Statens budgetpropositioner
 


  Startsida  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Tidigare budgetar 

  Anvisningar  

Finansministeriet    Suomi    
 
Innehållsförteckning
 REGERINGENS PROPOSITION TILL RIKSDAGEN OM STATSBUDGETEN FÖR 2017
   Allmän motivering
   Siffertabell
   Detaljmotivering
     Allmänt
     Inkomstposter
     Anslag
       21. Riksdagen
       22. Republikens president
       23. Statsrådets kansli
       24. Utrikesministeriets förvaltningsområde
       25. Justitieministeriets förvaltningsområde
       26. Inrikesministeriets förvaltningsområde
       27. Försvarsministeriets förvaltningsområde
       28. Finansministeriets förvaltningsområde
       29. Undervisnings- och kulturministeriets förvaltningsområde
       30. Jord- och skogsbruksministeriets förvaltningsområde
       31. Kommunikationsministeriets förvaltningsområde
       32. Arbets- och näringsministeriets förvaltningsområde
       33. Social- och hälsovårdsministeriets förvaltningsområde
         01. Förvaltning
         02. Tillsyn
         03. Forskning och utveckling
         10. (33.10 och 60, delvis) Utjämning av familje- och boendekostnader, grundläggande utkomststöd samt vissa tjänster
              50. Moderskapsunderstöd och statens understöd vid internationell adoption
              51. Barnbidrag
              52. Vissa familjeförmåner som ska ersättas av staten
              53. Militärunderstöd
              54. Bostadsbidrag
              55. Underhållsstöd
              56. Tolktjänster för gravt handikappade
              57. (33.60.35) Grundläggande utkomststöd
              60. Omkostnader för Folkpensionsanstaltens socialskyddsfonder
         20. Utkomstskydd för arbetslösa
         30. Sjukförsäkring
         40. Pensioner
         50. Stöd till veteranerna
         60. (33.60, delvis) Av kommunerna anordnad social- och hälsovård
         70. Hälsa och funktionsförmåga främjas
         80. Avbytarverksamhet för lantbruksföretagare och pälsdjursuppfödare
         90. Understöd för främjande av hälsa och social välfärd
       35. Miljöministeriets förvaltningsområde
       36. Räntor på statsskulden

Statsbudgeten 2017

7. KuntatalousPDF-versio

7.1. Vero- ja maksuperustemuutosten vaikutus kuntatalouteen

Kunnallisvero

Ansiotuloveroperusteisiin tehdään v. 2018 hallitusohjelman mukaisesti indeksitarkistus kuluttajahintaindeksin muutosta vastaavasti. Työn verotusta kevennetään yhteensä 300 milj. eurolla, mistä kuntien osuus on 105 milj. euroa. Tuloverolakiin lisätään säännös, jonka mukaan työntekijälle ei synny veronalaista tuloa työnantajan kustantamasta ja intressissä olevasta koulutuksesta. Toimenpiteellä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta ansiotuloveron kertymään. Verovapaiden matkakustannusten korvausten maksamisessa sovellettavaa kahden vuoden tilapäisyyden aikarajaa pidennetään kolmeen vuoteen, toimenpiteellä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta ansiotuloveron kertymään. Asuntolainan korkojen vähennyskelpoisen osuuden pienentämistä jatketaan hallitusohjelman mukaisesti siten, että v. 2018 asuntolainan koroista on vähennyskelpoista 35 %. Määräaikaisen lapsivähennyksen voimassaolo päättyy vuoden 2017 lopussa. Yhteensä muutosten arvioidaan pienentävän kunnallisveron tuottoa 26 milj. eurolla v. 2018. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien verotulomenetykset kompensoidaan täysimääräisesti.

