Statens budgetpropositioner
 


  Startsida  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Tidigare budgetar 

  Anvisningar  

Finansministeriet    Suomi    
 
Innehållsförteckning
 Asiakirjayhdistelmä vuoden 2012 talousarviosta
      Esipuhe
      Yhteenvetotaulukot
      Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäasiainministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         20. Innovaatiopolitiikka ja yritysten kansainvälistyminen
              01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot
              02. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toimintamenot
              03. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot
              05. Mittatekniikan keskuksen toimintamenot
              06. Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen toimintamenot
              07. Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot
              40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen
              41. Yleisavustus eräille yhteisöille ja järjestöille elinkeinopolitiikan edistämiseksi
              42. Innovaatiokeskittymien kehittäminen
              43. Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin
              45. Yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelu
              50. Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen
              83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan
         30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka
         40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä
         50.  (32.50 ja 30.10, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka
         60. Energiapolitiikka
         70.  (26.40, osa) Kotouttaminen
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Statsbudgeten 2017

20. Innovaatiopolitiikka ja yritysten kansainvälistyminenPDF-versio

Selvitysosa: Globaalissa liiketoimintaympäristössä on tapahtumassa syvällisiä muutoksia, jotka ovat Suomen kaltaiselle pienelle avotaloudelle haastavia, mutta avaavat myös uusia mahdollisuuksia. Innovaatiopolitiikalla voidaan vaikuttaa taloudellisen toimintaympäristön vakauttamiseen, valtiontalouden kestävyyteen, elinkeinorakenteen uudistamiseen, tuottavuuden paranemiseen sekä työllisyyden ja hyvinvoinnin kasvuun.

Kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantaminen edellyttävät uusien liiketoimintamallien, palvelukonseptien, työorganisaatioiden ja sosiaalisten innovaatioiden kehittämistä sekä julkisten palvelujen uudistumista. Tärkeitä painopisteitä ovat lisäksi kasvuyrittäjyyden ja yritysten kansainvälistymisen edellytysten vahvistaminen. Tavoitteena on, että Suomi tarjoaa kotimaisille ja ulkomaisille yrityksille kansainvälisesti korkeatasoisen toimintaympäristön. Nykyisessä taloustilanteessa on edelleen tärkeää turvata panostukset osaamispohjaan ja innovaatiotoimintaan, jotta luodaan edellytykset uudelle kasvulle ja uudistumiselle.

Kansantalouksien pitkän aikavälin kasvuvauhdilla sekä tutkimus- ja kehittämisintensiteetillä on tutkimuksissa todennettu selkeä yhteys. Suomen korkeaa osaamista ja sen hyödyntämistä korostava kasvustrategia on osoittautunut toimivaksi myös kansainvälisillä mittareilla arvosteltuna. Julkisella innovaatiorahoituksella on kyetty aktivoimaan yksityisen sektorin t&k&i-toimintaa ja sitä kautta tehokkaasti edesauttamaan kasvua.

Tieto- ja viestintäteollisuuden rakennemuutokset heijastuvat osaltaan myös tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Tässä tilanteessa julkisen sektorin rooli korostuu. Julkinen sektori voi tehostaa omaa toimintaansa ja huolehtia omalta osaltaan siitä, että ICT-alan korkea osaaminen voi siirtyä muualle talouteen.

Laaja-alaisen innovaatiopolitiikan linjaukset määritellään kansallisessa innovaatiostrategiassa sekä tutkimus- ja innovaationeuvoston linjauksissa 2011—2015 ja Yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistämisen (YKE) linjauksessa 2011—2015.

Innovaatiostrategian keskeisenä näkökulmana on kysyntä- ja käyttäjälähtöisyyden painottaminen. Sillä tarkoitetaan muun muassa innovaatioiden kysyntää ja käyttöönottoa edistävää lainsäädäntöä, standardisointia, julkisia hankintoja ja käyttäjien osallistamista kehitystyöhön sekä käyttäjien itsensä toteuttamia innovaatioita.

Erityisenä tavoitteena on luoda Suomeen huippuluokan innovaatiokeskittymiä. Voimavarojen kohdentamisessa otetaan huomioon ne strategisesti tärkeät alat, joissa Suomessa on laadukkaita osaamiskeskittymiä ja joissa yrityksillä on tulevaisuudessa parhaat kasvun ja edelläkävijyyden edellytykset. Innovaatiotoiminnassa syvennetään edelleen koulutus- ja tutkimusyhteisöjen ja yritysten välistä yhteistyötä, jossa keskeisen välineen muodostavat strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) ja osaamiskeskusohjelma (OSKE). Klusteripohjaiseen verkottumiseen perustuvalla OSKE-ohjelmalla vahvistetaan myös alueiden innovaatioperustaa. EU:n rakennerahasto-ohjelmien toimenpiteitä suunnataan tukemaan EU 2020 -strategian tavoitteita painottamalla verkostoitumisen edistämistä sekä osaamisrakenteiden vahvistamista.

Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan tavoitteena on lisätä innovatiivisten, nopeasti kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten määrää. Kasvuyritykset synnyttävät merkittävän osan yritysten uusista työpaikoista. Niiden välillisten tuottavuus- ja kilpailuvaikutusten ansiota koko yrityskentässä tapahtuu luovaa uudistumista. Keskeisiä toimenpiteitä ovat innovaatiorahoituksen suuntaaminen lisääntyvästi tukemaan alkavien yritysten kasvua ja julkisen kasvurahoituksen riskinoton lisääminen. Työ- ja elinkeinoministeriön asiakkuusstrategian mukaisesti parannetaan kasvuyrityksille suunnattujen julkisten palvelujen saatavuutta ja asiakaslähtöisyyttä.

Kehityksen kärjessä pysyminen edellyttää tutkimus- ja innovaatiojärjestelmältä aktiivista hakeutumista kansainväliseen yhteistyöhön. Yhteistyöverkostoja kehitetään johtavien innovaatiokeskittymien kanssa. Kansainvälisen FinNode-verkoston avulla hankitaan tietoa ja luodaan uusia yhteistyömuotoja, jotka auttavat suomalaisia toimijoita hyötymään globaalista innovaatiotoiminnasta.

Yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistäminen kohdistetaan erityisesti kasvua tavoitteleviin pk-yrityksiin ja yritysten yhteishankkeisiin. Verkostoyhteistyötä vahvistetaan kansallisella ja alueellisella tasolla rakentamalla yhteistä asiakkuuksien hallintaa ja lisäämällä yhteistä viestintää. Suomalaisten toimijoiden yhteistyötä kohdemarkkinoilla tiivistetään mm. kehittämällä House of Finland -konseptia.

Matkailupolitiikassa toimintaa tehostetaan päivitetyn Suomen matkailustrategian mukaisesti. Voimavaroja kohdistetaan entistä enemmän Suomi-matkailukuvan edistämiseen ulkomailla.

Luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä edistetään mineraalistrategian mukaisesti kiinnittämällä huomiota jalostusasteen nostamiseen, tukemalla geologian alan tietopohjan vahvistamista sekä kehittämällä kaivoshankkeiden rahoitusta, infrastruktuurin rakentamista ja alan koulutusta.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti innovaatiopolitiikan ja yritysten kansainvälistymisen tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2012:

 2009
toteutuma
2010
toteutuma
2011
tavoite/
arvio
2012
tavoite/
arvio
     
Suomen sijoitus paranee kv. kilpailukykyvertailussa ja pysyy edelleen korkeana kv. innovaatiovertailussa    
— Suomen sijoitus kv. kilpailukykyvertailussa (WEF)6.7.5.5.
— Suomen teknologinen valmius (WEF)10.15.< 15.< 15.
— Suomen liiketoiminnan kehittyneisyys (WEF) 9.10< 10< 10
— Innovaatiot (WEF)3.3.3.3.
Kasvuyritysten määrä ja niiden tuottamien työpaikkojen määrä kasvaa    
— Kasvuyritysten tuottamien työpaikkojen määrä 3 vuoden aikana-51 164> 50 000> 50 000
PK-yritykset kansainvälistyvät, mikä näkyy pk-yritysten viennin kasvuna    
— Pk-yritysten vienti (mrd. euroa)5,786,89> 6,89> 6,89
High-tech vienti (mrd. euroa)6,35,3> 5,3> 5,3
Yhä useampi yritys harjoittaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa, uudistaa toimintaansa innovaatioiden avulla ja ottaa käyttöön uusia liiketoimintamalleja    
—Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan menot (%/BKT)4,03,94,04,0
Tekninen turvallisuus- ja luotettavuus yhteiskunnassa ja yrityksissä pysyy korkealla tasolla    
— Toimialalla turvallisuusriskien hallinnan puutteista kuolemaan johtaneet onnettomuudet aikajaksolla 2004—20157,36,9< 8,3
(v. 2015)
< 8,3
(v. 2015)
— Toimialalla turvallisuusriskien hallinnan puutteista sähköpalokuolemiin johtaneet onnettomuudet1920< 17
(v. 2015)
< 17
(v. 2015)
Kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys vahvistuvat innovaatiopolitiikassa    
Yritykset ja tutkimuslaitokset hyödyntävät nykyistä enemmän kansainvälisiä tutkimusverkostoja ja -kumppanuuksia    
Kansalliset ja alueelliset osaamis- ja innovaatiokeskittymät vahvistuvat ja osaamiskeskusten välinen yhteistyö kasvaa    
Julkisten palvelujen tuottavuus kasvaa ja syntyy uusia palvelutuotannon liiketoimintakonsepteja    

Innovaatiopolitiikan ja kansainvälistymisen toteuttamiseen osallistuvat ministeriön lisäksi Geologian tutkimuskeskus, Teknologian tutkimuskeskus VTT, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, Mittatekniikan keskus, Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus ja Matkailun edistämiskeskus sekä useat valtionapuyhteisöt.

Valtiovarainvaliokunta:

Eduskunta on osoittanut vuosien 2010 ja 2011 talousarviossa 100 000 euron määrärahan nuorille yrittäjille tarkoitetun kilpailun (Timangi) palkintoihin. Kilpailu on ollut menestys, ja siihen on kummallakin kerralla osallistunut korkeatasoisia ideoita ja monia eri toimialoja edustavia yrittäjiä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kilpailun rahoitus voidaan varmistaa ensi vuonna ministeriön määrärahojen puitteissa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että kilpailun jatkuvuus turvataan myös tulevina vuosina, sillä kilpailun saaneen suuren suosion pohjalta on pääteltävissä, että tämänkaltaiselle kilpailulle on jatkossakin kysyntää ja tarvetta.

01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 40 090 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälisten jäsenmaksujen maksamiseen sekä

2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran hallittua ja kestävää käyttöä. Tutkimuskeskuksen toimintaa ohjaavana tavoitteena on tiedon, osaamisen ja innovaatioiden avulla edistää elinkeinoelämän ja alueiden kilpailukykyä sekä tukea yhteiskuntapolitiikan suunnittelua ja toimeenpanoa. Tutkimuskeskusta kehitetään kansallisena geotietokeskuksena sekä eurooppalaisena huippuosaajana mineraalivarojen, niiden tilinpidon ja kestävän käytön tutkimuksessa.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Geologian tutkimuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2012:

Vaikuttavuus

Toiminnallinen tuloksellisuus

 2010
toteutuma
2011
tavoite
2012
tavoite
    
Toiminnallinen tehokkuus:   
Tulosalueiden osuus kustannuksista, %   
— luonnonvarat ja raaka-ainehuolto595559
— energiahuolto- ja ympäristö222322
— maankäyttö ja rakentaminen192219
Yhteisrahoitteinen toiminta   
— kustannusvastaavuus, %685050
— osuus ydintoiminnan htv-kertymästä, %11,611,011,0
— hankkeiden lukumäärä, kpl728080
Maksullinen toiminta   
— tulot, milj. euroa9,16,56,5
— ylijäämä, 1 000 euroa534455455
— ylijäämä, % tuotoista677
— htv-kertymä596060
Tuotokset ja laadunhallinta:   
Suoritteet:   
Raportoidut kallioperän raaka-ainetutkimukset    
— laajat yhteenveto- ja myyntiraportit, kpl745
— muut raportit ja selvitetyt aiheet, kpl172525
Turvevarojen kartoitus   
— kartoitettu suoala, km2315300300
— raportoitu teknisesti käyttökelpoinen turvemäärä, milj. m3227100100
— raportoitu teknisesti käyttökelpoinen turvemäärä, TWh755050
Alueelliset kiviainesselvitykset, kpl333
Pohjavesialueiden geologiset rakenneselvitykset, kpl151416
Merigeologinen kartoitus   
— kartoitettu pinta-ala, km2275500500
— luotaukset linja-km9001 0001 000
Julkaiseminen   
— vertaisarvioidut kansainväliset julkaisut366560
— muut julkaisut ja artikkelit, kpl210325250
Palvelukyky ja laatu    
— ammattikäyttöön suunnattujen verkkopalvelujen käyttö, käyttömäärä, (1 000)639650680
— sisäiset auditoinnit, kpl556
— CAFkäytössäkäytössäkäytössä
— asiakastyytyväisyysmittaus--käytössä

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

 2010
toteutuma
2011
tavoite
2012
tavoite
    
Henkilötyövuosien kehitys627634614
Henkilöstön hyvinvointi paranee   
— sairauspoissaolopäivät/htv 7,6< 8,4< 8,0
— lyhytaikaiset (1—3 pv) sairauspoissaolotapaukset804< 760< 760
— työtyytyväisyysindeksi (1—5)-3,53,5

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
 2010
toteutuma
2011
budjetoitu
2012
varsinainen
talousarvio
    
Bruttomenot50 18750 25649 090
Bruttotulot13 0619 0009 000
Nettomenot37 12641 25640 090
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta1 660  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle5 131  

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
 2010
toteutuma
2011
budjetoitu
2012
varsinainen
talousarvio
    
Maksullisen toiminnan tuotot   
— suoritteiden myyntituotot8 8176 5006 500
— muut tuotot238--
Tuotot yhteensä9 0556 5006 500
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset   
— erilliskustannukset6 6114 6004 600
— osuus yhteiskustannuksista1 9101 4451 445
Kustannukset yhteensä8 5216 0456 045
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)534455455
Kustannusvastaavuus, % 106108108

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
  
Tuottavuustoimet (-12 htv)-492
Palkkausten tarkistukset491
Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen11
Siirto momentille 32.20.03 (-8 htv)-600
Siirto momentille 32.60.01 (-3 htv)-180
Toimintamenosäästö (HO)-200
Yhteishankintojen lisääminen (HO)-108
Tasomuutos28
Yhteensä -1 050


2012 talousarvio40 090 000
2011 III lisätalousarvio116 000
2011 talousarvio41 140 000
2010 tilinpäätös40 597 000

02. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 93 327 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) enintään 3 000 000 euroa Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä annetun lain (953/2010) mukaisiin sijoituksiin yrityksiin tai muihin rajoitetun vastuun yhteisöihin, jotka ottavat vastaan VTT:stä siirrettäviä toimintoja tai jotka perustetaan tutkimusta tai teknologian kaupallistamista edistävää yhteistyötä, teknologian kaupallista hyödyntämistä tai VTT:n ulkomailla tapahtuvan toiminnan järjestämistä varten

2) ydinenergialain (990/1987) ja valtion ydinjätehuoltorahastosta annetun asetuksen (161/2004) nojalla ydinjätehuoltomaksun maksamiseen Valtion ydinjätehuoltorahastossa olevaan varautumisrahastoon siten, että tutkimuskeskuksen rahasto-osuus varautumisrahastossa vastaa edellisen kalenterivuoden vahvistetun vastuumäärän mukaista rahastotavoitetta

3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

4) tutkimusta ja kansainvälistymistä edistävien apurahojen ja stipendirahastomaksujen maksamiseen sekä tutkimustoimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuista, rahoitusosuuksista ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

5) enintään 4 500 000 euroa uusiutuvien energialähteiden koetoimintalaitteiden investointeihin ja käyttöönottoon.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: VTT tuottaa kansainvälistä kilpailukykyä lisääviä tutkimuspalveluja yrityksille, yhteiskunnalle ja muille asiakkaille innovaatioprosessin tärkeimmissä vaiheissa ja luo siten edellytyksiä kasvulle, työllisyydelle ja hyvinvoinnille.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti VTT:lle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2012:

Vaikuttavuus

VTT:n tutkimustoiminta yhdessä parhaiden tutkimuskumppaneiden ja -verkostojen kanssa luo edellytykset sille, että

