Statens budgetpropositioner
 


  Startsida  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Tidigare budgetar 

  Anvisningar  

Finansministeriet    Suomi    
 
Innehållsförteckning
 VALTIOVARAINMINISTERIÖN EHDOTUS VUODEN 2018 TALOUSARVIOKSI
   Tuloarviot
     11. Verot ja veronluonteiset tulot
       01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot
            01. Ansio- ja pääomatuloverot
            02. Yhteisövero
            03. Korkotulojen lähdevero
            04. Perintö- ja lahjavero
       04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut
       08. Valmisteverot
       10. Muut verot
       19. Muut veronluonteiset tulot
     12. Sekalaiset tulot
     13. Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset
     15. Lainat
   Määrärahat

Statsbudgeten 2017

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verotPDF-versio

01. Ansio- ja pääomatuloverot

Momentille arvioidaan kertyvän 9 462 000 000 euroa.

Selvitysosa: Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille kertyvät luonnollisten henkilöiden ansiotuloista valtion progressiivisen tuloveroasteikon mukaan maksettava vero ja pääomatulovero, jossa on vuodesta 2012 lähtien ollut kaksiportainen veroasteikko. Lisäksi momentille kertyvät rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero sekä henkilön yleisradiovero.

Verotuloennusteen pohjana ovat viimeksi valmistuneen verotuksen eli verovuoden 2015 ansio- ja pääomatuloverojen määrät. Ennuste vuoden 2018 verokertymästä perustuu vuosien 2016 ja 2017 verokertymätietoihin sekä ennusteeseen veronalaisten tulojen kehityksestä vuosina 2016—2018. Ennusteessa huomioidaan veroperusteisiin vuosina 2016 ja 2017 tehdyt ja vuodelle 2018 esitetyt muutokset sekä ennakkotiedot verovuoden 2016 verotuksen valmistumisesta.

Ansiotulojen merkittävin erä on palkkatulot, joiden kehitykseen vaikuttavat työllisyyden ja ansiotason kehitys. Toinen merkittävä ansiotuloerä on eläketulot, joiden arvioidaan kasvavan palkkatuloja nopeammin lähivuosina eläkkeelle siirtyvien määrän kasvaessa ja keskimääräisen eläketulon noustessa. Pääomatuloja ovat mm. luovutusvoitot, osinkotulot, vuokratulot, puun myyntitulot sekä yritystulon pääomatulo-osuus. Merkittävin pääomatuloerä on luovutusvoitot, joita syntyy muun muassa arvopaperi- ja kiinteistökaupasta ja joiden kehitys riippuu varallisuusarvojen kehityksestä.

Veronalaisten ansio- ja pääomatulojen arvioitu kehitys

Veronalaiset tulot, taso ja muutos2016
ennuste
milj. €
%2017
ennuste
milj. €
%2018
ennuste
milj. €
%
       
Ansiotulot, mistä126 7731,7128 6651,5131 1681,9
— palkkatulot83 6371,684 8921,586 4201,8
— eläketulot30 2282,931 2233,332 3023,5
Pääomatulot, mistä11 5651,312 3336,612 7903,7
— luovutusvoitot4 584-1,55 12311,85 2863,2
— osinkotulot3 6124,23 6641,43 8284,5

Pääministeri Sipilän hallituksen ohjelman mukaisesti ansiotuloveroperusteisiin tehdään vuonna 2018 kuluttajahintaindeksin muutosta vastaava tarkistus kaikilla tulotasoilla. Asuntolainan korkovähennysoikeuden supistamista jatketaan hallitusohjelman mukaisesti. Vähennysoikeutta rajataan vuosina 2016—2019 10 prosenttiyksikköä vuodessa niin, että vuonna 2019 asuntolainan koroista vähennyskelpoista on 25 %. Vuonna 2018 asuntolainan koroista vähennyskelpoista osuutta alennetaan 45 prosentista 35 prosenttiin. Määräaikaisen lapsivähennyksen voimassaolo päättyy vuonna 2018. Henkilön yleisradioveron rakennetta muutetaan parlamentaarisen työryhmän esityksen mukaisesti siten, että kaikkein pienituloisimpia vapautetaan verosta. Samalla veroa kevennetään siten, että yleisradioveron kertymä vastaa Yleisradio Oy:n määrärahaa. Muutosten vaikutus valtion ansio- ja pääomatuloverojen tuottoon on esitetty alla olevassa taulukossa.