Kiinteistövero

Hallitusohjelman mukaan kiinteistöveroa korotetaan hallituskaudella vuosittain siten, että kiinteistöveron tuotto kasvaa yhteensä 100 milj. eurolla eli n. 25 milj. euroa vuosittain. Tämän korotusohjelman lisäksi hallitus on erillisellä päätöksellä korottanut veroa 50 milj. eurolla v. 2017. Lisäksi vuodesta 2018 lähtien usean tuulivoimayksikön muodostamaan tuulivoimapuistoon kunta voi soveltaa voimalaitoksen kiinteistöveroprosenttia, jos puiston nimellisteho on yhteenlaskettuna vähintään 10 megavolttiampeeria. Tämän arvioidaan lisäävän kiinteistöveron tuottoa n. 5 milj. eurolla. Kiinteistöveroa korotetaan vuodelle 2018 aikaisempien päätösten lisäksi 25 milj. eurolla, jolla kompensoidaan varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentamisen vaikutusta. Korotukset yhteensä v. 2018 ovat siten 55 milj. euroa.

Yhteisövero

Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotetaan 60 milj. euroa vuoden 2018 tasossa arvioituna korottamalla jako-osuutta 1,03 prosenttiyksiköllä vuodesta 2018 lähtien. Jako-osuuden korotus kompensoi osaltaan varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta aiheutuvaa tulomenetystä kunnille. Varainsiirtovero poistetaan tietyissä yhtiömuodon muutoksissa, minkä arvioidaan lisäävän kuntien yhteisöverotuottoa n. 1 milj. eurolla v. 2018.

Talousarvioesitykseen liittyvien veroperustemuutosten vaikutukset kuntien verotuloihin v. 2018 (milj. euroa)

  
Ansiotuloveroperusteiden indeksitarkistus-77
Työn verotuksen keventäminen-105
Asuntolainan korkovähennyksen rajaaminen13
Lapsivähennyksen voimassaoloajan päättyminen38
Kiinteistöveron korotus hallitusohjelman mukaisesti25
Kiinteistöveron korotus varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kompensoimiseksi25
Tuulivoimapuistojen kiinteistövero5
Varainsiirtoveron poistaminen tietyissä yhtiömuodon muutoksissa1
Kuntien yhteisöveron jako-osuuden korotus (varhaiskasvatusmaksukompensaatio)60
Yhteensä15

Maksuperustemuutokset

Pieni- ja keskituloisten sekä monilapsisten perheiden varhaiskasvatusmaksuja alennetaan vuodesta 2018 alkaen syksyllä 2017 annettavan hallituksen esityksen mukaisesti.

Hallitus on päättänyt kompensoida varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kuntataloutta heikentävää vaikutusta lisäämällä peruspalvelujen valtionosuutta 25 milj. eurolla sekä korottamalla kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta 60 milj. eurolla ja kiinteistöveroa 25 milj. eurolla.

Hallitus vahvistaa kuntataloutta antamalla kunnille mahdollisuuden maksutulojen lisäämiseen. Hallitus antaa eduskunnalle vuoden 2017 aikana esityksen laeiksi jätelain ja ympäristönsuojelulain muuttamisesta, minkä arvioidaan lisäävän vuodesta 2018 alkaen vuosittain kuntien maksutuloja n. 5 milj. eurolla.

7.2. Kuntien valtionavut

Kuntien ja kuntayhtymien valtionavut 2016—2018 (milj. euroa) ja muutos 2017—2018 (%)

