Statens budgetpropositioner
 


  Startsida  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Tidigare budgetar 

  Anvisningar  

Finansministeriet    Suomi    
 
Innehållsförteckning
 REGERINGENS PROPOSITION TILL RIKSDAGEN OM STATSBUDGETEN FÖR 2017
   Allmän motivering
   Siffertabell
   Detaljmotivering
     Allmänt
     Inkomstposter
     Anslag
       21. Riksdagen
       22. Republikens president
       23. Statsrådets kansli
       24. Utrikesministeriets förvaltningsområde
       25. Justitieministeriets förvaltningsområde
       26. Inrikesministeriets förvaltningsområde
       27. Försvarsministeriets förvaltningsområde
       28. Finansministeriets förvaltningsområde
       29. Undervisnings- och kulturministeriets förvaltningsområde
       30. Jord- och skogsbruksministeriets förvaltningsområde
       31. Kommunikationsministeriets förvaltningsområde
       32. Arbets- och näringsministeriets förvaltningsområde
       33. Social- och hälsovårdsministeriets förvaltningsområde
         01. Förvaltning
         02. Tillsyn
         03. Forskning och utveckling
         10. (33.10 och 60, delvis) Utjämning av familje- och boendekostnader, grundläggande utkomststöd samt vissa tjänster
         20. Utkomstskydd för arbetslösa
         30. Sjukförsäkring
         40. Pensioner
         50. Stöd till veteranerna
              30. Statlig ersättning för vården av personer som lidit skada av krigen
              50. Fronttillägg
              51. Ersättning för skada, ådragen i militärtjänst
              52. Statlig ersättning för kostnader för rehabiliterings- och vårdinrättningar för krigsinvalider och dem som blivit invalider på grund av olycksfall i militärtjänst
              53. Statsunderstöd för rehabilitering av makar till krigsinvalider
              54. Frontunderstöd till vissa utländska frivilliga frontmän
              55. Vissa utgifter för rehabilitering
              56. Utgifter för rehabilitering av frontveteraner
              57. Statsunderstöd för rehabilitering av frontveteraner
         60. (33.60, delvis) Av kommunerna anordnad social- och hälsovård
         70. Hälsa och funktionsförmåga främjas
         80. Avbytarverksamhet för lantbruksföretagare och pälsdjursuppfödare
         90. Understöd för främjande av hälsa och social välfärd
       35. Miljöministeriets förvaltningsområde
       36. Räntor på statsskulden

Statsbudgeten 2017

10. PoliisitoimiPDF-versio

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Selvitysosa: Poliisi turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta, estää ennalta, paljastaa ja selvittää rikoksia sekä saattaa ne syyteharkintaan.

Poliisitoiminnan eri osa-alueiden tuloksellisella toiminnalla pyritään vaikuttamaan osaltaan siihen, että Suomi on edelleen yksi Euroopan turvallisimmista maista vaikka poliisitoimen toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi. Keskeisimmät poliisin toimintaan vaikuttavat toimintaympäristömuutokset liittyvät kansainvälisen ja kotimaisen turvallisuustilanteen muuttumiseen lyhyessä ajassa, laajamittaiseen maahantuloon ja laittomaan maahantuloon liittyvään rikollisuuteen, digitalisaation ja ICT:n nopeaan kehittymiseen sekä uusiin uhkakuviin, muuan muassa hybridivaikuttamiseen. Hybridivaikuttamisen keinot valtiollisen vaikuttamisen välineenä ovat lisääntyneet. Toimintaa on priorisoitava taloudellisten resurssien mahdollistamissa puitteissa ja erityisesti HARVA-alueiden palveluiden turvaaminen on yhä haastavampaa.

Poliisin turvallisuuteen liittyvien tehtävien näkyvyyttä ja palvelujen saatavuutta lisätään digitalisaatiolla ja teknisillä ratkaisuilla. Samalla osaltaan varmistetaan, että poliisi pystyy vastaamaan kiireellisen avun tarpeeseen nykytasolla. Nykyisen turvallisuustoimintaympäristön nopeat muutokset edellyttävät kykyä varautua vaikeasti ennakoitaviin tilanteisiin. Poliisi reagoi toimintaympäristön muutoksiin ennakoimalla ja kohdistamalla toimenpiteet ja voimavarat turvallisuuden kannalta kriittisiin asioihin yhdessä muiden turvallisuusalan toimijoiden kanssa turvallisuusriskien analysointiin, tietojohtoisuuteen ja oikeaan tilannekuvaan perustuen.

Digitalisaatio ja ICT:n kehitys tarjoaa paitsi mahdollisuuksia tehostaa toimintaa, mutta myös lisää kyberrikollisuutta. Yksittäisten terrorististen väkivallan tekojen uhka on kohonnut Suomessa. Poliisin suorituskyky ei vastaa kaikilta osin olemassa olevia uhkakuvia, turvallisuusriskejä ja muuttuneen toimintaympäristön vaatimuksia. Keskeisin varautumistoimi yllättäviin terrori-iskuihin on poliisin riittävä ja toimintakykyinen resurssi. Poliisin vaste ja kyky reagoida äkillisiin vakaviin tilanteisiin on suoraan verrannollinen kentällä olevien poliisien määrään. Lisäksi poliisin käytettävissä olevan kaluston, välineiden, taktisen osaamisen ja koulutuksen on vastattava tämän päivän turvallisuusuhkiin ja toimintaympäristön vaatimuksiin kaikilta osin.

Suojelupoliisin tehtävänä on torjua sellaisia hankkeita ja rikoksia, jotka voivat vaarantaa valtio- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtakunnan sisäistä tai ulkoista turvallisuutta sekä suorittaa tällaisten rikosten tutkintaa. Se myös ylläpitää ja kehittää yleistä valmiutta valtakunnan turvallisuutta vaarantavan toiminnan estämiseksi. Suojelupoliisin ja muun poliisitoiminnan yhteistyöstä huolehditaan.

Poliisin lakisääteiset tehtävät ovat laajoja, mutta poliisitoimintaan kohdistuvat keskeiset odotukset liittyvät ihmisten turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen lisäämiseen. Esimerkiksi osa rikostorjunnan tehtävistä kuormittaa poliisia paljon, vaikka niitä suorittamalla ei merkittävästi lisätä turvallisuutta tai turvallisuuden tunnetta.

Poliisi huolehtii kansainvälisen poliisiyhteistyön kehittämisestä ja ylläpitämisestä osallistumalla laajasti sitä varten perustettujen kahden- ja monenvälisten rakenteiden työhön. Erityisen tärkeää keskinäinen yhteistyö on Suomen ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden, lähialueiden maiden sekä Europolin välillä. Poliisi huolehtii tehokkaasta tietojenvaihdosta ja harjoittaa muuta aktiivista operatiivista yhteistyötä muiden maiden ja eräiden kansainvälisten järjestöjen kanssa sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseksi. Kansainvälisellä yhteistyöllä torjutaan Suomeen ulottuvaa ja Suomesta käsin toimivaa kansainvälistä rikollisuutta ja terrorismia. Suomeen kohdistuvaa rikollisuutta pyritään torjumaan jo lähtömaissa. Vuoden 2019 loppupuoliskolla Suomi toimii EU:n puheenjohtajamaana ja vastaa useiden unionin sisäisen turvallisuuden kannalta merkittävien foorumeiden työstä.