Toiminnallinen tuloksellisuus

 2010
toteutuma
2011
tavoite
2012
tavoite
    
Tuotokset ja laadunhallinta   
— Tuotannollisesti tai kaupallisesti hyödynnetyt tai 3 vuoden aikana hyödynnettävät hanketulokset, %5865—7065—70
— Kärki- ja innovaatio-ohjelmien yritysrahoitusosuuden keskimääräinen tavoite, %232323
— Kansainvälisen toiminnan maksulliset tulot (milj. euroa) 10,613,614,1
— VTT:n SHOK-projektien liikevaihto (milj. euroa)18,612,012,0
— Referoidut kansainväliset tieteelliset lehtiartikkelit, kpl560600600
— Uudet keksintö- ja ohjelmistoilmoitukset, kpl343300300
— Yrityspalveluiden hyödyllisyys asiakkaille (ASPA, toimeksiannot, 1—5)4,34,34,3
— Yrityspalveluiden laatu (ASVA, yleisarvio, 1—5)3,93,93,9
— Asiakastyytyväisyys (1—5)4,44,34,3
Toiminnallinen tehokkuus   
— Maksullinen toiminta (% liikevaihdosta)292929
— Maksullisen toiminnan ylijäämä (1 000 euroa)3 8263 3003 500
— Ulkomaiset tuotot (% liikevaihdosta)161717
— Liikevaihto (1 000 euroa/htv)108109112

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

 2010
toteutuma
2011
tavoite
2012
tavoite
    
Henkilötyövuosien kehitys2 5342 5612 540
— budjettirahoitteinen toiminta, htv800823816
— ulkopuolinen rahoitus, htv1 7341 7381 724
Henkilöstön hyvinvointi paranee   
— sairauspoissaolopäivät/htv6,9< 7,0< 7,0
— lyhytaikaiset (1—3 pv) sairauspoissaolotapaukset2 062< 1 950< 2 000
— työtyytyväisyysindeksi (1—5) naiset/miehet3,53,5/3,53,5/3,5

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
 2010
toteutuma
2011
budjetoitu
2012
varsinainen
talousarvio
    
Bruttomenot279 115264 328279 827
Bruttotulot193 554176 900186 500
Nettomenot85 56187 42893 327
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta34 230  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle34 605  

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
 2010
toteutuma
2011
budjetoitu
2012
varsinainen
talousarvio
    
Maksullisen toiminnan tuotot   
— maksullisen toiminnan myyntituotot73 80867 90072 800
— muut tuotot4 6875 5005 800
Tuotot yhteensä78 49573 40078 600
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset   
— erilliskustannukset44 56036 10039 100
— osuus yhteiskustannuksista30 10934 00036 000
Kustannukset yhteensä74 66970 10075 100
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)3 8263 3003 500
Kustannusvastaavuus, %105105105

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
 2010
toteutuma
2010
budjetoitu
2012
varsinainen
talousarvio
    
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot   
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus64 99755 00057 300
— EU:lta saatava rahoitus27 44426 00027 200
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus22 68722 50023 400
Tuotot yhteensä115 128103 500107 900
    
Hankkeiden kokonaiskustannukset176 476152 000170 900
    
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset)-61 348-48 500-63 000
Omarahoitusosuus, %353237

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
  
Uudelleenkohdentamisen muutos2 000
Tuottavuustoimet (-2 htv)-90
Palkkausten tarkistukset857
Toimintamenosäästö (HO)-2 162
Yhteishankintojen lisääminen (HO)-612
Tutkimusinfra (HO)4 500
Tasomuutos2 114
Yhteensä6 607


2012 talousarvio93 327 000
2011 III lisätalousarvio708 000
2011 talousarvio86 720 000
2010 tilinpäätös85 936 000

03. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18 300 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon kemikaalituoterekisterin maksut, Euroopan kemikaaliviraston komission asetuksen (EY) No 340/2008 perusteella maksamat palkkiot sekä yhteishankkeista muilta osapuolilta saatava rahoitus.

Selvitysosa: Kaivoslain (621/2011) mukaisesti työ- ja elinkeinoministeriöstä siirrettiin kaivosviranomaistoiminnan tehtävät Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon 1.7.2011 alkaen. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto valvoo ja edistää tuotteisiin ja palveluihin ja tuotantojärjestelmiin liittyvää teknistä turvallisuutta ja vaatimustenmukaisuutta, kuluttajaturvallisuutta, kemikaalien turvallisuutta ja laatua sekä toimii kansallisena kaivosviranomaisena. Tavoitteena on henkilö-, omaisuus- ja ympäristövahinkojen sekä terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy sekä vaatimusten mukaisten tuotteiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden varmistaminen. Toiminta kohdistuu teollisuuteen, kauppaan, alkutuotantoon, toiminnanharjoittajiin, palveluntarjoajiin, julkishallintoon ja yksityisiin kansalaisiin.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö sekä kemikaalien tuotevalvonnan osalta lisäksi muut ohjaavat ministeriöt (maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö) asettavat alustavasti Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2012:

Toiminnallinen tuloksellisuus

 2010
toteutuma
2011
tavoite
2012
tavoite
    
Toiminnallinen tehokkuus   
Kokonaistuottavuus   
— Kokonaistuottavuusindeksin arvo84101100
Kustannusvastaavuus   
— Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus106100100
— Nettobudjetoidun kemikaalituoterekisterin kustannusvastaavuus-100100
    
Tuotokset ja laadunhallinta   
Valvonta on näkyvää ja suunnitelmallista   
— Valvontakäynnit4 8434 3004 300
— Luvat ja ilmoitukset (ml. kaivossuoritteet)11 9426 1504 300
— Kasvinsuojeluaineiden ja biosidien hyväksymispäätökset--80
— Kemikaalien ja kasvinsuojeluaineiden riskinarvioinnit EU:lle--5
— EU:n kemikaaliarviointien kommentointi--80
— Käsitellyt kemikaali-ilmoitukset--12 000
— Rekisteröinnit11 75013 00013 500
— Kyselyt ja selvitykset2 1601 5001 900
— Tavoiteajassa käsiteltyjen asioiden osuus, %668884
    
Kuluttajilla ja toiminnanharjoittajilla on käytettävissä tietoa erityisesti sähkötuotteiden vaatimustenmukaisuudesta, sähkötöiden luvallisuudesta ja vaarallisten aineiden turvallisesta käytöstä   
— Kävijät www.tukes.fi-etusivulla/päivä1 5001 0001 300
— Kemikaalineuvontapalvelun yhteydenotot--600
— Tiedotteet927595

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

 2010
toteutuma
2011
tavoite
2012
tavoite
    
Henkilötyövuosien kehitys123201216
Henkilöstön hyvinvointi paranee   
— sairauspoissaolopäivät/htv6,5< 4,9< 4,9
— lyhytaikaiset (1—3 pv) sairauspoissaolotapaukset 135< 150< 250
— tyytyväisyysindeksi (1—5, naiset/miehet)3,4/3,43,5/3,53,5/3,5

Maksullisen toiminnan tulot on merkitty momentille 12.32.20.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
 2010
toteutuma
2011
budjetoitu
2012
varsinainen
talousarvio
    
Bruttomenot12 45018 32119 236
Bruttotulot194936936
Nettomenot12 25617 38518 300
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta668  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle497  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
  
Alueellistaminen (kertaluonteisen erän poistuminen)-100
Palkkausten tarkistukset200
Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen7
Siirto momentilta 32.01.01 (6 htv)230
Siirto momentilta 32.20.01 (8 htv)600
Kaivos- ja malminetsinnän lupakäsittelyn tehostaminen100
Tulomomentille kirjattuja tuloja vastaava meno (budjetointitavan muutos)630
Tasomuutos5
Yhteensä1 672

Valtiovarainvaliokunta:

Kaivosviranomaistoiminnan tehtävät siirtyivät 1.7.2011 lukien Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon ja uuden kaivosviranomaisen toiminta sijoitettiin Rovaniemelle. Valiokunta korostaa tehtävien edellyttämän osaamisen merkitystä sekä huolehtimista siitä, että kaivannaistoiminnan lisääntyessä myös viranomaistehtävien hoitamiseen osoitetaan riittävät resurssit.

Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa kaivos- ja malminetsinnän lupakäsittelyn tehostamiseen.


