Statens budgetpropositioner
 


  Startsida  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Tidigare budgetar 

  Anvisningar  

Finansministeriet    Suomi    
 
Innehållsförteckning
 VALTIOVARAINMINISTERIÖN EHDOTUS VUODEN 2016 TALOUSARVIOKSI
   Tuloarviot
   Määrärahat
     21. Eduskunta
     22. Tasavallan presidentti
     23. Valtioneuvoston kanslia
     24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
     25. Oikeusministeriön hallinnonala
     26. Sisäministeriön hallinnonala
     27. Puolustusministeriön hallinnonala
     28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
     29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
     30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
     31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
     32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
     33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       01. Hallinto
       02. (33.02 ja 70, osa) Valvonta
       03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta
       10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut
       20. Työttömyysturva
            31. Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä
            50. Valtionosuus ansiopäivärahasta
            51. Valtionosuus peruspäivärahasta
            52. Valtionosuus työmarkkinatuesta
            55. Valtionosuus aikuiskoulutustuesta
            56. Valtionosuus vuorottelukorvauksesta
       30. Sairausvakuutus
       40. Eläkkeet
       50. Veteraanien tukeminen
       60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
       70. (33.70, osa) Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
       80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta
       90. Raha-automaattiavustukset
     35. Ympäristöministeriön hallinnonala
     36. Valtionvelan korot

Statsbudgeten 2017

20. TyöttömyysturvaPDF-versio

Selvitysosa: Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan joko peruspäivärahana tai ansiopäivärahana. Päivärahan edellytyksenä on työssäoloehdon täyttäminen, joka edellyttää 26 viikon työhistoriaa. Myös Suomesta toiseen EU- tai ETA -maahan työnhakijaksi lähtevä työtön voi saada työttömyyspäivärahaa kolmen kuukauden ajan. Työmarkkinatuki turvaa niiden Suomessa asuvien työttömien toimeentulon, jotka eivät työssäoloehdon puuttumisen vuoksi ole oikeutettuja päivärahaan tai joiden oikeus päivärahaan on päättynyt.

Työttömyysturvan tavoitteena on kohtuullisen taloudellisen toimeentulon takaaminen kaikille työttömille. Kohtuullinen toimeentulo määritellään vähimmäistoimeentulona ja suhteessa aikaisempiin tuloihin.

Työttömyysturvaa on kehitetty siten, että se tukee aktiivivaihtoehtoja ja työurien pidentämistä. Työttömyysetuutta maksetaan paitsi työttömyyden myös työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Tällöin hakijalle maksetaan sitä työttömyysetuutta, johon hänellä työttömänä ollessaan olisi oikeus. Työttömiä, irtisanottuja ja lomautettuja kannustetaan osallistumaan koulutukseen tai muihin työllistymistä tukeviin toimiin, jotta mahdollisuudet nopeaan uudelleen työllistymiseen paranevat. Ansio-osaa maksetaan korotettuna työllistymistä edistävien toimien ajalta sekä pitkän työuran päätyttyä. Työllistymistä edistävien toimien ajalta maksetaan lisäksi kulukorvausta. Työllistymisen edistämiseksi työttömyysturvassa on otettu käyttöön 300 euron suojaosa.

Maahanmuuttajalla on oikeus työmarkkinatukeen kotoutumistukena edellyttäen, että hänellä on voimassa oleva kotoutumissuunnitelma. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on henkilön työkyvyn säilyttäminen tai palauttaminen. Kunta järjestää pitkään työttömänä olleille työmarkkinatukea ja toimeentulotukea saaville henkilöille kuntouttavaa työtoimintaa työllistymisen edistämiseksi.

Työelämän muutoksiin vastaamiseksi ammattitaitoa on pidettävä yllä ja tarvittaessa on varauduttava sen muokkaamiseksi uusiin tehtäviin sopivaksi. Työssä oleville maksettavan aikuiskoulutustuen tavoitteena on edistää työssä olevien työelämän tarpeista lähtevää osaamista ja elinikäistä oppimista, jolla samalla ennaltaehkäistään työttömyyttä.