Vuonna 2018 voimaan tulleen alkoholilain uudistuksen on arvioitu lisäävän poliisin tehtäviä. Lisäksi liikenteen sääntelyn muutoksilla ja sakon käyttöalan laajentamisella on vaikutusta poliisin tehtäviin. Myös matkustajarekisterin käytöstä terrorismirikosten ja vakavan rikollisuuden torjunnassa annetun ns. PNR-lain1) täytäntöönpano lisää poliisin tehtäviä ja edellyttää ICT-järjestelmäuudistuksia.

Poliisin tavoitteena on säilyttää toimintavalmiusaika hyvällä tasolla. Poliisi seuraa toimintaansa ja raportoi mahdollisuuksistaan säilyttää peruspalveluiden saatavuus ja laatu käytettävissä olevilla resursseillaan. Poliisin resurssit kohdennetaan enenevissä määrin poliisin toiminnallisiin painopistealueisiin. Lupapalveluiden saatavuutta ja palvelujen laatua pyritään ylläpitämään sähköisinä asiointipalveluina ja niitä täydentävinä käyntiasioinnin palveluina julkisoikeudellisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuudesta huolehtien.

01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 746 518 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) poliisihallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa annetun asetuksen (1177/2009) 2 §:n nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle

2) säädettyjen korvausten maksamiseen teleyrityksille.

Selvitysosa: Sisäministeriö asettaa poliisille seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Valvonta- ja hälytystoiminta sekä liikenneturvallisuus

Kiireellisten hälytyspalvelujen saatavuus pyritään säilyttämään. Suomen EU-puheenjohtajakausi ja siihen liittyvät turvaamistehtävät edellyttävät poliisin resurssien uudelleen kohdentamista aiheuttaen osaltaan haasteita muun muassa toimintavalmiusaikojen ja hälytyspalveluiden tason säilyttämisessä sekä ennalta estävään toimintaan kohdentuvan toiminnan vähentämistä, koska perustoimintaan osoitettavia resursseja ei voi lisätä. Yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvän valvonnan tasoa arvioidaan ja siitä raportoidaan. Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset edellyttävät poliisin henkilökohtaisten suojavälineiden, aseistuksen sekä ajoneuvojen päivittämistä. Alkoholilainsäädännön muutos vaikuttaa myös poliisin työmäärään ja tehtäväjärjestelyihin. Laittoman maahantulon tilanne pyritään säilyttämään Suomessa hallittuna ja toimenpiteet laittoman maahantulon torjumiseksi ovat uskottavia ja tehokkaita. Kielteisten turvapaikkapäätösten täytäntöönpano pyritään pitämään tehokkaana niiltä osin kuin poliisi voi siihen vaikuttaa.

Liikennevalvonnan vaikuttavuus pyritään säilyttämään huolimatta siitä, että liikennevalvontaan kohdennettua työaikaa joudutaan osoittamaan myös yleisen järjestyksen ja turvallisuuden hallintaan sekä rikostorjuntaan. Liikenteen sääntelyn ja seuraamusten merkittävät muutokset edellyttävät laajasti henkilöstön kouluttamista, mikä sitoo liikennevalvonnan henkilöstöresurssia vuonna 2019. Lisäksi EU-puheenjohtajakauden aikana liikennevalvonnan resursseja kohdennetaan turvajärjestelyihin. Näitä vaikutuksia pyritään kompensoimaan kehittämällä valvonnan kohdentamista ja automaattista liikennevalvontaa lisäämällä. Poliisin paljastamien rattijuopumusten, törkeiden liikenneturvallisuuden vaarantamisen tason sekä raskaan liikenteen valvonnan tason arvioidaan edellä mainituista syistä laskevan hieman.

Valvonta2017
toteutuma
2018
arvio
2019
tavoite
    
Tuottavuus   
Tuottavuus (ABC-tehtävät/htv)808762796
Liikennevalvonnan tuottavuus, kpl/htv8829961 237
Taloudellisuus   
Henkilötyövuodet1 3051 3591 357
Valvonnan kustannukset, 1 000 euroa133 733137 000139 000
Taloudellisuus (kustannukset/ABC-tehtävät), euroa127141128,7
Palvelukyky ja laatu   
Onnistuminen kotiväkivaltaan puuttumisessa, keskiarvo vähintään, arvosana 1—4-3,0-
Onnistuminen liikennevalvonnassa, keskiarvo vähintään, arvosana 1—4-3,08-
Onnistuminen poliisin partioinnissa ja muussa näkyvässä toiminnassa, keskiarvo vähintään, arvosana 1—4-3,0-
Liikennevalvontaan käytetty työaika, htv524,34924851)
— josta raskaan liikenteen valvontaan käytetty työaika, htv44,14038,0
Automaattisen liikennevalvonnan suoritteet, kpl552 755590 000600 000
Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, tapaukset enintään, kpl3 7703 3003 100
Henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet enintään, kpl4 3805 1004 500
Rattijuopumusrikosten määrä enintään, kpl18 38317 50016 500
Suoritteet   
Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden (yjt) tehtävämäärä, kpl1 055 2951 000 0001 080 000
— josta oma-aloitteiset tehtävät, %36,730,033,0
Oma-aloitteellisuus (%) eräissä taajamavalvontaan liittyvissä tehtävissä (03 Pahoinpitely, tappelu | 15 Vahingonteko | 34 Päihtynyt henkilö | 35 Häiriökäyttäytyminen ja ilkivalta)9,18,09,0
    

1) Vähenee EU-puheenjohtajuuden tehtävien ja koulutustarpeiden takia, huomioitu myös seuraamusmäärissä.

Hälytystoiminta2017
toteutuma
2018
arvio
2019
tavoite
    
Tuottavuus   
Tuottavuus (A- ja B-hälytystehtävät, määrä/htv)274283280
Taloudellisuus   
Henkilötyövuodet1 9631 9631 963
Hälytystoiminnan kustannukset, 1 000 euroa179 427183 900186 600
Taloudellisuus (kustannukset/hälytystehtävät A+B), euroa334341339
Palvelukyky ja laatu   
Toimintavalmiusaika A-luokan tehtävissä, min9,310,010,2
Toimintavalmiusaika A- ja B-luokan tehtävissä, min18,318,519,3
Toimintavalmiusaika alle 20 min (%, A+B -tehtävistä)70,169,066,0
Toimintavalmiusaika alle 45 min (%, A+B -tehtävistä)91,888,085,0
Onnistuminen kiireellisissä hälytystehtävissä, keskiarvo vähintään, arvosana 1—4-3,24-
Suoritteet   
Perheväkivaltaan liittyvät hälytystehtävät enintään, kpl26 08926 00026 800
A ja B hälytystehtävien määrä enintään, kpl537 079540 000550 000
A, B ja C hälytystehtävien määrä enintään, kpl1 055 2951 000 0001 080 000
Rikostorjunta

Turvallisuustilanteen muutoksesta johtuvien uhkien torjunta tarkoittaa rikostorjunnan sisällä voimakasta panostusta vakavien henkeen ja terveyteen kohdistuneitten rikosten sekä seksuaalirikosten sekä yhteiskunnan ja elinkeinoelämän rakenteita murentavien rikosten tutkinnan suorituskyvyn varmistamiseen. Rikosten luonteen muuttuessa yhä monimutkaisemmiksi, vaatii niiden selvittäminen enemmän resursseja. Lisäksi toimintaympäristön muutos edellyttää resurssien kohdentamista ennalta estävän toiminnan akuutteihin ja aikaa vieviin ilmiöihin kuten väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin sekä vihapuheen torjuntaan. Tämä tarkoittaa väistämättä päivittäisrikollisuuden torjuntaan käytettävissä olevan resurssin vähenemistä. Huumausainerikollisuuden lisääntymisen vaikutukset poliisin toimintaan arvioidaan.