2012 talousarvio18 300 000
2011 III lisätalousarvio757 000
2011 talousarvio16 628 000
2010 tilinpäätös12 085 000

05. Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 858 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Mittatekniikan keskuksen (MIKES) tehtävänä on kehittää ja ylläpitää kansallista mittausjärjestelmää, tuottaa testaus-, tarkastus-, sertifiointi- ja kalibrointitoiminnan pätevyyttä ja luotettavuutta osoittavia akkreditointipalveluja sekä osallistua mittatekniikkaan liittyviin tutkimushankkeisiin ja niiden koordinointiin. Mittatekniikan keskuksen tehtävänä on mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain (1156/1993) mukaisesti kansallisen mittanormaalijärjestelmän yleinen toteuttaminen, hallinnointi ja kehittäminen, kansallisten mittanormaalilaboratorioiden toiminnan ohjaus, kansallisen kalibrointipalvelun järjestäminen sekä mittatekniikan ja akkreditoinnin edistäminen. Keskuksen toiminta ja palvelut varmistavat yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kilpailukykyä ja teknistä turvallisuutta.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Mittatekniikan keskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2012:

Toiminnallinen tuloksellisuus

 2010
toteutuma
2011
tavoite
2012
tavoite
    
Toiminnallinen tehokkuus   
— CEMIS-hankkeiden volyymi (1 000 euroa)-180200
— Kajaanin yksikön volyymi MIKESin kokonaisvolyymista, %-25
— Kajaanin yksikön volyymi (1 000 euroa)-200500
— MIKESin osuus eurooppalaisista metrologian (EMRP) tutkimushankkeista, %3,064,04,0
— Maksuperustelain mukaisten julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, %105100100
— Maksuperustelain mukaisten muiden suoritteiden kustannusvastaavuus, %9011590

Tuotokset ja laadunhallinta

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

 2010
toteutuma
2011
tavoite
2012
tavoite
    
Henkilötyövuosien kehitys71,771,472,9
Henkilöstön hyvinvointi paranee   
— sairauspoissaolopäivät/htv3,7< 4,0< 4,0
— lyhytaikaiset (1—3 pv) sairauspoissaolotapaukset64< 50< 50
— työtyytyväisyysindeksi (1—5, naiset/miehet)3,1/3,44,0/4,04,0/4,0

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
 2010
toteutuma
2011
budjetoitu
2012
varsinainen
talousarvio
    
Bruttomenot10 0319 7629 778
Bruttotulot3 4883 2003 920
Nettomenot6 5436 5625 858
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta895  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle317  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
  
Kajaanin yksikön perustaminen (kertaluonteisen erän poistuminen)-720
Palkkausten tarkistukset74
Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen-6
Tasomuutos3
Yhteensä-649


2012 talousarvio5 858 000
2011 III lisätalousarvio55 000
2011 talousarvio6 507 000
2010 tilinpäätös5 965 000

06. Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 42 322 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös hanke- ja ohjelmatoiminnan sekä aktivoinnin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen.

Selvitysosa: Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden keinoin. Tämä uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa, tuottavuutta ja työelämän laatua, lisää vientiä sekä luo työllisyyttä ja hyvinvointia. Tulokset saavutetaan asiakkaiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla, johon Tekes kannustaa rahoituksellaan ja siihen liittyvillä palveluilla. Asiakkaita ovat ilman toimialarajoituksia kaiken kokoiset yritykset sekä tutkimus- ja julkiset organisaatiot.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Tekesille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2012:

Vaikuttavuus

Tekesin tulostavoitteiden saavuttamiseen osallistuu Tekesin oman henkilöstön lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten Tekes-tehtäviä hoitava henkilöstö, joiden osalta resurssit on budjetoitu momentille 32.01.02. Tulostavoitteiden saavuttamiseen käytetään myös momenttien 32.20.40 ja 32.20.83 määrärahoja ja valtuuksia. Valtuuksilla Tekes rahoittaa Tekes-ohjelmia, strategisten huippuosaamisen keskittymien ohjelmia ja hankkeita sekä riskipitoisia tutkimus- ja kehittämis- ja innovaatiotoiminnan projekteja, jotka toteutetaan pääosin vuosina 2012—2015.

Tekesin vaikuttavuustavoitteiden toteutumista seurataan ensisijaisesti kolmen vuoden välein teetettävillä vaikuttavuusarvioinneilla. Valikoidut seurannan tunnusluvut ennakoivat vaikuttavuustavoitteiden toteutumista suuntaa-antavasti.

Tekesin siirtomenojen vaikuttavuus

Tunnusluku2010
toteutuma
2011
arvio
2012
tavoite
    
Talousarviovuoden aikana käynnistyville projekteille:   
Rahoitetun t&k&i-toiminnan laajuus yrityksissä, milj. euroa883> 780> 790
Projekteissa toteutuva yritysten rahoitus julkisille tutkimusorganisaatioille, milj. euroa114> 120> 120
Rahoitus erityisesti työelämän kehittämiseen kohdistuville projekteille, milj. euroa13> 12> 12
Rahoitus uusiutuvan energian tutkimukseen ja sovelluksiin, milj. euroa38> 40> 36
Energia- ja ympäristöteemojen rahoitus, milj. euroa245250> 180
Terveys- ja hyvinvointiteemojen rahoitus, milj. euroa8975—9570—85
Tieto- ja viestintäteemojen projektien rahoitus, milj. euroa244210—250190—230

Toiminnallinen tuloksellisuus

 2010
toteutuma
2011
arvio
2012
tavoite
    
Toiminnallinen tehokkuus   
— Rahoitus- ja asiakkuustyön kokonaiskustannus/myönnetty rahoitus, %4,0< 5< 5,5
— Toimintamenojen sekä hanke- ja ohjelmatoiminnan menojen käyttö ydinprosesseittain, %-jakauma   
— ohjaus18> 15> 15
— asiakkuudet ja rahoitus49> 55> 50
— ohjelmat33> 30> 25
Käynnistyvä projektivolyymi, milj. €/htv 2,9> 2,8> 2,5
Tuotokset ja laadunhallinta   
— Projekteissa toteutuva verkostokontaktien lukumäärä, kpl12 686> 10 500> 9 900
— Rahoitettujen yritysten määrä viiden vuoden jaksolla, kpl4 1215 000—6 000> 3 900
— Alkavien (pienten, alle kuusivuotiaiden) yritysten määrä asiakkaina, kpl383500—600> 300
— Pk-yritysten osuus yritysrahoituksesta, %6150—6050—60
— Potentiaalisten kasvuyritysten määrä asiakkaina, kpl607> 600> 630
— Asiakaspalaute Tekesin toiminnasta, yleisarvio, indeksi (1—5)3,7> 3,7> 3,7
— Oikaisuvaatimukset/muutoksenhakukelpoiset päätökset, %0,3< 0,9< 0,7
— Uuden rahoitushakemuksen käsittelyaika yrityksille, vrk76< 75< 75
— Maksupyynnön ja raportin käsittelyaika pk-yrityksille, vrk30< 25< 25

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

 2010
toteutuma
2011
tavoite
2012
tavoite
    
Henkilötyövuosien kehitys289,5290290
Henkilöstön hyvinvointi paranee   
— sairauspoissaolopäivät/htv5,7< 8< 8
— lyhytaikaiset (1—3 pvää) sairauspoissaolotapaukset    
— henkilöstötyytyväisyys (1—5)3,7/3,7> 3,7/3,7> 3,7/3,7

Määrärahan arvioitu käyttö
  
Hanke- ja ohjelmatoiminta8 000 000
Toimintamenot34 322 000
Yhteensä42 322 000

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
 2010
toteutuma
2011
budjetoitu
2012
varsinainen
talousarvio
    
Bruttomenot43 07148 56742 922
Bruttotulot737600600
Nettomenot42 33447 96742 322
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta13 344  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle17 476  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
  
Uudelleenkohdentamisen muutos500
Tuottavuustoimet (-1 htv)-45
Palkkausten tarkistukset380
Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen-33
Toimintamenosäästö (HO) -1 000
Yhteishankintojen lisääminen (HO)-179
Menosäästö, elinkeinotukien kokonaisuus (HO)-5 000
Tasomuutos13
Yhteensä-5 364


2012 talousarvio42 322 000
2011 III lisätalousarvio281 000
2011 talousarvio47 686 000
2010 tilinpäätös46 466 000

07. Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 315 000 euroa.