 201620172018Muutos %
v. 2017 vs. 2018
      
MomenttiLaskennalliset valtionosuudet 9 955 9 526 9 391 -1,4 %
28.90.30VM 9 028 8 607 8 458 -1,7 %
useita momenttejaOKM 928 919 933 1,5 %
 siitä kuntayhtymät 1 041 904 929 2,8 %
 Muut valtionavut        
25.50.20OM, Vaalimenot0030
OM yhteensä0030
PalosuojelurahastoKunnille maksettavat avustukset555
SM yhteensä555
28.70.05Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuki ja ohjaus  2172
28.90.31VM, kuntien yhdistymisavustukset26278
28.90.34VM, Paikallisten kuntakokeilujen rahoitus1    
VM yhteensä264880
useita momenttejaOKM, harkinnanvaraiset avustukset222253276
  siitä kuntayhtymien osuus183438
OKM yhteensä222253276
30.20.03Maaseutuviraston toimintamenot: korvaus Ahvenanmaan maakunnan kunnille maatalouden tukien toimeenpanosta aiheutuvien tehtävien hoitamisesta0,050,050,05
30.20.20Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta: korvaus kuntien järjestämästä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta444
30.20.41EU-tulotuki ja EU-markkinatuki: koulujakelujärjestelmä 111
MMM yhteensä556
31.10.41.Valtionavustus eräiden lentopaikkojen investointi ja ylläpitömenoihin111
31.30.63.Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen343434
31.30.42.Valtionavustus koulutuksesta111
LVM yhteensä363636
32.30.51Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut / kunnille maksettavan palkkatuen määrä622426
32.70.30Valtion korvaukset kunnille kansainvälistä suojelua saavien palvelujen järjestämisestä131232247
TEM yhteensä193256273
33.03.31Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen122219
33.20.31Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä322727
33.20.50, 51 ja 52Kunnille maksettava palkkatuki06274
33.50.51Sotilasvammakorvaukset343331
33.50.56 ja 33.50.57Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot ja valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan254032
33.60.30Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin111
33.60.31Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tuki ja eräät muut menot100
33.60.32Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen182015
33.60.33Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin menoihin939495
33.60.34Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin151515
33.60.35Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin315250
33.60.36Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi0,50,50,5
30.60.37Korvaukset kunnille kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksiin005
33.60.38Valtionavustus valinnanvapauden pilottihankkeiden kustannuksiin01999
33.60.40Valtion korvaus lääkärihelikopteritoimintaan292929
33.60.63Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan333
33.60.64Valtion korvaus rikoasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin666
33.80.50Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen hallintomenoihin151716
STM yhteensä599414468
Laki öljysuojarahastosta 1406/2004 Korvaukset alueiden pelastustoimille öljyntorjuntavalmiuden hankinta- ja ylläpitokustannuksiin14146
Valtion asuntorahastoAiesopimuskuntien kunnallistekniikan rakentamisavustusvaltuus151515
Valtion asuntorahastoAsuinaluekohtainen avustus400
Valtion asuntorahastoAsumisneuvoja-avustus111
35.10.61Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen111
35.20.30Vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäiseminen001
YM yhteensä343023
 Muut valtionavut yhteensä, milj. euroa 1 120 1 047 1 196 14,2 %
   
 Valtionavut yhteensä, milj. euroa 11 075 10 573 10 587 0,1 %

Valtionavut kunnille ja kuntayhtymille ovat yhteensä 10,59 mrd. euroa v. 2018, ja ne lisääntyvät edellisestä vuodesta n. 0,1 %.

Valtiovarainministeriön hallinnonala

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan n. 8 458 milj. euroa, joka on n. 140 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Valtionosuuden vähenemiseen vaikuttavat eniten kilpailukykysopimukseen liittyvän vähennyksen kasvu 119 milj. eurolla ja valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, joka vähentää valtionosuutta n. 177 milj. euroa. Hallitusohjelman mukainen kuntien tehtävien vähentämisen arvioidaan alentavan kuntien menoja lähes 182 milj. euroa. Suurin yksittäinen toimenpide on erikoissairaanhoidon alueellinen keskittäminen. Kuntien tehtäviä vähentävät toimenpiteet vähentävät valtionosuutta n. 46 milj. euroa. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ei tehdä vuodelle 2018 indeksikorotusta.

Valtionosuutta lisäävät eniten vuoden 2017 tasoon verrattuna kuntien verotulojen vähenemisen kompensaatio, asukasluvun sekä laskentatekijöiden muutos sekä varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kompensaatio. Hallitusohjelman mukaisina tehtävien lisäyksenä on otettu huomioon oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen sekä perhehoidon kehittäminen.

Valtionosuusprosentti vuodelle 2018 on 25,34, ja siinä on lisäystä vuoden 2017 tasoon 0,11 prosenttiyksikköä.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto antoivat uuden laatusuosituksen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi kesäkuussa 2017. Laatusuosituksessa mm. yhdenmukaistetaan henkilöstön mitoittamista niin, että julkisia ja yksityisiä palveluntuottajia koskevat samat vaatimukset, mitoitukseen lasketaan mukaan joustavammin perustein iäkkäiden hoitoon ja huolenpitoon osallistuvaa henkilökuntaa ja myös teknologisia ratkaisuja voidaan hyödyntää aiempaa paremmin. Kuntien menojen arvioidaan vähenevän 16,5 milj. euroa, ja peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään vastaavasti 4,2 milj. euron vähennys.