Rikoslakirikosten selvitystason (pl. liikennerikokset) arvioidaan pysyvän nykytasolla. Jo vuosia kestäneen tutkinta-aikojen pidentymisen ennakoidaan jatkuvan. Poliisin rikostorjunnan tuloksellisuus pysyy nykytasolla, koska rikosten esikäsittelyn ja tutkinnan nopeutetun menettelyn kehittämisellä lisätään rikostorjunnan tehokkuutta. Poliisin mahdollisuudet panostaa mm. sarjoittamistyötä edellyttävään ns. pimeänä poliisin tietoon tulleiden rikosten selvittämiseen ovat entistä haasteellisemmat. Piilorikollisuuden paljastamisen edellytysten arvioidaan heikkenevän ja tämä voi realisoitua jatkossa myös kaikkien törkeiden rikosten, mm. huumausainerikosten, vähentyneenä paljastamisena. Poliisi seuraa tutkinta-aikojen ja rikosten selvitysasteen kehitystä ja raportoi näistä. Tämä on tärkeää, jotta poliisin toimintakyky ja mahdollisuudet ovat selkeästi arvioitavissa.

Vuonna 2019 jatketaan väkivaltaisiin ääriliikkeisiin liittyvien rikosten ja viharikosten aktiivista ennalta estämistä, paljastamista ja selvittämistä sekä kehitetään Ankkuritoimintaa, poliisitoimintaa sosiaalisessa mediassa ja verkkorikostutkintaa. Lisäksi jatketaan vakavien sekä vaarallisten vihjeiden tunnistamiskyvyn ja tiedonkulun parantamista tavoitteena käytössä olevan tiedon tehokas hyödyntäminen, tarkemman analyysin mahdollistaminen sekä viranomaisten reagointinopeuden ja ennalta estämiskyvyn parantaminen.

Vaikuttavuuden lisäämiseksi talousrikostorjunnassa pyritään nykyistä enemmän reaaliaikaiseen rikostutkintaan, avoinna olevien juttujen määrän vähentämiseen, tutkinta-aikojen lyhentämiseen ja takaisin saadun rikoshyödyn määrän kasvuun entistä tiiviimmällä poliisi-syyttäjä -esitutkintayhteistyöllä. Myös yhteistyötä keskeisten yhteistyötahojen verohallinnon, ulosoton ja pesänhoitajien kanssa tulee kehittää.

Tietoverkkorikollisuuden torjunnassa pannaan täytäntöön vielä toteuttamatta olevat kansallisen kyberstrategian täytäntöönpano-ohjelmassa esitetyt toimenpide-ehdotukset erityisesti ennalta estävän toiminnan osalta. Osallistutaan uuden kansallisen kyberstrategian ja sen toimeenpano-ohjelman valmistelutyöhön. Kyberrikostorjuntakeskuksen resurssien ja toimintakyvyn vahvistuessa vaikeutetaan vakavan ja järjestäytyneen tietoverkkorikollisuuden toimintamahdollisuuksia. Osallistutaan kansainvälisiin ja kansallisiin kyberharjoituksiin yhteistoiminnan kehittämiseksi poliisin ja muiden viranomaisten välillä.

Rikostorjunta2017
toteutuma
2018
arvio
2019
tavoite
    
Tuottavuus   
Tuottavuus (selvitetyt rikoslakirikokset/htv)737174
Taloudellisuus   
Henkilötyövuodet3 6053 7073 716
Rikostorjunnan kustannukset, 1 000 euroa332 234340 800346 000
Taloudellisuus (kustannukset/selvitetyt rikoslakirikokset), euroa1 2541 3021 254
Palvelukyky ja laatu   
Rikoslakirikosten selvitystaso (pl. liikennerikokset), %, vähintään49,850,050,0
Rikoslakirikosten tutkinta-aika (pl. liikennerikokset), ka, vrk125126129,0
Omaisuusrikosten selvitystaso, %, vähintään37,137,037,0
Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten selvitystaso, %, vähintään97,885,090,0
Päätettyjen talousrikosjuttujen sisälläoloaika, ka, vrk, enintään439455430
Onnistuminen väkivaltarikosten selvittämisessä ja torjunnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41)-3,06-
Onnistuminen talousrikosten torjunnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41)-2,76-
Onnistuminen huumerikosten selvittämisessä/paljastamisessa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41)-2,91-
Onnistuminen asuntomurtojen selvittämisessä, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41)-2,85-
Onnistuminen autovarkauksien selvittämisessä, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41)-2,77-
Onnistuminen viharikosten selvittämisessä, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41)-2,89-
Onnistuminen tietoverkkorikollisuuden torjunnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41)-2,79-
IT-tutkintaan käytetyt henkilötyövuodet414041
Suoritteet   
Kaikki selvitetyt rikokset, määrä, sis. liikennerikkomukset632 405756 000756 000
Selvitetyt rikoslakirikokset, määrä264 895276 000276 000
Haltuun saatu rikoshyöty kaikissa rikoksissa (netto), milj. euroa20,918,020,0
Haltuun saatu rikoshyöty talousrikoksissa (netto), milj. euroa15,715,017,0
Päätettyjen talousrikosten määrä, kpl2 0972 1002 150
Avoinna olevien talousrikosten määrä, kpl2 4882 5002 400
Päätettyjen järjestäytyneen rikollisuuden juttujen määrä, kpl8481 0001 000
Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrä, kpl36 01935 00035 000
Poliisin tietoon tulleet törkeät huumausainerikokset, määrä1 0049501 000

1) Lähde: Poliisibarometri

Lupahallinto

Poliisin lupahallinto vaikuttaa hallinnollisen päätöksenteon ja valvonnan keinoin rikoksia ennalta estävästi sekä yleistä järjestystä ja turvallisuutta turvaavasti yhteiskunnassa, jonka turvallisuustilanne on muutoksessa. Poliisi turvaa maksullisen lupahallinnon riittävän palvelutason, tehokkaat menettelyt ja näitä vastaavat resurssit kustannusvastaavuudesta huolehtien. Lupahallinnon toiminnot ja prosessit uudistuvat hallinnollisesti kevyemmiksi. Poliisi huolehtii sähköisten lupapalveluiden ja asianhallinnan ylläpitämisestä ja kehittämisestä siten, että palvelut ovat asiakasystävällisiä, teknistä kehitystä tarkoituksenmukaisesti hyödyntäviä ja toiminnallisesti tehokkaita. Pääasiallisena palvelun tarjoamisen tapana ovat sähköiset palvelut ja sähköisen asioinnin käyttöaste säilyy suunnitelmallisesti korkealla tasolla. Käyntiasiointi täydentää sähköistä palvelua. Lupahallinnon henkilöstön osaaminen ydintehtävissä vahvistuu.