Selvitysosa: Matkailun edistämiskeskus (MEK) on valtakunnallinen matkailun asiantuntija ja kansainvälinen toimija, joka tuottaa lisäarvoa matkailuelinkeinolle ja yhteiskunnalle. MEK edistää Suomen matkailumaakuvan tunnettuutta, markkinoi matkailutuotteita ja -palveluita yhteistyössä muiden matkailutoimijoiden kanssa sekä tukee matkailualan laadunkehitystä. MEK koordinoi matkailutuotteiden tuotekehitystä teemapohjaisesti ja hankkii markkinoinnin ja tuotekehityksen tueksi markkinatietoa matkailuelinkeinon käyttöön. Tavoitteena on luoda yhtenäinen, omaleimainen ja vetovoimainen matkailumaaprofiili, joka tukee matkailutuotteiden myyntiä.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Matkailun edistämiskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2012:

Toiminnallinen tuloksellisuus

 2010
toteutuma
2011
tavoite
2012
tavoite
    
Tuotokset ja laadunhallinta   
Kongressien määrä Suomessa, kpl416400400
Laatutonnivalmennuksen läpikäyneiden organisaatioiden lukumäärä, kpl735780800
Ulkoinen asiakastyytyväisyys, matkailuelinkeinon tyytyväisyys MEK:n toimintaan (1—5)3,04,24,2
Tutkimustieto: markkinatiedon analysointi ja välittäminen (1—5)3,74,24,2
Tuotekehitystoiminta: osallistuvien tahojen tyytyväisyys MEK:n tuotekehitystoimintaan (1—5)3,14,24,2

Määrärahan päätoiminnoittainen jakauma
 2010
toteutuma
2011
budjetoitu
2012
varsinainen
talousarvio
 1 000 €%1 000 €%1 000 €%
       
Matkailumaakuvan markkinointi4 00742,05 15450,05 57054,0
Matkailumaakuvaa tukeva tuotemarkkinointi4 00742,03 60735,03 92038,0
Tuotekehityksen ja tuotteistamisen edistäminen2863,02582,52582,5
Markkinatiedon hankinta ja välittäminen4775,05675,55675,5
Matkailuportaalin luominen ja ylläpito7638,07217,0--
Yhteensä9 540100,010 307100,010 315100,0

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

 2010
toteutuma
2011
tavoite
2012
tavoite
    
Henkilötyövuosien kehitys303333
Henkilöstön hyvinvointi paranee   
— sairauspoissaolopäivät/htv12,1< 10,0< 10,0
— lyhytaikaiset (1—3 pvää) sairauspoissaolotapaukset-< 4,0< 4,0
— työtyytyväisyysindeksi (1—5, naiset/miehet)3,2/3,23,6/3,63,8/3,8

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
 2010
toteutuma
2011
budjetoitu
2012
varsinainen
talousarvio
    
Bruttomenot10 15510 86210 870
Bruttotulot 615555555
Nettomenot9 54010 30710 315
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta2 374  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle2 627  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
  
Palkkausten tarkistukset45
Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen-19
Yhteensä26


2012 talousarvio10 315 000
2011 III lisätalousarvio18 000
2011 talousarvio10 289 000
2010 tilinpäätös9 793 000

40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 431 016 000 euroa.

Valtuus. Vuonna 2012 uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään 437 140 000 eurolla.

Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää:

1) valtioneuvoston asetuksella (298/2008) tarkemmin säädettävin perustein ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1998/2006) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan

2) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa

3) Euroopan yhteisön komission yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen (EY 800/2008) mukaisesti tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan välittömästi liittyvään koulutukseen

4) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden budjettitalouden ulkopuolisten julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin kehittämishankkeisiin

5) työelämän kehittämishankkeisiin

6) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, jotka edistävät teknologisen, liiketoiminnallisen sekä muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta merkittävän osaamisen syntymistä, kehittymistä ja laaja-alaista hyödyntämistä

7) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin, hankkeiden valmisteluun sekä osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen

8) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden kansainväliselle organisaatiolle maksettaviin jäsen- ja ohjelmamaksuihin, kansainvälisen yhteistyön ja ohjelmien sekä hankkeiden osallistumismaksuihin, laitetoimituksiin ja Tekesin puolesta tehtävistä matkoista muille kuin Tekesin henkilöstölle aiheutuviin matkakustannuksiin.

Avustusta voidaan maksaa myös palveluseteleinä.

Momentilta voidaan maksaa ennen vuotta 2010 momentilta 32.20.20 tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot.

Momentilta voidaan maksaa ennakkomaksuja budjettitalouden ulkopuolisille tutkimusorganisaatioille liittyen julkisen tutkimuksen projekteihin.

Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Rahoitusta kohdistetaan erityisesti elinkeinorakenteiden uudistumista nopeuttaviin riskipitoisiin hankkeisiin. Rahoituksella kannustetaan yrityksiä ja muita yhteisöjä sekä valtion budjettitalouteen kuuluvia organisaatioita tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta sekä edistämään työelämän kehitystä. Rahoitusta myönnettäessä otetaan huomioon hankkeella tavoiteltavat suorat ja välilliset hyödyt, hankkeiden haastavuus ja innovatiivisuus, käytettävät resurssit, kehitettävä ja hyödynnettävä yhteistyö, edistettävät yhteiskunnan, työelämän ja ympäristön hyvinvointitekijät sekä Tekesin rahoituksen ja asiantuntijatyön lisävaikutus hankkeen toteutukseen ja tulosodotuksiin.

Tukea myönnetään erityisesti:

Vaikuttavuus ja tukijärjestelmän toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet on esitetty Tekesin toimintamenomomentin (32.20.06) yhteydessä.

Eurooppalaisia yhteistyöhankkeita koskevat EU-tulot on merkitty momentille 12.32.99.

Valtuuden ja määrärahan käytön arvioitu jakautuminen (1 000 euroa)
 MäärärahaValtuus
   
Avustukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan233 166233 600
Julkisen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus178 385184 140
Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ohjelmamaksut: pakolliset ja valinnaiset ohjelmat19 46519 400
Yhteensä431 016437 140

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
 20122013201420152016—Yhteensä
vuodesta
2012 lähtien
       
Ennen vuotta 2012 tehdyt sitoumukset339 860151 00046 20010 9002 500550 460
Vuoden 2012 sitoumukset91 156199 646100 45837 1178 763437 140
Menot yhteensä431 016350 646146 65848 01711 263987 600

Vuonna 2012 myönnettävien avustusten kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 432,4 milj. euroa.

Määrärahan ja valtuuden mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
 MäärärahaValtuus
   
Vähennys eurooppalaisista yhteistyöhankkeista-1 500-1 500
Siirto momentille 32.20.41-1 500-1 500
Uudelleenkohdentamisen muutos300-
Menosäästö, elinkeinotukien kokonaisuus (HO)-8 884-45 400
Tasomuutos12 9504 500
Erillissäästö (HO)-1 000-5 000
Yhteensä366-48 900

Valtiovarainvaliokunta:

Tekesin avustusvaltuuksien määrä on 437 miljoonaa euroa, joka on noin 50 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2011.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan käynnissä olevia ohjelmia ei olla keskeyttämässä, mutta niille suunniteltua rahoitusta joudutaan pienentämään. Tämä tehdään mahdollisimman hallitusti, äkkiliikkeitä välttäen ja ottaen kunkin aihealueen todellinen kysyntätilanne huomioon. Rahoitus painottuu jatkossa merkittävään kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtääviin pieniin ja keskisuuriin edelläkävijäyrityksiin, ja panostukset erityisesti alkavan vaiheen potentiaalisiin kasvuyrityksiin aiotaan säilyttää vähintään entisellä tasollaan. Mm. suurten yritysten rahoitukseen tehdään sen sijaan merkittäviä leikkauksia.

Valiokunta korostaa, että nykyisessä taloustilanteessa on edelleen tärkeää turvata panostukset osaamispohjaan ja innovaatiotoimintaan, jotta luodaan edellytykset uudelle kasvulle ja uudistumiselle. Rahoituksen painopisteen siirtäminen pk-yrityksiin sekä kasvuhakuisiin, työllistäviin ja kansainvälistyviin yrityksiin on kuitenkin tässä tilanteessa perusteltua.

