asuvan väestön osuus koko kaupunkiseudun väestöstä), %6463,91)63,963,9

1) Ennuste

01. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 26 456 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös korvauksiin, joita suoritetaan Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle seuraavista EU-asetuksiin ja EU-direktiiveihin perustuvista markkinavalvontatehtävistä:

1) sähkö- ja elektroniikkalaitteissa, pakkauksissa sekä paristoissa ja akuissa käytettävien vaarallisten aineiden käytön rajoittaminen ja pakkausten perusvaatimukset, raskasmetallipitoisuudet ja merkinnät

2) otsonikerrosta heikentäviä aineita sekä fluorattuja kasvihuonekaasuja koskevien Euroopan unionin asetusten edellyttämä laitteiden huoltajien pätevyyden toteaminen, rekisteröiminen ja valvonta

3) rakennustuotteet

4) rakennustuotteiden ekosuunnittelu ja energiamerkintä.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää korvauksiin Motiva Services Oy:lle Euroopan unionin ympäristömerkin myöntämisjärjestelmän mukaisten tehtävien hoidosta, Tukesille korvauksiin CE-merkitsemättömien tuotteiden markkinavalvonnasta sekä valtionavustusten maksamiseen yliopistoille, korkeakouluille ja muille vastaaville tutkimustoimintaa harjoittaville yhteisöille tutkimustoimintaan.

Selvitysosa: Ympäristöministeriön keskeiset tavoitteet vuodelle 2018:

