Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         10. Poliisitoimi
         20. Rajavartiolaitos
         30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta
              01. Pelastustoimen toimintamenot
              02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot
              20. Erityismenot
              (43.) Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot
         40. Maahanmuutto
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoimintaPDF-versio

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Selvitysosa: Pelastustoimen tavoitteena on turvallinen ja kriisinkestävä Suomi, jossa pelastustoimen palvelut on järjestetty laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja yhdenmukaisesti. Pelastustoimen tehtävänä on tulipalojen ehkäiseminen ja pelastustoiminta normaali- ja poikkeusoloissa sekä häiriötilanteissa, pelastustoimelle kuuluvat kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat väestönsuojelutehtävät sekä varautuminen näihin tehtäviin. Lisäksi pelastustoimi osallistuu yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa onnettomuuksien ehkäisytyöhön. Pelastustoimella on valmius kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen. Tavoitteena on, että pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin perustuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä ja valmius vastata niihin omalla toimialallaan. Tavoitteena on myös, että pelastustoimen turvallisuusviestintä on vaikuttavaa.

Vastuun pelastustoimen eri tehtävien hoitamisesta jakavat valtio ja kuntien ylläpitämät pelastuslaitokset. Valtion talousarviosta rahoitetaan Pelastusopiston toiminta sekä sisäministeriön pelastustoimen valtakunnallinen kehittämistoiminta. Pelastuslaitosten rahoituksesta vastaavat kunnat. Hallitusohjelman mukaan pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, valvontaa ja koordinaatiota vahvistetaan ja parannetaan. Sisäministeriö jatkaa vuonna 2018 hanketta, jossa valmistellaan vuoden 2020 alussa voimaan tuleva pelastustoimen uudistus. Uudistuksessa pelastustoimen tehtävät siirretään kunnilta 18 maakunnalle. Sisäministeriö valmistautuu vuonna 2018 uusimuotoiseen, sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä vuodesta 2020 alkaen muuttuvaan alueellisen yhteisen varautumisen keskushallintotason koordinaatiotehtävään.

Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on hätäkeskuspalvelujen tuottaminen sekä hätäkeskuspalvelujen tuottamiseen liittyvä pelastustoimen, poliisitoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen viranomaisten toiminnan tukeminen, kuten tehtävän välittämiseen liittyvät toimenpiteet, viestikeskustehtävät, väestön varoittamistoimenpiteiden käynnistäminen äkillisessä vaaratilanteessa sekä muut viranomaisten toiminnan tukemiseen liittyvät tehtävät. Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on myös hätäkeskuspalveluihin liittyvien tehtävien ja toimintatapojen kehittäminen ja valvonta.

Hätäkeskusten ja hätäkeskuspalveluita käyttävien viranomaisten toimintaa yhdenmukaistetaan hälytyspalveluiden osalta valtakunnan tasolla. Tavoitteena on parantaa hätäkeskusten toimintaa ja viranomaisyhteistyötä ja sitä kautta väestön turvallisuuspalveluja. Hätäkeskustoiminta ja tietojärjestelmät uudistetaan vuoden 2018 aikana siten, että verkottuneet hätäkeskukset voivat tukea toisiaan ruuhka- ja häiriötilanteissa.

01. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 15 997 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) pelastuslain (379/2011) 107 §:n mukaisten erityisten palon- tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen

2) pelastuslain 100 §:n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen

3) pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen

4) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan edistämiseen ja standardisointityöhön osallistumisesta johtuviin menoihin.

Momentille saa nettobudjetoida siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.