Ikääntyvän työvoiman työssä pysymistä on edistetty nostamalla lisäpäiväoikeuden ikäraja 61 vuoteen vuonna 1957 tai sen jälkeen syntyneillä.

Vuorottelukorvausta maksetaan työntekijälle, joka siirtyy vuorotteluvapaalle työnantajan palkatessa työttömän henkilön vastaavaksi ajaksi. Vuorottelukorvausta on kehitetty siten, että vuorotteluvapaan työhistoriaedellytys nousi nykyisestä kymmenestä vuodesta 16 vuoteen ja työttömältä edellytetään pääsääntöisesti kolmen kuukauden työttömyyttä.

Toiminnan laajuus 2013—2016

 2013
toteutunut
2014
toteutunut
2015
arvio
2016
arvio
     
Työttömyysaste (%)8,28,78,88,6
     
Kuntouttava työtoiminta    
Toimintaan osallistuvat henkilöt keskimäärin vuodessa17 00019 00021 00035 000
Toimintapäiviä keskimäärin vuodessa/osallistuja10512012590
     
Ansiopäiväraha    
Saajia keskimäärin kuukaudessa136 976153 938170 000164 000
Korvauspäiviä yht. milj. kpl35,339,743,742,4
— työttömyysajalta31,735,839,838,6
— työllistymistä edistävien palvelujen ajalta yht.3,74,03,93,8
Keskimääräinen päiväraha (€/pv)66,568,166,566,6
     
Peruspäiväraha    
Saajia keskimäärin kuukaudessa29 00034 44441 40043 100
Korvauspäiviä yht. milj. kpl7,58,810,811,2
— työttömyysajalta6,47,69,510,8
— työllistymistä edistävien palvelujen ajalta1,11,21,31,4
Keskimääräinen päiväraha (€/pv)33,5933,7633,9033,90
     
Työmarkkinatuki    
Saajia keskimäärin kuukaudessa156 700175 382195 000210 000
Korvauspäiviä yht. milj. kpl40,645,650,754,6
— työttömyysajalta29,733,636,038,8
— työllistymistä edistävien palvelujen ajalta10,912,014,715,8
Keskimääräinen työmarkkinatuki (€/pv)35,1835,8135,9036,00
     
Aikuiskoulutustuki    
Saajia keskimäärin kuukaudessa6 4507 8608 9909 885
Keskimäärin maksettu etuus (€/kk)1 4701 5191 5301 550
     
Vuorottelukorvaus    
Saajia keskimäärin kuukaudessa8 5258 8668 2006 500
Korvauspäiviä ansioturvassa, milj. kpl2,02,12,11,7
Korvauspäiviä perusturvassa, milj. kpl0,030,040,040,04
Keskimääräinen korvaus ansioturvassa (€/pv)57,558,059,860,5
Keskimääräinen korvaus perusturvassa (€/pv)22,923,523,623,7

31. Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 31 784 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä.

Määräraha budjetoidaan suoriteperusteisena.

Selvitysosa: Kunnalle maksettava korvaus on 10,09 euroa toimintapäivää ja toimintaan osallistujaa kohti. Toiminnan piirissä ovat pitkään työttömänä olleet työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavat henkilöt, joille kunta järjestää työllistymisen edistämiseksi kuntouttavaa työtoimintaa. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvia arvioidaan olevan vuonna 2016 noin 35 000 henkilöä ja toimintapäiviä arvioidaan olevan keskimäärin 90 osallistujaa kohti. Valtion korvausta maksetaan jokaisesta kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvasta niiltä päiviltä, joina henkilö osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan, kuitenkin enintään neljältä päivältä viikossa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tarvearvion muutos-2 270
Yhteensä-2 270

2016 talousarvio31 784 000
2015 talousarvio34 054 000
2014 tilinpäätös19 808 753

50. Valtionosuus ansiopäivärahasta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 085 128 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) työttömyysturvalain (1290/2002) mukaisen ansiopäivärahan rahoittamiseen siten kuin työttömyysetuuksien rahoittamisesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyyskassalaissa (603/1984) on säädetty valtion osuudesta

2) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012) tarkoitettujen kulukorvausten rahoittamiseen työttömyysturvalain mukaisesti

3) työttömyyskassojen hallintokuluosuuden maksamiseen työttömyyskassalain (603/1984) mukaisesti.