Vähähiilinen ja energiatehokas Suomi
  • — Vaikutetaan Pariisin sopimuksen toimeenpanon valmisteluun ja muuhun kansainväliseen ilmastoyhteistyöhön. Vaikutetaan EU:ssa vuodelle 2030 asetetun vähintään 40 prosentin päästövähennystavoitteen toimeenpanoon. Toteutetaan keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman ja energia- ja ilmastostrategian mukaisia toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi
  • — Parannetaan uudisrakentamisen sekä olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta samalla huolehtien rakentamisen laadusta, rakennusten kosteusturvallisuudesta ja sisäilmastosta
  • — Edistetään uusiutuvan energian hyödyntämistä sekä rakennetun ympäristön vähähiilisyyttä ja energiatehokkuutta uuden energia- ja ilmastostrategian mukaisesti.
Luonnonvarojen kestävä käyttö ja toimivat kierrätysmarkkinat
  • — Toteutetaan aloitteita ja osallistutaan aloitteisiin, joilla edistetään vihreää taloutta
  • — Vaikutetaan EU:n kiertotaloutta koskeviin aloitteisiin ja jätelainsäädäntöehdotusten valmisteluun
  • — Edistetään haitallisten aineiden ja kemikaalien hallintaa kestävän kierrätystalouden turvaamiseksi
  • — Valmistellaan kierrätystä edistävää sääntelyä ja ratkaisuja
  • — Edistetään ravinteiden kierrätyksen uusia menetelmiä vesien hyvän tilan saavuttamiseksi ja ravinneomavaraisuuden lisäämiseksi
  • — Vaikutetaan ympäristönäkökohtien huomioon ottamiseen maatalous-, metsä- ja energiasektorilla sekä muussa biotaloudessa
  • — Vahvistetaan arktisten alueiden ympäristökysymysten näkyvyyttä ja edistetään suojelutoimien vaikuttavuutta.
Hyvä ympäristön tila
  • — Ohjataan ympäristönsuojelulain toimeenpanoa. Valmistellaan uusia ehdotuksia ympäristölupamenettelyn sujuvoittamiseksi laadittujen selvitysten perusteella
  • — Sujuvoitetaan ympäristönsuojelun lupamenettelyä sähköisellä asioinnilla
  • — Toteutetaan ja edistetään valtakunnallisen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategiaa sekä sen sisältämää valtakunnallista tutkimus- ja kunnostusohjelmaa sekä pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuksen kokeiluhanketta
  • — Valmistellaan valtakunnallista öljyntorjuntaohjelmaa
  • — Valmistellaan kansallista ilmansuojeluohjelmaa
  • — Toteutetaan kansallista vaarallisia kemikaaleja koskevaa ohjelmaa
  • — Tehostetaan haitallisten ja vaarallisten aineiden seurantaa lisääntyneiden vaatimusten vuoksi
  • — Ohjataan ja edistetään vuoteen 2021 voimassa olevien vesien ja merenhoidon suunnitelmien toteutusta, päivitetään merenhoitosuunnitelman ensimmäinen osa ja ohjataan vuoteen 2027 ulottuvien vesienhoitosuunnitelmien tarkistamista sekä jatketaan kansainvälistä yhteistyötä Itämeren ja vesien hyvän tilan saavuttamiseksi
  • — Vahvistetaan maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön kokonaisuudistuksessa tarvittavaa tietopohjaa ja laaditaan suuntaviivat suunnittelujärjestelmän uudistamiselle. Valmistellaan maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön kokonaisuudistusta
  • — Huolehditaan valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevan valtioneuvoston päätöksen toimeenpanosta
  • — Osallistutaan maakuntauudistuksen valmisteluun ja edistetään maakunnille siirtyvien ympäristötehtävien järjestämistä siten, että niistä voidaan huolehtia laadukkaasti
  • — Tuetaan merialuesuunnitelmien laatimista
  • — Tehostetaan keinoja kulttuuriympäristöstrategian tavoitteiden toteuttamiseksi laaja-alaisesti koko yhteiskunnassa
  • — Jatketaan rakentamisen ohjauksen kehittämistä uudistamalla rakentamista koskevia ohjeita
  • — Vaikutetaan EU:n rakennustuoteasetuksen ongelmien ratkaisemiseen, jotta rakennustuotteiden sisämarkkinat toimisivat paremmin. Uudistetaan rakennustuotteiden hyväksyntää koskevia kansallisia asetuksia vastaamaan uudistettuja rakentamisen olennaisia teknisiä vaatimuksia
  • — Tehostetaan ja sujuvoitetaan ympäristöön kohdistuvia lupa- ja arviointimenettelyjä
  • — Valmistellaan arktisen YVA:n hyvien käytäntöjen suosituksia
  • — Edistetään digitalisaatiota koko ympäristöhallinnon toimialueella.
Monimuotoinen luonto ja toimivat ekosysteemipalvelut
  • — Vastataan luonnon monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen ja EU:n biodiversiteettistrategian kansallisesta toimeenpanosta toteuttamalla kansallista strategiaa ja toimintaohjelmaa
  • — Valmistellaan luonnonsuojelualueiden perustamissäädöksiä suunnitelmallisesti
  • — Viimeistellään luontotyyppien uhanalaisuusarviointi, jatketaan lajien uhanalaisuusarviointia ja käynnistetään luonto- ja lintudirektiivien raportoinnit. Parannetaan lajien ja luontotyyppien suojelun tasoa tuoreen tiedon ja priorisoitujen suojelutoimien avulla
  • — Edistetään vapaaehtoista luonnonsuojelua ja ekosysteemipalvelujen kestävää käyttöä kehittäen erityisesti luonnon virkistyskäyttöä, luontomatkailua ja maisemanhoitoa.
Hyvinvointia ja kilpailukykyä tukevat asumisolot
  • — Suunnitteluyhteistyöllä ja toteuttamalla isoilla kaupunkiseuduilla MAL-sopimusten sisältämiä toimenpiteitä lisätään asunto- ja tonttitarjontaa ja asuntorakentamista. Parannetaan kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen toimivuutta ja taloudellisuutta, vähennetään liikennetarpeita sekä tuetaan kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edellytyksiä. Samalla parannetaan elinympäristön laatua
  • — Kytketään asuntotarjonnan lisääminen ja tukeminen aiempaa tiiviimmin työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseen sekä asumisolojen parantaminen hyvän lähiympäristön tuottamiin hyvinvointivaikutuksiin
  • — Alueiden käytön suunnittelun ja rakentamisen kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota alueiden elinvoimaan, erilaisuuteen, erilaisten asuinympäristöjen vahvuuksiin ja maaseudun tarpeisiin
  • — Suunnataan asuntokantaan kohdentuvat tukitoimet siten, että ne mahdollisimman tehokkaasti edistävät ikääntyneiden ja vammaisten mahdollisuuksia asua kotonaan
  • — Edistetään turvapaikan saaneiden asumista kotoutumisen tukemiseksi.
Tutkimus-, ennakointi-, arviointi- ja selvitystoiminta (T&K/TEAS)

Tuotetaan hallinnolle tietoa, joka palvelee toiminnan ennakointia, ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön valmistelua, kehittämistä ja toimeenpanoa, kansainvälistä yhteistyötä sekä päätöksentekoa ja päätösten vaikutusten arviointia.