Terveydenhuoltolain muutos päivystysjärjestelmän uudistuksesta ja alueellisen erikoissairaanhoidon keskittämisestä tuli voimaan 1.1.2017 alkaen, jonka nojalla annettiin 24.8.2017 asetukset (i) kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (nk. päivystysasetus), (ii) erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä (nk. keskittämisasetus) sekä (iii) ensihoitopalvelusta. Asetukset tulevat voimaan 1.1.2018 lukien muilta osin, mutta nk. keskittämisasetuksessa on siirtymäaika 1.7.2018 asti. Toimeenpanon tueksi laaditaan yhtenäiset hoidon perusteet keskitettävistä toimenpiteistä ja sairaanhoitopiireille säädetään velvoite raportoida työnjaon toteutumisesta ja säästövaikutuksista kahdesti vuodessa. Muutosten seurauksena kuntien menojen arvioidaan vähenevän 125 milj. euroa v. 2018, mihin liittyen peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään 31,7 milj. euron vähennys.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakia muutetaan ammatillisen koulutuksen reformiin liittyen. Ammatillisesta koulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetut lait kumotaan ja siirrytään yhteen tutkinnon suorittamistapaan, josta säädetään uudessa laissa. Uudistuksen jälkeen oppilas- ja opiskelijahuoltoon oikeutettuja ei ole mahdollista erotella nykyiseen tapaan, jolloin palveluihin oikeutettujen määrä kasvaa huomattavasti. Uusien psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämistä varten peruspalvelujen valtionosuuteen lisätään 5,63 milj. euroa.

Hallitusohjelmassa päätetyn mukaisesti perhehoidon kehittämiseen lähinnä ikäihmisten hoidossa kohdistetaan 5 milj. euron valtionosuuden lisäys vuonna 2018.

Aiemman kehyspäätöksen mukaisesti lääkemääräysten voimassaoloa on vuodesta 2017 alkaen pidennetty sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muutoksen myötä yhdestä vuodesta kahteen vuoteen. Toimenpide vähentää lääkemääräyksien uusimiseen liittyvien lääkäri- ja hoitajavastaanottojen määrää sekä potilastietojen päivittämiseen kuluvaa työaikaa vuodesta 2018 alkaen. Kuntien kustannusten arvioidaan vähenevän 3 milj. euroa vuodessa, mihin liittyen valtionosuutta vähennetään 0,76 milj. euroa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala

Vuodesta 2018 alkaen perusopetukseen valmistava opetus koskee vain oppivelvollisuusikäisiä. Kunnat voivat jär­jestää perusopetukseen valmistavaa opetusta, jossa on täysimääräinen valtionosuus. Oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetus uudistuu v. 2018, kun siihen yhdistetään luku- ja kirjoitustaidon opetus sekä perusopetukseen valmistava opetus. Samalla aikuisten perusopetuksen valtionosuus muuttuu täysimääräiseksi aineopetusta lukuun ottamatta.

Osana kuntien tehtävien vähentämistä koskevaa toimenpideohjelmaa lukiokoulutuksen taito- ja taideaineiden sekä terveystiedon opiskelu ei ole enää velvoittavaa niille opiskelijoille, jotka ennen täysi-ikäisyyttä aloittavat lukiokoulutuksen aikuisille tarkoitetun oppimäärän. Vuodesta 2018 alkaen rahoitus määräytyy sen mukaan, suoritetaanko lukio-opintoja nuorille tai aikuisille tarkoitetun oppimäärän mukaan, eikä opiskelijan iällä ole enää vaikutusta rahoitukseen. Neljän pakollisen kurssin poistumisen johdosta todelliset kustannukset alenevat vaiheittain, josta johtuen kokonaisrahoitusta alennetaan siten, että v. 2018 säästö on 0,26 milj. euroa.

Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen ja muun opetuksen tukemiseen varattua rahoitusta lisätään 2 milj. eurolla opetustarpeen kasvaessa. Valtionavustusta lisätään koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin, esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen laadun kehittämiseen sekä näihin edellä mainittuihin liittyvään opetusryhmäkoon pienentämiseen ja koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen.

Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, mikä toteutetaan hallituksen kärkihankkeena toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformin linjausten mukaisesti. Ammatilliseen koulutukseen kohdennettava valtion rahoitus muuttuu talousarvioperusteiseksi. Kunnilla säilyy omarahoitusosuus ammatillisen koulutuksen rahoituksessa, mutta jatkossa kuntien rahoitusvastuuta ei jaotella enää ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen välillä. Kuntien rahoitusosuus määritellään suhteellisena osuutena talousarvioon otettavasta valtion määrärahasta laissa säädetyn kertoimen avulla siten, että kuntien rahoitusosuus on enintään vuoden 2017 tasossa.

Rahoitusjärjestelmään sisällytetään myös tutkintotavoitteisen työvoimakoulutuksen rahoitus ja osa tutkintoon johtamattoman työvoimakoulutuksen rahoituksesta, mistä kuntatalouteen kohdentuu arviolta n. 35 milj. euroa. Lisäksi reformin toimeenpanoa tuetaan lisärahoituksella, josta kuntatalouteen kohdentuu arviolta n. 10 milj. euroa.

Nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi ja osaamistarpeisiin vastaamiseksi ammatillisen koulutuksen tarjontaa lisätään 9,4 milj. eurolla, mistä osa kohdistuu kuntiin. Työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen ja oppisopimuskoulutukseen kohdennetun määräaikaisen lisärahoituksen poistumisesta aiheutuu vähennystä kuntatalouteen arviolta n. 12 milj. euroa. Nuorten aikuisten osaamisohjelman asteittainen päättyminen alentaa kuntatalouteen kohdistuvaa rahoitusta arviolta 13 milj. euroa.

7.3. Valtion toimenpiteiden vaikutus kuntatalouteen

Oheinen taulukko sisältää kaikki talousarvioesitykseen sisältyvät valtion toimenpiteet, joilla on vaikutusta kuntatalouteen. Valtion toimenpiteiden vaikutus on nettomääräisesti n. 129 milj. euroa kuntataloutta heikentävä v. 2018. Hallitusohjelma sisältää useita toimenpiteitä, joiden tavoitteena on vähentää kuntien menoja. Näitä ovat mm. erikoissairaanhoidon järjestämisen tehostaminen ja omais- ja perhehoidon kehittäminen. Kunnat voivat kuitenkin omilla päätöksillään vaikuttaa merkittävästi siihen, miten näiden toimien vaikutukset realisoituvat.

Kuntatalouteen vaikuttavat v. 2018 merkittävästi myös muut tekijät kuin valtion päätökset, kuten kuntien työvoimakustannuksia alentava kilpailukykysopimus. Taulukkoon sisältyy kilpailukykysopimuksen vaikutuksista vain valtionosuuden vähennys, n. 119 milj. euroa, jolla jaetaan sopimuksesta julkiselle taloudelle aiheutuvaa kustannusrasitusta valtion- ja kuntatalouden kesken.

Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien ja kuntayhtymien talouteen, milj. euroa, muutos 2017—20181)

 MenotTulotNetto
    
1. Toiminnan muutokset ja budjettipäätökset   
VM, Peruspalvelujen valtionosuus   
Ammatillisen koulutukseen uudistukseen liittyvä oppilas- ja opiskeluhuoltopalveluiden laajennus660
Kilpailukykysopimukseen liittyvä vähennys0-119-119
Omais- ja perhehoidon kehittämisestä seuraava säästö-35-926
Perhehoidon kehittäminen550
Perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirto Kelalle, vähennys kuntien hallintomenoissa -8-44
Pitkäaikaistyöttömien eläketuki-24-30-6
Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus-125-3293
Reseptien voimassaolon pidentäminen-3-12
Vanhuspalvelujen laatusuosituksen tarkistaminen-17-412
Varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksen muutos-2-11
Varhaiskasvatusmaksujen alennuksen kompensointi: Valtio-osuuden korotus 2)02525
VATI-hankkeen tuottavuussäästö-101
VM yhteensä-203-16340
    