Selvitysosa: Ansiopäivärahaa maksetaan sekä työttömyyden että työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Ansiopäivärahan rahoittavat Työttömyysvakuutusrahasto, työttömyyskassat ja valtio. Palkansaajien päivärahoista työttömyyskassojen osuus on pääsääntöisesti 5,5 % kuitenkin siten, että ansioturvan korotusosat ja muutosturvalisät Työttömyysvakuutusrahasto rahoittaa kokonaan. Valtio rahoittaa peruspäivärahaa vastaavan osuuden ja rahasto loppuosan. Valtio ei osallistu lomautusajalta eikä ns. lisäpäiviltä maksettavien päivärahojen eikä myöskään lapsikorotusten rahoitukseen. Yrittäjien päivärahoista valtio rahoittaa peruspäivärahaa vastaavan osuuden ja lapsikorotukset, yrittäjäkassat rahoittavat loppuosan. Valtio rahoittaa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavat kulukorvaukset.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

 
Valtionosuus maksetuista päivärahoista 
— työttömyysajalta910 128 000
— työllistymistä edeltävien palvelujen ajalta115 000 000
Kulukorvaukset50 000 000
Valtionosuus hallintokuluihin10 000 000
Yhteensä1 085 128 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tarvearvion muutos78 128
Yhteensä78 128

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2016 talousarvio1 085 128 000
2015 II lisätalousarvio50 000 000
2015 I lisätalousarvio43 000 000
2015 talousarvio1 007 000 000
2014 tilinpäätös990 316 718

51. Valtionosuus peruspäivärahasta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 213 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää työttömyysturvalain (1290/2002) mukaisen peruspäivärahan, siihen liittyvän lapsikorotuksen ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisten lakisääteisten kulukorvausten rahoittamiseen siten kuin työttömyysturvalaissa on säädetty valtion osuudesta.

Määrärahaa saa käyttää myös valtioiden välisten kustannusten korvaamiseen kolmelta ensimmäiseltä kuukaudelta toiseen EU-jäsenvaltioon tilanteessa, jossa henkilö ei täytä kansallisen lainsäädännön työttömyysetuuksien edellytyksiä.

Selvitysosa: Peruspäivärahaa maksetaan sekä työttömyyden että työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Peruspäiväraha, siihen liittyvä lapsikorotus, palvelujen ajalta maksettavat korotusosat ja muutosturvalisät rahoitetaan valtion varoista ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun tuotosta. Valtio rahoittaa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavat kulukorvaukset. Työttömyysvakuutusrahasto rahoittaa työttömyysajalta maksetut korotusosat. Työttömyysvakuutusmaksu, joka peritään työttömyyskassoihin kuulumattomilta henkilöiltä, tilitetään Kansaneläkelaitokselle.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

  
Valtionosuus maksetuista päivärahoista 
— työttömyysajalta317 400 000
— työllistymistä edeltävien palvelujen ajalta49 700 000
Kulukorvaukset12 200 000
Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun osuus-166 000 000
Yhteensä213 300 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tarvearvion muutos39 300
Yhteensä39 300

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2016 talousarvio213 300 000
2015 I lisätalousarvio46 000 000
2015 talousarvio174 000 000
2014 tilinpäätös254 460 000

52. Valtionosuus työmarkkinatuesta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 521 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) työttömyysturvalain (1290/2002) sekä kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) perusteella maksettavan työmarkkinatuen, siihen liittyvän lapsikorotuksen ja työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavien korotusosien maksamiseen siten kuin työttömyysturvalaissa on säädetty valtion osuudesta

2) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisten lakisääteisten kulukorvausten rahoittamiseen työttömyysturvalain mukaisesti.