Selvitysosa: Pelastustoimen valtakunnallista ohjausta kehitetään tavoitteena tehokas ja laadukas pelastustoimen järjestelmä. Sisäministeriö asettaa pelastustoimelle seuraavat alustavat tuloksellisuustavoitteet:

Onnettomuuksien ehkäisy

Pelastustoimen tehtävä on erityisesti tulipalojen ehkäisy. Toimiala osallistuu myös muiden onnettomuuksien ehkäisyyn. Onnettomuuksia ja niiden seurauksia pyritään ehkäisemään parantamalla ihmisten ja yhteisöjen omatoimista varautumista, lisäämällä väestön turvallisuustietoisuutta ja -osaamista sekä toteuttamalla pelastuslaitosten laatimien valvontasuunnitelmien mukaisia toimia.

Onnettomuuksien ehkäisy2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
    
Tuotokset   
Erheellisten paloilmoitusten määrä (kpl), enintään19 30018 50018 500
Neuvontaa ja valistusta saaneiden osuus väestöstä (%), vähintään162020
Pelastustoiminta ja varautuminen

Pelastustoimi kykenee toimimaan nopeasti ja tehokkaasti onnettomuustilanteissa. Lisäksi pelastustoimella on valmius antaa pelastustoimeen kuuluvaa apua suuronnettomuustilanteissa myös ulkomailla ja valmius avun vastaanottamiseen. Pelastustoimen toimintavalmiustaso on määritelty alueen pelastustoimen riskien perusteella riskialueittain ja toimintavalmius vastaa alueen palvelutasopäätöksessä määritettyä tasoa.

Pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin pohjautuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä ja haavoittuvuuksista. Pelastustoimella on yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti uhka-arvio pelastustoimen valtakunnallista koordinaatiota edellyttäviä erityistilanteita varten osana kansallista riskiarviota. Pelastustoimen osuutta yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta toteutetaan. Tavoitteena on saada strategian päämäärät ulottumaan nykyistä laajemmin myös alue- ja paikallishallintoon.

Varautumisen johtamista, ohjausta, yhteensovittamista ja valvontaa kehitetään siten, että valmius toimia erilaisissa kriisi- ja häiriötilanteissa paranee.

Pelastustoiminta ja varautuminen2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
    
Tuotokset   
Pelastuslaitosten hälytysluonteisten tehtävien määrä, kpl, arvio, josta1)103 754100 000100 000
— tulipaloista (pl. maastopalot) aiheutuvat tehtävät10 0559 5009 500
— maastopaloista aiheutuvat tehtävät2 0082 3002 300
— tarkistus- ja varmistustehtävät31 66630 00030 000
— ensivastetehtävät (pl. sairaankuljetustehtävät)22 65521 70021 700
— muut tehtävät37 37036 50036 500
Toiminnan laatu ja palvelukyky   
Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien toimintavalmiusaika 1. riskialueella ensimmäisen yksikön mukaan, % tavoitteesta 585750
Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien toimintavalmiusaika 2. riskialueella ensimmäisen yksikön mukaan, % tavoitteesta 858580

1) Pelastuslaitoksen eri tehtävätyypeille ei aseteta tavoitteita, vaan niiden kehitystä seurataan.

Koulutus- ja tutkimustoiminta

Pelastusopiston koulutusjärjestelmä luo pohjan pelastustoimen ja hätäkeskusten henkilöstön osaamiselle ja valmiudet pelastusalan kansainvälisiin avunantotehtäviin. Tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmat rakennetaan työammattien kehitysnäkymien pohjalta niin, että ne muodostavat ammatillisesti etenevän jatkumon, jossa huomioidaan myös täydennyskoulutuksen tarpeet.

Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämistoimintaa vahvistetaan verkostoitumalla muiden toimijoiden kanssa. Näin varmistetaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ja tutkimustiedon hyödynnettävyyttä koulutuksen, käytännön työn ja päätöksenteon tukena ja kehittämisessä.