Poliisin lupahallinto tuottaa lupapalvelut kokonaistaloudellisesti ja kustannustehokkaasti. Vuoden 2017 alusta käyttöönotetulla resurssimallilla varmistetaan henkilöresurssien oikea mitoitus suhteessa lupahallinnon tehtäviin. Vuosina 2017—2018 lupahallinnon resursseja on vähennetty resurssimallin mukaisesti. Resurssimallia koskevien periaatteiden mukaisesti oikeaa voimavarojen tasoa arvioidaan aina kehittämistyön vaikutuksia suunniteltaessa. Sakkolain muutoksen johdosta poliisi käsittelee 1.6.2019 alkaen kaikki ajokiellot, mikä tarkoittaa noin 17 000 uutta ajokieltoasiaa vuosittain.

Maksullinen lupahallinto (lupapalvelu)2017
toteutuma
2018
arvio
2019
tavoite
    
Tuottavuus   
Tuottavuus (poliisin käsittelemät maksulliset asiat/maksullinen lupa-htv)2 8092 5452 619
Taloudellisuus   
Henkilötyövuodet (maksullinen)377402402
Lupahallinnon tuottoennuste/arvio, 1 000 euroa46 84348 30048 300
Lupapalvelujen kustannukset (maksullinen), 1 000 euroa46 39148 30048 300
Taloudellisuus (kustannukset/poliisin käsittelemät maksulliset asiat), euroa444345
Lupahallinnon kustannusvastaavuus, %99,7100100
Palvelukyky ja laatu   
Onnistuminen lupahallinnossa, arvosana 1—41)-3,37-
Sähköisen asioinnin toteutuma-aste (%)333940
Sähköisen asioinnin käyttöaste (%)677070
Ajanvarauksen käyttöaste (varausten määrä/asiakaskäyntimäärä), %2)445055
Käyntiasioinnin asiakasmäärän kehitys764 000797 000648 000
Suoritteet   
Poliisin käsittelemät maksulliset lupa-asiat yhteensä, kpl1 059 0071 023 0001 053 000

1) Lähde: Poliisibarometri

2) Ajanvarausten määrä/asiakaskäyntimäärä

Maksuton lupahallinto (sis. lupavalvonta)2017
toteutuma
2018
arvio
2019
tavoite
    
Taloudellisuus   
Henkilötyövuodet1)213200200
Lupavalvonnan kustannukset (maksuttomat lupapalvelut), 1 000 euroa19 61820 10020 300
Suoritteet   
Valvonnalliset toimenpiteet yhteensä, kpl (sis. ajo-oikeuspäätökset, aselupien peruutus- ja varoituspäätökset sekä järjestyksenvalvoja- ja vartijakorttien peruutukset ja varoitukset)86 75365 00085 000

1) Lakimuutoksen vaikutuksia poliisin lupahallinnon resursointiin ei tässä yhteydessä ole huomioitu.

Poliisikoulutus

Poliisin henkilöstö- ja osaamistarpeeseen vastataan tutkinto- ja täydennyskoulutuksella. Uusien poliisi (AMK) -tutkinto-opiskelijoiden määrä esitetään asetettavaksi vähintään 400 aloittavan opiskelijan tasolle vuonna 2019. Poliisikoulutusta annetaan edelleen molemmilla kansalliskielillä. Koulutuksessa painotetaan kansainvälisen poliisiyhteistyön ja monikulttuurisuuden edellyttämää ammattitaitoa. Koulutuksen tuottavuutta parannetaan laajentamalla verkko-opetuksen käyttöä. Poliisiammattikorkeakoulu tuottaa tutkimustietoa poliisitoiminnan, sisäisen turvallisuuden ja oppilaitoksen opetuksen kehittämiseen.

Poliisikoulutus2017
toteutuma
2018
arvio
2019
tavoite
    
Tuottavuus   
Vuoden aikana suoritetut tutkintokoulutuksen opintopisteet/opettajien kokonaishtv475500600
Taloudellisuus   
Poliisiammattikorkeakoulun kokonaiskustannukset, 1 000 euroa25 96626 00026 000
Henkilötyövuodet187189189
Poliisi (AMK) -tutkintokoulutuksen opintopisteen hinta, enintään, euroa255230200
Poliisi (ylempi AMK) -tutkintokoulutuksen opintopisteen hinta, enintään, euroa358230200
Palvelukyky ja laatu   
Poliisi (AMK) -tutkinnosta tavoiteajassa valmistuneet, %919593
Poliisi (AMK) -tutkintokoulutuksen harjoittelun osaamistavoitteiden saavuttaminen, 1—53,43,43,5
Suoritteet   
Poliisi (AMK) koulutukseen hakevien lukumäärä aloituspaikkaa kohden101010
Poliisi (AMK) koulutuksen aloittaneiden määrä, hlöä337400400
Poliisi (AMK) koulutuksesta valmistuvien määrä, hlöä239227351
Julkaisut, kpl273838

Yhteiset palvelut - tukitoiminnot ja muut tehtävät

2017
toteutuma
2018
arvio
2019
tavoite
    
Yhteiset palvelut - tukitoiminnot1)   
Taloudellisuus   
Henkilötyövuodet1 4761 4691 440
    
Yhteiset palvelut - muut tehtävät2)   
Taloudellisuus   
Henkilötyövuodet710711704
Muiden tehtävien kustannukset, 1 000 euroa63 38564 90065 800

1) Tukitoiminnot = taloushallinto, henkilöstöhallinto, materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tutkimus- ja analyysitoiminto, koulutus, työhyvinvointi, konsernipalvelut, ohjaustoiminnot

2) Muut tehtävät = vartijat, vankilatoiminnot, vankikuljetukset, virka-avut, löytötavaratoiminto, kantelu- ja valitusasiat, lupahallinnon erillistoiminnot

Henkiset voimavarat

Poliisi sopeuttaa toimintansa sille myönnettyyn määrärahaan sopeuttamissuunnitelmansa mukaisesti. Säästötoimenpiteitä kohdennetaan mm. keskitettyyn rahoitukseen sekä kehittämishankkeisiin. Tällä kohdennuksella pyritään hillitsemään poliisin henkilöstön ja aivan erityisesti poliisimiesten htv-vähennyksiä. Poliisin henkilöstömäärä sovitetaan taloudellisiin reunaehtoihin.

Henkiset voimavarat2017
toteutuma
2018
arvio
2019
tavoite
    
Henkilötyövuodet1)9 6499 8119 782
Naisia, %-osuus29,129,529,4
Poliisimiehet, htv7 1497 2507 200
Naisia, %-osuus16,816,316,8
Opiskelijat, htv2)182253278
Naisia, %-osuus30,730,030,5
Muu henkilöstö, htv2 3192 3082 304
Naisia, %-osuus67,86868
Naisten %-osuus alipäällystössä, päällystössä ja päällikkötasolla11,811,211,8
Sairauspoissaolot, pv/htv9,49,99,5
Työtyytyväisyysindeksi--3,5

1) Lähde PolStat, kaikki momentit. Vuoden 2017 toteutumassa poliisin momentilta 26.10.01 palkattujen osuus yht. 9 601,5 htv, muilta momenteilta palkattujen osuus yht. 47,8 htv. Vuoden 2018 ja 2019 arvioissa muilta momenteilta palkattujen osuus yht. 40 htv.

