Talousarvioesitys 2017
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Selvitysosa:Nuorisotyön ja -politiikan tavoitteena on nuorisolain mukaan edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa, tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista, tukea nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa, edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Lähtökohtina ovat yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys, kestävä kehitys, terveet elämäntavat, ympäristön ja elämän kunnioittaminen sekä monialainen yhteistyö. Edellä mainitut tavoitteet koskevat kaikkia Suomessa olevia alle 29-vuotiaita.
Valtion nuorisotyön ja -politiikan strategia-asiakirjana on valtioneuvoston joka neljäs vuosi hyväksymä valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma. Vuosille 2017—2019 hyväksytyn ohjelman tavoitteena on edistää lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia, vahvistaa nuorten työllistymistaitoja ja vähentää syrjäytymistä, lisätä nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia, ehkäistä nuorten mielenterveysongelmia sekä tukea nuorten itsenäistä asumista.
- — Nuorten osallisuus lisääntyy ja vaikuttamismahdollisuudet monipuolistuvat
- — Nuorten kokemukset yhdenvertaisuudesta, tasa-arvosta, yhteisöllisyydestä ja oikeuksiensa toteutumisesta vahvistuvat
- — Nuorten harrastus- ja toimintamahdollisuudet ovat tasavertaisesti saavutettavissa
- — Nuorten elämänhallintataidot vahvistuvat.
- — Valmistellaan nuorisolain (1285/2016) mukainen valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma vuosille 2020—2023
- — Arvioidaan kauden 2018—2019 nuorisoalan osaamiskeskusten tuloksellisuus ja päätetään kauden 2020—2023 valtakunnallisista nuorisoalan osaamiskeskuksista
- — Vastataan Suomen EU-puheenjohtajakauden toteutuksesta nuorisoalalla, ja osallistutaan tulevan monivuotiseen EU-ohjelmakauden valmisteluun
- — Toteutetaan valtakunnalliset nuorisotyön peruspalveluiden kyselyt yhteistyössä aluehallinto-virastojen kanssa
- — Tehdään selvitys maakunta- sekä sosiaali- ja terveyspalveluja koskevien uudistusten vaikutuksista nuorisotyöhön ja arvioidaan selvityksen pohjalta nuorisolain uudistamistarve
- — Avustetaan valtakunnallisia nuorisoalan järjestöjä ja nuorisokeskuksia, ja kehitetään valtionavustusten vaikutusten arviointia
- — Tuetaan nuorisotyön ja -politiikan strategisten painopisteiden mukaisesti nuorisotoimialan kehittämishankkeita
- — Osana EU:n Nuorisotakuun toimeenpanoa, valmistellaan yhdessä OECD kanssa ”Investing in Youth Finland” raportti hyödyntäen nuorisotoimialan nuorisotilastot.fi-palvelua
- — Tuetaan nuorten työpajatoimintaa ja etsivää nuorisotyötä osana sosiaalista vahvistamista sekä osallistutaan Ohjaamoiden kehittämiseen
- — Kehitetään kansallista ja eurooppalaista nuorisotoimialan tutkimusta ja tiedontuotantoa nuorisopoliittisen päätöksenteon tueksi. Vakinaistetaan Suomen nuorisotyön tilastot paikallisena, alueellisena ja valtakunnallisena nuorisotoimialan nuorisotilastot.fi -palveluna.