Pelastustoimi2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
    
Tuotokset   
Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen koulutettavapäivien määrä, kpl, vähintään45 54442 48046 080
Pelastusopiston tutkintojen määrä, kpl, vähintään210194209
AMK-tutkintojen määrä, kpl 313025
Panokset   
Momentin 26.30.01 henkilötyövuodet, josta96,19999
— Pelastusopiston henkilötyövuodet96,19999
Koulutuksen kokonaiskustannukset (1 000 euroa)10 67211 05811 089
Toiminnan tehokkuus   
Pelastusopiston koulutettavapäivät/henkilötyövuodet987935965
Pelastusopiston koulutettavapäivät/opettaja1 4571 3791 423
Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakohtainen vuosikustannus, euroa, enintään25 06425 97226 043
Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen koulutettavapäivän hinta, euroa, enintään139155143
Toiminnan laatu ja palvelukyky   
Pelastusopiston tutkintopalaute (asteikolla 1—4)3,23,083,08
Hakeneiden lukumäärä/aloituspaikat4,55,05,0
Henkiset voimavarat   
Pelastusopiston henkilöstön määrä101103103
Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5)3,43,45-
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään5,76,56,5

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
    
Bruttomenot16 49715 85219 752
Bruttotulot4 1952 9383 755
Nettomenot12 30212 91415 997
— Pelastusopisto11 12010 46910 560
— Pelastustoimen päällystökoulutus-1 2021 202
— Sisäministeriö744793785
— Kansainvälinen pelastuspalvelu438450450
— Pelastustoimen uudistus/ICT  3 000
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta1 512  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle1 282  

Pelastustoimen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot1 6471 4351 500
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset   
— erilliskustannukset501465600
— osuus yhteiskustannuksista619835650
Kustannukset yhteensä1 1201 3001 250
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)527135250
Kustannusvastaavuus, %147110120

Pelastustoimen tietojärjestelmämuutoksiin varataan vuodelle 2018 rahoitusta 3,0 milj. euroa. Järjestelmämuutokset toteutetaan noudattaen maakuntauudistuksen tietojärjestelmien kehittämiseen ja ylläpitoon liittyviä yleisiä määräyksiä ja ohjeita yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa. Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen maakuntien tietojärjestelmien ohjaamisesta, hallinnoinnista ja kehittämisestä. Periaatepäätöksessä linjataan eri toimijoiden vastuut ja tehtävät sekä periaatteet maakuntien tietojärjestelmäinvestointien rahoituksesta. Toimintojen kannalta välttämätön järjestelmien yhteensopivuus ja kokonaisuuden kustannustehokkuus varmistetaan yhteistoiminnassa ottaen huomioon muut maakuntien piirissä olevat tietojärjestelmät.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Hätäkeskuspäivystäjäkoulutusmäärän lisääminen265
Pelastustoimen uudistus / tietohallinnon ja tietojärjestelmien uudistamisen suunnittelu ja toteuttaminen3 000
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-17
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-7
Lomarahojen alentaminen (Kiky)-1
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-3
Toimintamenojen tuottavuussäästö-64
Toimintamenosäästö (HO 2015)-80
Työajan pidentäminen (Kiky)-5
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-8
Vuokrien indeksikorotus7
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö-4
Yhteensä3 083

2018 talousarvio15 997 000
2017 talousarvio12 914 000
2016 tilinpäätös12 072 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)

Määrärahaa saa käyttää myös:

5) Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) 36 §:n 2 momentissa mainittujen suoritteiden kustannusten kattamiseen.

Selvitysosa: Päätösosan kappaleen kohta 5) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 5).

Pelastusopistolla on mahdollisuus käyttää määrärahan kokonaismäärän puitteissa sovellettuina harjoituksina toteutettavien kurssien, joilla opetetaan pelastuslaitosten ja sopimuspalokuntien miehistöltä vaadittavaa pelastustoiminnan ammattiteknistä osaamista, kustannusten kattamiseen vuonna 2018 enintään 40 000 euroa siten, että osallistujaa kohden enimmäismäärä on 550 euroa.


