Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
         01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot
         10. Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus
         20. Ammatillinen koulutus
         40. Korkeakouluopetus ja tutkimus
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
              01. Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot
              03. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot
              04. Museoviraston toimintamenot
              05. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot
              06. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot
              16. Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet
              20. Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset
              30. Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan
              31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden, orkestereiden ja museoiden käyttökustannuksiin
              35. Valtionavustus Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden merkkihankkeen perustamiskustannuksiin
              40. Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon
              41. Eräät käyttöoikeuskorvaukset
              50. Eräät avustukset
              51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille
              52. Rahapelitoiminnan voittovarat taiteen edistämiseen
              53. Valtionavustus tilakustannuksiin
              55. Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuus ja säilyttäminen
              (59.) Eräät avustukset Kansallisgallerialle
              72. Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen
              75. Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito
              95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot
              96. Lahjoitus Suomalais-virolaisen kulttuurisäätiön pääomaan
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

30. Asumisen edistäminenPDF-versio

Selvitysosa: Asuntokysyntä näyttää säilyvän voimakkaana lähivuosina matalan korkotason, laina-aikojen pidentymisen sekä kotitalouksien hyvän talouskehityksen ansiosta. Nuorten ja keski-ikäisten kotitalouksien velkaantuminen on kasvanut nopeasti, mutta lainanhoitomenojen osuus tuloista ei keskimäärin ole noussut. Kasvavat lainakoot ja pidentyneet laina-ajat lisäävät velkaisten kotitalouksien riskejä.

Omistusasuntoihin siirtyminen on parantanut vuokra-asuntojen saatavuutta, joskin pieniin, kokonaisvuokraltaan edullisiin asuntoihin on edelleen runsaasti hakijoita. Vahva talouskehitys on lisännyt työpaikkoja ja nettomuuttoa esimerkiksi Helsingin seudulla, ja keskipitkällä aikavälillä riittävä vuokra-asuntojen tarjonta kasvukeskusseuduilla on tärkeää työvoiman tarjonnan ja liikkuvuuden turvaamiseksi.

Asuntojen uudisrakentaminen on korkealla tasolla, joskin lisäys on painottunut kasvukeskusten ulkopuolelle, ja pääkaupunkiseudulla asuntorakentaminen on tonttipulan vuoksi jopa vähentynyt. Asuntorakentamisen näköalat koko maassa ovat hyvät lähivuosina. Keskeistä on kasvukeskusten asuntotuotannon riittävyys suhteessa kysyntään. Liian vähäinen tonttitarjonta, korkeat tonttihinnat ja ammattityövoiman puute ovat keskeisimmät rakentamisen esteet. Etenkin omakotitonttien hintojen nousu, 13 % koko maassa vuonna 2005, on ollut poikkeuksellisen nopeaa.

Valtio on edistänyt kasvukeskusten asuntotuotantoa tukemalla kunnallistekniikan rakentamista, tehostamalla kaavoitusprosessia ja ottamalla käyttöön korotetun kiinteistöveron Helsingin seudun rakentamattomilla tonteilla. Avainasemassa on kuitenkin kuntien oma kaavoitustoiminta.

Valtion tukema asuntotuotanto on kysynnän ja tarpeen supistuttua vähentynyt ja keskittyy entistä enemmän erityisryhmien asuntotarjonnan lisäämiseen. Valtion tukeman tuotannon lähtökohtana on asuntojen pitkäaikainen käyttötarve ja hankkeiden taloudellinen kestävyys. Uustuotannon lainoituksesta pääosa suunnataan edelleen suurimpiin kasvukeskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle. ARA-tuotantoa alkoi vuonna 2005 noin 4 070 asuntoa, ja vuonna 2006 käynnistynee alkuvuoden toteuman valossa noin 3 000 asuntoa. Vuonna 2007 varaudutaan noin 6 500 asunnon aloitukseen. Korkotukilainoituksen osuutta lisätään ja aravalainoituksen osuutta vähennetään.

Väestöltään vähenevillä alueilla asuntojen heikkenevä kysyntä laskee omistusasuntojen hintoja ja aiheuttaa taloudellisia ongelmia vuokratalojen omistajille. Asuntopoliittisin toimenpitein ei väestön vähenemiseen voida juurikaan vaikuttaa. Asuntopolitiikalla pyritään ylläpitämään asuntoalueita viihtyisinä ja elinvoimaisina. Vuokrataloyhteisöjen toiminnan kehittäminen tähtää niiden taloudellisuuden ja tehokkuuden parantamiseen.

Valtion taloudelliset riskit asuntosektorilla ovat pääomaltaan noin 10 mrd. euron aravalainoissa, vuokra- ja asumisoikeustalolainojen valtiontakausten 3,5 mrd. euron takausvastuissa ja omistusasuntolainojen valtiontakausten 2 mrd. euron takausvastuissa. Luotto- ja takaustoimintaan liittyviä taloudellisia menetyksiä valtiolle on vuoden 2005 loppuun mennessä syntynyt yhteensä 27,2 milj. euroa, josta henkilökohtaisista omistusaravalainoista 23,8 milj. euroa, vuokra- ja asumisoikeustalojen aravalainoista 3,0 milj. euroa sekä valtion takaamista asuntolainoista 0,4 milj. euroa. Aravalainojen suurimmat riskit ovat väestöltään vähenevillä seuduilla, joissa asuntoja on tyhjillään ja asuntojen myynti konkurssitilanteessa vaikeaa. Valtaosa valtion lainoittamista ja takaamista asunnoista sijaitsee väestöltään kasvavilla alueilla, mikä vähentää tappioiden todennäköisyyttä. Viime aikoina aravalainojen maksuviiveet ovat lyhentyneet aravakorkojen alentamisen ja ongelmakohteiden aravarajoituksista vapautusten seurauksena.

Korjausavustukset kohdennetaan ensisijaisesti asumisen esteettömyyden parantamiseen tukemalla hissien rakentamista sekä ikääntyvien ja vammaisten kotona asumisen edellytysten parantamiseen. Määräaikaisilla energia-avustuksilla tuetaan pientalojen lämmitystapamuutoksia muun muassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Muut energia-avustukset lopetetaan. Energiataloudellisia korjauksia tuetaan useamman asunnon asuinrakennuksissa jatkossa korjauslainoin, kun omistusasunto-osakeyhtiötalojen 40 prosentin korjauslaina ulotetaan koskemaan energiataloudellisia korjauksia.

Yleisen asumistuen ehtoja parannetaan muuttamalla lasten perhe-eläkkeet ns. etuoikeutetuksi tuloksi. Perusteet säilytetään muutoin vuoden 2006 tasolla. Tuensaajien lukumäärän arvioidaan alenevan työllisyyden parantuessa ja keskimääräisen asumistuen nousevan asumismenojen nousun myötä.

Asuntomarkkinoiden tilaa kuvaavia tietoja
 2003200420052006
(arvio)
2007
(arvio)
      
Asunnottomien määrä: Yhden henkilön taloudet8 1907 6507 4307 2007 000
Vanhojen asuntojen hintojen muutos, %6,47,390—5,00—5,0
Vapaarahoitteinen asuntotuotanto (aloitettuja asuntoja):     
Helsingin seutu9 1007 4007 4507 6005 800
Muut kasvukeskukset 5 9007 8008 6509 2007 600
Muu maa 10 60011 70014 10015 20013 100
ARA-tuotanto (aloitettuja asuntoja):     
Helsingin seutu2 7002 7001 7001 4002 900
Muut kasvukeskukset2 2001 4001 4001 0002 200
Muu maa1 0001 0001 0006001 400
Kotitalouksien uusien asuntolainojen keskikorko, % 3,483,163,023,754,5
Vuokrakorkotukilainan uustuotannon korko, % (1. vuosi)2,942,592,373,53,5
Aravalainakannan keskikorko, % (maksetut korot)4,423,572,7733,2
Aravalainakanta (milj. euroa, tilanne 31.3)10 21610 13410 1219 9939 700
Pienten (max. 2h+kk) asuntojen osuus ARA-tuotannossa (varsinaiset vuokratalot), %4342404545
Erityisryhmille tarkoitetut asunnot ARA-tuotannossa (uustuotanto, hankinta, peruskorjaus)1 1842 0622 2004 0004 000
Hissien rakentaminen nykyisiin kerrostaloihin (kpl)168203247250250
Arava-asuntojen keskivuokra (euroa/m2/kk)7,167,417,547,77,9
Vapaarahoitteisten asuntojen keskivuokra (euroa/m2/kk)8,58,678,8199,2
Yleisen asumistuen saajien määrä (ruokakuntia)158 935159 298154 814149 000146 500
Vuokra-asunnossa asuvien asumistuensaajien asumismeno-osuus asumistukituloista %     
— ilman asumistukea56,157,860,262,063,0
— asumistuen jälkeen27,528,429,230,030,5
Asumistuen osuus keskimääräisestä vuokrasta, %51,050,851,552,052,5
Asumistukea saavat ruokakunnat, joissa ainakin toinen puoliso on työtön (lkm)101 500103 100100 00097 00095 000

Valtion tukema asuntojen uustuotanto, perusparantaminen ja asuntojen hankinta sekä muu asuntotuotanto vuonna 2005 ja arvio vuosista 2006—2007
 2005
toteutuma
asuntoja
2006
arvio
asuntoja
2007
arvio
asuntoja
    
Aloitetut uudet asunnot yhteensä(n. 34 275 )(n. 35 000)(n. 33 000)
Arava-, korkotuki- ja takauslainoitetut4 0653 000 6 500
— vuokra-asunnot3 364  
— asumisoikeusasunnot415  
— as. oy. talot ja -asunnot0  
— omakotitalot 137  
— osaomistusasunnot149  
Muut asunnot (vapaarahoitteinen tuotanto)30 21032 000 26 500
    
Korjauslainoitus14 07714 00014 000
    
Asuntojen hankinta   
— asuntosäästöpalkkiojärjestelmä1 0561 5001 500
— (arava- ja korkotukilainoitus)287500700
— kotitalouksien asuntolainojen valtiontakaus34 98938 90039 000

Asumisen tukitoimenpiteiden kehitys vuosina 2005—2007 (milj. euroa)
 2005
toteutuma
2006
varsinainen
talousarvio
2007
esitys
    
Asumistuet 963,51 004,5 1 029,5
— Yleinen asumistuki434,5433,5 440,5
— Eläkkeensaajien asumistuki297,0315,0330,0
— Opiskelijoiden asumislisä232,0256,0259,0
Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudesta saatava tuki400,0460,0500,0
Arava-, korkotuki- ja takauslainojen valtuus 536 4501)825
Takausvaltuus omistusasuntolainoille 277 2501) 250
Avustukset    
— asuntojen korjaus- ja energia-avustukset51,170,050,0
— avustukset erityisryhmille13,7 45,045,0
— tervehdyttämisavustukset vuokra- ja asumisoikeustaloille1,02,6 2,6
— purkuavustukset-2,02,0
— avustus kunnallistekniikan rakentamiseen3,810,013,0
— aluekohtainen avustus pääkaupunkiseudun kunnille-1,0 1,0
— aluekohtainen avustus väestöltään väheneville kunnille-0,40,6
— lainojen anteeksianto purettavien talojen osalta - 3,5 3,5
— lainojen anteeksianto luottotappioiden vähentämiseksi - 3,0 3,0

1) Arvioitu käyttö

54. Asumistuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 440 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää asumistukilain (408/1975) mukaisten asumistukien maksamiseen.

Selvitysosa: Asumistukiasetuksen (949/1993) 1 §:ä muutetaan 1.1.2007 alkaen siten, että lasten perhe-eläkkeitä ei enää lueta yleistä asumistukea myönnettäessä huomioon otettavien pysyvien kuukausitulojen määrään. Tukiperusteet on tarkoitus säilyttää muutoin vuoden 2006 tasolla siten, että tukiperusteita tarkistetaan yleistä kustannuskehitystä ja tuensaajien asumismenojen muutosta vastaavasti. Tuensaajien määrän ennakoidaan työllisyyden parantuessa vähenevän ja keskimääräisen tuen kasvavan asumiskustannusten nousun myötä.


2007 talousarvio440 500 000
2006 talousarvio433 500 000
2005 tilinpäätös434 500 000

55. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 50 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain (1184/2005) mukaisiin avustuksiin. Vuonna 2007 ei myönnetä avustuksia kuntoarvioihin eikä huoltokirjan laatimiseen, ja energia-avustukset keskitetään asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun asetuksen (128/2006) 7a luvun perusteella pientaloille sekä asuinkiinteistöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden kiinteistöjen energiakatselmuksiin.

Ennen vuotta 2006 korjaus- ja energia-avustuksista annetun lain (1021/2002) ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain (1031/1998) nojalla myönnetyt avustukset maksetaan valtion asuntorahaston varoista.

Selvitysosa: Määrärahalla tuetaan erityisesti ikääntyvien ja vammaisväestön kotona asumista. Painopisteinä ovat hissien rakentaminen, vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaaminen sekä pientalojen lämmitysjärjestelmien uusiminen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.


2007 talousarvio50 000 000
2006 talousarvio70 000 000

60. Siirto valtion asuntorahastoon

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Aravalainat, korkotukilainat ja valtiontakaukset

Vuonna 2007 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää aravalain (1189/1993) mukaisia lainoja sekä hyväksyä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) ja omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain (1204/1993) mukaisia lainoja samoin kuin asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain (205/1996) mukaisia lainoja korkotukilainoiksi yhteensä enintään 790 000 000 euroa. Tästä määrästä saa aravalain mukaisia lainoja olla enintään 90 000 000 euroa. Vuonna 2007 ei myönnetä rakennusaikaisia lainoja, aravaperusparannuslainoja eikä omistusaravalainoja.

Vuonna 2007 saa asumisoikeus- ja vuokratalotuotannon valtion ja kuntien takauslainoista annetun lain (126/2003) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 35 000 000 euroa.

Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain (204/1996) mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään 2 600 000 000 euroa vuoden 2007 lopussa. Lisäksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain sekä omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lainojen hyväksymisvaltuuden mukainen valtionvastuu.

Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi voidaan vuonna 2007 aravalain 46 §:n ja arava-asetuksen (1587/1993) 28 §:n nojalla myöntää yhteensä enintään 300 000 euroa lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai molempien maksamisesta.

Valtiokonttorilla on oikeus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 78 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä luopua osasta valtion asuntorahaston varoista myönnetyn asuntorahastoon takaisin maksettavan henkilökohtaisen asuntolainan pääomaa ja korkoa.

Purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla saadaan vuonna 2007 valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) 17 a §:n mukaisesti jättää enintään 3 500 000 euroa. Lisäksi saadaan, jos se on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, valtion vastuulle aravarajoituslain 16 a §:n nojalla jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 3 000 000 euroa vuonna 2007.

Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993), omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain, asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain ja oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset. Lisäksi asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a §:ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 §:ssä, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa, asumisoikeus- ja vuokratalotuotannon valtion ja kuntien takauslainoista annetussa laissa sekä omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa laissa tarkoitetut valtionvastuut. Asuntorahaston varoista maksetaan myös asuntosäästöpalkkiolain (862/1980) mukaiset asuntosäästöpalkkiot.

Avustukset

Vuonna 2007 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 45 000 000 euroa.

Vuonna 2007 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää vuokratalojen ja asumisoikeustalojen tervehdyttämisavustuksista annetun lain (657/2000) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 2 600 000 euroa, josta Valtiokonttori saa käyttää enintään 110 000 euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin.

Vuonna 2007 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla (688/2001) myöntää asuntojen purkuavustuksia yhteensä enintään 2 000 000 euroa siten kuin aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävistä avustuksista annetulla valtioneuvoston asetuksella (79/2006) on tarkemmin säädetty.

Vuonna 2007 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia yhteensä enintään 13 000 000 euroa siten kuin uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2005—2009 myönnettävistä valtionavustuksista annetulla valtioneuvoston asetuksella (1279/2004) on tarkemmin säädetty.

Vuonna 2007 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää pääkaupunkiseudun kunnille (Helsinki, Espoo ja Vantaa) määräaikaisia asuntoaluekohtaisia avustuksia lähiöiden kehittämiseen erityisesti täydennysrakentamiseen liittyen yhteensä enintään 1 000 000 euroa. Avustettavan hankkeen kustannukset hyväksyy ja avustuksen myöntää Valtion asuntorahasto. Myöntämisen edellytyksenä on, että asuntoalueen kehittämisestä laaditaan kokonaisvaltainen suunnitelma. Avustusta voidaan myöntää asuinympäristön viihtyisyyden ja laadun kehittämiseen sekä turvallisuuden parantamiseen. Lisäksi avustusta voidaan myöntää edellä tarkoitettujen hankkeiden suunnitteluun ja organisointiin sekä asukkaiden yhteistilojen toteuttamiseen. Avustuksen määrä on enintään 10 prosenttia kustannuksista. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen saajalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin.

Vuonna 2007 saa valtion asuntorahastosta myöntää valtionavustuslain nojalla yhteensä enintään 600 000 euroa määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia aravavuokra-asuntojen vähentyneestä kysynnästä kärsivien kerrostalovaltaisten alueiden kehittämiseksi. Alueiden tulee sijaita valtioneuvoston nimeämillä äkillisillä rakennemuutosalueilla tai Käyttöaste-projektiin kuuluvissa kunnissa, joissa on runsaasti ylitarjontaa aravavuokra-asunnoista. Valtion asuntorahasto nimeää hankealueet ja myöntää avustukset. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että alueen kehittämisestä laaditaan kokonaissuunnitelma, joka kytkeytyy kunnan asunto-olojen kehittämiseen. Avustusta voidaan myöntää kunnille kehittämis- ja suunnittelukustannuksiin sekä niihin liittyviin hankekustannuksiin. Avustuksen määrä on enintään 35 prosenttia kustannuksista. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen saajalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin. Lisäksi saadaan tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä vuosina 2008—2010 mainittuun tarkoitukseen myönnettävistä avustuksista siten, että vuodesta 2006 lukien myönnettyjen avustusten ja ehdollisten ennakkopäätösten yhteismäärä on enintään 2 000 000 euroa.

Varainhankintavaltuudet

Asuntorahastolla saa olla kerrallaan lyhytaikaista lainaa enintään 2 300 000 000 euroa.

Selvitysosa: Asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuksen korkotukilainoitusta laajennetaan kohdistamalla korkotukilainat taloteknisten ja talon ylläpidon kannalta keskeisten korjaustoimenpiteiden kuten putkisto- ja ulkovaippakorjausten lisäksi myös energiataloudellisiin korjaustoimiin. Korkotukilainoja on tarkoitus myöntää asuntojen perusparantamisen tukemiseen alueilla, joilla asuntojen arvioidaan säilyvän asuntokäytössä myös pitkällä aikavälillä. Kohtuuhintaisen omistusasuntotarjonnan lisäämiseksi asunto-osakeyhtiötalojen korkotukilainoitusta jatketaan myös asuntojen uustuotannossa suurimmilla kasvukeskusalueilla.

Kasvukeskusalueille kohdentuva kunnallistekniikka-avustusjärjestelmä on voimassa vuodesta 2005 vuoden 2009 loppuun asti ja siihen osoitetaan näinä vuosina yhteensä 50 milj. euroa. Vuonna 2007 myönnettävistä avustuksista on tehty ehdollisia ennakkopäätöksiä yhteensä 13 milj. euron arvosta.

Helsingin seudun kunnille on luotu vuosia 2006—2010 koskeva asuntoaluekohtainen avustusjärjestelmä, johon on osoitetaan yhteensä 5 milj. euroa. Avustuksen tarkoituksena on lähiöiden asuinympäristön kehittäminen ja niiden täydennysrakentamisen edistäminen. Avustusta voidaan myöntää esimerkiksi viherrakentamiseen sekä valaistuksen ja autopaikoituksen järjestämiseen.

Vähentyvän asuntokysynnän aiheuttamien ongelmien helpottamiseksi on käynnistetty vuosia 2006—2010 koskeva avustusjärjestelmä, johon osoitetaan yhteensä 2 milj. euroa. Tavoitteena on sosiaalisten vuokra-asuntojen vähentyneestä kysynnästä kärsivien kerrostalovaltaisten asuntoalueiden laadun kehittäminen sekä asuntokannan sopeuttaminen kysyntää vastaavaksi.

Vuonna 2007 valtion asuntorahastolla ei ole tarvetta nettomääräiseen pitkäaikaiseen varainhankintaan. Arvopaperistettuja lainoja erääntyy lunastettavaksi 335 milj. euroa, minkä lisäksi erääntyy asuntorahastolle otettu 1 616 milj. euron suuruinen laina. Lyhytaikaisella lainanottovaltuudella varaudutaan jälleenrahoitustarpeeseen siten, että mahdollistetaan edullinen varainhankinta myös lyhytaikaisten markkinahäiriöiden aikana. Varainhankinta toteutetaan kustannustehokkaasti osana valtion lainanottoa siten, että se mahdollistaa asuntorahaston joustavan kassanhallinnan.

Arvio asuntorahaston rahoitusrakenteesta vuonna 2007milj. €
  
Arvioitu saldo 1.1.2007130
Tulot 
— Tulot asuntolainoista630
— Tulot takausmaksuista15
— Bruttovarainhankinta2 170
Menot 
— Luotonanto80
— Korkotuki- ja avustusmenot 140
— Rahaston pitkäaikaisten velkojen menot 
     — korot100
     — kuoletukset2 380
— Siirto talousarvioon116,5
Arvioitu saldo 31.12.2007128,5


2007 talousarvio
2006 talousarvio
2005 tilinpäätös