Selvitysosa: Kunnat ja valtio rahoittavat puoliksi työttömyyden perusteella vähintään 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden työttömyysaikaisen työmarkkinatuen. Kuntien rahoitusosuus on 70 prosenttia yli 1 000 päivää saaneiden osalta. Muun työmarkkinatuen valtio rahoittaa kokonaan. Lisäksi valtio huolehtii Kansaneläkelaitoksen maksuvalmiudesta työmarkkinatuen osalta (maksuvalmiussuoritus).

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

  
Työmarkkinatuet 
— työttömyysajalta1 328 700 000
— kuntien rahoitusosuus-455 000 000
— työllistymistä edistävien palvelujen ajalta541 600 000
— kulukorvaukset105 900 000
Yhteensä1 521 200 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tarvearvion muutos103 200
Yhteensä103 200

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2016 talousarvio1 521 200 000
2015 talousarvio1 418 000 000
2014 tilinpäätös1 544 712 119

55. Valtionosuus aikuiskoulutustuesta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 79 856 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää aikuiskoulutustuesta annetun lain (1276/2000) mukaisen valtionosuuden maksamiseen.

Selvitysosa: Palkansaajan aikuiskoulutustuki muodostuu peruspäivärahan suuruisesta perusosasta ja ansio-osasta. Yrittäjän aikuiskoulutustuki maksetaan perusosan suuruisena. Valtio rahoittaa peruspäivärahaa vastaavan osuuden. Jos aikuiskoulutustuki maksetaan soviteltuna valtio rahoittaa määrän, joka vastaa perusosan suhteellista osuutta täydestä aikuiskoulutustuesta. Työttömyysvakuutusrahasto rahoittaa ansio-osan sekä Koulutusrahaston hallintokustannukset.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tarvearvion muutos6 856
Yhteensä6 856

2016 talousarvio79 856 000
2015 talousarvio73 000 000
2014 tilinpäätös63 000 000

56. Valtionosuus vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 42 946 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vuorotteluvapaalain (1305/2002) mukaisen vuorottelukorvauksen valtion osuuden maksamiseen siten, kuin työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyysturvalaissa (1290/2002) säädetään valtionosuudesta.

Selvitysosa: Vuorottelukorvausmenot rahoitetaan samoin kuin vastaavat työttömyysetuudet. Valtionosuus kassan jäsenille maksettavista korvauksista vastaa peruspäivärahan osuutta täydestä ansiopäivärahasta. Kassaan kuulumattomien henkilöiden vuorottelukorvaukset valtio rahoittaa kokonaan.

Vuorotteluvapaan työhistoriaedellytys on 16 vuotta, käyttö on sidottu lakisääteiseen vanhuuseläkeikään siten, että yläikäraja on vanhuuseläkkeen alaikäraja vähennettynä kolmella vuodella ja vuorotteluvapaan kesto on 100—360 kalenteripäivää. Vuorottelusijaiseksi palkattavalta työttömältä edellytetään, että hän on ollut työttömänä työnhakijana yhdenjaksoisesti tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää vuorotteluvapaan alkamista edeltäneen 14 kuukauden aikana.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi vuorotteluvapaalain muuttamisesta siten, että järjestelmän kustannukset pienenevät vuositasolla kaikkiaan 50 000 000 euroa. Vuorotteluvapaajärjestelmän ehtoja tiukennetaan muuttamalla se syyperusteiseksi ja/tai muuttamalla työhistoriaehtoa. Muutokset vaikuttavat järjestelmän kustannuksiin asteittain. Valtion osuus kustannuksista on noin 40 prosenttia. Määrärahan mitoituksessa on vuodelle 2016 otettu huomioon vähennyksenä 4 000 000 euroa lähtien siitä, että kustannusten aleneminen on vuonna 2016 arviolta 10 000 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Säästö vuorottelukorvauksesta (HO 2015)-4 000
Tarvearvion muutos5 546
Yhteensä1 546

2016 talousarvio42 946 000
2015 II lisätalousarvio10 600 000
2015 talousarvio41 400 000
2014 tilinpäätös52 150 000