Ansio- ja pääomatuloverotukseen esitettävien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna 2018 ja vuositasolla (milj. euroa)

 Vaikutus
vuonna 2018
Vaikutus vuositasolla
   
Ansiotuloverotuksen indeksitarkistus-120-130
Asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaaminen1516
Määräaikaisen lapsivähennyksen voimassaolon päättyminen2527
Yleisradioveron muutos-7-7
Yhteensä-87-94
— josta verotuottoa lisäävät4043
— josta verotuottoa vähentävät-127-137

Kunkin verovuoden ansio- ja pääomatulovero kertyy useamman kalenterivuoden aikana, joten momentin kertymä koostuu eri verovuosilta maksuunpantujen verojen tilityksistä. Momentin kertymään vaikuttavat myös verontilityksissä sovellettavat veronsaajien jako-osuudet ja niiden mahdolliset oikaisut. Ansio- ja pääomatuloverojen kertymäaikataulua sekä jako-osuuksia ja niiden merkitystä tuloennusteessa on kuvattu tarkemmin valtiovarainministeriön 28.9.2015 päivätyssä muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi).

Verovuosina 2015—2018 maksuunpantujen verojen määrät (milj. euroa)

 2015
toteutuma
2016
ennuste
2017
ennuste
2018
ennuste
     
Progressiivinen tulovero5 8745 7665 4175 655
Pääomatulovero2 6482 8353 0593 206
Yleisradiovero503485486484

Arvio valtion ansio- ja pääomatuloveron kertymästä vuonna 2018 (milj. euroa)

  
Ansio- ja pääomatulovero8 688
Rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero290
Yleisradiovero484
Yhteensä9 462

Ansio- ja pääomaverotuloennusteeseen liittyvät riskit aiheutuvat suurelta osin pääomatuloennusteen epävarmuudesta sekä mahdollisista jako-osuuksien oikaisuista. Myös lähdeveron tuotto on vaihdellut arvaamattomasti, pääasiassa johtuen aikaisempina vuosina maksettujen lähdeverojen palautuksista. Pääomatulojen kehitys on epätasaisempaa kuin ansiotulojen ja ne reagoivat talouden suhdanteisiin ansiotuloja voimakkaammin. Lisäksi pääomatulojen ennustamista vaikeuttaa se, että niistä saadaan suhteellisen vähän toteutumatietoa ennen verotuksen valmistumista. Vuoden 2018 talousarvioesitystä laadittaessa tuoreimmat tiedot pääomatuloista ovat vuodelta 2015. Talousarviovuoteen ja sitä edeltävään verovuoteen liittyvät jako-osuuksien oikaisut saattavat muuttaa momentin kertymää useilla kymmenillä tai jopa sadoilla miljoonilla euroilla. Etenkin suhdannekäänteiden yhteydessä näitä muutoksia on vaikea ennakoida.

Ansio- ja pääomatuloverotuksessa on määritelty 53 verotukea, joista 41:lle pystytään esittämään arvio tuen määrästä. Vaikutukset on arvioitu kaavamaisesti muiden verotukien vaikutuksista irrallaan, eikä yksittäisen verotuen poistaminen välttämättä kasvattaisi verotuloja tuen määrää vastaavasti. Osa ansio- ja pääomatuloverotuksen verotuista on luonteeltaan enemmän verotuksen yleiseen tasoon vaikuttavia vähennyksiä, kuin suppealle ryhmälle kohdennettuja tukia. Tällaisia vähennyksiä ovat esimerkiksi ansiotulovähennys ja työtulovähennys, joilla säädellään työhön kohdistuvaa verorasitusta, sekä eläketulovähennykset, joilla säädellään eläkkeiden verotuksen tasoa. Erityistapaus on laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuva verotuki, joka on ennemminkin teoreettinen verotuki kuin varsinainen verotuksessa myönnettävä huojennus.

Ansio- ja pääomaverotuksen verotukien arvioidaan vähentävän kaikkien veronsaajien verotuottoja yhteensä noin 17,3 mrd. euroa (sisältäen laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuvan verotuen, n. 3,6 mrd. euroa) v. 2018. Tästä valtion veroihin kohdistuva vaikutus on noin 9,1 mrd. euroa.

