Hoppa till innehåll
Innehållsförteckning
     1. Yhteenveto
            Kriisinhallinta
            Lähialueyhteistyö
            Kehitysyhteistyö
            Siviilikriisinhallinta
            Poliisitoimi
            Rajavartiolaitos
            Maahanmuutto
            Aluehallintovirastot
            Vero- ja tullihallinto
            Kuntien tukeminen
            Valtion eläkemenot
            Energiaveron tuki
            Maksut EU:lle
            Opintotuki
            Maaseudun kehittäminen
            Maatalous
            Metsätalous
            Viestintäpolitiikka
            Liikennepolitiikka
            Liiketoiminta
            Tutkimus
            Hallinto
            Energiapolitiikka
            Muut politiikkalohkot
            Sosiaalivakuutusmaksut
            Eläkemenot
            Takuueläke
            Kuntouttava työtoiminta
            Työttömyysturva
            Veteraanit
            Virastot ja laitokset
   Numerotaulu

Statsbudgeten 2017

Energiapolitiikka

Energiapolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 137 milj. euroa, jossa on lisäystä 70 milj. euroa vuoden 2010 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Energiatuen myöntämisvaltuudeksi ehdotetaan 149,5 milj. euroa, jossa on kasvua n. 85 milj. euroa vuoden 2010 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Energiatuen lisävaltuudesta varataan 50 milj. euroa liikenteen biopolttoaineiden demonstraatiolaitosten tukemiseen.

Uutena määrärahana on uusiutuvan energian tuotantotuki, johon varataan 55 milj. euroa. Uusiutuvan energian tuotantotukea on tarkoitus maksaa tuulivoimalla ja biokaasulla, metsähakkeella sekä puupolttoaineesta yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotantolaitoksessa tuotetulle sähkölle.

Energiamarkkinaviraston resursseja lisätään uusiutuvan energian tuotantotuen lisätehtävien johdosta. Viraston toimintamenoiksi ehdotetaan 2 milj. euroa, jossa on kasvua 1,1 milj. euroa vuoden 2010 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

Euroopan unioni on sitoutunut yksipuolisesti vähentämään 20 prosentilla kasvihuonekaasujaan vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Osana EU:n yhteisiä tavoitteita Suomen tulisi vähentää päästökaupan ulkopuolella olevien toimintojen (muun muassa maanpäällisen liikenteen ja maatalouden) päästöjä 16 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä ja lisätä vastaavana ajanjaksona uusiutuvan energian käyttöä 28,5 prosentista 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta laskettuna. Päästökaupan piiriin tulevien toimintojen päästöjen tulisi vähentyä EU:ssa keskimäärin 21 %. Lisäksi liikenteessä biopolttoaineen osuuden tulee olla vähintään 10 % v. 2020. Hallitus toteuttaa ilmasto- ja energiapolitiikkaa vuoden 2008 lopulla valmistuneen ilmasto- ja energiastrategian sekä vuoden 2009 lopulla valmistuneen tulevaisuusselonteon mukaisesti siten, että edellä mainitut velvoitteet voidaan Suomen osalta täyttää. Strategiassa esitetään keinot, joilla samaan aikaan turvataan uusiutuvan energian osuuden lisääminen, energian säästö, energiatehokkuuden parantaminen, energian saatavuus, energiaomavaraisuuden kohentaminen ja päästöjen vähentäminen. Energiatukea tarvitaan valmisteilla olevan uusiutuvan sähkön syöttötariffin rinnalla erityisesti uuden teknologian käyttöönoton ja kaupallistumisen edistämiseen, uusiutuvan energian tuotannon, mukaan luettuna kivihiilen korvaaminen hiilipölykattiloissa, lisäämiseen sekä energiatehokkuusinvestointien tukemiseen.