Vuoden 2018 kohteita ovat uudistetun ympäristönsuojelulain toimeenpano, kustannustehokas ja kestävä ilmastopolitiikka, kiertotalous, luonnonvarojen kestävän käytön ja materiaalitehokkuuden edistäminen, vesien- ja merenhoitosuunnitelmien, luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelman ja METSO-ohjelman toimeenpano, maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen vaatima tietopohja, rakennetun ympäristön laatu ja kestävyys (mm. ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tulosten käyttöönotto, rakennusten energiatehokkuus ja puukerrostalojen rakentamisen edistäminen), kaupunkiseutujen yhdyskunta- ja palvelurakenne, maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen kaupunkiseuduilla ml. metropolipolitiikka, asuntopolitiikka, kulttuuriympäristö, suunnitelmallinen kiinteistönpito ja digitalisaation edellytysten luominen prosesseissa.

Markkinavalvontatehtävät

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) hoitaa ympäristöministeriön toimeksiannosta vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa annetun lain (387/2013) ja akuista ja paristoista annetun valtioneuvoston asetuksen (520/2014) markkinavalvontaa sekä pakkausten perusvaatimuksia, raskasmetallipitoisuuksia ja merkintöjä koskevien tuotevaatimusten valvontaa pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (518/2014) mukaisesti.

Tukes hoitaa myös otsonikerrosta heikentävistä aineista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2009 ja fluoratuista kasvihuonekaasuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 517/2014 edellyttämät pätevyystodistukset, niiden rekisteröinnin ja valvonnan valtioneuvoston asetuksen (766/2016) mukaisesti. Pätevyystodistusten käsittelytuotot tuloutetaan momentille 12.35.99.

EU:n rakennustuoteasetukseen (EU) N:o 305/2011 perustuvaa rakennustuotteiden markkinavalvontaa hoitaa Tukes maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 181 §:n nojalla. CE-merkittyjen rakennustuotteiden markkinavalvontaa koskevat velvoitteet on säädetty rakennustuoteasetuksessa. Tukes hoitaa maankäyttö- ja rakennuslain 181 §:n nojalla myös eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä annetun lain (954/2012) mukaisen markkinavalvonnan. Energiamerkintädirektiivin (2010/30/EU) ja ecodesign-direktiivin (2009/125/EY) täytäntöönpanosäädösten asianmukaisen soveltamisen markkinavalvonta perustuu lakiin tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista (1005/2008), jonka mukaisesti Tukes vastaa markkinavalvonnasta.

EU-ympäristömerkistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (66/2010/EY) 4 artiklan toimeenpanon kansalliseksi toimivaltaiseksi elimeksi on laissa EU-ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä (86/2011) nimetty Motiva Services Oy, jolle korvataan ympäristömerkkiin liittyvistä tehtävistä aiheutuvia menoja.

Työajan jakautuminen tehtäväalueille (htv)

Tehtäväalue2016
toteutuma
2017
arvio
2018
arvio
    
Ympäristönsuojelu515453
Luontoympäristö515249
Rakennettu ympäristö747471
Tieto ja viestintä121313
Hallinto ja kansainväliset asiat504948
Kansliapäällikkö ja alaiset555
Yhteensä243247239

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
    
Bruttomenot27 48028 28527 256
Bruttotulot1 144800800
Nettomenot26 33627 48526 456
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta11 941  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle14 002  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman koordinointi (siirto momentille 35.20.55)-500
Palkkaliukumasäästön VNHY-osuuden tarkistus (siirto momentille 23.01.01)-3
Säästöjen VNHY-osuuden palautus momentilta 23.01.0127
Siirto momentille 35.10.66-80
Tukesin markkinavalvontatestaus60
Valtioneuvoston lehtihankintojen keskittäminen lopuilta osin (siirto momentille 23.01.01)-13
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-17
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-7
Lomarahojen alentaminen (Kiky)2
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-8
Toimintamenojen tuottavuussäästö-164
Toimintamenosäästö (HO 2015)-144
Työajan pidentäminen (Kiky)-16
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-28
Tasomuutos-138
Yhteensä-1 029

2018 talousarvio26 456 000
2017 I lisätalousarvio-13 000
2017 talousarvio27 485 000
2016 tilinpäätös28 397 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 26 456 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös korvauksiin, joita suoritetaan Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle seuraavista EU-asetuksiin ja EU-direktiiveihin perustuvista markkinavalvontatehtävistä:

1) sähkö- ja elektroniikkalaitteissa, pakkauksissa sekä paristoissa ja akuissa käytettävien vaarallisten aineiden käytön rajoittaminen ja pakkausten perusvaatimukset, raskasmetallipitoisuudet ja merkinnät

2) otsonikerrosta heikentäviä aineita sekä fluorattuja kasvihuonekaasuja koskevien Euroopan unionin asetusten edellyttämä laitteiden huoltajien pätevyyden toteaminen, rekisteröiminen ja valvonta

3) rakennustuotteet

4) rakennustuotteiden ekosuunnittelu ja energiamerkintä.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää korvauksiin Motiva Services Oy:lle Euroopan unionin ympäristömerkin myöntämisjärjestelmän mukaisten tehtävien hoidosta, Tukesille korvauksiin CE-merkitsemättömien tuotteiden markkinavalvonnasta sekä valtionavustusten maksamiseen yliopistoille, korkeakouluille ja muille vastaaville tutkimustoimintaa harjoittaville yhteisöille tutkimustoimintaan.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 78 000 euroa.

Selvitysosa: Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 188 000 euroa palkkausten tarkistuksiin sekä vähennyksenä siirtona momentille 23.01.01 70 000 euroa ympäristöministeriön hankintojen tukemiseen ja 40 000 euroa ministeriöiden arkistojen järjestämiseen.


2018 I lisätalousarvio78 000
2018 talousarvio26 456 000
2017 tilinpäätös27 472 000
2016 tilinpäätös28 397 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 78 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 500 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäys on siirtoa momentilta 35.20.55 ja aiheutuu maankäyttöpäätösten digitalisaatiohankkeiden toteuttamisesta johtuvista menoista.


2018 II lisätalousarvio500 000
2018 I lisätalousarvio78 000
2018 talousarvio26 456 000
2017 tilinpäätös27 472 000
2016 tilinpäätös28 397 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 500 000 euroa.

04. Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22 637 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Suomen ympäristökeskus (SYKE) kehittää ratkaisuja kestävän kehityksen edistämiseksi erityisesti valtioneuvoston, muun julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän käyttöön. Ratkaisujen pohjaksi SYKE tuottaa tietoa ympäristöstä, sen tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä arvioi vaihtoehtoisia kehityssuuntia. SYKE huolehtii myös useista EU-lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten edellyttämistä raportoinneista sekä hoitaa eräitä ympäristövalvonnan ja muita viranomaistehtäviä.

SYKE hoitaa myös maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvia vesivarojen käytön ja hoidon tehtäviä. SYKE:n toimintamenoista näihin tehtäviin kohdennetaan noin 1 500 000 euroa. SYKE:n toimintamenomäärärahaa arvioidaan käytettävän näihin tehtäviin noin 20 henkilötyövuoden ja erillisrahoitusta noin 16 henkilötyövuoden kustannusten kattamiseen. Muutokset tarkennetaan yhteisen suunnittelun kautta.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Suomen ympäristökeskuksen toiminta vaikuttaa yhteiskunnan kehityksen kestävyyteen tuottamalla ja välittämällä uutta tietoa ja uusia ratkaisumalleja. Tiedon keskeisiä käyttäjiä ovat valtioneuvosto, aluehallinto, kunnat, maakuntien liitot, liike-elämä, tiedotusvälineet, kansalaisjärjestöt sekä yksityiset kansalaiset.

