Statens budgetpropositioner
 


  Startsida  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Tidigare budgetar 

  Anvisningar  

Finansministeriet    Suomi    
 
Innehållsförteckning
 REGERINGENS PROPOSITION TILL RIKSDAGEN OM STATSBUDGETEN FÖR 2017
   Allmän motivering
   Siffertabell
   Detaljmotivering
     Allmänt
     Inkomstposter
       11. Skatter och inkomster av skattenatur
         01. Skatter på grund av inkomst och förmögenhet
         04. Skatter och avgifter på grund av omsättning
         08. Punktskatter
         10. Övriga skatter
         19. Övriga inkomster av skattenatur
              03. Banskatt
              04. Vissa avgifter på kommunikationsområdet
              05. Vissa avgifter för trafiken
              06. Farledsavgifter
              08. Oljeavfallsavgift
              09. Övriga skatteinkomster
              10. El- och naturgasnätsavgifter och vindkraftsavgift inom vindkraftsområdet vid Bottenviken
              11. Förvaltningsavgifter till Verket för finansiell stabilitet
       12. Inkomster av blandad natur
       13. Ränteinkomster, inkomster av försäljning av aktier och intäktsföring av vinst
       15. Lån
     Anslag

Statsbudgeten 2017

7.1. Vero- ja maksuperustemuutosten vaikutus kuntatalouteenPDF-versio

Kunnallisvero

Vuonna 2016 ansiotuloveroperusteisiin tehdään ansiotasoindeksin nousua vastaava tarkistus, mikä vähentää myös kunnallisveron tuottoa. Tarkistus tehdään korottamalla valtion tuloveroasteikon tulorajoja, perusvähennystä sekä työtulovähennystä. Pieni- ja keskituloisten verotusta kevennetään kasvattamalla työtulovähennystä. Yksityishenkilöiden korkeakouluille tekemät 850—500 000 euron suuruiset lahjoitukset säädetään vähennyskelpoisiksi. Asuntolainan korkojen vähennysoikeuden supistamista nopeutetaan. Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti asuntolainan koroista vähennyskelpoinen osuus supistuu 65 prosentista 60 prosenttiin v. 2016. Hallitusohjelman mukaisesti ehdotetaan, että vähennysoikeus supistuisi 55 prosenttiin v. 2016. Ns. avainhenkilölain voimassaoloa jatketaan. Edellisen hallituksen päättämä merityötulovähennyksen supistaminen kasvattaa kuntien verotuloja.

Yhteisövero

Kuntien yhteisövero-osuuden määräaikainen viiden prosenttiyksikön korotus päättyy vuoden 2015 lopussa, mikä alentaa kuntien yhteisöverotuottoa 258 milj. euroa. Vaikutus vuoden 2016 kertymään jää ajoitustekijöiden takia pienemmäksi, 222 milj. euroon.

Kiinteistövero

Hallitusohjelman mukaisesti kiinteistöveroa korotetaan 100 milj. eurolla hallituskaudella. Korotus ehdotetaan toteutettavaksi asteittain, ja v. 2016 kiinteistöverotusta kiristetään 25 milj. eurolla.

Veroperustemuutosten vaikutukset kuntien verotuloihin on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukossa on mukana myös edellisten hallitusten päätökset, jotka vaikuttavat vuoden 2016 verokertymään. Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille. Valtionosuusjärjestelmän kautta tehtävä verotuottomenetysten kompensaatio on 262 milj. euroa v. 2016.

Talousarvioesitykseen liittyvien veroperustemuutosten vaikutukset kuntien verotuloihin v. 2016 (milj. euroa)

  
Veroperusteiden indeksitarkistus-49
Työtulovähennyksen korottaminen-218
Korkeakoululahjoitusten vähennyskelpoisuus-1
Merityötulovähennyksen supistaminen5
Asuntolainan korkovähennyksen supistaminen14
Ns. avainhenkilölain voimassaolon jatkaminen-13
Yhteisöveron korotetun jako-osuuden päättyminen-258
Kiinteistöveron kiristäminen25
Yhteensä-495

Maksuperusteiden muutokset

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja korotetaan siten, että maksutulot kasvavat 150 milj. euroa. Päivähoidon maksuja korotetaan siten, että maksutulot kasvavat 22 milj. euroa v. 2016 ja vuositasolla 54 milj. euroa vuodesta 2017 lähtien. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuja korotetaan siten, että maksujen korotus vahvistaa kuntien taloutta arviolta 10 milj. eurolla v. 2016 ja vuositasolla arviolta 26 milj. eurolla vuodesta 2017 lähtien.