2) Opiskelijoilla tarkoitetaan käytettävissä olevaan työvoimaan luettavat opiskelijat, jotka ovat työssäoppimisjaksolla työ- tai kenttäharjoittelussa.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
    
Bruttomenot773 979784 198809 064
Bruttotulot64 81158 04662 546
Nettomenot709 168726 152746 518
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta35 344  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle22 854  

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot54 18151 00655 506
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset53 56451 00655 506
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)617--
Kustannusvastaavuus, %101100100

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Ennaltaehkäisevä työ terrorismin torjuntaan-500
EU-puheenjohtajakauden 2019 turvallisuuskustannukset2 500
Kaluston ja varusteiden lisääminen sekä operatiivisen suorituskyvyn ja kyberrikostorjunnan toimintakyvyn parantaminen-9 000
Kertaluonteisen lisäyksen poisto-470
Lähiöpoliisit ja poliisin ennalta estävä toiminta2 500
Poliisihallituksen Monibiometriatunnistus-hanke (v. 2019 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20)2 000
Poliisihallituksen VITJA-hanke (v. 2018 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20)-3 000
Poliisin toiminta palvelutason kannalta haasteellisilla ja harvaanasutuilla alueilla3 300
Rangaistusmääräysalan laajentaminen (HO 2015)-1 000
Siirto momentilta 26.10.02335
Toiminnan turvaaminen/tason korotus-5 000
Ydintoiminnan turvaamiseen tarvittava tasokorotus (7 200 poliisimiestä)18 044
Eläkemaksurakenteen muutos322
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-177
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-89
Palkkausten tarkistukset17 821
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-161
Toimintamenojen tuottavuussäästö-3 495
Toimintamenosäästö (HO 2015)-4 142
Toimitilamenosäästö (HO 2015)-2 733
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-1 613
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen5 026
Vuokramenojen indeksikorotus427
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-529
Yhteensä20 366

2019 talousarvio746 518 000
2018 I lisätalousarvio9 225 000
2018 talousarvio726 152 000
2017 tilinpäätös696 678 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 752 325 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys talousarvioesityksen 746 518 000 euroon nähden on 5 807 000 euroa, mistä 2 174 000 euroa aiheutuu reservipoliisijärjestelmän perustamisen kertaluonteisista kustannuksista, 2 000 000 euroa TUVE-palveluiden kustannusten noususta, 800 000 euroa pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmän kustannuksista, 433 000 euroa Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskuksen resurssien vahvistamisesta viidellä henkilötyövuodella ja 400 000 euroa selvittelykeskuksen käytössä olevan järjestelmän päivittämisen kertaluonteisista menoista.


2019 talousarvio752 325 000
2018 II lisätalousarvio2 692 000
2018 I lisätalousarvio9 225 000
2018 talousarvio726 152 000
2017 tilinpäätös696 678 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Momentille esitetään 752,325 milj. euroa, joka on 26,173 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa.

Valiokunta pitää hyvänä, että poliisin rahoitusta on pystytty viime vuosina lisäämään. Esityksellä turvataan sisäisen turvallisuuden selonteossa (VNS 5/2016 vp) linjattu 7 200 poliisin taso, ja poliisien määrän väheneminen on siten saatu pysähtymään. Kevään kehyspäätöksen mukaisesti poliisin ydintoimintoihin kohdistetaan 18,044 milj. euron tasokorotus ja lisäksi osoitetaan 5,8 milj. euroa lähipoliisitoimintaan ja poliisin toiminnan kannalta haasteellisille ja harvaanasutuille alueille.

Valiokunta painottaa, että toiminnan kestävyyden kannalta on myös välttämätöntä osoittaa riittävät resurssit merkittävien lainsäädäntövelvoitteiden täytäntöönpanoon, ja pitää siten myönteisenä, että talousarvioesitystä täydennettiin osoittamalla lisäykset reservipoliisijärjestelmän perustamiseen (2,174 milj. euroa), pankki- ja maksutilien valvontaan (0,80 milj. euroa) ja Keskusrikospoliisin rahanpesun selvityskeskuksen toiminnan aloittamiseen (0,833 milj. euroa). Lisäksi lisämäärärahaa esitettiin julkisen hallinnon turvallisuusverkon (TUVE) palveluiden turvaamiseen (2,0 milj. euroa).

Valiokunta toteaa, että tehdyistä lisäyksistä huolimatta poliisin mahdollisuus varautua ennakoimattomiin muutoksiin nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä on heikentynyt. Toiminnan ja talouden suunnittelua tulisi voida toteuttaa nykyistä pidemmällä aikajänteellä kaikkien sisäisen turvallisuuden toimijoiden osalta. Yhden vuoden kohdennetuin lisäyksin toteutettu rahoitus vaikeuttaa toiminnan pitkäkestoista suunnittelua.

Poliisin toimintavaste ja kyky reagoida äkillisiin vakaviin tilanteisiin on suoraan verrannollinen poliisien määrään, eikä operatiivisella toiminnalla kyetä vastaamaan asetettuihin tavoitteisiin koko maassa. Esimerkiksi tammi—elokuussa 2018 poliisin tulo on kestänyt hälytyksen teon jälkeen puoli tuntia tai enemmän 136 kunnassa.

Poliisihallitus katsoo, että hallintovaliokunnan (VNS 5/2016 vp — HaVM 5/2017 vp) edellyttämä 7 850 henkilötyövuoden taso on nykyisessä turvallisuustilanteessa kestävä minimivaatimus, johon tulevina vuosina olisi kansallisen turvallisuuden ja poliisin tehtävistä selviytymisen vuoksi palattava. Valtiovarainvaliokunnan saaman selvityksen mukaan esitetty lisäys maksaa 32,9 milj. euroa vuonna 2020 ja nousee 80,2 milj. euroon vuoteen 2023 mennessä verrattuna voimassa olevaan kehystasoon. Nykyisellä kehystasolla poliisien määrä vähenee 6 650 henkilöön vuoteen 2022 mennessä.

Käytännössä kaikki poliisit ovat nykytilanteessa työllistettyjä, joten valiokunnan mielestä on edelleen tarpeellista harkita joidenkin tehtävien, kuten vartiointi- ja kuljetustehtävät, siirtämistä pois poliisilta työajan vapauttamiseksi varsinaisiin poliisitehtäviin.

Poliisikoulutuksen voi aloittaa vuosittain 400 uutta opiskelijaa, joka on koulutuksen järjestäjän näkökulmasta enimmäismäärä. Valiokunta pitää välttämättömänä, että kaikki paikat saadaan täytettyä opiskelijoiden laadusta tinkimättä. Hakutilanteessa tulee kuitenkin harkita joustoa joidenkin kriteerien, kuten kielitaidon, osalta ja tukea sen kehittymistä opiskelun aikana. Myös koulutuksen houkuttelevuutta tulee harkita lisättäväksi palauttamalla opintososiaalisia etuuksia.

Valiokunta on huolestunut siitä, että poliisin toimintaa joudutaan priorisoimaan taloudellisten resurssien mahdollistamissa puitteissa. Rikoslakirikosten selvitystason arvioidaan pysyvän vuonna 2019 nykytasolla, mutta jo vuosia kestänyt tutkinta-aikojen pidentyminen tulee todennäköisesti jatkumaan. Poliisin mahdollisuudet panostaa esimerkiksi ns. pimeänä tietoon tulleiden rikosten selvittämiseen ovat entistä haasteellisemmat, ja piilorikollisuuden paljastamisen edellytysten arvioidaan heikkenevän. Rikostorjunta painottuu valiokunnan saaman selvityksen mukaan vakavien henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten, seksuaalirikosten sekä yhteiskunnan ja elinkeinoelämän rakenteita murentavien rikosten tutkinnan varmistamiseen.