Pitkään jatkunut julkisen t&k-rahoituksen kasvun kausi päättyy ensi vuonna ja resurssit vähenevät tähän vuoteen verrattuna yhteensä yli 60 milj. euroa. Myös elinkeinoelämän t&k-investoinneissa on odotettavissa lievää taantumista.

Valiokunta pitää tärkeänä, että julkinen sektori sitoutuu edelleen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (tki) pitkäjänteiseen kehittämiseen, sillä uudelle kasvulle luodaan perustaa mm. onnistuneiden innovaatioiden ja kasvuyrittäjyyden kautta. Suomen kilpailukyvyn kannalta onkin keskeistä, että tavoitteena on edelleen tki-menojen 4 prosentin bkt-osuus. Valiokunta viittaa myös mietinnön yleisperusteluissa todettuun.


2012 talousarvio431 016 000
2011 talousarvio430 650 000
2010 tilinpäätös316 999 269

41. Yleisavustus eräille yhteisöille ja järjestöille elinkeinopolitiikan edistämiseksi (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 40 472 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) työ- ja elinkeinoministeriön toimintaan liittyvien elinkeinopolitiikkaa edistävien yhteisöjen yleisavustuksiin ja pk-yritysten palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen

2) ulkomaisten investointien edistämiseen

3) kansainvälistä liiketoimintaa edistävien yhteisöjen tarjoaman perusneuvonnan, asiantuntijapalveluiden ja yritysten kehittämispalveluiden tuottamiseen

4) julkisten yhteisöjen hankkeiden rahoittamiseen sekä

5) pohjoismaisen ympäristömerkintäjärjestelmän kansallisen tason tehtävien hoitamiseen.

Keksintötoiminnan tukemiseen ja edistämiseen sekä sen toiminnan menoista aiheutuviin kustannuksiin, ulkomaisten investointien edistämisestä aiheutuviin kustannuksiin ja muotoilun hyödyntämisen tehostamiseen elinkeinotoiminnassa sekä yrityspalvelujen kehittämiseen voidaan palvelujen julkiseen palveluun verrattavan luonteen vuoksi myöntää EU:n yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin annetun määritelmän mukaisesti yleisavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti. Myös pk-yrityksille tarkoitettujen palvelujen, luovien alojen yritystoiminnan ja luovan talouden edistämiseen voidaan erityisissä tapauksissa niiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden perusteella myöntää valtionavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti. Edelleen osa vientikeskusverkoston ylläpidosta sekä osa kansainvälistä liiketoimintaa edistävistä asiantuntijapalveluista ovat sellaisia yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin kuuluvia toimintoja, jotka voidaan rahoittaa täyttä kustannusmäärää vastaavasti.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Kansainvälistymistä edistävien yhteisöjen ensisijaisena tehtävänä on suomalaisten yritysten ja elinkeinoelämän palveleminen niin kotimaassa kuin ulkomailla. Ulkomaisia investointeja edistävillä palveluilla pyritään saamaan lisää ulkomaista pääomaa Suomeen. Yleisavustusta saavat yhteisöt tuottavat ns. yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluita (SGEI-palvelut, EY:n komission päätös 2005/842/EY).

Vaikuttavuus

Toiminnallinen tuloksellisuus

Määrärahan arvioitu käyttö
  
Keksintö- ja standardisointitoiminta11 837 000
Luovien alojen ja yrittäjyyden edistäminen1 995 000
Globaalit kansainvälistymispalvelut21 890 000
Ulkomaisten investointien edistäminen4 750 000
Yhteensä40 472 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
  
Siirto momentilta 32.60.28200
Siirto momentilta 32.20.401 500
Siirto momentille 32.01.01 (Luovat alat)-280
Menosäästö, elinkeinotukien kokonaisuus (HO)-1 600
Yrittäjien puhelinneuvontapalvelun kehittäminen100
Invest in Finlandin liiketoimintamahdollisuuksien lisääminen200
Tasomuutos300
Yhteensä420

Valtiovarainvaliokunta:

Talousapu-neuvontatoiminta on pienimpien yritysten ja yrittäjien avuksi suunnattua maksutonta ja luottamuksellista palvelua. Toiminnan päämääränä on pienyritysten taloudellisen tilanteen tervehdyttäminen ja turhien konkurssien ehkäiseminen tarjoamalla alhaisen yhteydenottokynnyksen valtakunnallista puhelinneuvontapalvelua.

Saadun selvityksen mukaan talousapu-palvelua on tarkoitus tukea budjettivaroista myös ensi vuonna. Valiokunta toteaa, että neuvonnan merkitys korostuu tilanteessa, jossa suhdanteiden heikkeneminen vaikeuttaa monien pienten yritysten toimintaa.

Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa yrittäjien puhelinneuvontapalvelun kehittämiseen.

Invest in Finland auttaa ulkomaisia yrityksiä löytämään liiketoimintamahdollisuuksia Suomesta. Etenkin rakennemuutostilanteessa Invest in Finlandilla on tärkeä rooli elinkeinorakenteen uudistajana ja monipuolistajana.

Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa Invest in Finlandin liiketoimintamahdollisuuksien lisäämiseen Itä-Suomessa.


2012 talousarvio40 472 000
2011 talousarvio40 052 000
2010 tilinpäätös43 917 000

42. Innovaatiokeskittymien kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 5 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) innovaatiokeskittymien muodostumista tukevien kehittämishankkeiden rahoittamiseen

2) suomalaisten yritysten ja tutkimuslaitosten integroitumisen tukemiseen kansainvälisiin innovaatioverkostoihin, erityisesti FinNode-verkoston toimintamenoihin ja kehittämishankkeisiin

3) valtionavustusten maksamiseen osaamiskeskusohjelmaan nimettyjen klustereiden kansallisen koordinaation toimintamenoihin sekä ohjelmassa käynnistettävien yhteishankkeiden siemenrahoitukseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Kansallinen innovaatiostrategia asettaa tavoitteeksi vetovoimaisten innovaatiokeskittymien muodostamisen Suomeen sekä kansainvälisen integroitumisen edistämisen. Momentin määrärahaa voidaan käyttää kehittämistoimiin, jotka tukevat innovaatiokeskittymien muodostumista Suomeen sekä yhteistyötä kansainvälisiin innovaatioverkostoihin ja -keskittymiin.

FinNode-toiminnan avulla hankitaan ymmärrystä uusista kehitystrendeistä ja luodaan uusia yhteistyömuotoja, jotka auttavat suomalaisia toimijoita kytkeytymään ylikansallisiin arvoverkostoihin. Kotimaiset osaamiskeskittymät ja -verkostot hyödyntävät FinNode -verkostoa kansainvälistymisessä ja markkinoille pääsyssä. FinNode-toimintaa on Kiinassa, USAssa, Venäjällä, Japanissa ja Intiassa.

Momentin määrärahaa käytetään myös osaamiskeskusohjelmaan nimettyjen klusteriohjelmien kansallisen koordinaation rahoittamiseen sekä ohjelman toimintamallien ja palvelujen kehittämiseen. Osaamiskeskusohjelma on alueiden kehittämisestä annetun lain (1651/2009) mukainen määräaikainen erityisohjelma, jonka tavoitteena on parantaa kansainvälisesti kilpailukykyisen, korkeaa osaamista vaativan yritys- ja tutkimustoiminnan sijoittumisen ja kehittämisen edellytyksiä. Ohjelmalla tuetaan alueellista erikoistumista ja työnjakoa osaamiskeskusten välillä. Osaamisklustereiden tavoitteena on uuden liiketoiminnan synnyttäminen sekä yritysten kansainvälistymisen edistäminen.

Valtionavustusta saavat yhteisöt tuottavat osaamiskeskusohjelman klusterien koordinaatioon ja FinNode-toimintaan ns. yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluita (SGEI-palvelut, EY:n komission päätös 2005/842/EY).

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus


2012 talousarvio5 100 000
2011 talousarvio5 100 000
2010 tilinpäätös4 920 000

43. Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 25 861 000 euroa.

Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1300/2010) mukaisten hankkeiden toteuttamiseen ja maksamiseen.

Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää yllä mainitun asetuksen mukaisten ulkomaankauppaa ja vientiä edistäviin kansainvälistymishankkeisiin seuraavasti:

1) yhteisosallistumisiin kansainvälisissä näyttelyissä sekä vientiverkostohankkeisiin ja kumppanuusohjelmiin

2) muihin yhteishankkeisiin, uusien toimialojen ja palvelualojen yhteishankkeisiin, strategisiin kärkihankkeisiin, yrityslähtöisten kulttuurivientihankkeiden tukemiseen sekä matkailualan valtakunnallisiin hankkeisiin.

Avustus pk-yrityksille on enintään 50 %. Avustusta voidaan kuitenkin myöntää edellä mainittua korkeammin prosenttiosuuksin valtakunnallisiin ja alueellisesti merkittäviin hankkeisiin, joihin ei osallistu yrityksiä tai joiden kulut ovat vaikeasti yrityskohtaisesti kohdennettavissa tai jos hankkeen hyödyn katsotaan koituvan laajalle yritysjoukolle tai hanke on luonteeltaan poikkeava ja riskialtis.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus. Uusia avustuksia saa vuonna 2012 myöntää 17 692 000 euroa. Mikäli vuoden 2011 valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vielä vuonna 2012 enintään 7 000 000 eurolla.

Selvitysosa: Yritysten yhteishankkeita toteuttavat ulkomaankauppaa ja elinkeinopolitiikkaa edistävät järjestöt ja Finpro ry, eri toimialojen toimialaliitot sekä yritykset tai niiden yhteenliittymät.

Määrärahalla toteutetaan yritysten yhteishankkeita, joissa osallistujina on pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Yhteishankkeisiin osallistumisen tavoitteena on yrityksen viennin käynnistäminen uusilla markkina-alueilla sekä yritysten viennin kasvattaminen ja olemassa olevien liikesuhteiden säilyttäminen sekä uusien kumppanuuksien etsiminen uusilta vientimarkkinoilta. Yhteishankkeisiin osallistuminen madaltaa yritysten kansainvälistymisen kynnystä ja nopeuttaa pk-yritysten uusille markkinoille pääsyä. Osallistujina yhteishankkeissa on kasvuyrityksiä, tuotekehitysvaiheen jälkeisessä kaupallistamisvaiheessa olevia yrityksiä, yritysten uusia, innovatiivisia verkostoja ja muita yritysryhmiä. Avustukset kohdennetaan erityisesti ympäristöliiketoiminnan toimialojen yhteishankkeisiin sekä koulutusvientiin liittyviin yhteishankkeisiin ja innovatiivisiin uusiin hankkeisiin korkean teknologian toimialoilla. Lisäksi osallistujat voivat olla luovilla aloilla uranuurtajia, terveys- tai hyvinvointiteknologioiden aloilla uusien innovaatioiden etsijöitä, monipuolisten palveluiden kehittäjiä ja tuottajia sekä perinteisillä vientialoilla jo menestyneitä viejiä.

Erityisinä kohdemaina hankkeita toteutetaan Venäjällä, Kiinassa ja Intiassa. Yritysten perinteisissä vientimaissa Euroopan unionin alueella panostetaan uusiin avauksiin perinteisten yhteishankkeitten lisäksi.

Vaikuttavuus

Toiminnallinen tuloksellisuus

 2010
toteutuma
2011
arvio
2012
arvio
    
Yhteishankkeisiin osallistuvat yritykset, kpl2 2792 300 2 400
Pk-yritysten osuus yhteishankkeiden avustuksista, %828285
Myönteisten päätösten määrä, kpl295270300
Käsittelyajat, kk6 kk2 kk1—2 kk
Pk-yrityksille suunnattujen vientiverkostohankkeiden ja kumppanuusohjelmien määrä, kpl758085

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
 2012201320142015Yhteensä
vuodesta
2012 lähtien
      
Ennen vuotta 2012 tehdyt sitoumukset13 4216 5204 2102 05026 201
Vuoden 2012 sitoumukset12 4402 5671 78889717 692
Menot yhteensä25 8619 0875 9982 94743 893

Vuonna 2012 myönnettävien avustusten kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 17,5 milj. euroa.

Määrärahan ja valtuuden mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
 MäärärahaValtuus
   
Menosäästö, elinkeinotukien kokonaisuus (HO)-3 379-5 000
Valtuuden maksatusten ajoitusmuutos4 920-
Tasomuutos-5 190-5 600
Vihreä talous (HO)1 8002 664
Yhteensä-1 849-7 936

Täydentävän esityksen (HE 119/2011 vp) selvitysosa: Lisäys talousarvioesityksen 20 941 000 euroon nähden on 4 920 000 euroa.

Avustusten päätöksenteon ja maksatuksen siirto ELY-keskuksiin vuonna 2011 aiheutti noin puolen vuoden viiveen toiminnassa. Tämän vuoksi olisi perusteltua, että vuodelle 2011 varattua valtuutta olisi käytettävissä vielä vuonna 2012. Vastaava lisäys ehdotetaan tehtäväksi myös määrärahoihin.

Valtiovarainvaliokunta:

Momentin myöntövaltuudeksi esitetään 17,7 milj. euroa, joka on noin 8 milj. euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Ensi vuonna voidaan kuitenkin käyttää tältä vuodelta säästyvää valtuutta 7 miljoonalla eurolla, joten kaiken kaikkiaan ensi vuoden valtuus vastaa suunnilleen vuoden 2011 tasoa. Momentin määrärahaa ja valtuutta saa käyttää pienten ja keskisuurten yritysten yhteisiin ulkomaankauppaa ja vientiä edistäviin kansainvälistymishankkeisiin. Erityisinä kohteina ovat Venäjällä, Kiinassa ja Intiassa toteutettavat hankkeet.

Kansainvälistymisavustuksille on ollut jatkuvasti suurta kysyntää, sillä etenkin pienillä alkavilla yrityksillä on hyvin rajoitetut resurssit pyrkiä uusille markkinoille. Tukemalla yritysten kansainvälistymistä edistetään kasvua ja luodaan uusia työpaikkoja kotimaassa.

Suomalaisyritysten toimintamahdollisuuksien edistäminen Luoteis-Venäjällä

Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota niihin mahdollisuuksiin, joita ns. arktisten alueiden (ml. Barentsinmeren, Murmanskin, Venäjän Karjalan, Jekaterinburgin ja Komin tasavallan) kehittymiseen liittyy. Ilmaston lämpenemisen ja teknologioiden kehittymisen myötä alueen raaka-ainevarantojen hyödyntämismahdollisuudet ovat lisääntyneet, ja alueen poliittinen ja taloudellinen merkitys on vähitellen kasvanut. Uusien meriväylien avautuminen muuttaa laajalti kansainvälisiä kuljetusreittejä, mikä edellyttää myös mittavaa liikenneverkkojen kehittämistä. Arktiset alueet ja niiden kasvava talous tarjoavatkin suomalaisyrityksille merkittävää vientipotentiaalia.

Valiokunta painottaa, että Suomen on oltava mukana alueen kehittymiseen liittyvissä hankkeissa. Suomen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja kilpailuasemaa tulee siksi vahvistaa Luoteis-Venäjällä sekä edistää toimia, jotka tukevat vientiä, investointeja ja kansainvälistymistä.

Hallitusohjelman mukaisesti Suomen Venäjä-politiikan koordinaatiota vahvistetaan, ja tätä tarkoitusta varten on perustettu Venäjä-ministerityöryhmä. Valiokunta toteaa, että Suomi toimii jo varsin aktiivisesti mm. Pietarissa, mutta jatkossa ministerityöryhmän on otettava keskeiseksi tavoitteeksi suomalaisyritysten toimintamahdollisuuksien edistäminen arktisilla alueilla toteutettavissa hankkeissa. Tällaisia ovat erityisesti energiaan, kuten kaukolämpöön sekä vesihuoltoon ja vesivoimaloihin liittyvät hankkeet. Suomalaista osaamista on hyödynnettävä myös talvimerenkulkuun, arktiseen teknologiaan ja laivarakennukseen sekä muihin arktisen alueen liikenteeseen liittyvissä hankkeissa.

Valiokunta katsoo, että hallituksen tulee antaa eduskunnalle Venäjä-selonteko, jossa em. seikat ja muut maitten väliseen kauppaan ja muuhun yhteistoimintaan liittyvät kysymykset selvitetään toimenpideohjelmineen ja määrärahoineen.

Valiokunta korostaa myös Suomen ja Venäjän välisen ohjelmayhteistyön jatkamista sekä rakennerahasto-ohjelmien hyödyntämistä Pohjoisen ulottuvuuden politiikassa sekä erillisissä Barentsin ja muiden arktisten alueiden strategioissa.


