Talousarvioesitys 2017
90. Kuntien tukeminen
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Selvitysosa:Kunnan peruspalvelujen valtionosuudella ja verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella pyritään turvaamaan kuntien mahdollisuudet pitää yllä riittävät peruspalvelut eri osissa maata ja tasapainottamaan kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja niiden kokonaisrahoitusta alueittain ja kuntaryhmittäin. Valtionosuuden perusteena olevat laskennalliset kustannukset perustuvat keskeisesti ikäryhmittäisiin kustannuksiin ja sairastavuuteen. Sairastavuuskertoimen osatekijöitä ovat terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuolto. Muita laskennallisten kustannusten määräytymistekijöitä ovat työttömyyskerroin, vieraskielisyyskerroin, kaksikielisyys, saaristoisuus, asukastiheyskerroin ja koulutustaustakerroin.
Kriteerien toinen osa muodostuu lisäosista, jotka ovat saamelaisten kotiseutualueen kunnan, syrjäisyyden ja työpaikkaomavaraisuuden lisäosat.
Kuntien yhdistymisavustuksilla edistetään vapaaehtoiselta pohjalta kuntien yhdistymisiä sekä muita sellaisia kunta- ja seuturakenteen muutoksia, jotka edesauttavat laadukkaiden ja tasavertaisten kunnallisten peruspalvelujen tuottamista taloudellisemmin.
Hallitusohjelman mukaisesti lastensuojeluun ja lapsiperheiden kotiapuun osoitetaan edelleen lisärahoitusta. Vanhuspalvelujen henkilöstömitoitusta tarkistetaan tavoitteena kuntien kustannusten vähentäminen. Erikoissairaanhoidon järjestämistä tehostetaan muun muassa uudistamalla terveydenhuollon päivystystoimintaa, keskittämällä perustason kiireellistä ilta- ja viikonloppuvastaanottoa, vähentämällä erikoissairaanhoidon vuodeosastohoitoa ja uudistamalla ensihoitoa.
Kuntien harkinnanvaraiseen valtionosuuden korottamiseen osoitetaan rahoitusta. Vuonna 2019 aloitetaan kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä, johon siirrteään rahoitus kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta momentilta 28.90.30.
Maakuntien perustamisen valmistelua jatketaan.
Ehkäisevän toiminnan tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisy, väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen sekä ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantaminen. Tavoitteisiin pyritään johtamista ja rakenteita kehittämällä sekä tuottamalla ja levittämällä työvälineitä ja hyvän toiminnan malleja kuntien käyttöön. Vaikuttavuustavoitteita kuvataan tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokkaan kuuluvassa luvussa 33.60.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa. Peruspalveluja vahvistetaan ja uudistetaan, ikäihmisille turvataan ihmisarvoinen vanhuus sekä panostetaan mielenterveys- ja päihdepalveluihin.
Kuntien järjestämän esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen ja kulttuuritoimen lähtökohtana on koulutuksen perusturvan sekä kirjasto- ja kulttuuripalvelujen takaaminen ja vahvistaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta koko maan kattavasti. Kunnille myönnettävän rahoituksen keskeisiä tavoitteita ovat sivistyksellisten perusoikeuksien turvaaminen jokaiselle oppilaalle ja opiskelijalle hänen kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaan sekä osana kansalaisten sivistyksellisiä oikeuksia turvata jokaiselle mahdollisuus kehittää itseään koko maan kattavilla kirjasto-, tieto- ja kulttuuripalveluilla sekä varmistaa väestön tasavertainen tiedon ja kulttuurin saatavuus.
Taiteen perusopetuksen tavoitteena on tarjota kunnan asukkaille mahdollisuus osallistua taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla.
Laskennallisten kustannusten laskennassa käytettäviä tietoja
| 2018 arvio |
2019 arvio |
|
| Laskennalliset kustannukset | ||
|---|---|---|
| 0—5-vuotiaat euroa/asukas | 8 198,50 | 8 172,48 |
| 6-vuotiaat euroa/asukas | 8 699,48 | 8 677,23 |
| 7—12-vuotiaat euroa/asukas | 7 291,01 | 7 277,40 |
| 13—15-vuotiaat euroa/asukas | 12 522,23 | 12 502,85 |
| 16—18-vuotiaat euroa/asukas | 4 010,92 | 3 996,52 |
| 19—64-vuotiaat euroa/asukas | 1 009,22 | 993,59 |
| 65—74-vuotiaat euroa/asukas | 2 029,43 | 1 983,49 |
| 75—84-vuotiaat euroa/asukas | 5 563,64 | 5 481,29 |
| 85-vuotiaat ja vanhemmat euroa/asukas | 18 910,55 | 18 771,66 |
| Sairastavuuden mukaan | 1 135,88 | 1 133,37 |
| Työttömyysasteen mukaan euroa/asukas | 88,27 | 88,08 |
| Kaksikielisyyden mukaan euroa/asukas | 272,15 | 271,55 |
| Vieraskielisyyden mukaan euroa/asukas | 1 911,59 | 1 907,37 |
| Asukastiheyden mukaan euroa/asukas | 38,45 | 38,36 |
| Saaristoisuuden mukaan euroa/asukas | 374,58 | 373,75 |
| Saaristo-osakunta aseman mukaan | 274,01 | 273,41 |
| Koulutustaustan mukaan euroa/asukas | 390,78 | 389,91 |
| Lisäosat | ||
| Syrjäisyys euroa/asukas | 207,94 | 210,85 |
| Saamelaisten kotiseutualueen kunnat euroa/asukas | 2 641,08 | 2 678,06 |
| Työpaikkaomavaraisuus euroa/asukas | 63,11 | 63,99 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)
Kuntatalouden tila. Hyvä suhdannetilanne on vaikuttanut myös kuntatalouteen, joka vahvistui edelleen vuonna 2017. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 3,9 mrd. euroa vuonna 2017, ja se kasvoi edellisvuodesta noin 540 milj. euroa. Vuosikatteen paraneminen johtuu verotulojen kasvun lisäksi myös toimintamenojen maltillisesta kasvusta ja kuntien omista tehostamistoimista. Ennusteen mukaan myös hallituksen asettama paikallishallinnon nettoluotonantoa koskeva tavoite saavutetaan, sillä sen arvioidaan olevan -0,3 prosenttia suhteessa bruttokansatuotteeseen vuonna 2019, kun alijäämää koskeva tavoite on asetettu -0,5 prosenttiin.
Vaikka kuntatalous on kokonaisuutena tarkastellen vahvistunut, kuntien taloudellinen eriytyminen jatkuu. Ennakollisten tilinpäätöstietojen mukaan vuonna 2017 tilikauden tulos oli negatiivinen 51 kunnalla ja vuosikate oli negatiivinen neljässä kunnassa. Vuonna 2019 veroprosenttiaan on ilmoittanut korottavansa 46 kuntaa.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kuntatalouden kehitysarvio on kuitenkin muotoutumassa odotettua heikommaksi, sillä elokuun ennustepäivityksen jälkeen kunnallisveron tuottoarviota on alennettu 413 milj. eurolla. Ennusteen muutoksesta -312 milj. euroa aiheutui vuoden 2017 verotuksen valmistumisesta saaduista ennakkotiedoista, -107 milj. euroa vuoden 2018 arvioidusta jako-osuusoikaisusta ja -6 milj. euroa muista tekijöistä. Kevään kuntatalousohjelmaan verrattuna verotulojen alenema on vielä suurempi, sillä kunnallisverotilitykset ovat noin 600 milj. euroa keväällä arvioitua pienemmät.
Arviot ja ennusteet kunnallisverotilitysten suuruudesta ovat aina osittain epävarmoja, mutta tänä vuonna ennusteissa tapahtunut muutos on poikkeuksellisen suuri. Merkittävä tekijä on suuri veronpalautusten määrä, sillä verovuodelta 2017 maksettavat luonnollisten henkilöiden veronpalautukset kasvoivat edellisvuodesta yhteensä noin 325 milj. eurolla, josta kuntien osuus on noin 200 milj. euroa. Ennakonpalautusten kasvuun ovat vaikuttaneet mm. muutosverokorttien määrän kasvu ja vuositulojen arviointi siinä yhteydessä todellisuutta suuremmiksi sekä kilpailukykysopimus, joka on hidastanut palkkatulojen ja vuosiansioiden kasvua. Myös kotitalousvähennyksen määrä on kasvanut.
Valiokunta painottaa verotuottoarvioiden hyvää ennustettavuutta ja sen merkitystä kuntatalouden pitkäjänteisessä suunnittelussa. Valiokunta katsoo, että heikentyneestä ennusteesta huolimatta kuntatalouden tilanne ja lähtökohtatilanne on kuitenkin kokonaisuutena hyvä vielä vuosille 2018 ja 2019, sillä kuntatalous saavutti vuonna 2017 historiansa parhaan tuloksen. Tilanne voi kuitenkin olla vaikea etenkin niissä kunnissa, joissa taloudellinen tilanne oli heikko vuonna 2017.
Vuoden 2019 talousarvio. Valtionavut kunnille ja kuntayhtymille ovat yhteensä 10,5 mrd. euroa, josta kuntien peruspalveluihin osoitetaan noin 8,5 mrd. euroa; tämä on noin 86 milj. euroa vähemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa. Valtionosuutta alentavat mm. kilpailukykysopimukseen liittyvä 29 milj. euron lisävähennys, kuntien ja valtion välinen kustannustenjaon tarkistus 213 milj. eurolla, kuntien tehtävien vähentäminen 33 milj. eurolla hallitusohjelman liitteen 6 mukaisesti sekä 30 milj. euron siirto kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmään. Lisäystä osoitetaan puolestaan lastensuojeluun ja lapsiperheiden kotiapuun sekä vanhusten kotihoitoon ja veteraanien kotiin vietäviin palveluihin. Veroperustemuutosten seurauksena kuntien verotulojen arvioidaan vähenevän ensi vuonna 224 milj. euroa, mutta tämä kompensoidaan kunnille korottamalla vastaavasti peruspalvelujen valtionosuuksia.
Vuoden 2019 talousarvioon liittyvien valtion toimenpiteiden vaikutusten arvioidaan olevan noin 254 milj. euroa kuntataloutta heikentävä. Tähän vaikuttaa ennen kaikkea valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus sekä valtionosuusindeksin jäädytys. Kuntien valtionosuusprosentti nousee 25,37 prosenttiin, mikä on 0,03 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2018. Muutos liittyy uusien ja laajenevien tehtävien toteuttamiseen, mihin osoitetaan 100 prosentin valtionosuus.
Valiokunta toteaa, että hallitusohjelma sisältää useita toimenpiteitä, joiden tavoitteena on vahvistaa kuntataloutta. Näistä merkittävimpiä ovat erikoissairaanhoidon alueellinen keskittäminen, omais- ja perhehoidon kehittäminen sekä vanhuspalvelulain laatusuositus, joihin liittyvä valtionosuuden vähennys on ensi vuonna runsaat 30 milj. euroa. Saadun selvityksen mukaan Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön tekemän kyselyn perusteella näyttää kuitenkin siltä, ettei esim. erikoissairaanhoidon alueellinen keskittäminen ole toistaiseksi tuonut toivottuja säästöjä. Uudistus on sinänsä tuonut merkittäviä toiminnallisia muutoksia ja mahdollisuuksia mm. toiminnan laajentamiseen sekä laadun parantamiseen, mutta muutokset eivät ole välttämättä vähentäneet kustannuksia. Uudistuksen toimeenpano jatkuu vuonna 2019, jolloin myös kustannusvaikutuksia koskevat arviot tarkentuvat.
Hallitusohjelmassa asetettiin myös tavoitteeksi karsia kuntien tehtäviä ja velvoitteita miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä, mutta sittemmin hallitus laajensi reformin koskemaan koko julkisen talouden toimintaa. Tavoitteen toteutumiseksi on laadittu toimenpideohjelma, jonka säästöpotentiaalin on arvioitu olevan pitkällä aikavälillä kuntien ja maakuntien nettokustannuksiin noin 230 milj. euroa ja koko julkiseen talouteen noin 330 milj. euroa.
Valiokunta toteaa, että hallituksen kuntataloutta vahvistavien toimien vaikutus riippuu suurelta osin myös siitä, millaisia päätöksiä kunnat ja kuntayhtymät ja jatkossa maakunnat tekevät ja millä aikataululla toimien taloudelliset vaikutukset realisoituvat. Kuntatalouden kestävyyden kannalta on tärkeää, että kunnat jatkavat rakenteellisia uudistuksia, parantavat tuottavuuttaan ja elinvoimaisuuttaan ja huolehtivat investointien taloudellisesta toteuttamisesta.
Valiokunta pitää tärkeänä, että kunnat valmistautuvat hyvin sote-uudistuksen tuomiin muutoksiin, jotka liittyvät mm. kunnan rooliin, tehtäviin sekä johtamiseen ja henkilöstöön. Myös kuntien rahoituspohja muuttuu olennaisesti, kun suuri osa kuntien peruspalvelujen laskennallisesta valtionosuudesta siirtyy maakuntien rahoitukseen. Uudistukseen sisältyy toisaalta useita kuntataloutta vakauttavia tekijöitä, mutta samaan aikaan kuntien demografinen ja taloudellinen eriytymiskehitys asettavat haasteita kuntien rahoitukselle. Valiokunta pitää tärkeänä, että valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa turvataan kuntien vastuulle jäävien tehtävien rahoitus ja huolehditaan siitä, että järjestelmä reagoi kunnan tarpeissa ja olosuhteissa tapahtuviin muutoksiin.
(20.) Julkisen sektorin yhteisen tietohallinnon ja tiedon hallinnan kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Siirto momentille 28.70.01 | -2 475 |
| Yhteensä | -2 475 |
| 2018 I lisätalousarvio | 3 600 000 |
| 2018 talousarvio | 2 475 000 |
| 2017 tilinpäätös | 1 400 000 |
22. Hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen ja tukeminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kuntien ja maakuntien toimintatapojen, johtamisen sekä hallinto- ja palvelurakenteiden kehittämiseen sekä talouden uudistamiseen liittyviin hankkeisiin
2) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen hallinto- ja palvelurakennemuutosten ohjaus-, asiantuntija- ja hanketehtäviin.
Selvitysosa:Määrärahalla toteutetaan kuntien hallinto- ja palvelurakenteisiin sekä talouden uudistamiseen liittyvää kehittämistyötä sekä kuntia ja maakuntia yhteisesti koskevia kehittämishankkeita.
| 2019 talousarvio | 200 000 |
| 2018 talousarvio | 200 000 |
| 2017 tilinpäätös | 200 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kuntien ja maakuntien toimintatapojen, johtamisen sekä hallinto- ja palvelurakenteiden kehittämiseen sekä talouden uudistamiseen liittyviin hankkeisiin
2) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen hallinto- ja palvelurakennemuutosten ohjaus-, asiantuntija- ja hanketehtäviin.
30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 8 490 577 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen
2) verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen maksamiseen
3) enintään 10 000 000 euroa valtionosuuden harkinnanvaraisen korotuksen maksamiseen
4) enintään 10 000 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 oppilaitosten perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen
5) enintään 3 000 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 yleisten kirjastojen perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
| Kunnan peruspalvelujen valtionosuus | |
| Laskennalliset kustannukset | 25 893 324 |
| — ikärakenne | 18 056 662 |
| — sairastavuus | 6 215 600 |
| — työttömyys | 484 218 |
| — kaksikielisyys | 97 002 |
| — vieraskielisyys | 655 836 |
| — asukastiheys | 190 686 |
| — saaristoisuus | 14 050 |
| — saaristo-osakunta | 9 560 |
| — koulutustausta | 169 710 |
| Kuntien rahoitusosuus | 19 323 748 |
| Valtionosuus | 6 569 576 |
| Lisäosat | 327 444 |
| Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus | 751 756 |
| Valtionosuuden harkinnanvarainen korotus | 10 000 |
|---|---|
| V. 2015 järjestelmämuutoksen tasaus | 2 113 |
| Valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen liittyvä kotikuntakorvausten siirtymäjärjestely | 220 |
| Kotikuntaa vailla olevien 6—15 v. kotikuntakorvaukset (valtio korvaa) | 4 463 |
| Yksityisten opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero | 5 724 |
| Valtionosuuteen tehtävät lisäykset ja vähennykset | 819 281 |
| Yhteensä | 8 490 577 |
Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 25,37. Valtionosuuksien määräytymisen perusteena oleva vuodenvaihteen 2017/2018 asukasluku on 5 483 641.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) muuttamisesta siten, että kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti muuttuu 25,34 prosentista 25,37 prosenttiin vuonna 2019. Muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 0,03 prosenttiyksikköä liittyen uusien ja laajenevien tehtävien toteuttamiseen siten, että valtionosuusprosentti on 100.
Hallitusohjelman mukaisesti peruspalvelujen valtionosuuteen ei tehdä indeksikorotusta. Indeksin jäädyttäminen toteutetaan niin, että laskennallisiin kustannuksiin tehdään 1,3 prosentin indeksikorotus, mutta siitä aiheutuva 91 471 000 euron valtionosuuden lisäys vähennetään lopullisesta valtionosuudesta.
Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus alentaa peruspalvelujen valtionosuutta 213 363 000 euroa.
Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen, laskentaperusteet (1 000 euroa)
| Perushinta | Laskennallinen kustannus |
| Ikärakenteen mukaan | |
| — 0—5-vuotiaat (8 172,48 euroa/as) | 2 760 460 |
| — 6-vuotiaat (8 677,23 euroa/as) | 532 018 |
| — 7—12-vuotiaat (7 277,40 euroa/as) | 2 677 814 |
| — 13—15-vuotiaat (12 502,85 euroa/as) | 2 203 102 |
| — 16—18-vuotiaat (3 996,52 euroa/as) | 709 522 |
| — 19—64-vuotiaat (993,59 euroa/as) | 3 169 485 |
| — 65—74-vuotiaat (1 983,49 euroa/as) | 1 336 544 |
| — 75—84-vuotiaat (5 481,29 euroa/as) | 1 938 767 |
| — 85-vuotiaat ja vanhemmat (18 771,66 euroa/as) | 2 728 950 |
| Sairastavuuden mukaan (1 133,37 euroa/as) | 6 215 600 |
| Työttömyyden mukaan (88,08 euroa/as) | 484 218 |
| Kaksikielisyyden mukaan (271,55 euroa/as) | 97 002 |
| Vieraskielisyyden mukaan (1 907,37 euroa/as) | 655 836 |
| Asukastiheyden mukaan (38,36 euroa/as) | 190 686 |
| Saaristoisuuden mukaan (373,75 euroa/as) | 14 050 |
| Saaristo-osakunta aseman mukaan (273,41 euroa/as) | 9 560 |
| Koulutustaustan mukaan (389,91 euroa/as) | 169 710 |
| Yhteensä | 25 893 324 |
|---|
Kuntien rahoitusosuus
| Asukasluku | 5 483 641 |
| Rahoitusosuus, euroa/as | 3 523,89 |
| Rahoitusosuus, 1 000 euroa | 19 323 748 |
Syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat (1 000 euroa)
| Perushinta | |
| Syrjäisyyden mukaan (210,85 euroa/as) | 119 498 |
| Työpaikkaomavaraisuuden mukaan (63,99 euroa/as) | 204 380 |
| Saamelaisten kotiseutualueen kunnan mukaan (2 678,06 euroa/as) | 3 566 |
| Yhteensä | 327 444 |
|---|
Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus (1 000 euroa)
| Lisäykset | Vähennykset | Netto |
| 1 402 800 | -651 044 | 751 756 |
V. 2015 järjestelmämuutoksen tasaus (1 000 euroa)
| Lisäykset | Vähennykset | Netto |
| 2 113 | 0 | 2 113 |
| Valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen liittyvä kotikuntakorvauksen siirtymäjärjestely | 220 |
Muut valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset (1 000 euroa)
| Valtionosuuden vähennykset | |
| — vakiomuotoisten tietoluovutusten hinnoittelumuutos | -1 314 |
| — verotulotasauksen muutoksen neutralisointi | -67 778 |
| — aloittavien koulujen rahoitukseen liittyvä vähennys | -164 |
| — siirto momentille 29.01.02 Opetushallituksen Oppilas-, opiskelija- ja tutkintotietojen sähköiseen käsittelyjärjestelmään | -250 |
| — siirto momentille 29.01.02 opiskelijavalintapalveluihin | -1 547 |
| — järjestelmämuutoksen kustannusneutraalisuuteen liittyvä vähennys | -2 113 |
| — indeksikorotuksen jäädytys, vuosi 2016 | -34 596 |
| — indeksikorotuksen jäädytys, vuosi 2018 | -42 280 |
| — indeksikorotuksen jäädytys, vuosi 2019 | -91 471 |
| — kuntien rahoitusosuus perustoimeentulotuesta, vuoden 2017 toteutuma | -349 332 |
| — kuntien rahoitusosuus perustoimeentulotuesta, vuoden 2017 talousarvion ennakkotiedon korjaus | -18 485 |
| — valtionosuusuudistukseen liittyvä yksityisten opetuksenjärjestäjien kotikuntakorvausten tasausjärjestelmän rahoitus | -220 |
| — kilpailukykysopimukseen liittyvä vähennys | -497 332 |
| — lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan rahoitus | -22 483 |
| — siirto momentille 28.90.32 kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmään | -30 000 |
| — kuntien harkinnanvarainen valtionosuuden korotus | -10 000 |
| — pitkäaikaistyöttömien eläketukeen liittyvä vähennys | -20 900 |
| Vähennykset yhteensä | -1 190 265 |
| Valtionosuuden lisäykset | |
| — työmarkkinatukeen liittyvä korjauserä | 29 549 |
| — v. 2010 järjestelmämuutoksen tasaus | 497 |
| — v. 2010 verotulomenetysten kompensaatio | 375 000 |
| — v. 2011 verotulomenetysten kompensaatio | 129 000 |
| — v. 2012 verotulomenetysten kompensaatio | 299 000 |
| — v. 2013 verotulomenetysten kompensaatio | 11 500 |
| — v. 2014 verotulomenetysten kompensaatio | 9 500 |
| — v. 2015 verotulomenetysten kompensaatio | 131 000 |
| — v. 2016 verotulomenetysten kompensaatio | 262 000 |
| — v. 2017 verotulomenetysten kompensaatio | 395 000 |
| — v. 2018 verotulomenetysten kompensaatio | 131 000 |
| — v. 2019 verotulomenetysten kompensaatio | 223 000 |
| — maakuntien liittojen tehtäviin liittyvä lisäys | 500 |
| — oppilaitosten perustamiskustannusten valtionavustusten siirto | 10 000 |
| — kirjastojen perustamiskustannusten valtionavustusten siirto | 3 000 |
| Lisäykset yhteensä | 2 009 546 |
Muu rahoitus (1 000 euroa)
| Kotikuntaa vailla olevien 6—15 v. kotikuntakorvaukset | 4 463 |
| Yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero | 5 724 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisen tehostaminen | -21 565 |
| Asukasluvun ja laskentatekijöiden muutos | 25 199 |
| Kilpailukykysopimuksen vaikutus valtionosuuteen | -29 462 |
| Kirjastojen perustamiskustannushankkeet | -500 |
| Kotikuntakorvausten muutos | 1 354 |
| Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä (siirto momentille 28.90.32) | -30 000 |
| Lastensuojelu ja lapsiperheiden kotiapu | 15 000 |
| Muut muutokset | -1 996 |
| Oppilaitosten perustamiskustannushankkeet | -9 600 |
| Perustoimeentulotuen kuntien maksuosuus (vuoden 2017 toteutuma) | -18 485 |
| Pitkäaikaistyöttömien eläketukeen liittyvän vähennyksen pieneneminen | 3 200 |
| Säästö omais- ja perhehoidon kehittämisen johdosta | -6 343 |
| Todennetun osaamisen rekisterin ylläpito (siirto momentille 29.01.02) | -100 |
| Valtion- ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus | -213 363 |
| Vanhuspalvelujen laatusuositusten tarkistamien | -4 313 |
| Vanhusten kotihoito ja veteraanien kotiinvietävät palvelut | 1 000 |
| Verotulomenetysten kompensaatio | 223 000 |
| Vuoden 2017 talousarvion kuntien perustoimeentulotuen rahoitusosuuden korjaus | -18 485 |
| Yli 3-vuotiaiden lasten ja kasvattajien määrän suhteen muutos varhaiskasvatuksessa | -634 |
| Yhteensä | -86 093 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2019 talousarvio | 8 490 577 000 |
| 2018 talousarvio | 8 576 670 000 |
| 2017 tilinpäätös | 8 605 673 665 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)
Momentille myönnetään 8 491 577 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 1 000 000 euroa talousarvioesityksen 8 490 577 000 euroon nähden johtuu vuoden 2019 kuntien verotulomenetysten kompensaation tarkentumisesta talousarvioesityksen 223 000 000 eurosta 224 000 000 euroon.
| 2019 talousarvio | 8 491 577 000 |
| 2018 talousarvio | 8 576 670 000 |
| 2017 tilinpäätös | 8 605 673 665 |
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 8 491 577 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen
2) verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen maksamiseen
3) enintään 10 000 000 euroa valtionosuuden harkinnanvaraisen korotuksen maksamiseen
4) enintään 10 000 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 oppilaitosten perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen
5) enintään 3 000 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 yleisten kirjastojen perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen.
III lisätalousarvioesitys HE 28/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään lisäystä 237 000 000 euroa.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) muuttamisesta siten, että laissa vuodelle 2020 oleva kilpailukykysopimuksen toteuttamiseen liittyvä kompensaatio aikaistetaan vuodelle 2019.
Kilpailukykysopimukseen liittyen on vuosina 2017—2019 leikattu lomarahoja 30 prosentilla. Lomarahojen leikkausta vastaava vähennys on tehty kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen. Jotta vältetään lomarahojen leikkausta vastaavan valtionosuuden vähennyksen tekeminen toiseen kertaan vuosien 2019—2022 kustannustenjaon tarkistusten yhteydessä, kompensoidaan kunnille kertaluonteisesti 237 000 000 euroa vuonna 2019.
| 2019 III lisätalousarvio | 237 000 000 |
| 2019 talousarvio | 8 491 577 000 |
| 2018 tilinpäätös | 8 575 483 792 |
| 2017 tilinpäätös | 8 605 673 665 |
Eduskunnan kirjelmä EK 11/2019 vp (25.10.2019)
Momentille myönnetään lisäystä 237 000 000 euroa.
IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)
Momentille myönnetään lisäystä 4 100 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 2 340 000 euroa liittyen valtionosuuden laskennassa käytettävien määräytymistekijöiden muutokseen ja 1 860 000 euroa liittyen kotikuntakorvausten muutoksiin sekä vähennyksenä 100 000 euroa liittyen aloittavien koulujen rahoitukseen liittyvään vähennykseen.
| 2019 IV lisätalousarvio | 4 100 000 |
| 2019 III lisätalousarvio | 237 000 000 |
| 2019 talousarvio | 8 491 577 000 |
| 2018 tilinpäätös | 8 575 483 792 |
| 2017 tilinpäätös | 8 605 673 665 |
Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)
Momentille myönnetään lisäystä 4 100 000 euroa.
31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 4 090 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kuntarakennelain (1698/2009) 43 §:n mukaisiin laskennallisiin yhdistymisavustuksiin
2) kuntarakennelain 44 §:n mukaisten valtionosuuksien vähenemisen korvaamiseen
3) enintään 400 000 euroa kuntarakennelain 16 §:n mukaisten erityisiin selvityksiin sekä kuntien yhdistymisselvityksiin.
Selvitysosa:Kunnille maksetaan kuntarakennelain (1698/2009) 42 §:ssä säädettyä yhdistymisavustusta sekä lain 44 §:ssä säädettyä yhdistymisen aiheuttamaa valtionosuuden vähenemisen kompensaatiota. Yhdistymisavustus tulee käyttää välttämättömiin kuntien yhdistymisen kustannuksiin, uuden kunnan palvelujärjestelmän kehittämiseen ja palvelujen tuottavuuden parantamiseen tai uuden kunnan talouden vahvistamiseen. Valtionosuuden vähenemisen korvaamisen avulla pyritään puolestaan kompensoimaan yhdistymishankkeessa mukana olevien erilaisten kuntien valtionosuusmenetyksiä, joten kyse ei ole luonteeltaan ylimääräisestä kuntien avustamisesta, vaan vastaava summa tulee valtion hyväksi pienenevinä valtionosuuksina. Yhdistymisavustusta ja valtionosuusmenetysten kompensaatiota maksetaan viimeistään vuonna 2017 voimaan tulleisiin yhdistymisiin.
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
| Yhdistymisavustus | |
| — vuoden 2017 kuntien yhdistymiset, 2 liitosta | 1 800 |
| Yhteensä | 1 800 |
|---|---|
| Valtionosuusmenetysten kompensaatio | |
| — vuoden 2017 yhdistymiset | 1 051 |
| — vuoden 2016 yhdistymiset | - |
| — vuoden 2015 yhdistymiset | 839 |
| Yhteensä | 1 890 |
| Kuntarakennelain mukaiset selvityskustannukset ja yhdistymisiin liittyviin esiselvityksiin myönnettävä avustus (enintään) | 400 |
| Kaikki yhteensä | 4 090 |
| 2017 toteutuma |
2018 toteutuma |
2019 arvio |
|
| Kuntien yhdistymisiä | 2 | 0 | 0 |
| Kuntien määrän vähennys | 2 | 0 | 0 |
| Määräraha, milj. € | 26,5 | 8,0 | 4,0 |
| — josta ko. vuoden yhdistymisten osuus, milj. € | 3,0 | 0 | 0 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tarvearvion muutos | -3 900 |
| Yhteensä | -3 900 |
| 2019 talousarvio | 4 090 000 |
| 2018 talousarvio | 7 990 000 |
| 2017 tilinpäätös | 26 506 874 |
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 4 090 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kuntarakennelain (1698/2009) 43 §:n mukaisiin laskennallisiin yhdistymisavustuksiin
2) kuntarakennelain 44 §:n mukaisten valtionosuuksien vähenemisen korvaamiseen
3) enintään 400 000 euroa kuntarakennelain 16 §:n mukaisten erityisiin selvityksiin sekä kuntien yhdistymisselvityksiin.
32. Valtionavustus kuntien kannustinjärjestelmiin (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 30 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen kunnille ja kuntayhtymille digitalisaatiota edistäviin hankkeisiin.
Selvitysosa: Digitalisaation kannustinjärjestelmä toteutetaan vaiheittain. Vuonna 2019 kannustintukea kohdistetaan etenkin kunnan henkilöstö- ja taloushallinnon digitalisointiin. Kuntien digitalisaation kannustin on tarkoitus myöntää valtionavustuslain mukaisena avustuksena täsmällisesti määriteltävien kriteerien mukaisesti. Tavoitteena on myös edistää digitalisaatioon liittyvien valtakunnallisten strategisten tavoitteiden toteuttamista kuntalähtöisesti sekä kannustaa kuntia yhteistyöhön.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Digitalisaatiota kehittävien hankkeiden valtionavustukset (siirto momentilta 28.90.30) | 30 000 |
| Yhteensä | 30 000 |
| 2019 talousarvio | 30 000 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)
Momentin määrärahaksi esitetään 30 milj. euroa, jolla on tarkoitus tukea kuntien ja kuntayhtymien digitalisaatiota edistäviä hankkeita. Momentin selvitysosan mukaan kannustintukea kohdistetaan etenkin kunnan henkilöstö- ja taloushallinnon digitalisointiin. Kyseessä on uusi kannustinjärjestelmä, joka rahoitetaan vähentämällä kuntien peruspalveluiden valtionosuutta.
Valiokunta pitää tärkeänä, että tuettavien hankkeiden kriteerit valmistellaan huolella ja että tuki osoitetaan hankkeisiin, joilla edistetään koko kuntakenttää tukevia uudistuksia sekä kuntien yhteistyönä toteutettavia hankkeita. Valiokunta painottaa, että tuen käyttö ei saa aiheuttaa toimintojen pirstaloitumista, vaan rahoitettavien hankkeiden tulee edistää järjestelmien yhteentoimivuutta sekä kansallisesti tärkeitä digitalisaatioon liittyviä strategisia tavoitteita.
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 30 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen kunnille ja kuntayhtymille digitalisaatiota edistäviin hankkeisiin.