Valiokunta nostaa esiin myös ennalta estävän toiminnan ja pitää erityisen tärkeänä lapsiin ja nuoriin kohdistettuja toimia. Myönteistä on, että ns. Ankkuri-toimintaan kohdistetaan 2,5 milj. euroa, jonka avulla voidaan puuttua lasten syrjäytymiseen suurten asutuskeskusten alueilla yhdessä koulujen kanssa tehtävällä ennalta ehkäisevällä työllä. Tarpeen on muutoinkin panostaa edelleen poliisin ja koulujen yhteistyöhön kattavasti koko maassa. Koulupoliisitoimintaa tulee jatkaa ja kehittää mm. väkivaltaisen radikalisoitumisen, ekstremismin ja viharikosten torjumiseksi paikalliset ongelmat huomioiden. Myös poliisin aktiivinen puuttuminen lasten nettihyväksikäyttöön on edelleen ajankohtaista.

Kansainvälistymisen, digitalisaation ja teknologisen kehityksen myötä turvallisuusympäristö on vakiintumassa moniulotteiseksi ja hajanaiseksi ja sekä kansallisesti että kansainvälisesti rajattomaksi. Teknologinen kehitys voi muodostaa uhkia, joihin on varauduttava. Samalla se tarjoaa kuitenkin myös poliisille uusia mahdollisuuksia, joita voidaan hyödyntää. Keskeistä on panostaa kyberrikollisuuden torjuntaan ja riittävään suorituskykyyn. ICT-teknologiaan edelleen investoimalla mahdollistetaan myös ajasta ja paikasta riippumattomia sähköisiä poliisin palveluja kansalaisille ja yrityksille.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että vastaanottojärjestelmästä on kolmen vuoden aikana kadonnut yli 6 000 turvapaikanhakijaa. Eduskunta myönsi poliisille kuluvalle vuodelle lisämäärärahan tehostettuun ulkomaalaisvalvontaan laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden tavoittamiseksi. He ovat usein haavoittuvassa asemassa ja joutuvat rikollisten hyväksikäyttämiksi. Rikolliseen toimintaan liittyy monessa tapauksessa myös huumausaineiden katukauppaa. Valiokunta pitää välttämättömänä, että toimenpiteitä laittoman maassa olon ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi jatketaan määrätietoisesti.

Valiokunta on lisäksi huolestunut poliisin tilakustannusten nopeasta kasvusta ja pitää tarpeellisena, että Senaatti-kiinteistöjen vuokramallia ja rakennusten elinkaarikustannusten laskentatapaa arvioidaan kriittisesti. Tarpeellista on myös, että Poliisihallitus tuottaa yhdessä Senaatti-kiinteistöjen kanssa pitkän aikavälin toimitilasuunnitelman, joka toimii pohjana poliisin kehysrahoitusta koskeville esityksille. Toimitilakustannusten arvioidaan olevan noin 76 milj. euroa vuonna 2019, joka on 2,3 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2018. Syitä toimitilakustannusten nousuun on useita, joista merkittävimpiä ovat taloteknisesti vanhentuvat toimitilat ja muut peruskorjaustarpeet.

Valiokunta lisää momentille 770 000 euroa, josta osoitetaan 300 000 euroa ulkomaalaisvalvontaan kadonneiden henkilöiden tavoittamiseksi, 250 000 euroa lasten nettihyväksikäytön ennaltaehkäisyyn ja 220 000 euroa poliisilaitosten koulupoliisitoiminnan turvaamiseen ja kehittämiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 753 095 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) poliisihallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa annetun asetuksen (1177/2009) 2 §:n nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle

2) säädettyjen korvausten maksamiseen teleyrityksille.

 

I lisätalousarvioesitys HE 323/2018 vp (22.2.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 1 600 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäys aiheutuu poliisin ns. nettipoliisin vahvistamisesta seksuaalirikosten torjuntaan ja ennalta estävään työhön.


2019 I lisätalousarvio1 600 000
2019 talousarvio753 095 000
2018 II lisätalousarvio2 692 000
2018 I lisätalousarvio9 225 000
2018 talousarvio726 152 000
2017 tilinpäätös696 678 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 50/2018 vp (13.3.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 1 600 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 4 880 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäyksestä 4 000 000 euroa aiheutuu EU-puheenjohtajuuskauden menoista, 480 000 euroa Rabita-tietojärjestelmään tehtävistä muutoksista ja 400 000 euroa Valtorin turvallisuusverkon palvelumaksujen hinnankorotuksesta.


2019 IV lisätalousarvio4 880 000
2019 I lisätalousarvio1 600 000
2019 talousarvio753 095 000
2018 tilinpäätös738 069 000
2017 tilinpäätös696 678 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 4 880 000 euroa.

02. Suojelupoliisin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 42 279 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös säädettyjen korvausten maksamiseen teleyrityksille.

Selvitysosa: Hallitus on antanut eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen (HE 202/2017 vp) siviilitiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi.

Sisäministeriö asettaa Suojelupoliisille seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Suojelupoliisin keskeisenä tavoitteena on estää ennalta sellaisia tekoja ja hankkeita, jotka voivat vaarantaa kansallista turvallisuutta. Lisäksi virasto tuottaa ennakoivaa ja merkityksellistä tiedustelutietoa valtionjohdon päätöksenteon tueksi ja yhteiskunnan turvallisuuden edistämiseksi.

Kansalliseen turvallisuuteen kytkeytyvä Suojelupoliisin toimintaympäristö on ennen näkemättömän nopeassa muutoksessa, eikä mikään viittaa siihen, että vauhti olisi hidastumassa. Tähän kehitykseen pyritään vastaamaan Suojelupoliisin toimintaedellytysten varmistamisella ja suorituskyvyn kehittämisellä. Valmisteilla oleva uusi siviilitiedustelulainsäädäntö tulee auttamaan virastoa vastaamaan uusiin vaatimuksiin. Tiedustelu on usein paras keino saada ensitieto uhkista.

Uudessa siviilitiedustelulainsäädännössä Suojelupoliisin tehtäväksi on ehdotettu säädettäväksi kansallisen turvallisuuden suojaaminen. Lainsäädännön voimaantulon myötä Suojelupoliisi toimisi yhä selkeämmin yhdistettynä kotimaan turvallisuuspalveluna ja ulkomaan tiedustelupalveluna, jonka tehtävänä olisi hankkia tietoa kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvista uhkista siihen katsomatta, onko uhkissa kyse rikoksista vai ei. Tiedonhankinnan perusteet sekä toiminnan ajallinen ja alueellinen ulottuvuus muuttuvat ja laajenisivat nykyisestä. Lainsäädäntömuutoksen tavoitteena on yhtäältä luoda edellytykset kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvien uhkien mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tapahtuvalle torjunnalle sekä toisaalta parantaa ylimmän valtionjohdon tiedonsaantia Suomen turvallisuusympäristössä tapahtuvista muutoksista.

Siviilitiedustelulainsäädännön vaikuttavuudelle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tulisi edellyttämään viraston toiminnan lisäresursointia. Kustannuksia syntyisi sekä kotimaan toimivaltuuksien toimeenpanosta että tietoliikennetiedustelulain ja ulkomaantoimivaltuuksien toimeenpanosta.