2018 talousarvio15 997 000
2017 talousarvio12 914 000
2016 tilinpäätös12 072 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 15 997 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) pelastuslain (379/2011) 107 §:n mukaisten erityisten palon- tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen

2) pelastuslain 100 §:n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen

3) pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen

4) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan edistämiseen ja standardisointityöhön osallistumisesta johtuviin menoihin

5) Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) 36 §:n 2 momentissa mainittujen suoritteiden kustannusten kattamiseen.

Momentille saa nettobudjetoida siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentilta vähennetään 55 000 euroa.

Selvitysosa: Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 110 000 euroa siirtona momentille 24.01.01 pelastus- ja kriisivalmiusasioiden EUE-asiantuntijan palkkauksiin ja lisäyksenä 55 000 euroa palkkausten tarkistuksiin.


2018 I lisätalousarvio-55 000
2018 talousarvio15 997 000
2017 tilinpäätös12 914 000
2016 tilinpäätös12 072 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentilta vähennetään 55 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 1 860 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäys aiheutuu Pelastusopiston toimintaedellytysten turvaamisesta.


2018 II lisätalousarvio1 860 000
2018 I lisätalousarvio-55 000
2018 talousarvio15 997 000
2017 tilinpäätös12 914 000
2016 tilinpäätös12 072 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 1 860 000 euroa.

02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 48 788 000 euroa.

Selvitysosa: Sisäministeriö asettaa Hätäkeskuslaitokselle seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Uuden hätäkeskustietojärjestelmän kehitystyötä ja käyttöönoton valmistelua jatketaan siten, että järjestelmä on käytössä kaikissa hätäkeskuksissa vuoden 2018 aikana. Hätäkeskuslaitos laatii vuoden 2018 aikana suunnitelman hätäkeskustietojärjestelmän jatkokehittämisestä vuosina 2018—2021.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 2018Yhteensä
vuodesta 2018
lähtien
   
Hätäkeskustietojärjestelmän hankinta, lisävaltuus (2015 II LTA)  
Ennen vuotta 2018 tehdyt sitoumukset1 0221 022
Menot yhteensä1 0221 022
Hätäkeskuslaitos2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
    
Tuotokset   
Ilmoitusten määrä, kpl, josta3 670 0003 750 0003 750 000
— hätäpuhelujen määrä, kpl2 633 0002 750 0002 750 000
— välitettyjen tehtävien määrä, kpl1 760 0001 760 0001 760 000
Panokset   
Hätäkeskustoiminnan kokonaismenot, brutto, 1 000 euroa52 29052 49551 323
Henkilötyövuodet581570556
Toiminnan tehokkuus   
Hätäilmoitusten määrä/hätäkeskuspäivystäjä (pl. vuoromestarit)8 3008 6508 900
Hätäkeskustoiminnan kustannukset, euroa/asukas, enintään8,79,39,3
Hätäkeskustoiminnan kustannukset, euroa/hätäilmoitus, enintään12,912,912,9
Toiminnan laatu ja palvelukyky   
Hätäkeskuslaitoksen yhteistyöviranomaisten tyytyväisyys, indeksi, vähintään (asteikko 1—5)3,643,43,4
    
Henkiset voimavarat   
Henkilöstön määrä601580565
Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5)3,223,253,5
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään18,61817

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
    
Bruttomenot52 28952 49551 488
Bruttotulot2 8782 7002 700
Nettomenot49 41149 79548 788
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta16 503  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle19 522  

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot2 8802 7002 700
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset   
— erilliskustannukset1 6681 3011 301
— osuus yhteiskustannuksista7121 3191 319
Kustannukset yhteensä2 3802 6202 620
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)5008080
Kustannusvastaavuus, %121103103

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Erica-tietojärjestelmä (v. 2017 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20)-310
Häke-uudistukseen liittyvien vuokravastuiden omavastuuosuuden poistuminen58
Kertaluonteisen lisäyksen poisto-200
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-17
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-7
Lomarahojen alentaminen (Kiky)14
Palkkaliukumasäästö-66
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-9
Toimintamenojen tuottavuussäästö-240
Toimintamenosäästö (HO 2015)-150
Työajan pidentäminen (Kiky)-22
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-54
Vuokrien indeksikorotus12
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö-16
Yhteensä-1 007