2012 talousarvio25 861 000
2011 talousarvio27 710 000
2010 tilinpäätös20 390 163

45. Yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelu (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 6 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää pk-yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelua sekä yrityksen toiminnan alkuvaiheen kehittämistoimenpiteitä koskevien avustusten maksamiseen siten kuin valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetussa valtioneuvoston asetuksessa (675/2007) tarkemmin säädetään.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Avustuksilla kannustetaan pk-yrityksiä tutkimus- ja kehittämistoimenpiteiden valmisteluun. Valmistelurahoitusta myönnetään enintään 15 000 euron suuruisena avustuksena, joka myönnetään de minimis -ehtoisena.

ELY-keskukset suuntaavat valmistelurahoitusta hankkeisiin, joilla edistetään pk-yritysten valmiuksia käynnistää uusia tutkimus- ja kehityshankkeita, nopeutetaan uusien liiketoimintojen käynnistämistä sekä autetaan pk-yrityksiä kansainvälistymään ja nostamaan kehittämiseen liittyvää teknologista ja muuta osaamista.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Tunnusluku2010
toteutuma
2011
arvio
2012
tavoite
    
Rahoitettavien hankkeiden määrä, kpl630700560
Uuden rahoitushakemuksen keskimääräinen käsittelyaika, vrk29< 30< 30

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
  
Menosäästö (elinkeinotukien kokonaisuus) (HO)-5 000
Pk-yritysten etabloituminen Venäjälle1 000
Yhteensä4 000

Valtiovarainvaliokunta:

Talousarvioesityksen mukaan momentin määräraha alenee säästötoimenpiteiden vuoksi 10 milj. eurosta 5 milj. euroon. Valiokunta katsoo, että taloustilanteen heikentyminen lisää tarvetta tutkimus- ja kehittämishankkeiden tukemiseen. Etenkin pienet alkavat yritykset tarvitsevat usein jo aivan alkuvaiheen tukea, jolla edistetään liiketoimintojen käynnistämistä, kansainvälistymistä sekä uusien tutkimus- ja kehityshankkeiden aloittamista.

Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa, jolla edistetään pk-yritysten etabloitumista Venäjälle.


2012 talousarvio6 000 000
2011 talousarvio10 000 000
2010 tilinpäätös10 000 000

50. Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksena kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Kansainvälinen teknologiapalkinto, ns. Millennium -teknologiapalkinto, on joka toinen vuosi myönnettävä yhden miljoonan euron suuruinen palkinto, jonka tavoitteena on lisätä Suomen kuvaa korkeatasoisena teknologia- ja hyvinvointivaltiona.

Palkinto on tarkoitus antaa henkilölle, yhteisölle tai projektille tulevaisuuteen suuntautuvasta teknologiaan pohjautuvasta ja laajasti vaikuttavasta innovaatiosta, joka edistää elämisen laatua ja humaaneja yhteiskunnallisia arvoja. Palkintohankkeen toteuttajana on Tekniikan Akatemia -säätiö. Palkinto on jaettu aiemmin vuosina 2004, 2006, 2008 ja 2010.


2012 talousarvio1 000 000
2010 tilinpäätös1 000 000

83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 100 665 000 euroa.

Valtuus. Vuonna 2012 uusia lainoja saa myöntää enintään 116 823 000 eurolla.

Määrärahaa saa käyttää valtion lainanannosta sekä valtion takauksesta ja valtion takuusta annetun lain (449/1988), valtioneuvoston asetuksilla tarkemmin säädettävin perustein ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1998/2006) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan.

Lainoja voidaan myöntää riskiehtoisena. Mikäli kehitystyö epäonnistuu teknisesti tai ei johda taloudellisesti hyödynnettävään tulokseen, Tekesillä on lainansaajan hakemuksesta oikeus antaa lainansaajalle valtioneuvoston asetuksella (298/2008) tarkemmin määriteltyjen ehtojen puitteissa lisää takaisinmaksuaikaa, muuttaa takautuvasti alun perin vieraan pääoman ehtoisena myönnetty laina tai osa siitä pääomalainaksi tai poikkeustapauksessa jättää lainan maksamaton pääoma ja korot osittain tai kokonaan takaisin perimättä. Suurille yrityksille lainaa voidaan myöntää vain erittäin painavista syistä erityisesti silloin, kun lainan riskiehto on oleellinen hankkeen toteuttamiselle ja se voidaan etukäteen määritellä.

Lainat voidaan myöntää vakuutta vaatimatta. Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona. Maksuvapautuksen piiriin tulevien lainojen enimmäismäärä on 40 000 000 euroa.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Lainoilla kannustetaan sekä suuria että pk-yrityksiä ja muita yhteisöjä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin teknologia-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta.

Rahoitusta myönnetään erityisesti:

— yrityksille ja muille yhteisöille tutkimus- ja kehitystyöhön, jonka tavoitteena on edistää kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja parantamista

— riskipitoisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin ja ohjelmiin, joilla tähdätään uuden teknologian ja osaamisen hyödyntämiseen sekä energiatalouden, ympäristö- ja hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen teollisuudessa ja palveluissa

— alkavien innovatiivisten yritysten ja olemassa olevien yritysten uusien liiketoimintojen käynnistämiseen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja tulosten liiketaloudellisen hyödyntämisen edistämiseen

— markkinaläheisiin riskipitoisiin kehitys- ja tuotteistushankkeisiin erityisesti pk-yrityksille

— innovatiivisten tuotantotekniikoiden ja -prosessien kehittämiseen ja kokeilemiseen pilottikoossa tai laitosmittakaavassa sekä koetuotantoon

— pienille ja keskisuurille yrityksille teknologiahankintoihin ja teollisoikeuksien sekä innovaatiopalvelujen hankkimiseen tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiohankkeen osana.

Pääomalainan ehdot määräytyvät osakeyhtiölain (624/2006) mukaisesti. Valtiokonttorin hoidossa olevien Tekesin lainojen lainakanta oli vuoden 2010 tilinpäätöksessä 529 milj. euroa.

Lainojen takaisinmaksuista saatavat tulot on merkitty momentille 15.01.04.

Tavoitteet on esitetty Tekesin toimintamenomomentin (32.20.06) yhteydessä.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
 20122013201420152016—Yhteensä
vuodesta
2012 lähtien
       
Ennen vuotta 2012 tehdyt sitoumukset48 56119 5006 2001 8001 10077 161
Vuoden 2012 sitoumukset52 10444 81913 9003 9002 100116 823
Menot yhteensä100 66564 31920 1005 7003 200193 984

Vuonna 2012 myönnettävien lainojen kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 28,4 milj. euroa.

Määrärahan ja valtuuden mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
 Määräraha Valtuus
   
Tasomuutos-4 23514 000

Valtiovarainvaliokunta:

Momentin lainavaltuus on 116,8 milj. euroa, jolla kannustetaan kaikenkokoisia yrityksiä ja muita yhteisöjä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Tavoitteena on nopeuttaa kehitystä sekä kasvattaa jalostusarvoa ja tuottavuutta.

Lainat voidaan myöntää vakuutta vaatimatta. Mikäli kehitystyö epäonnistuu teknisesti tai ei johda taloudellisesti hyödynnettävään tulokseen, Tekesillä on lainansaajan hakemuksesta poikkeustapauksessa mahdollisuus jättää lainan maksamaton pääoma ja korot osittain tai kokonaan takaisin perimättä.

Esityksen mukaan maksuvapautuksen piiriin tulevien lainojen enimmäismäärä on 20 miljoonaa euroa, kun enimmäismäärä oli 40 milj. euroa vuosina 2010 ja 2011. Vaikea taloustilanne uhkaa kuitenkin lisätä projektien kaupallisten epäonnistumisten määrää. Myös lainojen kohdistaminen merkittävältä osin suuriin pilottihankkeisiin kasvattaa yksittäisten maksuvapautuspäätösten kokoa.

Edellä mainitusta johtuen valiokunta muuttaa momentin päätösosaa siten, että maksuvapautuksen piiriin tulevien lainojen enimmäismäärä korotetaan 40 miljoonaan euroon.


2012 talousarvio100 665 000
2011 talousarvio104 900 000
2010 tilinpäätös91 756 939