Siviilitiedustelulainsäädännön voimaantulon myötä Suojelupoliisilta ei olisi tarkoitus siirtää tehtäviä muille viranomaisille.

Tiedonhankinta ja vahva tiedustelukyky

Voimakas terrorismintorjunnan toimintaympäristön muutos asettaa koko viraston toiminnalle erityisiä ja aiempaa suurempia vaatimuksia. Euroopassa ja Suomessa tapahtuneet terrori-iskut ja terrorismintorjunnan kohdehenkilöiden määrän kasvu Suomessa on johtanut siihen, että Suojelupoliisi on päivittänyt strategiaansa ja priorisoi operatiivista toimintaansa terrorismin torjuntaan. Terrorismintorjunnan pääpaino on terrorististen hankkeiden ennalta estämisessä.

Vastatiedustelun tavoitteena on tunnistaa Suomeen kohdistuvat laittoman tiedustelutoiminnan, hybridivaikuttamisen, taloudellisen turvallisuuden ja joukkotuhoaseisiin liittyvät uhat ja estää niiden toteutuminen oman tiedonhankinnan ja kansallisen ja kansainvälisen tiedonvaihdon ja yhteistyön avulla.

Tiedusteluprioriteetit ohjaavat viraston tiedonhankintaa ja raportointia. Sisäministeriö kehittää tiedusteluprioriteettien määrittelyä ja asettamisprosessia yhteistyössä Suojelupoliisin ja keskeisten kumppanien kanssa. Tiedusteluprioriteettien määrittelyssä tultaisiin huomioimaan uusi tiedustelulainsäädäntö sen tultua voimaan.

Toimivat kumppanuudet

Suojelupoliisi kehittää yhteistoimintaa kumppaneidensa kanssa luodakseen entistä paremmat edellytykset operatiiviselle toiminnalle. Suojelupoliisin raportointi tuottaa merkityksellistä tietoa ja ajankohtaista analyysia valtiojohdolle ulko- ja turvallisuuspoliittisen päätöksenteon tueksi.

Turvallisuustyö

Suojelupoliisi parantaa turvallisuusselvitysmenettelyiden vaikuttavuutta seuraamalla toimintaympäristön muutoksia, saattamalla keskeiset organisaatiot selvitysmenettelyn piiriin ja kehittämällä taustatarkastuksia esimerkiksi ulkomaansidonnaisuuksien osalta. Turvallisuusselvitysrekisterin käyttöä tehostetaan ja laajennetaan.

Uudistuminen

Toimintaympäristön muutos, ehdotettu uusi lainsäädäntö ja uudet tehtävät tulisivat edellyttämään uusia toimintatapoja ja toimintakulttuurin uudistamista. Uuden tiedustelulainsäädännön myötä Suojelupoliisin toiminnassa tulisi painottumaan entistä enemmän tiedustelullinen ulottuvuus. Uudistumisen läpiviemisen toimeenpanon suunnittelemiseksi Suojelupoliisiin on muodostettu hankeorganisaatio.

Teknisen kehittämisen hankkeella kehitetään viraston tiedonkäsittelyä ja suorituskykyä valtiovarainministeriön kanssa tehdyn tuottavuussopimuksen mukaisesti.

Henkiset voimavarat

Suojelupoliisi toteuttaa uutta henkilöstöstrategiaansa, jonka avulla varmistetaan viraston toimintaedellytykset nopeasti muuttuvassa tilanteessa. Virasto panostaa henkilöstön osaamisen kehittämiseen, rekrytointiin ja perehdytykseen. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan muutosprosessissa.

Suojelupoliisi2017
toteutuma
2018
arvio
2019
tavoite
    
Toiminnan tuloksellisuus   
Tuotetut raportit102120140
Turvallisuusinformaatiotilaisuudet278200200
Turvallisuusselvitykset, kpl61 44853 10053 100
— Ulkomaansidonnaisuudet-7 1007 100
— Perusmuotoiset ja laajat20 88821 00021 000
— Suppeat40 56025 00025 000
— Maksuttomat, %3,455
Suoritteet/htv (s,p,l)1 7501 5001 500
Nuhteettomuusseuranta, kpl/htv-320320
Ulkomaansidonnaisuudet, kpl/htv-444444
Kansalaisuusasialausunnot38100100
Oleskelu- ja työlupa-asioita koskevat lausunnot360400400
Viisumihakemuksia koskevat lausunnot3 1262 5002 500
Turvapaikkalausunnot594600600
Voimavarojen hallinta   
Toimintamenorahoitus25 93533 34142 279
Henkilötyövuodet309412500
Poliisit, htv164211250
Muu henkilöstö, htv145201250
— muu henkilöstö osuudesta tiedustelulainsääd.-1394
— muu henkilöstö osuudesta SSK-hanke81110
— muu henkilöstö osuudesta HVK888
Sairauspoissaolot, pv/htv6,37,57,5
Työtyytyväisyysindeksi3,493,53,5

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2017
toteutuma
2018
varsinainen
talousarvio
2019
esitys
    
Bruttomenot30 45837 45146 389
Bruttotulot4 5234 1104 110
Nettomenot25 93533 34142 279
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta2 416  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle4 072  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
EU-puheenjohtajakauden 2019 turvallisuuskustannukset60
Siirto momentille 26.10.01-335
Siviilitiedustelua koskeva lainsäädäntö, taloudelliset vaikutukset Supolle10 000
Siviilitiedustelun valmiuksien kohentaminen ja terrorismin torjuntaan liittyvät kalusto- ja laitteistoinvestoinnit (kertameno)-2 000
Suorituskyvyn tehostaminen, terrorismin torjunta-2 500
Supon SSK-hanke (v. 2018 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20)-4 389
Supon SSK-hanke (v. 2019 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20)5 074
Supon toimitilahankkeen toteuttaminen sekä lisä- ja väistötilat-100
Ydintoiminnan turvaaminen2 500
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-4
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-2
Palkkausten tarkistukset712
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-6
Toimintamenosäästö (HO 2015)-88
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-59
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen85
Vuokramenojen indeksikorotus20
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-30
Yhteensä8 938

2019 talousarvio42 279 000
2018 I lisätalousarvio1 536 000
2018 talousarvio33 341 000
2017 tilinpäätös27 591 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 43 898 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys talousarvioesityksen 42 279 000 euroon nähden on 1 619 000 euroa, mistä 200 000 euroa aiheutuu Suojelupoliisin toimitilahankkeeseen tarvittavista henkilöresursseista ja 1 419 000 euroa henkilömäärän kasvusta johtuvasta lisätilojen käyttöönotosta sekä väistötiloihin siirtymisen kustannuksista.


2019 talousarvio43 898 000
2018 I lisätalousarvio1 536 000
2018 talousarvio33 341 000
2017 tilinpäätös27 591 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)

Momentille esitetään 43,898 milj. euroa, joka on 10,557 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Suojelupoliisin ydintoiminnan turvaamiseksi ja toimintakyvyn säilyttämiseksi nykytasolla viraston rahoitusta vahvistetaan pysyvästi 2,5 milj. eurolla kehyspäätöksen mukaisesti. Talousarvioesityksessä varaudutaan myös osoittamaan 10 milj. euroa siviilitiedustelulainsäädännön toimeenpanoon.