Ansio- ja pääomatuloverotuksen verotukien lukumäärää kasvattaa vuonna 2018 työnantajan tarjoaman koulutuksen verovapaus. Asuntolainan korkovähennyksen supistaminen pienentää verotukien euromäärää. Määräaikainen lapsivähennys päättyy vuoden 2017 lopussa.

Arvio ansio- ja pääomatuloverotuksen verotuista vuosina 2016—2018 (milj. euroa)

 201620172018
    
Lakisääteisten eläke-, työttömyysvakuutus- ja sairausvakuutusmaksujen vähennyskelpoisuus2 8053 2453 540
Työtulovähennys2 5702 8852 880
Kotitalousvähennys365395395
Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennyskelpoisuus195195200
Valtionverotuksen eläketulovähennys270290300
Vapaaehtoisen eläkevakuutusmaksun vähennyskelpoisuus859090
Lapsilisien verovapaus500485486
Eräiden muiden sosiaalietuuksien verovapaus9909901 010
Asuntolainan korkojen vähennyskelpoisuus170140120
Laskennallisen asuntotulon verovapaus3 4503 5003 600
Oman asunnon myyntivoiton verovapaus (suuruusluokka-arvio)1 3001 3001 300
Muut3 4143 4903 405
Yhteensä16 11417 00517 325

2018 talousarvio9 462 000 000
2017 talousarvio9 029 000 000
2016 tilinpäätös9 382 215 786

02. Yhteisövero

Momentille arvioidaan kertyvän 3 878 000 000 euroa.

Selvitysosa: Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Vero on 20 % yhteisön verotettavasta tuloksesta. Momentille kertyy valtion osuus vuoden aikana kertyvästä yhteisöjen tuloverosta ja yhteisön yleisradioverosta. Yhteisöveron saajia ovat valtio ja kunnat.

Yhteisöveroennusteen perusteena ovat tuoreimmat toteutumatiedot ja arviot kunkin verovuoden lopullisesta verosta. Verovuoden 2018 yhteisöveron määrää ennustetaan arvioidun yritysten tuloskehityksen perusteella vuodesta 2016 vuoteen 2018. Arvio verovuoden 2018 lopullisen yhteisöveron määrästä perustuu verovuoden 2016 verotuksen valmistumisesta saatuihin ennakkotietoihin ja verovuoden 2017 toteutuneisiin kertymiin. Yritysten tuloskehitystä arvioidaan lähinnä kansantalouden tilinpidon toimintaylijäämän muutoksen avulla. Yritysten tuloskehitys ei täysin seuraa toimintaylijäämän muutoksia. Varsinkin voimakkaiden suhdannevaihteluiden oloissa toimintaylijäämän antama kuva yritysten tuloksista saattaa poiketa huomattavasti todellisuudesta. Ennusteen laadinnassa toimintaylijäämä tarjoaa kuitenkin luontevan lähtökohdan tarkasteltaessa yhteisöverokertymän kehitystä suhteessa koko talouden aktiviteettia kuvaavaan kasvuennusteeseen. Yhteisöveroennustetta täydennetään tarvittaessa yritysten tulostietojen ja kertymätietojen pohjalta. Yhteisövero on suhdanneherkimpiä veromuotoja, jonka tuotto on vaihdellut muita veromuotoja enemmän. Muutokset talouskasvussa ja yritysten tulosnäkymissä voivat nopeasti aiheuttaa suuriakin muutoksia yhteisöveron tuottoon.

Toimintaylijäämän, yritysten tuloskehityksen ja yhteisöveron lopullisen veron arvioitu kehitys

 20152016
ennuste
2017
ennuste
2018
ennuste
     
Toimintaylijäämän muutos, %6,53,610,47,6
Verovuoden lopullinen vero, milj. euroa4 4775 5465 2415 638
— valtion osuus yhteisöveron tuotosta, %60,3569,0869,6668,63

Kuntien järjestämän varhaiskasvatusmaksujen alentamisen vaikutusten kompensointi kunnille toteutetaan osin korottamalla kuntien yhteisövero-osuutta 60 milj. eurolla ja alentamalla valtion osuutta vastaavasti. Vuonna 2018 muutoksen arvioidaan kuitenkin alentavan valtion yhteisöveron tuottoa noin 53 milj. euroa yhteisöveron kertymiseen liittyvien ajoitustekijöiden takia. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen verontilityslain ja tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, jossa ehdotetaan tehtäväksi edellä mainitusta veroperustemuutoksesta johtuvat yhteisöveron jako-osuusmuutokset.