Nuorisotyön tunnuslukuja
2016 toteutuma |
2017 toteutuma |
2019 arvio |
|
10—29 -vuotiaat, jotka kuuluvat/ovat mukana järjestötoiminnassa tai vastaavassa (Vapaa-aikatutkimus), % | 57 | 57 | 58 |
15—29 -vuotiaat, jotka kokevat kuuluvansa suomalaiseen yhteiskuntaan (Nuorisobarometri), % | 56 | 75 | 75 |
15—29 -vuotiaat, jotka kokevat elämän olevan hyvin hallinnassaan (Nuorisobarometri), % | 90 | 85 | 87 |
Peruskouluikäiset, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää (Kouluterveystutkimus/THL), % | 9 | 9 | 9 |
15—29 -vuotiaat, jotka ovat jättäneet harrastuksen aloittamatta rahan puutteen vuoksi (Nuorisobarometri), % | 35 | 39 | 35 |
15—29 -vuotiaat, jotka ovat kokeneet syrjintää viimeisen 12 kk aikana (Nuorisobarometri), % | 9 | 7 | 7 |
15—29 -vuotiaat, jotka suhtautuvat omaan tulevaisuuteensa optimistisesti (Nuorisobarometri), % | 83 | 80 | 83 |
Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä (TEM) | 48 100 | 38 300 | 28 000 |
50. Rahapelitoiminnan tuotot nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 55 320 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) ja nuorisolain (1285/2016) perusteella kuntien nuorisotoimen valtionosuuksiin
2) nuorisolakiin (1285/2016) perustuviin valtionavustuksiin valtakunnallisille nuorisoalan järjestöille
3) nuorisolakiin (1285/2016) perustuviin avustuksiin nuorisokeskusten toimintaan ja rakentamiseen
4) nuorisotutkimuksen avustamiseen ja apurahojen maksamiseen, nuorisotyöhön ja -politiikkaan liittyvien selvitysten laatimiseen ja nuorten tieto- ja neuvontatyön, digitaalisen nuorisotyön sekä nuorten kuulemis- ja osallistumisjärjestelmien ja niiden kehittämistoiminnan menoihin
5) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisestä nuorisoalan yhteistyöstä aiheutuvien kulujen kattamiseen sekä EU:n ja kansainvälisten toimintaohjelmien tukemiseen
6) lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan, liikunnallisen ja kulttuurisen nuorisotyön ja -toiminnan sekä nuorten ympäristökasvatuksen tukemiseen
7) nuorten työpajatoiminnan valtakunnalliseen tukeen, etsivään nuorisotyöhön, ehkäisevään päihde- ja huumetyöhön, sosiaaliseen nuorisotyöhön sekä muuhun nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen
8) valtion nuorisoneuvoston ja sen jaostojen ja arviointi- ja avustustoimikunnan, saamelaisten nuorisoneuvoston menoihin ja saamenkielisen nuorisokulttuurin vahvistamiseen
9) valtakunnallisten nuorisoalan osaamiskeskusten tukemiseen
10) valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman toimeenpanoon, arviointiin ja kehittämiseen
11) alueellisen nuorisotoimen menoihin ja nuorisotyön alueelliseen kehittämiseen, Suomen nuorisotyön tilastot paikallisena, alueellisena ja valtakunnallisena kokoavan nuorisotoimialan nuorisotilastot.fi -palvelun ylläpitoon ja kehittämiseen sekä aluehallinnon ja valtion virastojen määräaikaisten nuorisotoimialan hankkeiden toteuttamiseen
12) enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen, josta aluehallinnon nuorisotoimet voivat käyttää enintään seitsemän henkilötyövuotta henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.
Kuntien nuorisotoimen valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä yksikköhinta on 15,00 euroa alle 29-vuotiasta asukasta kohden.
Kohdassa 12 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Nuorten aktiivinen kansalaisuus | |
Valtakunnalliset nuorisoalan järjestöt | 18 300 000 |
Lakisääteiset kansalliset toimikunnat | 1 050 000 |
Nuorten sosiaalinen vahvistaminen | |
Etsivä nuorisotyö ja muu nuorten sosiaalinen vahvistaminen | 7 627 000 |
Nuorten kasvu- ja elinolot, paikallinen ja alueellinen nuorisotyö | |
Valtionosuus kuntien nuorisotoimeen | 7 975 000 |
Kasvu- ja elinolot paikallisesti ja alueellisesti | 4 670 000 |
Nuorisotyön ja -politiikan kehittäminen | |
Valtakunnalliset nuorisoalan osaamiskeskukset | 5 000 000 |
Kokeilu, kehittäminen, tutkimus, ml. harrastuspassi | 3 748 000 |
Kansainvälinen yhteistyö | 1 250 000 |
Nuorisokeskukset | 5 700 000 |
Yhteensä | 55 320 000 |
---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tasomuutos | 550 |
Yhteensä | 550 |
Momentin nimike on muutettu.
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2019 talousarvio | 55 320 000 |
2018 talousarvio | 54 770 000 |
2017 tilinpäätös | 52 641 717 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)
Määrärahaa saa käyttää:
12) enintään 14 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Päätösosan kappaleen kohta 12) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 12).
Perustelujen muutos aiheutuu Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelman kansallisesta toimeenpanosta.
