Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         20. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka
         30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka
         40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä
         50. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka
         60. Energiapolitiikka
         70. Kotouttaminen
              03. Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen
              30. Valtion korvaukset kotouttamisesta
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

70. KotouttaminenPDF-versio

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Selvitysosa: Kotoutumisen edistämisen tavoitteena on tukea ja edistää maahanmuuttajien kotoutumista, työllistymistä ja osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) mukaisen valtion kotouttamisohjelman toimeenpano varmistetaan ja seurataan siinä eri hallinnonaloille asetettuja tavoitteita ja toimenpiteitä.

Maahanmuuttajien eheän kotoutumisprosessin ja palvelutarpeen mukaisten palvelujen oikea-aikaisen saatavuuden varmistamiseksi vahvistetaan maahanmuuttajien alkuvaiheen palvelua. Palveluprosessin suunnittelussa keskeisenä lähtökohtana on prosessin sujuvan etenemisen ja tuloksellisuuden varmistaminen sekä työelämälähtöisyyden vahvistaminen.

Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimivan Kotouttamisen osaamiskeskuksen ydintehtävänä on kotoutumislain ja valtion kotouttamisohjelman toimeenpanon tukeminen sekä kotouttamisen vaikuttavuuden parantaminen. Osaamiskeskuksen toiminta tukee poikkihallinnollisesti valtion, kuntien ja järjestöjen asiantuntijoiden työtä.

Kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden kuntiin ohjautumista edistetään tehostamalla kuntakorvausjärjestelmän toimivuutta sekä tiivistämällä valtionhallinnon eri toimijoiden ja kuntien välistä yhteistyötä.

Oleskeluluvan saaneet kotoutumisen piirissä olevat pakolaiset

 2016
toteutuma
2017
arvio
2018
arvio
    
Oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat7 7454 5104 715
— joista oleskeluluvan saaneita yksintulleita alaikäisiä1 570240380
Perheenyhdistämiset4251 6901 602
Kiintiöpakolaiset943750750
Pakolaisia yhteensä9 1136 9507 067
Pakolaisia laskennallisten kuntakorvausten piirissä15 51618 49822 404
Perheryhmäkoti- ja tukiasumispaikat yhteensä5801 000800

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti kotouttamisen tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa sekä kasvupolitiikan edellytysten vahvistamiseksi yhteiskunnallisen vaikuttavuustavoitteen vuodelle 2018:

 2016
toteutuma
2017
tavoite
2018
tavoite
    
Pakolaisten toteutuneet kuntasijoituspaikat, vähintään (lkm)3 3094 0004 200

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Kotouttamisen määrärahoiksi esitetään 244,2 milj. euroa, jossa on 10,3 milj. euroa lisäystä vuoden 2017 varsinaiseen talousarvioon nähden. Lisäys johtuu myönteisten turvapaikkapäätösten osuuden kasvusta 36 prosentista 41 prosenttiin. Turvapaikanhakijoiden määrän arvioidaan kuitenkin olevan aiempaa arviota pienempi. Vuonna 2018 laskennallisten korvausten piirissä arvioidaan olevan noin 22 000 henkilöä. Lisäksi määrärahasta on vähennetty 400 000 euroa siirtona TE-toimistojen toimintamenomomentille maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseen liittyviin tehtäviin sekä 170 000 euroa siirtona ELY-keskusten toimintamenomomentille Work in Finland -sivuston päivittämiseen.

Talousarvioesityksessä kotouttamista edistävät määrärahat sisältyvät työ- ja elinkeinoministeriön pääluokan lisäksi usean muun ministeriön pääluokkaan joko erillisenä tai osana muuta rahoitusta. Saadun selvityksen mukaan määrärahoja on ainakin seitsemän eri ministeriön pääluokassa. Valiokunta painottaa kotouttamisen kokonaisvaltaisen hallinnan ja kehittämisen tärkeyttä. Valiokunta on huolestunut esitetyistä näkemyksistä, joiden mukaan maahanmuutto- ja kotouttamisjärjestelmä on hajanainen ja pirstaleinen, mikä on vaikeuttanut merkittävästi kotouttamisprosessissa mukana olevien tahojen tuloksellista toimintaa.

Valiokunta korostaa kotouttamisen merkittäviä ja pitkälle ulottuvia vaikutuksia yhteiskuntaan ja julkiseen talouteen. Valiokunta on tyytyväinen, että kotouttamisen vaikuttavuuden lisäämiseksi on toteutettu ja vireillä useita kehittämistoimia. Keskeisenä lähtökohtana tulee olla prosessin sujuva eteneminen ja tuloksellisuuden varmistaminen sekä työelämälähtöisyyden vahvistaminen. Mitä nopeammin ja paremmin maahanmuuttajien kotouttamisessa ja työelämään siirtymisessä onnistutaan, sitä enemmän voidaan säästää kustannuksissa ja lisätä verotuloja. Maahanmuuttajien kotouttamisella ja työllistymisellä voi onnistuessaan olla positiivinen vaikutus mm. työvoiman kohtaanto-ongelmaan. Ennen kaikkea parempi kotouttaminen lisää kansalaisten myönteistä käsitystä maahanmuuttajista ja maahanmuutosta.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden kuntiin ohjautumista edistetään tehostamalla kuntakorvausjärjestelmän toimivuutta sekä tiivistämällä valtionhallinnon eri toimijoiden ja kuntien välistä yhteistyötä. Tällä hetkellä lakisääteinen kuntapaikkajärjestelmä ei toimi tehokkaasti kuntiin siirtymisen turvaamiseksi, mikä aiheuttaa vastaanottojärjestelmälle merkittäviä kustannuksia sekä hidastaa kotouttamisen käynnistymistä. Huolimatta siitä, että pakolaisia vastaanottavia kuntia on jo yli 220, kuntapaikkoja on riittämättömästi eikä tarjonta kohtaa alueellista kysyntää. Valtaosa myönteisen oleskeluluvan saaneista muuttaakin itsenäisesti tai vastaanottokeskuksen avustamana suurimpiin kaupunkeihin, erityisesti pääkaupunkiseudulle. Kuntien haasteet ottaa maahanmuuttajia vastaan liittyvät ennen muuta asumisen järjestämiseen ja kunnan palvelurakenteen kestävyyteen ja toimivuuteen.

Kuntiin ohjautumisen ongelmat ovat johtaneet myös siihen, että vastaanottokeskuksissa on paljon myönteisen päätöksen saaneita henkilöitä. Kuntaan siirtymisen tavoiteajaksi on vuoden 2017 talousarviossa ja vuoden 2018 talousarvioesityksessä asetettu kaksi kuukautta. Lokakuun alussa kuntaan siirtymistä oli odottanut yli kaksi kuukautta 484 henkilöä. Talousarvioesityksen mukaan vastaanottokeskusten vuotuinen yksikkökustannus on noin 19 200 euroa/henkilö. Valiokunta on huolissaan esitetyistä näkemyksistä, joiden mukaan vastaanottokeskusten palvelutarjonnassa on isoja eroja ja joissakin tapauksissa riittämättömät palvelut ovat vaikeuttaneet kotouttamista.

Valiokunta pitää tärkeänä tehostaa niitä toimia, joilla voidaan parantaa maahanmuuttajien kotouttamiskoulutukseen pääsyä, kielen oppimista, osaamisen hyödyntämistä ja työllistymistä. Tällä hetkellä maahanmuuttajien reitit koulutukseen ja työelämään ovat usein pitkiä ja ne voivat sisältää tyhjäkäyntiä, päällekkäisyyttä ja epätarkoituksenmukaisia opintoja. Maahanmuuttajia saatetaan ohjata koulutukseen tarjonnan eikä yksilöllisten tarpeiden ja hankitun osaamisen perusteella. Maahanmuuttajien koulutuspolkuja ja joustavia siirtymiä tarkastelleen työryhmän (loppuraportti 26.6.2017) mukaan maahanmuuttajien osaamista selvitetään ja kartoitetaan useissa eri vaiheissa, mutta kartoituksessa saatu tieto ei välity toimijalta toiselle. Kartoitukset voivat olla myös turhia ja päällekkäisiä.

Valiokunta painottaa maahanmuuttajien työllistämistoimien tuloksellisuuden lisäämistä. Maahanmuuttajien työttömyys on pitkällä aikavälillä noin 2,5-kertainen kantaväestöön verrattuna, ja esimerkiksi Helsingissä joidenkin kieliryhmien työttömyysprosentit nousevat yli 60:n. Monilla pakolaistaustaisilla henkilöillä kestävän aseman saamiseen työmarkkinoilta kuluu useita vuosia. Toisaalta maahanmuuttajien taustatekijöillä (esim. lähtömaa ja sukupuoli) on havaittu olevan merkittävä vaikutus työllistymiseen ja työurien kehitykseen. Kotouttamisen yksi keskeinen haaste liittyy maahanmuuttajalasten ja -nuorten sekä kotiäitien tilanteen parantamiseen. Valiokunta on huolestunut siitä, että työelämän ulkopuolella olevat saattavat usein jäädä kokonaan neuvonta- ja ohjauspalveluiden ulkopuolelle. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan Suomessa erot maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön oppimistuloksissa ovat 15-vuotiailla suurempia kuin muualla Euroopassa (Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus; tuloksellisuustarkastuskertomus 12/2015).

Valiokunta kiirehtii hallitusta laatimaan hallitusohjelman mukaisen selvityksen maahanmuuton kustannuksista ja vaikutuksista yhteiskunnassamme, mikä mahdollistaa tosiasioihin pohjautuvan keskustelun ja paremman kotouttamispolitiikan sekä päätöksenteon. Valiokunta pitää hyvänä, että eduskunnan tarkastusvaliokunta selvittää tutkimushankkeella, mitkä ovat kannattavia ja toteuttamisen arvoisia kotouttamistoimenpiteitä erityisesti maahanmuuttajien työllistymisen kannalta. Tutkimuksessa tullaan esittämään perusteltu arvio kotouttamispolitiikan onnistuneisuudesta ja keskeisimmistä kehittämiskohteista. Tutkimuksen tulosten on määrä valmistua keväällä 2018.

03. Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 1 631 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kotoutumisen, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseen, EU:n rahoittamien kotoutumista edistävien hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen sekä kotoutumista ja kotouttamista koskevaan tiedottamiseen

2) enintään 970 000 euroa Kotouttamisen osaamiskeskuksen menoihin, kuten kotoutumisen, kotouttamisen ja etnisten suhteiden seurantaan, toimintamallien kehittämiseen ja hyvien käytäntöjen levittämiseen, järjestöille ja muille toimijoille myönnettäviin avustuksiin kotoutumisen edistämiseen sekä muihin kotouttamispolitiikan toimeenpanoa ja vaikuttavuutta edistäviin menoihin

3) järjestöille ja muille toimijoille myönnettäviin avustuksiin rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäisemiseen sekä eri väestöryhmien välisen vuorovaikutuksen edistämiseen sekä ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen tähtäävään etsivään työhön ja neuvontatyöhön

4) kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 22 §:n mukaiseen omaehtoiseen opiskeluun ja muihin yksilöllisesti sovittuihin kotoutumista edistäviin toimenpiteisiin osallistuvien tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutuksen maksamiseen sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen

5) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin

6) ennakoiden maksamiseen, jos se on myönnettävän rahoituksen tai avustuksen käytön kannalta perusteltua.

Määrärahaa saa käyttää myös siirtomenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Maahanmuuttajien palveluprosessia, kotoutumiskoulutusta ja muita maahanmuuttajille suunnattuja palveluja kehitetään maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseksi. Kotoutumiskoulutuksen vaikuttavuutta parannetaan kehittämällä koulutukseen ohjausta, kielitaidon testausta ja koulutuksen sisältöä, kuten työelämälähtöisiä kotoutumiskoulutuksen malleja.

Kotouttamisen osaamiskeskuksen tehtävänä on vahvistaa kotouttamispolitiikan toimeenpanon vaikuttavuutta. Osaamiskeskuksen toiminnassa keskeisiä tehtäväalueita ovat kotouttamisen tietoperustan vahvistaminen, tuloksellisuuden arvioinnin ja seurannan kehittäminen sekä paikallistason toimijoiden ammattitaidon ja osaamisen kehittäminen toimintatapoja ja -malleja arvioimalla, hyviä käytäntöjä juurruttamalla ja työprosesseja selkeyttämällä.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Kotoutumisen ja yhdenvertaisuuden edistäminen sekä rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäiseminen661 000
Kotouttamisen osaamiskeskus (enintään)970 000
Yhteensä1 631 000

2018 talousarvio1 631 000
2017 I lisätalousarvio
2017 talousarvio1 631 000
2016 tilinpäätös2 168 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)

Momentille myönnetään 1 061 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

2) enintään 770 000 euroa Kotouttamisen osaamiskeskuksen menoihin, kuten kotoutumisen, kotouttamisen ja etnisten suhteiden seurantaan, toimintamallien kehittämiseen ja hyvien käytäntöjen levittämiseen, järjestöille ja muille toimijoille myönnettäviin avustuksiin kotoutumisen edistämiseen sekä muihin kotouttamispolitiikan toimeenpanoa ja vaikuttavuutta edistäviin menoihin.

Selvitysosa: Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 2) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 2).

Vähennys talousarvioesityksen 1 631 000 euroon nähden on 570 000 euroa, mistä 400 000 euroa aiheutuu siirrosta momentille 32.30.01 maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseen liittyviin tehtäviin ja 170 000 euroa siirrosta momentille 32.01.02 Work in Finland -sivuston päivittämiseen.


2018 talousarvio1 061 000
2017 I lisätalousarvio
2017 talousarvio1 631 000
2016 tilinpäätös2 168 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 1 061 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kotoutumisen, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseen, EU:n rahoittamien kotoutumista edistävien hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen sekä kotoutumista ja kotouttamista koskevaan tiedottamiseen

2) enintään 770 000 euroa Kotouttamisen osaamiskeskuksen menoihin, kuten kotoutumisen, kotouttamisen ja etnisten suhteiden seurantaan, toimintamallien kehittämiseen ja hyvien käytäntöjen levittämiseen, järjestöille ja muille toimijoille myönnettäviin avustuksiin kotoutumisen edistämiseen sekä muihin kotouttamispolitiikan toimeenpanoa ja vaikuttavuutta edistäviin menoihin

3) järjestöille ja muille toimijoille myönnettäviin avustuksiin rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäisemiseen sekä eri väestöryhmien välisen vuorovaikutuksen edistämiseen sekä ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen tähtäävään etsivään työhön ja neuvontatyöhön

4) kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 22 §:n mukaiseen omaehtoiseen opiskeluun ja muihin yksilöllisesti sovittuihin kotoutumista edistäviin toimenpiteisiin osallistuvien tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutuksen maksamiseen sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen

5) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin

6) ennakoiden maksamiseen, jos se on myönnettävän rahoituksen tai avustuksen käytön kannalta perusteltua.

Määrärahaa saa käyttää myös siirtomenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 2 500 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 3 270 000 euroa Kotouttamisen osaamiskeskuksen menoihin, kuten kotoutumisen, kotouttamisen ja etnisten suhteiden seurantaan, toimintamallien kehittämiseen ja hyvien käytäntöjen levittämiseen, järjestöille ja muille toimijoille myönnettäviin avustuksiin kotoutumisen edistämiseen sekä muihin kotouttamispolitiikan toimeenpanoa ja vaikuttavuutta edistäviin menoihin.

Selvitysosa: Lisäys on siirtoa momentilta 32.30.51 maahanmuuttajien osaamisen kehittämiseen ja työllistymisen edistämiseen ja on tarkoitus käyttää kunnille myönnettäviin avustuksiin kuntien kotouttamisen osaamiskeskustoimintaan.

Maahanmuuttajien osaamiskeskuksia rahoitetaan myös momentilta 29.01.53.


2018 II lisätalousarvio2 500 000
2018 talousarvio1 061 000
2017 tilinpäätös1 631 000
2016 tilinpäätös2 168 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 2 500 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 3 270 000 euroa Kotouttamisen osaamiskeskuksen menoihin, kuten kotoutumisen, kotouttamisen ja etnisten suhteiden seurantaan, toimintamallien kehittämiseen ja hyvien käytäntöjen levittämiseen, järjestöille ja muille toimijoille myönnettäviin avustuksiin kotoutumisen edistämiseen sekä muihin kotouttamispolitiikan toimeenpanoa ja vaikuttavuutta edistäviin menoihin.