Valiokunta pitää esitettyjä lisäyksiä tarpeellisina. Kansallisen turvallisuuden takaaminen voimakkaasti muuttuvassa toimintaympäristössä edellyttää suojelupoliisin toimintaedellytysten varmistamista ja suorituskyvyn kehittämistä pitkäjänteisesti lisäämällä henkilöstövoimavaroja ja teknisiä valmiuksia.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 43 898 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös säädettyjen korvausten maksamiseen teleyrityksille.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 17 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäys aiheutuu Valtorin turvallisuusverkon palvelumaksujen hinnankorotuksesta.


2019 IV lisätalousarvio17 000
2019 talousarvio43 898 000
2018 tilinpäätös34 877 000
2017 tilinpäätös27 591 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 17 000 euroa.

20. Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille myönnetään 9 168 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) poliisin vastuulla olevien maasta poistettavien henkilöiden maasta poistamiskuljetuksista aiheutuviin menoihin

2) turvapaikanhakijoiden ja maastapoistettavien tulkkaus- ja käännöspalveluista aiheutuviin menoihin

3) Suomeen luovutettavien rikoksentekijöiden noutokuljetuksista aiheutuviin menoihin

4) maasta poistettavien identifioinnista ja tarvittavien matkustusasiakirjojen hankinnoista aiheutuviin menoihin

5) turvapaikkatutkinnan valmiusryhmän käytöstä aiheutuneiden matka- ja majoitusmenojen korvaamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Maasta poistamiskuljetukset4 868 000
Tulkkaus- ja käännöspalvelut1 750 000
Noutokuljetukset250 000
Henkilöllisyyden selvittäminen300 000
Valmiusryhmän käyttö2 000 000
Yhteensä9 168 000

2019 talousarvio9 168 000
2018 talousarvio9 168 000
2017 tilinpäätös6 307 087

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 9 168 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) poliisin vastuulla olevien maasta poistettavien henkilöiden maasta poistamiskuljetuksista aiheutuviin menoihin

2) turvapaikanhakijoiden ja maastapoistettavien tulkkaus- ja käännöspalveluista aiheutuviin menoihin

3) Suomeen luovutettavien rikoksentekijöiden noutokuljetuksista aiheutuviin menoihin

4) maasta poistettavien identifioinnista ja tarvittavien matkustusasiakirjojen hankinnoista aiheutuviin menoihin

5) turvapaikkatutkinnan valmiusryhmän käytöstä aiheutuneiden matka- ja majoitusmenojen korvaamiseen.

21. KEJO-hankkeen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Valtuus

Mikäli kenttäjohtojärjestelmän hankintaan tarkoitettua valtuutta on jäänyt käyttämättä vuonna 2018, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä sitoumuksia vuonna 2019.

Selvitysosa: Poliisin, pelastustoimen, sosiaali- ja terveystoimen, Rajavartiolaitoksen, puolustusvoimien sekä Tullin yhteisen kenttäjohtojärjestelmähankkeen (KEJO) tavoitteena on hankkeeseen osallistuvien keskeisten turvallisuusviranomaisten yhteisen kenttäjohtojärjestelmän käyttöönotto ja sovittaminen osaksi viranomaisten yhteistä sähköistä tapahtumankäsittelykokonaisuutta ja verkottunutta hätäkeskusmallia.

Viranomaisten yhteisen kenttäjohtojärjestelmän keskeisimpiä tavoitteita ovat viranomaisten toiminnan ja viranomaisyhteistyön tehostuminen, viranomaisten yhteisen tilannekuvan mahdollistaminen, uusien työprosessien käyttöönotto kenttäolosuhteissa, kenttäjohtamisen ja viranomaisten välisen reaaliaikaisen tiedonvaihdon ja viestinnän tehostuminen sekä viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmäratkaisun myötä saavutettava kustannustehokkuus. Hanke ajoittuu vuosille 2013—2020 ja valtiovarainministeriö rahoittaa hanketta yhteensä 20 milj. eurolla tuottavuuden edistämiseen tarkoitetulla määrärahalla erikseen laaditun KEJO-hankkeeseen osallistuvien ministeriöiden (sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, puolustusministeriö ja valtiovarainministeriö) välisen yhteistyöpöytäkirjan ja sitä tarkentavien ministeriöiden välisten sopimusten mukaisesti. Lisäksi hankkeen toteuttamista tuetaan ISF-P -rahastosta saadulla 1,5 milj. euron EU-rahoituksella.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 20192020Yhteensä
vuodesta 2019
lähtien
    
Turvallisuusviranomaisten yhteinen kenttäjohtojärjestelmä   
Ennen vuotta 2019 tehdyt sitoumukset3 6004004 000
Menot yhteensä3 6004004 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos-1 000
Yhteensä-1 000

2019 talousarvio
2018 I lisätalousarvio
2018 talousarvio1 000 000
2017 tilinpäätös5 792 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)

Momentille myönnetään 7 330 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) KEJO-hankkeen yhteisiin järjestelmäinvestointi- ja kehittämismenoihin sekä muihin hankkeista aiheutuviin menoihin

2) enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan projektihenkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten, palkkausmenoihin.

Momentille nettobudjetoidaan hankkeen saama EU:n sisäisen turvallisuuden rahastosta myönnetty tukiosuus.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys talousarvioesitykseen nähden on 7 330 000 euroa, mistä 3 330 000 euroa on siirtoa momentilta 28.70.20 KEJO-EHK -hankekokonaisuuden lisäinvestoinnin toteuttamiseen ja 4 000 000 euroa aiheutuu vuoden 2016 määrärahan uudelleenbudjetoinnista vuodelle 2019 järjestelmätoteutuksen viivästyttyä. Vuoden 2016 määrärahan peruuttaminen on sisällytetty vuoden 2018 toiseen lisätalousarvioesitykseen. KEJO-EHK -hankekokonaisuuden ylläpitomenot maksetaan momentilta 33.60.31.

Talousarvioesitykseen nähden momentin nimike on muutettu.


2019 talousarvio7 330 000
2018 II lisätalousarvio
2018 I lisätalousarvio
2018 talousarvio1 000 000
2017 tilinpäätös5 792 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)

Momentille myönnetään 7 330 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) KEJO-hankkeen yhteisiin järjestelmäinvestointi- ja kehittämismenoihin sekä muihin hankkeista aiheutuviin menoihin

2) enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan projektihenkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten, palkkausmenoihin.

Momentille nettobudjetoidaan hankkeen saama EU:n sisäisen turvallisuuden rahastosta myönnetty tukiosuus.

Valtuus

Mikäli kenttäjohtojärjestelmän hankintaan tarkoitettua valtuutta on jäänyt käyttämättä vuonna 2018, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä sitoumuksia vuonna 2019.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 3 500 000 euroa.

Vuoden 2017 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 500 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäyksestä 2 000 000 euroa aiheutuu kenttäjohtamisjärjestelmän toteuttamiseen tarvittavasta lisämäärärahasta ja 1 500 000 euroa peruutetun määrärahan uudelleenbudjetoinnista.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.


2019 IV lisätalousarvio3 500 000
2019 talousarvio7 330 000
2018 tilinpäätös1 000 000
2017 tilinpäätös5 792 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)

Momentille myönnetään lisäystä 3 500 000 euroa.

Vuoden 2017 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 500 000 euroa.