Vaikuttavuustavoitteet ovat:

  • — Biotalouden ja kiertotalouden kasvu ja uudet ratkaisut ovat kestäviä ilmastonmuutoksen hillinnän, vesi- ja muiden luonnonvarojen käytön, vesistöjen ja Itämeren kuormittumisen sekä ekosysteemien turvaamisen kannalta
  • — Elinympäristöt ovat monimuotoisia, terveellisiä sekä hyvinvointia edistäviä ja niiden vaikutukset terveyteen tiedostetaan
  • — Ympäristöä koskevaa tietoa tuotetaan, jaetaan ja käytetään tehokkaasti, digitalisaation myötä kansalaisten osallistumisen edellytykset elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon paranevat ja ympäristötiedon tuottamiseen, jalostamiseen ja jakeluun kehittyy uutta yritystoimintaa
  • — Ympäristösääntelyn ongelmakohdat on tunnistettu ja ne on ratkaistu kokeilemalla uusia toimintamalleja ja käyttämällä hyväksi osallistavaa sääntelyn kehittämistä sekä sääntelyn ja kokeilujen johdonmukaista arviointia
  • — Eri toimijoiden yhteistyöhön perustuvat kokeilut tuottavat innovaatioita ja ratkaisumalleja, joiden avulla suomalaisen yhteiskunnan ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä voidaan vahvistaa ja joita voidaan hyödyntää myös kansainvälisesti.
Toiminnallinen tuloksellisuus
Tuotokset ja laadunhallinta

Ympäristöministeriö asettaa Suomen ympäristökeskuksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat tulostavoitteet:

  • — SYKE lisää edelleen ammatillisten ja tieteellisten julkaisujen määrää suhteutettuna työpanoksen määrään
  • — SYKE lisää sähköisten tiedonvälityskanavien käyttöä ympäristöä koskevan tiedon jakamisessa
  • — SYKE huolehtii sekä julkisoikeudellisen että liiketaloudellisen toimintansa kustannusvastaavuudesta
  • — SYKE huolehtii palvelukyvystään erityisesti tulosohjaavien ministeriöiden sekä aluehallinnon kannalta tarkasteltuna
  • — SYKE huolehtii toimintaansa koskevan viestinnän laadusta median kannalta tarkasteltuna.

SYKE keskittyy toiminnassaan:

  • — ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen, erityisesti näihin liittyviin ohjausjärjestelmiin ja -keinoihin sekä toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin ja seurantaan
  • — kiertotalouden ja biotalouden edistämiseen ja materiaalien ja energian käytön tehokkuuden lisäämiseen
  • — vesistöjen, pohjavesien ja Itämeren suojelun, hoidon ja kestävän käytön edistämiseen sekä Itämereen ja vesiin kohdistuvien paineiden vaikutuksiin ja tilan seurantaan sekä öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaan
  • — luonnonvarojen kestävän käytön ja vaikutusten arvioinnin edistämiseen sekä uudentyyppisten riskien tunnistamiseen ja ratkaisujen löytämiseen
  • — luonnon monimuotoisuuden tilan seurantaan ja turvaamiseen, luonnon kestävän käytön ja ekosysteemien toimintaan perustuvien palvelujen ylläpidon edistämiseen ja ratkaisuihin sekä luonnonvarapalveluihin perustuvan liiketoiminnan edistämiseen
  • — kaupungistumista, maankäyttöä, rakennettua ympäristöä ja liikennejärjestelmiä koskevan tiedon tuottamiseen ja jakamiseen sekä käyttötarpeiden yhteensovittamista tukevien ohjauskeinojen kehittämiseen.

SYKE ottaa tutkimus- ja kehittämistoiminnassaan huomioon myös merkitykseltään kasvavat ympäristökysymykset, kuten:

  • — globaalien ympäristömuutosten voimakkaampi heijastuminen Suomeen
  • — ympäristöä koskevan hallinnan muutokset
  • — ikääntymisen ja väestörakenteen muutoksen vaikutukset palvelurakenteisiin, asumiseen ja liikkumiseen.
Taloudellisuus

Maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan tuloja arvioidaan kertyvän 4,9 milj. euroa, josta vientitoiminnan osuudeksi arvioidaan lähes puolet. Muulta valtionhallinnolta arvioidaan saatavan rahoitusta 15,2 milj. euroa, josta yhteisrahoitteista 11,5 milj. euroa. Talousarvion ulkopuolinen rahoitus arvioidaan 7,4 milj. euroksi, josta EU:n osuus on noin 4 milj. euroa. Entistä voimakkaampi kansainvälinen verkostoituminen vahvistaa SYKE:n kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.

Tuottavuus

SYKE keskittää pääkaupunkiseudun toimintansa Viikkiin 2017—2019. Muutto tapahtuu vaiheittain ja aiheuttaa kokonaisuudessaan 2,0—2,5 milj. euron kertaluonteiset kustannukset. Vuonna 2018 kyseisten kertaluonteisten kustannusten määrä on noin 1,5 milj. euroa. Toimitilaratkaisu tuo vuodesta 2020 alkaen vuoden 2015 tasoon verrattuna 1,5 milj. euron vuotuiset säästöt.

Tuottavuutta parannetaan kehittämällä verkostoyhteistyötä, toimintaprosesseja ja tietojärjestelmiä sekä laajentamalla sähköisiä verkkopalveluja kansallisesti ja kansainvälisesti. Tuottavuutta nostetaan myös tukitoiminnoissa. Merentutkimuksen kansallista koordinaatiota ja tutkimusinfrastruktuuria edistetään kansallisten tutkimusinfrastruktuurilinjausten mukaisesti.

Koko ympäristöhallinnon tuottavuutta parannetaan muun muassa kehittämällä ympäristön seurantaa ja tietojärjestelmiä sekä lisäämällä seurantaan perustuvan raportoinnin automatisointia ja tietovarantoihin liittyvää yhteistyötä.

Tuottavuutta parannetaan myös monipuolistamalla valtion tutkimuslaitosten, yliopistojen ja yritysten kanssa tehtävän tutkimusyhteistyön toimintamalleja sekä kehittämällä yhdessä seurantamenetelmiä ja hyödyntämällä seurannassa uusia yhteistyömalleja sekä lisäämällä edelleen toimitila-, laboratorio- ja tutkimusinfrayhteistyötä.

SYKE:n kokonaishenkilötyövuosien arvioidaan olevan noin 505 vuonna 2018. Henkilötyön määrän vähentämisen tarvetta kasvattaa Viikkiin muutosta aiheutuvien liittyvien kertaluonteisten kustannusten aiheuttama säästötarve. Toimintamenomomentin suoralla budjettirahoituksella palkatun henkilöstön määrä vastaa 232 henkilötyövuotta. Muun henkilöstön määrä riippuu ensisijaisesti ulkopuolisen rahoituksen kehittymisestä. Henkilöstövoimavaroja kohdennetaan strategisten tavoitteiden sekä käytettävissä olevan rahoituksen määrän mukaisesti.

Suomen ympäristökeskuksen henkilötyövuodet vuosina 2016—2018

Tehtäväalue2016
toteutuma
2017
arvio
2018
arvio
    
Henkilötyön määrä (htv)556530505

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
    
Bruttomenot54 58752 87850 137
Bruttotulot 26 06427 00027 500
Nettomenot28 52325 87822 637
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta5 867  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle7 159  

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
    
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot   
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus11 34411 70011 500
— EU:lta saatava rahoitus3 2543 7004 000
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 2 5532 6003 000
Tuotot yhteensä17 15118 00018 500
    
Hankkeiden kokonaiskustannukset26 62627 69229 839
    
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset)-9 475-9 692-11 339
Omarahoitusosuus, %363538

Yhteisrahoitteisten hankkeiden kustannusvastaavuus vaihtelee hanketyypeittäin ja määräytyy eri rahoittajatahojen rahoitusehtojen mukaan.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Rakenteelliset muutokset (HO 2015)-600
Tuottavuushankesäästö (Envibase)-500
Ympäristötiedon hankinnan, varastoinnin ja jakelun kehittämishanke Envibase (v. 2017 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20)-1 640
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-29
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-12
Lomarahojen alentaminen (Kiky)-3
Palkkaliukumasäästö-38
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-11
Toimintamenojen tuottavuussäästö-132
Toimintamenosäästö (HO 2015)-151
Työajan pidentäminen (Kiky)-21
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-33
Vuokrien indeksikorotus6
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö-8
Tasomuutos-69
Yhteensä-3 241

2018 talousarvio22 637 000
2017 talousarvio25 878 000
2016 tilinpäätös29 815 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22 337 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys 300 000 euroa talousarvioesityksen 22 637 000 euroon nähden aiheutuu siirrosta momentille 35.10.70 merentutkimusalus Arandan peruskorjauksen lisäkustannusten rahoittamiseksi.


2018 talousarvio22 337 000
2017 talousarvio25 878 000
2016 tilinpäätös29 815 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Momentille esitetään 22,337 milj. euroa, joka on 3,541 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2017. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) toiminnallisen rahoituksen määrä tulee olemaan kuluvana vuonna noin 60 milj. euroa, joten se on onnistunut erittäin hyvin ulkopuolisen rahoituksen hauissa. Toimintamenojen väheneminen vaikeuttaa kuitenkin hankerahoituksen saantia, koska rahoittajien yleensä edellyttämiin omarahoitusosuuksiin on käytettävissä entistä niukempi rahoitus.

Valiokunta nostaa esiin myös Suomen ympäristökeskuksen muuton uusiin tiloihin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan siitä aiheutuu 1,8 milj. euron kertaluonteiset lisäkustannukset johtuen mm. laboratorion vaatimista muutoksista. Toimitilaratkaisulla arvioidaan saavutettavan 1,5 milj. euron vuosittaiset kustannussäästöt, mutta ne realisoituvat vasta vuonna 2019. Valiokunta pitää tarpeellisena, että hallitus tarkastelee toimintamenoja tältä osin uudelleen ja harkitsee kustannusten sisällyttämistä vuoden 2018 lisätalousarvioesitykseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22 337 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 714 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäyksestä 214 000 euroa aiheutuu palkkausten tarkistuksista ja 500 000 euroa SYKE:n toimintojen Viikkiin siirtymisestä aiheutuvista muuttokustannuksista.


2018 I lisätalousarvio714 000
2018 talousarvio22 337 000
2017 tilinpäätös25 878 000
2016 tilinpäätös29 815 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 8/2018 vp (19.6.2018)

Valiokunta nosti vuoden 2018 budjettimietinnössään (VaVM 22/2017 vp — HE 106/2017 vp, HE 176/2017 vp) esiin tarpeen ottaa talousarviossa huomioon merentutkimusalus Arandan ylläpitomenot. Aluksen peruskorjaus on valmistunut keväällä 2018, mutta valiokunnan saaman selvityksen mukaan sen käyttötalouden turvaaminen on edelleen avoinna.

Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomen ympäristökeskus yhdessä ympäristöministeriön kanssa huolehtii siitä, että peruskorjattua Arandaa hyödynnetään täysimääräisesti ja sen käyttökustannukset pystytään kattamaan. Keskeistä on mm. löytää alukselle uusia käyttäjiä laajentamalla sen toimintaa esimerkiksi Itämerellä ja Jäämerellä.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 714 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 1 260 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäys on siirtoa momentilta 35.20.55 ja aiheutuu SYKE:n toimintojen Viikkiin siirtymisestä johtuvista muuttokustannuksista.


2018 II lisätalousarvio1 260 000
2018 I lisätalousarvio714 000
2018 talousarvio22 337 000
2017 tilinpäätös25 878 000
2016 tilinpäätös29 815 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 1 260 000 euroa.

29. Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 6 435 000 euroa.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Valtori (siirto momentilta 28.01.29)30
Yhteensä30

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2018 talousarvio6 435 000
2017 talousarvio6 405 000
2016 tilinpäätös5 844 392

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 6 435 000 euroa.

65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 1 730 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) avustuksiin valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille

2) valistus- ja neuvontatoiminnan tukemiseen valtakunnallisille asunto- ja rakennusalan järjestöille

3) saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 12 §:n mukaisiin avustuksiin saariston ympäristönhoitoa edistäviin hankkeisiin

4) saaristoalueiden ja tunturialueiden jätehuoltoa edistävän toiminnan tukemiseen

5) kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista sekä muuta ympäristökasvatusta ja -valistusta edistävien valtakunnallisesti ja alueellisesti merkittävien projektiluonteisten hankkeiden tukemiseen.

Selvitysosa: Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Pidä Saaristo Siistinä ry:n alushankinta -avustus-500
Suomen Metsästäjäliiton avustus-50
Yhteensä-550

2018 talousarvio1 730 000
2017 talousarvio2 280 000
2016 tilinpäätös1 734 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Momentille esitetään 1,73 milj. euroa. Vuonna 2017 määrärahaan sisältyi Pidä Saaristo Siistinä ry:lle uuden huoltoaluksen hankintaan 500 000 euroa. Uusi Paraisilla rakennettu alus otettiin käyttöön kesäkuussa 2017, ja sen hinta oli 1,6 milj. euroa.

Vuonna 2017 momentilta myönnettiin 930 000 euroa avustuksia 36 järjestölle niiden perustoimintaan tai neuvonta- ja valistustyöhön. Ympäristönhoitoon (ml. saaristo- ja tunturialueiden jätehuolto) käytettiin yhteensä 550 000 euroa sekä ympäristökasvatus- ja valistushankkeisiin 250 000 euroa. Lisäksi osoitettiin 50 000 euroa Suomen Metsästäjäliiton tekemään ympäristötyöhön.

Valiokunta pitää momentilta myönnettäviä avustuksia tarpeellisina. Varsin pienellä avustuksella on voitu tehokkaasti tukea kansalaisyhteiskunnan toimijoita ympäristötietoisuuden lisäämiseksi sekä erilaisten ympäristö-, rakennus- ja asuntoalan toimien toteuttamiseksi.

Valiokunta lisää momentille 105 000 euroa järjestöille myönnettäviin avustuksiin.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 1 835 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) avustuksiin valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille

2) valistus- ja neuvontatoiminnan tukemiseen valtakunnallisille asunto- ja rakennusalan järjestöille

3) saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 12 §:n mukaisiin avustuksiin saariston ympäristönhoitoa edistäviin hankkeisiin

4) saaristoalueiden ja tunturialueiden jätehuoltoa edistävän toiminnan tukemiseen

5) kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista sekä muuta ympäristökasvatusta ja -valistusta edistävien valtakunnallisesti ja alueellisesti merkittävien projektiluonteisten hankkeiden tukemiseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 600 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäyksestä 100 000 euroa on siirtoa momentilta 35.10.61 yhdistyksille kohdistettavien avustusten lisäämiseen.

Pidä Saaristo Siistinä ry tekee ympäristönhuoltotyötä saaristoalueilla. Yhdistyksen huoltoalus miehistöineen vastaa Saimaan alueella noin 70 kuntien, kaupunkien, virkistysaluesäätiön tai -yhdistyksen omistaman retkisataman huollosta. Lisäyksestä 500 000 euroa aiheutuu Vuoksen vesistöalueen käyttötarpeeseen soveltuvan aluksen hankinnasta. Arvioitu hankintahinta on yhteensä 1,2 milj. euroa. Investointia kokonaisuudessaan on mahdotonta irrottaa yhdistyksen perusrahoituksesta.


2018 I lisätalousarvio600 000
2018 talousarvio1 835 000
2017 tilinpäätös2 280 000
2016 tilinpäätös1 734 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 8/2018 vp (19.6.2018)

Momentille esitetään 600 000 euron lisäystä, josta osoitetaan 500 000 euroa Pidä Saaristo Siistinä ry:n alushankintaan ja 100 000 euroa yhdistysten avustusten lisäämiseen.

Eduskunta lisäsi momentille vuoden 2018 talousarvion käsittelyn yhteydessä 105 000 euroa, ja valiokunta oli siinä käsityksessä, että momentin määrärahasta osoitetaan yleisavustusta myös Suomen Metsästäjäliitto ry:lle. Harkinnanvaraiset avustukset on kuitenkin jaettu kokonaisuudessaan kevään päätöksellä (VN/1132/2018, 14.5.2018) muille järjestöille.

Valiokunta painottaa, että ympäristöministeriön tulee jatkossa jakaa momentin avustusta kaikille valtakunnallisesti laajaa ympäristö- ja luonnonsuojelutyötä tekeville toimijoille järjestön nimestä riippumatta. Myös järjestön toimiala voi jakaantua vahvasti eri hallinnonaloille. Ympäristötyön osuutta ei tule suhteuttaa tai tarkastella järjestön koko toimintaan verraten, vaan katsoa sen laajuutta ja merkitystä omana kokonaisuutenaan. Suomen Metsästäjäliitto ry:n piirissä tehtävä ympäristötyö on laajuudeltaan ja vaikuttavuudeltaan merkittävää mm. kosteikkojen rakentamisessa.

Valiokunta kohdistaa momentille esitetyn 100 000 euron lisäyksen yleisavustuksena Suomen Metsästäjäliitto ry:lle käytettäväksi mm. kosteikkojen rakentamiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 600 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahasta 500 000 euroa osoitetaan Pidä Saaristo Siistinä ry:n alushankintaan ja 100 000 euroa yleisavustuksena Suomen Metsästäjäliitto ry:lle.