2019 talousarvio | 55 320 000 |
2018 talousarvio | 54 770 000 |
2017 tilinpäätös | 52 641 717 |
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 55 320 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) ja nuorisolain (1285/2016) perusteella kuntien nuorisotoimen valtionosuuksiin
2) nuorisolakiin (1285/2016) perustuviin valtionavustuksiin valtakunnallisille nuorisoalan järjestöille
3) nuorisolakiin (1285/2016) perustuviin avustuksiin nuorisokeskusten toimintaan ja rakentamiseen
4) nuorisotutkimuksen avustamiseen ja apurahojen maksamiseen, nuorisotyöhön ja -politiikkaan liittyvien selvitysten laatimiseen ja nuorten tieto- ja neuvontatyön, digitaalisen nuorisotyön sekä nuorten kuulemis- ja osallistumisjärjestelmien ja niiden kehittämistoiminnan menoihin
5) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisestä nuorisoalan yhteistyöstä aiheutuvien kulujen kattamiseen sekä EU:n ja kansainvälisten toimintaohjelmien tukemiseen
6) lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan, liikunnallisen ja kulttuurisen nuorisotyön ja -toiminnan sekä nuorten ympäristökasvatuksen tukemiseen
7) nuorten työpajatoiminnan valtakunnalliseen tukeen, etsivään nuorisotyöhön, ehkäisevään päihde- ja huumetyöhön, sosiaaliseen nuorisotyöhön sekä muuhun nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen
8) valtion nuorisoneuvoston ja sen jaostojen ja arviointi- ja avustustoimikunnan, saamelaisten nuorisoneuvoston menoihin ja saamenkielisen nuorisokulttuurin vahvistamiseen
9) valtakunnallisten nuorisoalan osaamiskeskusten tukemiseen
10) valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman toimeenpanoon, arviointiin ja kehittämiseen
11) alueellisen nuorisotoimen menoihin ja nuorisotyön alueelliseen kehittämiseen, Suomen nuorisotyön tilastot paikallisena, alueellisena ja valtakunnallisena kokoavan nuorisotoimialan nuorisotilastot.fi -palvelun ylläpitoon ja kehittämiseen sekä aluehallinnon ja valtion virastojen määräaikaisten nuorisotoimialan hankkeiden toteuttamiseen
12) enintään 14 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Kuntien nuorisotoimen valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä yksikköhinta on 15,00 euroa alle 29-vuotiasta asukasta kohden.
Kohdassa 12 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.
51. Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 19 523 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön tukemiseen
2) etsivän nuorisotyön tukemisesta sekä EU:n Nuorisotakuun toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Työpajatoiminnan tukemiseen | 13 500 000 |
Etsivän nuorisotyön tukemiseen sekä EU:n Nuorisotakuun toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen | 6 023 000 |
Yhteensä | 19 523 000 |
---|
Etsivän nuorisotyön tukemiseen osoitetaan lisäksi 6 627 000 euroa momentilta 29.91.50.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kertamenon poistuminen | -400 |
Määrärahan tason säilyttäminen vuoden 2017 tasossa | 1 500 |
Kärkihankerahoituksen päättyminen (HO 2015) | -1 500 |
Yhteensä | -400 |
2019 talousarvio | 19 523 000 |
2018 talousarvio | 19 923 000 |
2017 tilinpäätös | 20 003 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)
Momentin määrärahasta osoitetaan työpajatoimintaan 13,5 milj. euroa, mikä vastaa kuluvan vuoden tasoa. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on arvioitu, että avustus ei kuitenkaan riitä kaikille sitä hakeville, sillä valtionavustusten hakijoita on nyt aiempia vuosia enemmän. Kun vuonna 2013 valtionavustuskelpoisia työpajaorganisaatioita oli 204, vuonna 2018 niitä oli 239. Tämän lisäksi vireillä on vielä seitsemää uutta toimijatahoa koskeva hakemus päästä valtionavustuksen piiriin.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu myös esille huoli siitä, miten maakunta- ja sote-uudistus ja kasvupalveluja koskeva uudistus heijastuvat työpajatoiminnan jatkuvuuteen ja työpajojen mahdollisuuteen tuottaa palveluja. Kriittiset vaikutukset liittyvät mm. kuntouttavan työtoiminnan asemaan ja kuntien mahdollisuuksiin tuottaa kasvupalveluita.
Työpajatoiminnalla on saatu hyviä tuloksia, sillä noin 80 prosenttia nuorista sijoittuu työpajajakson jälkeen koulutukseen, työhön tms. aktiivitoimintaan. Työpajoilla on siten tärkeä rooli mm. syrjäytymisvaarassa oleville tai muuten heikossa työmarkkina-asemassa oleville nuorille ja myös työllistymiseensä tukea tarvitseville aikuisille. Valiokunta pitää siksi tärkeänä, että työpajatoiminnan rahoituspohja turvataan ja että työpajojen toiminta organisoidaan uudistusten yhteydessä niin, että ne pystyvät jatkossakin tarjoamaan monipuolisia palveluja. On myös tärkeää, että työpajoja hyödynnetään osaamisen hankkimista tukevina oppimisympäristöinä ja että työpajojen ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyötä kehitetään.
Etsivän nuorisotyön ja nuorten sosiaalisen vahvistamisen edellytyksiä parannetaan nostamalla tätä määrärahakokonaisuutta 0,5 milj. eurolla. Kun etsivään nuorisotyöhön käytetään budjettivarojen lisäksi myös rahapelitoiminnan tuottoja, on siihen kaiken kaikkiaan käytettävissä 12,65 milj. euroa.
Etsivää nuorisotyötä tehdään lähes kaikissa Suomen kunnissa, ja se tarjoaa nuorille varhaista tukea ja vahvistaa nuoren valmiuksia päästä eteenpäin. Etsivän nuorisotyön tulokset ovat hyviä, mutta syrjäytymisen ja siitä aiheutuvien inhimillisten ja taloudellisten menetysten vähentämiseksi tarvitaan edelleen yhä vaikuttavampia toimia, kuten laadukkaita peruspalveluja, matalan kynnyksen palveluja sekä oikea-aikaisia ehkäiseviä toimia. Etsivän nuorisotyön tuloksellisuuden parantamiseksi on myös tärkeää kehittää tiedontuotantoa, vaikuttavuusmittareita ja rahoituksen läpinäkyvyyttä.
Valiokunta pitää myös tärkeänä, että Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan -kärkihankkeeseen liittyvät uudet vaikuttavat toimintamuodot vakiintuvat ja vähentävät osaltaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrää. Esimerkiksi alle 30-vuotiaille tarkoitetut Ohjaamot ovat osoittautuneet toimiviksi matalan kynnyksen palvelupisteiksi.
Valiokunta lisää momentille 1 500 000 euroa, josta osoitetaan 800 000 euroa työpajatoimintaan, 500 000 euroa Nuotta-valmennukseen ja 200 000 euroa etsivään nuorisotyöhön haja-asutusalueilla.
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 21 023 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön tukemiseen
2) etsivän nuorisotyön tukemisesta sekä EU:n Nuorisotakuun toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.
I lisätalousarvioesitys HE 323/2018 vp (22.2.2019)
Momentille myönnetään lisäystä 300 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää lasten ja nuorten houkuttelun ja hyväksikäytön vastaiseen nuorisotyöntekijöiden osaamisen vahvistamiseen sekä uusien toimintamallien kehittämisestä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu nuorisotyöntekijöiden digitaalisen tiedonvälityksen ja sosiaaliseen mediaan liittyvän osaamisen vahvistamisesta ja grooming-ilmiön vastaisten toimintamallien kehittämisen tukemisesta.
2019 I lisätalousarvio | 300 000 |
2019 talousarvio | 21 023 000 |
2018 talousarvio | 19 923 000 |
2017 tilinpäätös | 20 003 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 50/2018 vp (13.3.2019)
Momentille myönnetään lisäystä 300 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää lasten ja nuorten houkuttelun ja hyväksikäytön vastaiseen nuorisotyöntekijöiden osaamisen vahvistamiseen sekä uusien toimintamallien kehittämisestä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.
52. Eräät avustukset (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 1 650 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) inarinsaamen, koltansaamen ja pohjoissaamen kulttuuri- ja kielipesätoiminnan tukemiseen
2) nuorten yrittäjyys-, talous- ja työelämätaitojen edistämiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminta | 850 000 |
Nuorten yrittäjyys-, talous- ja työelämätaitojen edistäminen | 800 000 |
Yhteensä | 1 650 000 |
Saamelaisalueen ulkopuolella tapahtuvan kulttuuri- ja kielipesätoiminnan tukemiseen osoitetaan lisäksi 250 000 euroa momentilta 29.91.50.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kertamenon poisto | -300 |
Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminnan laajentaminen | 150 |
Yhteensä | -150 |
2019 talousarvio | 1 650 000 |
2018 talousarvio | 1 800 000 |
2017 tilinpäätös | 4 150 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)
Kielipesätoimintaan esitetään yhteensä 1,1 milj. euroa, josta 250 000 euroa rahoitetaan momentilta 29.91.50. Kielipesä on uhanalaisen vähemmistökielen ja kulttuurin elvytykseen tarkoitettu toimintamuoto, jolla on keskeinen merkitys inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kielten säilymisen kannalta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kulttuuri- ja kielipesien rahoitustarve vuodelle 2019 on noin 1,2 milj. euroa, mikä turvaisi olemassa olevien kielipesien toiminnan ja antaisi mahdollisuuden kielipesätoiminnan kehittämiseen.
Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa kielipesien toimintaan.
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 1 750 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) inarinsaamen, koltansaamen ja pohjoissaamen kulttuuri- ja kielipesätoiminnan tukemiseen
2) nuorten yrittäjyys-, talous- ja työelämätaitojen edistämiseen.