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala   
Ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanon tukeminen10100
Ammatillisen koulutuksen tarjonnan lisääminen 1000 opiskelijavuodella660
Avustukset koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin13130
Kerhotoiminnan tukeminen ja perusopetuksen laadun kehittäminen-3-30
Kouluttamattomien varannon purku ammatillisessa lisä- ja oppisopimuskoulutuksessa-7-70
Kuntien tehtävien vähentäminen (lukiokoulutus)-0,2-0,20
Maahanmuuttajien valmistavan opetuksen rahoitusjärjestelmämuutoksen vaikutusten kompensoiminen-8-80
Nuorten aikuisten osaamisohjelman asteittainen päättyminen-13-130
Oppisopimuskoulutuksen lisärahoituksen poistuminen -10-100
Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeet220
Perusopetuksen alueellisen eriarvoisuuden torjunta10100
Saamelaisten kotiseutualueen kuntien saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaaminen0,10,10
Siirto yleissivistävän koulutuksen kehittämisestä Kotkaniemen museon vuokraan ja Olavinlinnan katoksen vuokraan-0,05-0,050
Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja eri järjestämismuotoja yhdistävien koulutusratkaisujen lisärahoituksen poistuminen-3-30
Työvoimakoulutuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen asteittainen siirto OKM:n hallinnonalalle33330
Varhaiskasvatuksen maksuttomuuskokeilu550
Vieraskielisten oppilaiden opetuksen tukeminen220
Yleissivistävän koulutuksen innovatiiviset oppimisympäristöt, digitaaliset koulutuspilvipalvelut, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistäminen sekä sen hyödyntäminen110
OKM yhteensä38370
    
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala   
Kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma-7-25
Kärkihanke: Osatyökykyisille väyliä työhön, kuntapilotit-1-10
Koulutus-EVO-korvaukset110
Valinnanvapauden pilottihankkeet80800
Valtion korvaus kunnille ja kuntayhtymille laittomasti maassa olevien kiireelliseen sosiaalihuoltoon550
STM yhteensä78835
    
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala   
Kärkihanke: Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen-1-10
Ohjaamo-toiminnan vakiinnuttaminen550
Palkkatuki kunnille ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisen määräaikainen kokeilu-3-30
TEM yhteensä110
    
Ympäristöministeriön hallinnonala   
Jätelain muutos, jolla mahdollistetaan valvontaviranomaisille valvontamaksujen periminen jätelain edellyttämistä tarkastuksista ja valvonnasta. 022
Ympäristönsuojelulain 205 §:n muutos siten, että kunta voi periä maksun myös onnettomuus-, haitta ja rikkomustilanteissa tehtävistä tarkastuksista011
YM yhteensä044
    
2. Verotuksen ja maksujen muutokset   
Kiinteistöveron korottaminen hallitusohjelman mukaisesti02525
Tuulivoimapuistojen kiinteistövero055
Tuloveroperustemuutoksista seuraava verotuottomenetys (-131 milj. euroa) ja niiden valtionosuuskompensaatio000
Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen2)0-91-91
Varhaiskasvatusmaksujen alennuksen kompensointi: Yhteisöveron jako-osuuden muutos2)06060
Varhaiskasvatusmaksujen alennuksen kompensointi: Kiinteistöveron korotus2)02525
Verotuksen ja maksujen muutokset yhteensä02424
    
3. Kustannustenjaon tarkistus   
VM0-177-177
OKM0-3-3
Kustannustenjaon tarkistus yhteensä0-180-180
    
4. Indeksijäädytykset   
Valtionosuusindeksin jäädytys   
— VM0-42-42
— OKM0-4-4
KEL-indeksin jäädytys ja indeksisidonnaisten menojen lisävähennys   
— Vaikutus kuntien osuuteen etuusmenoista-808
— Vaikutus kuntien verotuloihin01717
Indeksijäädytykset yhteensä-8-29-21
    
Valtion toimenpiteiden vaikutukset yhteensä-94-223-129

1) Valtion budjetilla on kuntatalouteen myös välillisiä vaikutuksia, joita ei ole huomioitu tässä taulukossa. Taulukossa luvut on pyöristetty lähimpään täyteen miljoonaan euroon, josta johtuen luvut eivät välttämättä summaudu yhteen.

2) Varhaiskasvatusmaksujen alennuksesta aiheutuvat tulomenetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti.