Talousarvioesitys 2017
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Selvitysosa:Toiminta-ajatuksensa mukaisesti oikeusministeriö luo oikeuspolitiikan linjoja ja kehittää säädöspolitiikkaa osana valtioneuvostoa sekä ohjaa hallinnonalaansa. Oikeusministeriön tavoitteena on avoin, aktiivinen ja turvallinen yhteiskunta, jossa jokainen voi luottaa oikeuksiensa toteutumiseen. Oikeusministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat alustavat tavoitteet vuodelle 2019.
Vuonna 2019 järjestetään eduskuntavaalit sekä Euroopan parlamentin vaalit ja maakuntavaalit.
Jatketaan demokratiapoliittisen sekä perus- ja ihmisoikeuspoliittisen toimintaohjelman samoin kuin kansalliskielistrategian toimeenpanoa. Valtioneuvoston hyväksymät ohjelmat antavat puitteet hankkeille, joilla mm. parannetaan eri kansalaisryhmien tietoisuutta omista oikeuksistaan sekä osallistumismahdollisuuksistaan. Kielellisten oikeuksien toteutumista seurataan erityisesti sote-uudistuksen yhteydessä. Demokratiaverkkopalveluita kehitetään myös suhteessa muihin valtioneuvoston digitaalisiin palveluihin.
Tavoitteena on jatkaa vaikuttamista EU:n toimielinten asiakirjojen julkisuutta koskevan lainsäädännön saattamiseksi Lissabonin sopimuksen mukaiseksi sekä sen avoimuusmyönteiseen soveltamiseen. EU-puheenjohtajakaudella tälle on aiempaa paremmat mahdollisuudet, samoin kuin vaikuttamiselle hyvää hallintoa EU:n toimielimissä koskevan lainsäädännön aikaansaamiseksi uuden komission toimikaudella.
Parannetaan luottamusta ja dialogia saamelaiskäräjien kanssa.
Edistetään yhdenvertaisuutta ja hyviä etnisiä suhteita. Ehkäistään syrjintää ja vihapuhetta.
Edistetään Suomen EU-puheenjohtajakaudella oikeusvaltioperiaatteen sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista EU:ssa tukevia toimia.
Otetaan käyttöön uudistetut Hallituksen esitysten laatimisohjeet. Edistetään parempaa sääntelyä EU:ssa.
Valtioneuvostossa laaditut säädösehdotukset tarkastetaan oikeusministeriössä lakitekniseltä kannalta.
Annetaan eduskunnalle esitys lunastuslain uudistamisesta.
Yksinkertaistetaan, nopeutetaan ja selvennetään konkurssimenettelyä.
Selvennetään konkurssipesien ympäristövastuita.
Uudistetaan kuluttajaviranomaisten toimivaltuuksia koskevaa sääntelyä ja lisätään kuluttajansuojalakiin henkilöön kohdistuvia palveluja koskevat virhevastuusäännökset.
Huolehditaan lapsenhuoltolain uudistuksen täytäntöönpanosta.
Talous- ja velkaneuvonnan tehtävät siirtyvät aluehallintovirastoilta ja kunnilta valtion oikeusaputoimistoihin 1.1.2019. Tuetaan tehtävien organisointia oikeusaputoimistoihin ja edistetään yhdenmukaisten toiminta- ja menettelytapojen käyttöönottoa. Jatketaan talous- ja velkaneuvonnan palveluprosessien kehittämistä.
Ylivelkaantumisen ennaltaehkäisemiseksi ja ylivelkaantuneiden auttamiseksi tehostetaan talous- ja velkaneuvontapalveluiden kansalaisviestintää ja kehitetään yhteistyömuotoja sekä verkostoja talous- ja velkaneuvontapalveluja antavien toimijoiden, kuten kuntien sosiaalitoimen kanssa. Rakennetaan toimintamalli ulosotossa tehtävään ylivelkaantumisen ennaltaehkäisevään työhön.
Hallinnonalan kuudesta isosta ict-kehittämishankkeesta neljä päättyy vuoden 2019 loppuun mennessä. Perustietotekniikan uudistamishankkeet (Valtavirtaistamishanke ja OHTIEKE) valmistuvat, jonka jälkeen hallinnonalalla on käytössä valtion yhteiset perustietotekniikan tuotteistetut palvelut ja uudistetut työkaluohjelmat. Ulosoton rakenneuudistusta tukevia tietojärjestelmämuutoksia ja sähköisiä asiointipalveluita jatkokehitetään vielä v. 2019. Oikeusrekisterikeskuksen viranomaistoimintaa tukevassa eORK-hankkeessa kehitetään viranomaisten ja kansalaisten sähköisiä asiointipalveluita 31.12.2019 saakka. Myös hallintotuomioistuinten HAIPA-hanke siirtyy ylläpitovaiheeseen vuoden 2020 alusta lukien. Sähköisen asioinnin laajentamista ja ict-hankkeiden etenemistä sekä yhteentoimivuutta tuetaan valtion ja hallinnonalan yhteisillä palveluilla, kokonaisarkkitehtuurityöllä sekä säännöllisellä seurannalla. Sähköistä asiointia edistetään ja sen tilannekuvaa ylläpidetään laaditun digitalisaatiosuunnitelman mukaisesti. Tekoälyä ja muita uusia teknologioita hyödynnetään hallitusti.
Oikeusturvaa kehitetään ja sopeutetaan kiristyviin talouden reunaehtoihin v. 2013 valmistuneen vuosille 2013—2025 laaditun oikeudenhoidon uudistamisohjelman ja sen päivitysten pohjalta. Toimenpiteillä huolehditaan kansalaisten oikeusturvasta, mahdollistetaan oikeudenhoidon sektoreiden keskittyminen ydintehtäviinsä, vähennetään rikollisuutta ja kehitetään seuraamusjärjestelmää sekä vaikutetaan oikeudelliseen yhteistyöhön EU:ssa.
Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 29/2018 vp). Tavoite on, että lait tulisivat voimaan vuoden 2019 alkupuolella.
Saatetaan voimaan rikosprosessin keventämistä koskevaa sääntelyä.
Keskitetään riidattomat velkomusasiat ja eräät muut siviilioikeudelliset asiat (ns. summaariset asiat) eräisiin käräjäoikeuksiin.
Jatketaan v. 2016 valmistuneen julkisen oikeusavun kokonaissuunnitelman toimeenpanoa. Kehitetään oikeusavustajien valtakunnallista päivystysjärjestelmää v. 2018 valmistuvan selvityksen pohjalta. Arvioidaan kansalaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeusavun muutostarpeita v. 2019 valmistuvan tutkimuksen pohjalta. Tavoitteena on, että palveluja tuotetaan asiakaslähtöisesti, monipuolisesti eri palvelukanavia ja menetelmiä hyödyntäen niin että palvelut ovat helposti kansalaisen saavutettavissa.
Jatketaan ulosoton rakenneuudistuksen valmistelua. Käydään tarvittavat virkaehtosopimusneuvottelut.
Saatetaan sakkomenettelyn soveltamisalan laajennus voimaan.
Tarkistetaan lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskevia rikoslain säännöksiä.
Ankaroitetaan maahantulokiellon rikkomisesta säädettyä rangaistusta.
Kehitetään paikallista rikoksentorjuntaa v. 2016 annetun valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti.
Uudistetaan Rikosseuraamuslaitoksen toimitilaverkostoa syksyllä 2015 tehdyn päätöksen mukaisesti vuosien 2016—2019 aikana. Oulussa ja Vaalassa sijaitsevien vankiloiden uudisrakennusten suunnittelu aloitetaan. Valmistellaan Rikosseuraamuslaitoksen toimitilojen kehittämiseen liittyvät oikeusministeriön päätökset.
Valmistellaan ja otetaan käyttöön ROTI-tietojärjestelmä. Valmistellaan käyttöönoton edellyttämät säädösmuutokset tavoitteena antaa hallituksen esitys v. 2019.
Vahvistetaan päätöksentekoa tukevaa oikeuspoliittista tietopohjaa erityisesti tukemalla Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituuttia.
Lisätään poikkihallinnollista yhteistyötä rangaistusta suorittavien normaalipalveluihin pääsyn tehostamiseksi.
Osallistutaan poikkihallinnolliseen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaan rikoksiin syyllistyneiden nuorten palveluiden kehittämiseksi.
Kehitetään edelleen oikeusministeriön ja Rikosseuraamuslaitoksen yhteisiä valmisteluprosesseja.
Otetaan niukkojen voimavarojen kohdentamisessa huomioon oikeusturva ja rikosvastuun toteutuminen sekä asioiden käsittelyketjut.
Jatketaan lokakuussa 2017 perustetun Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) ja oletettavasti v. 2018 hyväksyttävän Eurojust-asetuksen kansallisia täytäntöönpanotoimia.
Osallistutaan EU:n toimiin terrorismin torjunnassa muun muassa edistämällä neuvoteltavana olevaa hanketta kolmansien maiden kansalaisten rikostuomioita koskevasta tiedonvaihdosta ja keskitetyn järjestelmän perustamisesta (ECRIS).
Käräjäoikeuksia on 20 vuoden 2019 alusta lukien, eli määrä vähenee nykyisestä 27:stä. Uudistuksen tavoitteena on lisätä tehokkuutta ja hyödyntää samalla tuomarien osaamista aiempaa monipuolisemmin. Summaaristen riita-asioiden käsittely on tarkoitus keskittää Manner-Suomessa kahdeksaan käräjäoikeuteen vuoden 2019 aikana. Vuonna 2019 jatketaan tuomioistuinviraston perustamista koskevaa valmistelua siten, että virasto voisi aloittaa toimintansa vuoden 2020 alussa. Vuonna 2018 linjataan jatkotoimenpiteet oikeusapu- ja edunvalvontavirastosta laaditun selvityksen johdosta. Ulosottotoimen rakenneuudistuksen valmistelua jatketaan. Tavoitteena on, että rakenneuudistus tulee voimaan v. 2020. Rakenneuudistuksessa ulosottolaitos organisoidaan yhdeksi virastoksi. Samalla täytäntöönpanotehtävät jaetaan uudella tavalla eri henkilöstöryhmille asian laadun ja vaativuuden mukaan. Uudistusta tukee myös asiankäsittelyn automatisointi ja sähköisen asioinnin käyttömahdollisuuksien lisääminen. Rikosseuraamuslaitoksen rakenteellisia ja toiminnallisia tehostamistoimia jatketaan.
Tietoja henkilöstöstä
2017 toteutuma |
2018 arvio |
2019 arvio |
|
Oikeusministeriö | |||
Henkilötyövuodet | 254 | 265 | 261 |
Työtyytyväisyysindeksi | 3,8 | 3,7 | 3,7 |
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv | 7,4 | 7,4 | 7,4 |
Muut erillisvirastot | |||
Henkilötyövuodet | 228 | 257 | 288 |
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv | 7,4 | 7,4 | 7,4 |
01. Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20 933 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten yhteisöjen jäsenmaksujen ja maksuosuuksien maksamiseen, oikeusministeriön hyväksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen sekä demokratiapalkintoja varten.
Selvitysosa:
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2017 toteutuma | 2018 varsinainen talousarvio |
2019 esitys |
|
Bruttomenot | 21 235 | 20 388 | 21 333 |
Bruttotulot | 400 | 400 | 400 |
Nettomenot | 20 835 | 19 988 | 20 933 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 6 482 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 6 004 |
Määrärahan arvioitu käyttö
htv | % | |
Yhteiskuntapolitiikan strategiat ja seuranta | 15 | 6 |
Ministeriön toimialan ohjaus ja toiminta- ja taloussuunnittelu sekä seuranta | 28 | 11 |
Lainsäädännön valmistelu ja seuranta | 47 | 18 |
EU- ja kansainväliset asiat | 13 | 5 |
Ministeriön muut erityistehtävät | 25 | 9 |
Tukitoiminnot | 78 | 30 |
Palkallinen poissaolo | 55 | 21 |
Yhteensä | 261 | 100 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Asiakirjojen automaattinen anonymisointi- ja sisällönkuvailuhanke (v. 2019 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) | 240 |
Huoneenvuokralainsäädännön valmisteluvastuun siirto | 25 |
Julkisen sanan neuvoston toiminnan turvaaminen (siirto momentille 25.01.50) | -30 |
Palkkaliukumasäästön VNHY-osuuden tarkistus (siirto momentille 23.01.01) | -5 |
Säästöjen VNHY-osuuden palautus momentilta 23.01.01 | 32 |
Talous- ja velkaneuvonnan ohjaustehtävä (1 htv) (siirto momentilta 32.40.01) | 62 |
Vaalitutkimus | 200 |
Viran siirto momentille 25.10.03 (-1 htv) | -30 |
Eläkemaksurakenteen muutos | 112 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -15 |
Palkkausten tarkistukset | 631 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -6 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -127 |
Toimintamenosäästö (HO 2015) | -260 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -58 |
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen | 174 |
Yhteensä | 945 |
2019 talousarvio | 20 933 000 |
2018 I lisätalousarvio | 250 000 |
2018 talousarvio | 19 988 000 |
2017 tilinpäätös | 20 357 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20 783 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Vähennys 150 000 euroa talousarvioesityksen 20 933 000 euroon nähden on siirtoa momentille 25.01.03 yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan ja lapsiasia-, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaltuutetun toiminnan turvaamiseen.
2019 talousarvio | 20 783 000 |
2018 II lisätalousarvio | -8 000 |
2018 I lisätalousarvio | 250 000 |
2018 talousarvio | 19 988 000 |
2017 tilinpäätös | 20 357 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20 783 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten yhteisöjen jäsenmaksujen ja maksuosuuksien maksamiseen, oikeusministeriön hyväksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen sekä demokratiapalkintoja varten.
IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös rikoksentorjunnan arviointitutkimuksen palkintoja varten.
Selvitysosa:Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
2019 IV lisätalousarvio | — |
2019 talousarvio | 20 783 000 |
2018 tilinpäätös | 20 230 000 |
2017 tilinpäätös | 20 357 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös rikoksentorjunnan arviointitutkimuksen palkintoja varten.
03. Oikeusministeriön yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 9 453 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) lapsiasiavaltuutetun toimiston, tasa-arvovaltuutetun toimiston, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston, tietosuojavaltuutetun toimiston, onnettomuustutkintakeskuksen, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan, tietosuojalautakunnan, tiedusteluvaltuutetun sekä Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimivan Euroopan Kriminaalipolitiikan instituutin toimintamenojen maksamiseen
2) Euroopan Kriminaalipolitiikan instituutin jakamien apurahojen maksamiseen.
Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tietoyhteiskuntakaaren (917/2014) 305 §:ssä säädetyistä valvontatehtävistä perittävistä maksuista kertyviä tuloja.
Selvitysosa:Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen edun ja oikeuksien toteutumista yleisellä hallinnon, yhteiskuntapolitiikan ja lainsäädännön tasolla sekä edistää Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen hyväksymän lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen (SopS 59-60/1991) toteutumista. Lapsiasiavaltuutettu raportoi YK:n lapsen oikeuksien komitealle, valtioneuvostolle ja eduskunnalle. Lapsiasiavaltuutettu tekee aloitteita ja selvityspyyntöjä havaitsemistaan puutteista. Lasten aseman ja oikeuksien sekä niitä koskevan viranomaisten yhteistyön edistämistä varten lapsiasiavaltuutetun apuna toimii lapsiasianeuvottelukunta.
Tasa-arvovaltuutettu valvoo naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/1986) noudattamista ja edistää aloitteiden, neuvojen ja ohjeiden avulla lain tarkoituksen toteutumista. Tasa-arvovaltuutettu antaa tietoja tasa-arvolaista ja sen soveltamisesta sekä seuraa naisten ja miesten tasa-arvon toteutumista yhteiskuntaelämän eri aloilla. Tasa-arvovaltuutettu antaa ohjeita ja neuvontaa sukupuolen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella syrjintää epäilevälle, selvittää syrjintäkieltojen rikkomistapauksia ja pyrkii lisäämään tietoisuutta tasa-arvolakiin liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Tasa-arvovaltuutettu toimii niin, että yhteiskunnassa, työpaikoilla ja oppilaitoksissa edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa tasa-arvolaissa tarkoitetulla tavalla.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävänä on valvoa yhdenvertaisuuslain noudattamista sen mukaan kuin sanotussa laissa säädetään sekä muutoinkin edistää yhdenvertaisuuden toteutumista ja ehkäistä syrjintää. Lisäksi valtuutettu toimii kansallisena ihmiskaupparaportoijana ja valvoo ulkomaalaisten maasta poistamista. Yhdenvertaisuusasioiden neuvottelukunta toimii yhdenvertaisuusvaltuutetun johdolla ja edistää viranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja muiden toimijoiden yhteistyötä syrjintään puuttumisessa ja yhdenvertaisuuden edistämisessä.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaltuutettujen vaikuttavuustavoitteina on varmistaa yhtäläinen osallistuminen niin, ettei esimerkiksi henkilön sukupuoli, alkuperä, vammaisuus, ikä, seksuaalinen suuntautuminen tai vakaumus vaikuta hänen mahdollisuuksiaan rajoittavasti.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta käsittelee ja ratkaisee yhdenvertaisuuslain sekä naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain mukaan sille kuuluvat asiat.
Tietosuojavaltuutetun tehtävänä on käsitellä ja ratkaista henkilötietojen ja luottotietojen käsittelyä koskevat asiat siten kuin henkilötietolaissa (523/1999) ja luottotietolaissa (527/2007) säädetään sekä hoitaa muut mainituista laeista johtuvat tehtävät. Tietosuojavaltuutetun toimisto ylläpitää ja edistää perusoikeutta yksityisyyteen ja luottamusta yhteiskunnan palveluihin sekä osallistuu tietoyhteiskunnan kehittämiseen Suomessa ja EU:ssa. Toukokuussa 2016 voimaan tullut EU:n yleinen tietosuoja-asetus laajentaa olennaisesti tietosuojan valvonnan tehtäväaluetta. Tietosuoja-asetusta täydennetään ja täsmennetään kansallisella lainsäädännöllä. Hallitus on antanut eduskunnalle ehdotuksen uudeksi kansalliseksi tietosuojalaiksi. Tietosuojalaki oli tarkoitettu tulemaan voimaan 25.5.2018, ja josta lähtien samalla myös EU:n yleistä tietosuoja-asetusta ryhdyttäisiin soveltamaan.
Onnettomuustutkintakeskuksen tehtävänä on turvallisuustutkintalain (525/2011) mukaan kehittää ja ylläpitää onnettomuuksien tutkintavalmiutta, selvittää tehokkaasti ja luotettavasti onnettomuuksien syitä ja antaa niiden perusteella turvallisuussuosituksia sekä seurata turvallisuussuositusten toteutumista.
Tiedusteluvaltuutetun tehtävänä on valvoa tiedustelumenetelmien käytön lainmukaisuutta sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista tiedustelutoiminnassa.
Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimiva Euroopan Kriminaalipolitiikan instituutti tuottaa kansainvälisiä asiantuntijapalveluja kriminaalipolitiikan alalla. Laitoksen toimintaa ohjaavat keskeisesti YK:n kriminaalipoliittinen ohjelma ja siihen liittyvät linjapäätökset.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2017 toteutuma |
2018 varsinainen talousarvio |
2019 esitys |
|
Bruttomenot | 8 146 | 8 361 | 9 653 |
Bruttotulot | 521 | 400 | 200 |
Nettomenot | 7 625 | 7 961 | 9 453 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 1 631 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 1 294 |
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
Lapsiasiavaltuutetun toiminta | 608 |
Tasa-arvovaltuutetun toiminta | 972 |
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toiminta | 1 772 |
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta | 200 |
Lapsiasianeuvottelukunta | 20 |
Tietosuojavaltuutetun toiminta | 3 244 |
Tiedusteluvaltuutetun toiminta | 352 |
Onnettomuustutkintakeskus | 1 524 |
Kriminaalipolitiikan instituutti | 518 |
Palvelukeskusten maksut | 243 |
Yhteensä | 9 453 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
PNR (Matkustajarekisteritieto)-direktiivistä tietosuojavaltuutetun toimistolle aiheutuvat lisätehtävät (1,5 htv) | 120 |
Tiedusteluvaltuutettu; tiedustelutoiminnan laillisuusvalvonta | 350 |
Tietosuojavaltuutetun toimisto; tietosuoja-asetuksen täytäntöönpano ja Schengenin tietojärjestelmät | 855 |
Valtorin palvelumaksujen nousu | 26 |
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto; maastapoistamisen täytäntöönpanon valvonta (josta -60 000 euroa vuoden 2018 rahoituksena siirtona momentille 25.10.04) | -20 |
Eläkemaksurakenteen muutos | 41 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -5 |
Palkkausten tarkistukset | 221 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -2 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -25 |
Toimintamenosäästö (HO 2015) | -50 |
Toimitilamenosäästö (HO 2015) | -51 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -20 |
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen | 54 |
Vuokramenojen indeksikorotus | 5 |
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö | -7 |
Yhteensä | 1 492 |
2019 talousarvio | 9 453 000 |
2018 I lisätalousarvio | 66 000 |
2018 talousarvio | 7 961 000 |
2017 tilinpäätös | 7 288 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 9 853 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys talousarvioesityksen 9 453 000 euroon nähden on 400 000 euroa, mistä 250 000 euroa aiheutuu tiedusteluvaltuutetun ja tietosuojavaltuutetun toimiston toimitilamenoista ja 150 000 euroa siirrosta momentilta 25.01.01 yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan ja lapsiasia-, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaltuutetun toiminnan turvaamiseen.
2019 talousarvio | 9 853 000 |
2018 I lisätalousarvio | 66 000 |
2018 talousarvio | 7 961 000 |
2017 tilinpäätös | 7 288 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)
Valiokunta on tyytyväinen, että talousarvioesitystä täydentävässä hallituksen esityksessä osoitetaan yhteensä 400 000 euron lisäys oikeusministeriön yhteydessä toimivien viranomaisten toiminnan turvaamiseen. Jatkossa on vielä syytä arvioida, voidaanko eri valtuutettujen toimistojen hallinnollisia tehtäviä yhdistämällä saavuttaa synergiaetuja ja vähentää näin hallinnollisen työn päällekkäisyyksiä.
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 9 853 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) lapsiasiavaltuutetun toimiston, tasa-arvovaltuutetun toimiston, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston, tietosuojavaltuutetun toimiston, onnettomuustutkintakeskuksen, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan, tietosuojalautakunnan, tiedusteluvaltuutetun sekä Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimivan Euroopan Kriminaalipolitiikan instituutin toimintamenojen maksamiseen
2) Euroopan Kriminaalipolitiikan instituutin jakamien apurahojen maksamiseen.
Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tietoyhteiskuntakaaren (917/2014) 305 §:ssä säädetyistä valvontatehtävistä perittävistä maksuista kertyviä tuloja.
05. Oikeusrekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 441 000 euroa.
Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon hallinnonalan toimialariippuvaiset ICT-palvelumaksut ja rekisterinpitoviranomaisena tehtyjen tietoluovutuspäätösten nojalla annettujen massapoimintatietojen kustannusten perusteella saadut tulot.
Selvitysosa:Oikeusrekisterikeskus toimii oikeusministeriön hallinnonalan tietojärjestelmien ja rekisterien rekisterinpitäjänä sekä välittää hallinnonalan viranomaisten ilmoittamia tietoja muille viranomaisille. Käytetyimpiä rekisterejä ovat rikosrekisteri, sakkorekisteri, konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteri sekä velkajärjestelyrekisteri. Oikeusrekisterikeskus huolehtii sakkoihin, menettämisseuraamuksiin, maksuihin ja saataviin liittyvistä täytäntöönpanotehtävistä ja käyttää valtion puhevaltaa näissä tehtävissä. Lisäksi Oikeusrekisterikeskus huolehtii hallinnonalan tietojärjestelmien ylläpidosta ja kehittämisestä yhteistyössä hallinnonalan virastojen kanssa siten kuin palvelusopimuksissa on sovittu. Oikeusrekisterikeskus toimii myös hallinnonalan IT-hankintojen hankintayksikkönä ja on oma kirjanpitoyksikkönsä.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2017 toteutuma |
2018 varsinainen talousarvio |
2019 esitys |
|
Bruttomenot | 12 334 | 16 167 | 15 747 |
---|---|---|---|
Bruttotulot | 4 843 | 6 637 | 7 306 |
Nettomenot | 7 491 | 9 530 | 8 441 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 400 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 1 210 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Alkoholilakiuudistuksesta aiheutuvat ict-menot | -72 |
Hallinnollisten seuraamusmaksujen kasvu | 50 |
Maksukyvyttömyysrekisterin kehittäminen (IRIS) (v. 2018 rahoitus) (siirto momenteille 25.10.03, 25.10.04, 25.20.01 ja 25.30.01) | -130 |
Maksukyvyttömyysrekisterin kehittäminen (IRIS II) | 200 |
Oikeusrekisterikeskuksen viranomaistoiminnan tietojärjestelmien kehittämishanke (eORK) (v. 2018 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) | -1 880 |
Oikeusrekisterikeskuksen viranomaistoiminnan tietojärjestelmien kehittämishanke (eORK) (v. 2019 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) | 895 |
Tietosuojadirektiivi ja -asetus | -200 |
Valtorin palvelumaksujen nousu | 36 |
Eläkemaksurakenteen muutos | 23 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -2 |
Palkkausten tarkistukset | 152 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -1 |
Sisäinen turvallisuus ja oikeudenhoito (HO 2015) | -8 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -15 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -13 |
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen | 40 |
Vuokramenojen indeksikorotus | 2 |
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö | -6 |
Tasomuutos | -160 |
Yhteensä | -1 089 |
2019 talousarvio | 8 441 000 |
2018 I lisätalousarvio | 46 000 |
2018 talousarvio | 9 530 000 |
2017 tilinpäätös | 8 301 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 471 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 30 000 euroa talousarvioesityksen 8 441 000 euroon nähden aiheutuu hallituksen esityksen laeiksi valtionavustuslain (688/2001) sekä rikosrekisterilain (770/1993) 4 a ja 7 §:n muuttamisesta edellyttämistä tietojärjestelmämuutoksista.
2019 talousarvio | 8 471 000 |
2018 I lisätalousarvio | 46 000 |
2018 talousarvio | 9 530 000 |
2017 tilinpäätös | 8 301 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan oikeusrekisterikeskuksen taloustilanne on vakautunut, kun viraston rahoitusta on vahvistettu kertaluonteisella määrärahalisäyksellä ja myös vuotuisella tasokorotuksella. Tämä antaa mahdollisuuden kansalais- ja viranomaispalveluiden tietojärjestelmien ylläpitoon.
Valiokunta pitää tärkeänä, että oikeusrekisterikeskuksen rahoitus on jatkossa sellaisella tasolla, että se pystyy huolehtimaan sen vastuulle tulevista uusista tehtävistä sekä tietojärjestelmien toimivuudesta ja luotettavuudesta.
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 471 000 euroa.
Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon hallinnonalan toimialariippuvaiset ICT-palvelumaksut ja rekisterinpitoviranomaisena tehtyjen tietoluovutuspäätösten nojalla annettujen massapoimintatietojen kustannusten perusteella saadut tulot.
20. Erityismenot (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 31 093 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) turvallisuustutkintalaista (525/2011), Euroopan unionin lainsäädännön ja Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten mukaan turvallisuustutkintaa varten asetetuista tutkintaryhmistä sekä kansainvälisenä yhteistyönä toimitettavasta tutkinnasta aiheutuvien palkkioiden ja muiden kulutusmenojen maksamiseen
2) konkurssiasiamiehen vähävaraisessa konkurssipesässä ottamaan kuluvastuuseen liittyen ulkomaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa antamasta sitoumuksesta mahdollisesti johtuvan korvausvastuun toteuttamiseen
3) viranomaistoiminnasta lakien ja asetusten nojalla aiheutuvien oikeudenkäyntikulujen ja alaikäiselle asianosaiselle esitutkintaa varten edunvalvojan määräämisestä aiheutuneiden kulujen sekä edunvalvojan palkkioiden ja kulujen maksamiseen
4) valtion maksettavaksi vahingonkorvauslain (412/1974) nojalla määrättyjen korvausten maksamiseen
5) oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain (362/2009) nojalla aiheutuvien hyvitysten maksamiseen
6) oikeusapulain (257/2002) mukaisesti hoidettavien asioiden tulkkaus- ja käännöskulujen maksamiseen
7) oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain (378/2005) 19 §:n ja 20 §:n mukaisten korvausten maksamiseen
8) siirtomenojen maksamiseen julkisen oikeusavun ja yleisen edunvalvonnan ostopalvelujen päämiehille arvonlisäveron määrää vastaavana hyvityksenä
9) oikeudenkäyntikulujen maksamiseen yhdenvertaisuuslain (1325/2014) mukaisissa asioissa, joissa yhdenvertaisuusvaltuutettu toimii avustajana epäillyn syrjinnän uhriksi joutuneen henkilön oikeudenkäynnissä ja on sitoutunut korvaamaan mahdolliset oikeudenkäyntikulut, jos asia hävitään
10) rikoslain (356/2016) 10 luvun 11 §:n 2 momentin mukaisten korvauksen maksamiseen.
Selvitysosa:Viitaten momentin 25.10.03 selvitysosaan hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi rikoslain 17 luvun, ulkomaalaislain 185 §:n ja aluevalvontalain 44 §:n muuttamisesta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Maahantulokiellon rikkomista koskevien juttujen tulkkaus- ja käännösmenot | 61 |
Rikoslain 10 luvun 11 §:n 2 momentin mukaiset korvaukset | 19 000 |
Yhteensä | 19 061 |
2019 talousarvio | 31 093 000 |
2018 talousarvio | 12 032 000 |
2017 tilinpäätös | 13 782 775 |
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 31 093 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) turvallisuustutkintalaista (525/2011), Euroopan unionin lainsäädännön ja Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten mukaan turvallisuustutkintaa varten asetetuista tutkintaryhmistä sekä kansainvälisenä yhteistyönä toimitettavasta tutkinnasta aiheutuvien palkkioiden ja muiden kulutusmenojen maksamiseen
2) konkurssiasiamiehen vähävaraisessa konkurssipesässä ottamaan kuluvastuuseen liittyen ulkomaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa antamasta sitoumuksesta mahdollisesti johtuvan korvausvastuun toteuttamiseen
3) viranomaistoiminnasta lakien ja asetusten nojalla aiheutuvien oikeudenkäyntikulujen ja alaikäiselle asianosaiselle esitutkintaa varten edunvalvojan määräämisestä aiheutuneiden kulujen sekä edunvalvojan palkkioiden ja kulujen maksamiseen
4) valtion maksettavaksi vahingonkorvauslain (412/1974) nojalla määrättyjen korvausten maksamiseen
5) oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain (362/2009) nojalla aiheutuvien hyvitysten maksamiseen
6) oikeusapulain (257/2002) mukaisesti hoidettavien asioiden tulkkaus- ja käännöskulujen maksamiseen
7) oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain (378/2005) 19 §:n ja 20 §:n mukaisten korvausten maksamiseen
8) siirtomenojen maksamiseen julkisen oikeusavun ja yleisen edunvalvonnan ostopalvelujen päämiehille arvonlisäveron määrää vastaavana hyvityksenä
9) oikeudenkäyntikulujen maksamiseen yhdenvertaisuuslain (1325/2014) mukaisissa asioissa, joissa yhdenvertaisuusvaltuutettu toimii avustajana epäillyn syrjinnän uhriksi joutuneen henkilön oikeudenkäynnissä ja on sitoutunut korvaamaan mahdolliset oikeudenkäyntikulut, jos asia hävitään
10) rikoslain (356/2016) 10 luvun 11 §:n 2 momentin mukaisten korvauksen maksamiseen.
IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)
Momentilta vähennetään 19 650 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 19 950 000 euroa rikoslain 10 luvun 11 §:n 2 momentin mukaisten korvausten jäädessä WinCapita-asiassa aiempaa arvioitua pienemmiksi vuonna 2019 korvausten maksamisen siirtyessä seuraaville vuosille ja lisäyksenä 300 000 euroa muiden erityismenojen kuin WinCapita-asiasta maksettavien korvausten kasvusta johtuen.
2019 IV lisätalousarvio | -19 650 000 |
2019 talousarvio | 31 093 000 |
2018 tilinpäätös | 11 383 494 |
2017 tilinpäätös | 13 782 775 |
Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)
Momentilta vähennetään 19 650 000 euroa.
21. Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 245 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ministeriön hallinnonalalla tuottavuutta edistävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankintaan.
Määrärahaa saa käyttää myös enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin tuottavuustoimien edistämiseksi.
Selvitysosa:Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat. Määräraha on tarkoitus käyttää tuottavuutta edistävien hankkeiden rahoittamiseen.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Saamelaiskäräjien toiminnan turvaaminen (v. 2018 rahoitus) (siirto momentilta 25.01.50) | 130 |
Yhteensä | 130 |
2019 talousarvio | 245 000 |
2018 talousarvio | 115 000 |
2017 tilinpäätös | 245 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 245 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ministeriön hallinnonalalla tuottavuutta edistävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankintaan.
Määrärahaa saa käyttää myös enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin tuottavuustoimien edistämiseksi.
22. Toimisto- ja viestintäjärjestelmien valtavirtaistaminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 2 505 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää toimisto- ja viestintäjärjestelminä valtavirtatuotteiden käyttöönotosta oikeusministeriön hallinnonalalla aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Oikeusministeriön hallinnonalalla on tarkoitus ottaa käyttöön toimisto- ja viestintäjärjestelminä valtion yhteiset niin sanotut valtavirtatuotteet, kun tällä hetkellä hallinnonalalla on käytössä niistä poikkeavia tuotteita. Hankkeesta on tehty oikeusministeriön ja valtiovarainministeriön välillä tuottavuuden lisäämistä koskeva yhteistoimintasopimus.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Yhteisten ICT-palveluiden käyttöönotto (valtavirtaistamishanke) (v. 2018 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) | -2 590 |
Yhteisten ICT-palveluiden käyttöönotto (valtavirtaistamishanke) (v. 2019 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) | 2 505 |
Yhteensä | -85 |
2019 talousarvio | 2 505 000 |
2018 talousarvio | 2 590 000 |
2017 tilinpäätös | 2 184 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 2 505 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää toimisto- ja viestintäjärjestelminä valtavirtatuotteiden käyttöönotosta oikeusministeriön hallinnonalalla aiheutuvien menojen maksamiseen.
29. Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 44 745 000 euroa.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Eduskuntavaalit v. 2019 | 843 |
Yhteensä | 843 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2019 talousarvio | 44 745 000 |
2018 talousarvio | 43 902 000 |
2017 tilinpäätös | 45 026 611 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)
Momentille myönnetään 46 745 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.
Lisäys 2 000 000 euroa talousarvioesityksen 44 745 000 euroon nähden aiheutuu hallinnonalan arvonlisäveromenojen kasvusta. Tilinpäätösennuste vuodelle 2018 on 2 000 000 euroa vuoden 2018 varsinaisen talousarvion arviota suurempi ja tämän kasvun arvioidaan koskevan myös vuotta 2019.
2019 talousarvio | 46 745 000 |
2018 II lisätalousarvio | 2 000 000 |
2018 talousarvio | 43 902 000 |
2017 tilinpäätös | 45 026 611 |
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 46 745 000 euroa.
IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)
Momentille myönnetään lisäystä 4 755 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu kasvaneista IT-hankemenojen sekä europarlamenttivaalien ja hallinnonalalle siirrettyjen talous- ja velkaneuvonnan arvonlisäveromenoista.
2019 IV lisätalousarvio | 4 755 000 |
2019 talousarvio | 46 745 000 |
2018 tilinpäätös | 46 740 474 |
2017 tilinpäätös | 45 026 611 |
Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)
Momentille myönnetään lisäystä 4 755 000 euroa.
50. Avustukset (kiinteä määräraha)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 8 862 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) avustuksiin saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen
2) avustuksiin rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville yhteisöille sekä rikollisuutta ehkäisevän työn arviointiin
3) avustuksiin Rikosuhripäivystyksen toimintaan ja muille rikosten uhrien tukipalveluja tuottaville yhteisöille
4) avustuksiin Julkisen sanan neuvostolle
5) avustuksiin oikeusjärjestyksen ja demokratian kehittämistä ja tunnetuksi tekemistä tukevaan toimintaan
6) valtionhallinnon laitosten ja Helsingin yliopiston kanssa rikoksentorjuntaan ja rikoksentorjunnan arviointiin liittyvistä hankkeista aiheutuviin menoihin.
Käyttösuunnitelma (1 000 euroa)
Avustukset rikosten uhrien tukipalveluja tuottaville yhteisöille (enintään) | 4 855 |
Avustukset saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen (enintään) | 3 787 |
Muut avustukset (enintään) | 220 |
Yhteensä | 8 862 |
---|
Selvitysosa:
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa)
2019 | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 lukien | |
Saamelaiskulttuurikeskuksen vuokrasopimusvaltuus | ||||||
Ennen vuotta 2019 tehdyt sitoumukset | 1 481 | 1 481 | 1 481 | 1 481 | 1 481 | 1 481/vuosi |
Vuoden 2019 sitoumukset | - | - | - | - | - | - |
Menot yhteensä | 1 481 | 1 481 | 1 481 | 1 481 | 1 481 | 1 481/vuosi |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Julkisen sanan neuvoston toiminnan turvaaminen (siirto momentilta 25.01.01) | 30 |
Rajat ylittävä yhteistyö saamen kielten asioissa sekä Saamen Kielikaltion toiminta | 100 |
Saamelaiskäräjien toiminnan turvaaminen | 460 |
Saamelaiskäräjien toiminnan turvaaminen (v. 2018 rahoitus) (siirto momentille 25.01.21) | -130 |
Saamen kielilain 31 §:n mukaiset avustukset | 30 |
Vuokramenojen indeksikorotus | 10 |
Yhteensä | 500 |
2019 talousarvio | 8 862 000 |
2018 I lisätalousarvio | 30 000 |
2018 talousarvio | 8 362 000 |
2017 tilinpäätös | 8 323 099 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)
Saamen Kielikaltio (Sámi Giellagáldu) on yhteispohjoismainen saamen kielten ammatti- ja resurssikeskus, joka on perustettu Suomen, Ruotsin ja Norjan Saamelaiskäräjien toimesta yhdessä Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kanssa. Kielikaltion toiminta vastaa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tarjoamia kielipalveluita, joita vastaavia palveluita ei ole saamen kielellä muutoin saatavina. Kielikaltion tehtäviin kuuluvat mm. kielenhuolto, sanastotyö, kielen normitus sekä saamen kieliä koskeva neuvonta. Se pyrkii myös vähentämään eri maiden enemmistökielten vaikutusta saamen kieliin, jotta eri maissa puhuttavan saman saamen kielen välinen ymmärrettävyys säilyy.
Kielikaltio on toiminut hankerahoituksella 1.8.2015—31.5.2018, jolloin Kielikaltio hyväksyi 4 131 uutta sanaa ja antoi 365 uutta saamen kieleen liittyvää normitusta. Suomen rahoitusosuus on vuosittain 370 000 euroa, josta puuttuu päättyneen hankerahoituksen vuoksi noin 190 000 euroa.
Valiokunta lisää momentille 190 000 euroa Saamen Kielikaltion toiminnan turvaamiseen ja saamen kielen kehittämiseen.
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 9 052 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) avustuksiin saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen
2) avustuksiin rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville yhteisöille sekä rikollisuutta ehkäisevän työn arviointiin
3) avustuksiin Rikosuhripäivystyksen toimintaan ja muille rikosten uhrien tukipalveluja tuottaville yhteisöille
4) avustuksiin Julkisen sanan neuvostolle
5) avustuksiin oikeusjärjestyksen ja demokratian kehittämistä ja tunnetuksi tekemistä tukevaan toimintaan
6) valtionhallinnon laitosten ja Helsingin yliopiston kanssa rikoksentorjuntaan ja rikoksentorjunnan arviointiin liittyvistä hankkeista aiheutuviin menoihin.
Käyttösuunnitelma (1 000 euroa)
Avustukset rikosten uhrien tukipalveluja tuottaville yhteisöille (enintään) | 4 855 |
Avustukset saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen (enintään) | 3 977 |
Muut avustukset (enintään) | 220 |
Yhteensä | 9 052 |
---|
51. Eräät valtion maksamat korvaukset (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 19 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) rikosvahinkolain (1204/2005) nojalla maksettaviin rikosvahinkokorvauksiin
2) syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta annetun lain (422/1974) nojalla maksettaviin korvauksiin sekä niihin liittyvien vähäisten asiamiespalkkioiden maksamiseen.
2019 talousarvio | 19 000 000 |
2018 talousarvio | 19 000 000 |
2017 tilinpäätös | 18 031 229 |
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 19 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) rikosvahinkolain (1204/2005) nojalla maksettaviin rikosvahinkokorvauksiin
2) syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta annetun lain (422/1974) nojalla maksettaviin korvauksiin sekä niihin liittyvien vähäisten asiamiespalkkioiden maksamiseen.