30. Valtion korvaukset kotouttamisesta (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 246 925 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) ja valtioneuvoston asetuksen (1393/2011) mukaisesti:

1) lain 2 §:n 2 tai 3 momentissa määriteltyjen henkilöiden kuntaan osoittamisesta, ohjauksesta, neuvonnasta ja muusta kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä maksettavien laskennallisten korvausten kustannuksiin

2) kotoutumis- ja toimeentulotuesta, tulkkauksen järjestämisestä, erityiskustannusten korvaamisesta ja paluumuuton tukemisesta kunnalle aiheutuviin kustannuksiin sekä pakolaisten kuntaan muuttamisen odotusajalta kertyvien vuokrien maksamiseen

3) alaikäisten oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta perheryhmäkotiin, muuhun asuinyksikköön sekä perhehoidosta, asumisen tukipalveluista ja muista lastensuojelun palveluihin rinnastettavista toimenpiteistä kunnalle aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen 21 ikävuoteen saakka ja käräjäoikeuden heille osoittaman edustajan palkkioiden maksamiseen

4) edellä mainittujen perheryhmäkotien tai muiden asuinyksiköiden kustannusten ennakoiden maksamiseen, jos se on toiminnan järjestämisen kannalta perusteltua

5) entisen Neuvostoliiton alueelta paluumuuttajina tulleiden henkilöiden, joille on myönnetty oleskelulupa ulkomaalaislain (301/2004) 48 §:n tai 47 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella, kotoutumis- ja toimeentulotuen sekä heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kunnille sekä Suomen sodissa vapaaehtoisina palvelleiden hoidosta ja huollosta aiheutuviin kustannuksiin

6) kuntaan sijoitettujen tai kunnassa asuvien ihmiskaupan uhrien kunnille sosiaali- ja terveys- sekä muiden palvelujen järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista maksettaviin korvauksiin

7) lain 9 ja 10 §:n mukaisen kunnan järjestämän alkukartoituksen kustannuksiin

8) lain 2 §:n 2 tai 3 momentissa määriteltyjen henkilöiden ja entisen Neuvostoliiton alueelta paluumuuttajina tulleiden henkilöiden, joille on myönnetty oleskelulupa ulkomaalaislain (301/2004) 48 §:n tai 47 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella, perustoimeentulotuen maksamisesta aiheutuvien kustannusten ennakoiden maksamiseen Kansaneläkelaitokselle.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Kotoutumislain 2 §:n 2 tai 3 momentissa määritellyistä henkilöistä maksettavien korvausten piirissä olevien määrä arvioidaan kolmen edellisen vuoden aikana maahan saapuneiden oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden ja perheenyhdistämisen kautta maahan tulleiden lukumäärän sekä talousarviovuodelle esitetyn arvion perusteella. Kiintiöpakolaisten osalta maksettavien korvausten piirissä olevien lukumäärä arvioidaan neljän edellisen vuoden aikana maahan saapuneiden lukumäärän sekä talousarviovuodelle esitetyn arvion perusteella. Vuoden 2018 pakolaiskiintiö on 750 henkilöä.

Kotoutumislain 45 §:n mukaisesti kuntaan osoittamisesta, ohjauksesta, neuvonnasta ja muusta kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä maksettavaa laskennallista korvausta maksetaan kunnalle kolmelta vuodelta alkaen siitä, kun ensimmäinen kotikuntamerkintä on tehty. Kiintiöpakolaisten osalta korvausta maksetaan neljältä vuodelta.

Korvausta voidaan maksaa jatkuvan oleskeluluvan saavien ja kunnan asukkaaksi siirtyvien ihmiskaupan uhrien osalta pakolaisia vastaavalla tavalla. Kunnilla on mahdollisuus hakea ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskukselta korvausta kunnassa asuvien ihmiskaupan uhrien osalta uhrin asemasta johtuvien palvelujen järjestämisestä.

Kotoutumislain mukaisen maahanmuuttajalle tehtävän alkukartoituksen tekee kunta tai TE-toimisto. Alkukartoituksesta maksetaan kunnalle 700 euron laskennallinen korvaus. Alkukartoitus arvioidaan tehtävän 2 000 henkilölle.