Valtiolle suoritettavalla vuotuisella verolla on kerätty Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseksi tarvittavat varat vuodesta 2013 alkaen. Yhteisön yleisradioverolla on tarkoitus kerätä n. 20 milj. euroa vuositasolla.

Verovuoden vero kertyy useamman kalenterivuoden aikana ja näin ollen momentin kertymä koostuu eri verovuosilta tilitetystä yhteisöverosta. Verovuoden lopullisesta yhteisöverosta yleensä runsaat 80 % kertyy saman vuoden aikana ennakoina. Verovuoden päättymisen jälkeen ennen verotuksen valmistumista oma-aloitteisesti maksettavien ennakon täydennysmaksujen määrä vaihtelee vuosittain huomattavasti. Yrityksille myös palautetaan hakemuksesta ennakoita ennen verotuksen valmistumista. Verotuksen valmistumisen jälkeen kertyy jäännösveroja, ja kertymää pienentävät maksettavat ennakonpalautukset. Vuonna 2018 kertyy vielä veroja verovuosilta 2017 ja 2016.

Ennuste yhteisöveron kertymästä vuonna 2018

  
Yhteisöveron kertymät eri verovuosilta, milj. euroa 
— verovuodelta 2019456
— verovuodelta 20184 756
— verovuodelta 2017397
— aikaisemmilta verovuosilta35
Yhteensä5 644
— josta valtion osuus3 878

Elinkeinoverotukseen sisältyy useita verotukia. Näistä merkittävimpiä ovat irtaimen käyttöomaisuuden poistojärjestelmään sisältyvä verotuki, n. 610 milj. euroa, ja käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaus, n. 290 milj. euroa. Edellä esitetyt verotukien määrät ovat suuruusluokka-arvioita. Lisäksi käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaudesta aiheutuvan verotuen määrä voi vaihdella suurestikin vuosittain riippuen osakekauppojen määrästä.


2018 talousarvio3 878 000 000
2017 talousarvio3 567 000 000
2016 tilinpäätös3 267 837 072

03. Korkotulojen lähdevero

Momentille arvioidaan kertyvän 72 000 000 euroa.

Selvitysosa: Vero perustuu korkotulojen lähdeverosta annettuun lakiin (1550/1992). Veron määrä on 30 % talletukselle tai joukkovelkakirjalainalle Suomeen maksetusta korosta. Verovelvollisia ovat luonnolliset henkilöt.

Kotitalouksien talletukset muodostavat veropohjasta suurimman osan. Vuoden 2016 lopussa suomalaisten kotitalouksien talletusten kanta Suomen rahalaitoksissa oli n. 80 mrd. euroa ja niiden keskikorko oli n. 0,23 %. Kotitalouksien lähdeverollisten talletusten kannan ja keskikoron arvioidaan kehittyvän taulukossa esitetyn mukaisesti:

 2016
toteutuma
2017
ennuste
2018
ennuste
    
Lähdeverollisten talletusten kannan muutos, %2,704,002,90
Kotitalouksien talletusten keskikorko, %0,230,190,22

2018 talousarvio72 000 000
2017 I lisätalousarvio31 000 000
2017 talousarvio43 000 000
2016 tilinpäätös89 095 547

04. Perintö- ja lahjavero

Momentille arvioidaan kertyvän 720 000 000 euroa.

Selvitysosa: Vero perustuu perintö- ja lahjaverolakiin (378/1940) ja siinä oleviin perintö- ja lahjaveroasteikkoihin. Lahjaveron osuudeksi momentin kertymästä arvioidaan n. 20 %.

Perintö- ja lahjaverotukseen kohdistuu 15 erilaista verotukea, joista merkittävimmän, yritysten sukupolvenvaihdoshuojennuksen määräksi arvioidaan n. 141 milj. euroa vuonna 2018.


2018 talousarvio720 000 000
2017 I lisätalousarvio220 000 000
2017 talousarvio510 000 000
2016 tilinpäätös522 259 779