2018 talousarvio48 788 000
2017 talousarvio49 795 000
2016 tilinpäätös52 430 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Momentille esitetään 48,788 milj. euroa, joka on noin 1 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2017. Määrärahavähennysten myötä viraston henkilöstömäärä on laskenut 763 henkilöstä 580 henkilöön vuosina 2011—2017. Vuodelta 2017 siirtyvän erän avulla määrä kyetään vuonna 2018 pitämään lähes vuoden 2017 tasolla.

Valiokunta on erittäin huolissaan Hätäkeskuslaitoksen resursseista ja henkilöstön riittävyydestä. Sisäisen turvallisuuden selonteossa arvioitiin, että nykymuotoinen hätäkeskustoiminta edellyttää vähintään 600—630 henkilötyövuoden tasoa. Henkilöstön määrän vähentymisen myötä myös viraston sairauspoissaolot ovat kasvaneet lähes kaksinkertaisiksi verrattuna valtionhallinnon keskiarvoon. Lisäksi viraston toimintaan kohdistuneiden kanteluiden määrä on lähtenyt kasvuun.

Valiokunnan saaman selvityksen perusteella nykyisellä päivystyshenkilöstön määrällä ei kyetä saavuttamaan virastolle asetettuja tulostavoitteita vuonna 2018. Hätäkeskuslaitoksen toiminnalliset tulokset ovat laskeneet jo muutaman vuoden ajan. Myös viraston kyky vastata ruuhka- ja häiriötilanteisiin, kuten myrskyihin, on heikentynyt.

Valiokunta on huolissaan myös uusien hätäkeskuspäivystäjien rekrytoinnista ja pitää erittäin tarpeellisena koulutusmäärien lisäämiseen esitettävää 265 000 euron korotusta (mom. 26.30.01). Koulutukseen on panostettava ja erityisesti on lisättävä sen houkuttelevuutta. Viime vuosina Hätäkeskuslaitoksen ongelmana on ollut, että nykymuotoinen koulutusjärjestelmä ei tuota riittävästi koulutettua henkilöstöä viraston tarpeisiin.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että hallitus turvaa Hätäkeskuslaitoksen resurssit vähintään sisäisen turvallisuuden selonteon linjausten mukaisesti. Myös uuden tietojärjestelmän (ERICA) häiriötön käyttöönotto vuoden 2018 aikana on turvattava. Hätäkeskuslaitos on yksi keskeisimmistä toimijoista yhteiskunnan kriisinsietokyvyn ylläpitämisessä. Sillä on merkittävä rooli mm. poliisin hälytystoiminnan onnistumisessa samoin kuin kiireellisessä sairaankuljetuksessa. Hätäkeskuslaitoksen palvelutason alentuminen heijastuu välittömästi muiden turvallisuusviranomaisten toimintavalmiuteen.

Valiokunta lisää momentille 400 000 euroa korjaamaan Hätäkeskuslaitoksen henkilöstövajetta.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 49 188 000 euroa.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 378 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.


2018 I lisätalousarvio378 000
2018 talousarvio49 188 000
2017 tilinpäätös49 795 000
2016 tilinpäätös52 430 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 378 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 289 000 euroa.

Selvitysosa: Hätäkeskuslaitos on tehnyt sopimuksen ulkoministeriön konsulipalvelujen avustavien asiakaspalvelutehtävien hoitamisesta Hätäkeskuslaitoksen toimesta aikana 16.4.2018—31.7.2020. Tehtävän hoitamiseksi siirretään vuotta 2018 koskeva määräraha Hätäkeskuslaitokselle momentilta 24.01.01.


2018 II lisätalousarvio289 000
2018 I lisätalousarvio378 000
2018 talousarvio49 188 000
2017 tilinpäätös49 795 000
2016 tilinpäätös52 430 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 289 000 euroa.

20. Erityismenot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 2 406 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) pelastuslain (379/2011) 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla toimintakustannuksiin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä etsintä- ja pelastustehtäviin sekä poliisiviranomaisen johtamiin etsintä- tai muihin vastaaviin virka-aputehtäviin ja niistä aiheutuvan valmiuden ylläpitämiseen sekä ilma-alusten käyttöön liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamisesta Finavialle

2) pelastustoimintaan kuuluvissa tehtävissä avustamiseen sekä asiantuntija-, muodostelma- ja materiaaliavun antamisesta, vastaanottamisesta sekä siihen varautumisesta aiheutuviin kustannuksiin ihmisen tai luonnon aiheuttamissa katastrofitilanteissa, unionin pelastuspalvelumekanismissa (1313/2013/EU) tarkoitetuissa toimissa, Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen yhteistyössä sekä Suomen kahden- ja monenvälisten pelastuspalvelun yhteistoimintasopimusten perusteella, mihin luetaan myös Suomen osallistuminen Euroopan unionin, YK:n sekä NATO:n euroatlanttisen kumppanuusneuvoston pelastuspalvelun asiantuntijatehtäviin niistä aiheutuvine palkkaus- ja toimintakustannuksineen. Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkauksiin

3) pelastuslain 31 §:n mukaisiin metsäpalojen tähystystoiminnasta ja sen valmiuden ylläpidosta aiheutuneisiin kustannuksiin.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
1) Ilma-alusten käyttö etsintä- ja pelastustehtäviin706 000
2) Kansainvälisen hätäavun antaminen ja vastaanottaminen sekä siihen varautuminen1 100 000
3) Metsäpalojen tähystystoiminta600 000
Yhteensä2 406 000

2018 talousarvio2 406 000
2017 talousarvio2 406 000
2016 tilinpäätös2 110 147

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 2 406 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) pelastuslain (379/2011) 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla toimintakustannuksiin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä etsintä- ja pelastustehtäviin sekä poliisiviranomaisen johtamiin etsintä- tai muihin vastaaviin virka-aputehtäviin ja niistä aiheutuvan valmiuden ylläpitämiseen sekä ilma-alusten käyttöön liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamisesta Finavialle

2) pelastustoimintaan kuuluvissa tehtävissä avustamiseen sekä asiantuntija-, muodostelma- ja materiaaliavun antamisesta, vastaanottamisesta sekä siihen varautumisesta aiheutuviin kustannuksiin ihmisen tai luonnon aiheuttamissa katastrofitilanteissa, unionin pelastuspalvelumekanismissa (1313/2013/EU) tarkoitetuissa toimissa, Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen yhteistyössä sekä Suomen kahden- ja monenvälisten pelastuspalvelun yhteistoimintasopimusten perusteella, mihin luetaan myös Suomen osallistuminen Euroopan unionin, YK:n sekä NATO:n euroatlanttisen kumppanuusneuvoston pelastuspalvelun asiantuntijatehtäviin niistä aiheutuvine palkkaus- ja toimintakustannuksineen. Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkauksiin

3) pelastuslain 31 §:n mukaisiin metsäpalojen tähystystoiminnasta ja sen valmiuden ylläpidosta aiheutuneisiin kustannuksiin.

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 1 700 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäyksestä 1 200 000 euroa aiheutuu metsäpalojen torjuntatehtävien suunniteltua suuremmista kustannuksista ja 500 000 euroa Ruotsin metsäpalojen sammutustöihin osallistumisesta aiheutuneista kustannuksista.


2018 II lisätalousarvio1 700 000
2018 talousarvio2 406 000
2017 tilinpäätös2 316 836
2016 tilinpäätös2 110 147

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 1 700 000 euroa.

(43.) Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Selvitysosa: Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot (siirto momentille 28.70.40)-8 100
Yhteensä-8 100

2017 talousarvio8 100 000
2016 tilinpäätös8 100 000