Kansaneläkelaitokselle korvataan perustoimeentulotuen maksamisesta aiheutuneet kustannukset. Vuonna 2016 pakolaisten ja paluumuuttajien kotoutumis- ja toimeentulotukea korvattiin kunnille 27,1 milj. euroa. Arviolta 89 % toimeentulotuen menoista on perustoimeentulotuen menoja.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Paluumuuttajien kustannukset4 200 000
— Toimeentulotuki 6 kk1 120 000
— Toimeentulotuki 5 v717 000
— Erityiskustannukset1 680 000
— Heimoveteraanit683 000
Laskennalliset korvaukset pakolaisista (22 404 henkilöä; 0—6 v. 6 845 €, muut 2 300 €)70 977 000
Muut pakolaisista maksettavat kuntakorvaukset170 348 000
— Toimeentulotuki (2 075 euroa/vuosi/hlö)50 615 000
— Erityiskustannukset (1 394 euroa/vuosi/hlö)33 999 000
— Tulkkipalvelut (821 euroa/vuosi/hlö)20 026 000
— Korvaukset alaikäisten huollosta (11 550 euroa/vuosi/hlö)65 708 000
Alkukartoituksen kustannukset (laskennallinen korvaus 700 euroa/hlö)1 400 000
Yhteensä246 925 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Arviomuutos-500
Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden määrän kasvu15 180
Yhteensä14 680

2018 talousarvio246 925 000
2017 I lisätalousarvio
2017 talousarvio232 245 000
2016 tilinpäätös131 308 940

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)

Momentille myönnetään 243 104 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys 3 821 000 euroa talousarvioesityksen 246 925 000 euroon nähden aiheutuu uusien turvapaikkahakemusten määrän oletetusta supistumisesta 4 000 hakemukseen.


2018 talousarvio243 104 000
2017 I lisätalousarvio
2017 talousarvio232 245 000
2016 tilinpäätös131 308 940

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 243 104 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) ja valtioneuvoston asetuksen (1393/2011) mukaisesti:

1) lain 2 §:n 2 tai 3 momentissa määriteltyjen henkilöiden kuntaan osoittamisesta, ohjauksesta, neuvonnasta ja muusta kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä maksettavien laskennallisten korvausten kustannuksiin

2) kotoutumis- ja toimeentulotuesta, tulkkauksen järjestämisestä, erityiskustannusten korvaamisesta ja paluumuuton tukemisesta kunnalle aiheutuviin kustannuksiin sekä pakolaisten kuntaan muuttamisen odotusajalta kertyvien vuokrien maksamiseen

3) alaikäisten oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta perheryhmäkotiin, muuhun asuinyksikköön sekä perhehoidosta, asumisen tukipalveluista ja muista lastensuojelun palveluihin rinnastettavista toimenpiteistä kunnalle aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen 21 ikävuoteen saakka ja käräjäoikeuden heille osoittaman edustajan palkkioiden maksamiseen

4) edellä mainittujen perheryhmäkotien tai muiden asuinyksiköiden kustannusten ennakoiden maksamiseen, jos se on toiminnan järjestämisen kannalta perusteltua

5) entisen Neuvostoliiton alueelta paluumuuttajina tulleiden henkilöiden, joille on myönnetty oleskelulupa ulkomaalaislain (301/2004) 48 §:n tai 47 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella, kotoutumis- ja toimeentulotuen sekä heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kunnille sekä Suomen sodissa vapaaehtoisina palvelleiden hoidosta ja huollosta aiheutuviin kustannuksiin

6) kuntaan sijoitettujen tai kunnassa asuvien ihmiskaupan uhrien kunnille sosiaali- ja terveys- sekä muiden palvelujen järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista maksettaviin korvauksiin

7) lain 9 ja 10 §:n mukaisen kunnan järjestämän alkukartoituksen kustannuksiin

8) lain 2 §:n 2 tai 3 momentissa määriteltyjen henkilöiden ja entisen Neuvostoliiton alueelta paluumuuttajina tulleiden henkilöiden, joille on myönnetty oleskelulupa ulkomaalaislain (301/2004) 48 §:n tai 47 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella, perustoimeentulotuen maksamisesta aiheutuvien kustannusten ennakoiden maksamiseen Kansaneläkelaitokselle.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Momentilta vähennetään 15 000 000 euroa.

Selvitysosa: Vähennys aiheutuu oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden arvioitua pienemmästä määrästä.


2018 II lisätalousarvio-15 000 000
2018 talousarvio243 104 000
2017 tilinpäätös224 865 004
2016 tilinpäätös131 308 940

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)

Momentilta vähennetään 15 000 000 euroa.