Talousarvioesitys 2017
10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Selvitysosa:Lukuun on budjetoitu ympäristön- ja luonnonsuojelua edistävään toimintaan hallinnonalalla ja ympäristötehtäviä aluehallinnossa hoitavissa virastoissa pääosin käytettävät määrärahat.
Tavoitteena on erityisesti parantaa Itämeren, sisävesien ja pohjavesien tilaa, vähentää vesiin kohdistuvia paineita, ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormitusta, pilaantuneesta maaperästä aiheutuvia ympäristö- ja terveysriskejä.
Itämeren ja vesien suojelua ohjaavat vesien- ja merenhoidon suunnitelmat sekä kansainväliset sitoumukset. Kehitetään uusia ja vaikuttavia tapoja edistää vesien ja meren hyvän tilan saavuttamista ja tuetaan vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventoinneilla Itämeren suojelutoimia sekä sen luonnonvarojen kestävää käyttöä. Jatketaan yhteistyötä Itämeren suojelukomission (HELCOM) toimenpideohjelman ja EU:n Itämeren alueen strategian toimeenpanemiseksi ja johdetaan HELCOM:n puheenjohtajana (2018—2020) Itämeren suojelun toimintaohjelman päivittämis- sekä HELCOM:n ravinteidenkierrätysstrategian laatimistyötä.
Ympäristölupa- ja arviointimenettelyiden kokonaisuutta tehostetaan. Tavoitteena on, että investointihankkeiden ympäristöä koskevat lupa- ja arviointimenettelyt etenevät sujuvasti ympäristönsuojelun korkeasta tasosta tinkimättä.
Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden (2017—2019) aikana on selvitetty hyviä ympäristövaikutusten arviointikäytäntöjä arktisilla alueilla. Näitä koskevia suosituksia nostetaan esiin kansallisesti ja kansainvälisesti.
Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian mukaisen toimintaohjelman toteutusta jatketaan ja valmistaudutaan uuden strategian laatimiseen 2020 jälkeiselle ajalle. Luonnonsuojelualueverkostoa täydennetään jatkamalla yksityisomistuksessa olevien luonnonsuojeluun varattujen alueiden hankintaa ja korvausmenettelyjä. Soidensuojelussa edetään vapaaehtoiselta pohjalta. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa (METSO) toteutetaan yhteistyössä metsäviranomaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa.
Luonnonsuojelualueilla ennallistetaan metsiä ja soita, kunnostetaan ja hoidetaan perinnebiotooppeja, lehtoja ja lintuvesiä sekä tehdään lajistokartoituksia. Suojelualueverkoston toimivuutta ja edustavuutta arvioidaan etenkin suhteessa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Luontotyyppien ja lajien uusien uhanalaisuusarviointien sekä luonto- ja lintudirektiivien raportointien perusteella kohdennetaan suojelutoimet Suomen luonnon keskeisten uhkien torjumiseksi. Tuloksista viestitään aktiivisesti. Luonnonsuojelulain maisemanhoitoalueiden valmistelua ja kansallisten kaupunkipuistojen verkoston kehittämistä jatketaan.
Uhanalaisten lajien suojelun toimintaohjelmaa toteutetaan mm. turvaamalla kiireellisesti suojeltavien lajien esiintymiä, ja uhanalaisten luontotyyppien toimintasuunnitelma päivitetään. Suomen arvokkaat perinnebiotoopit inventoidaan ja niiden hoidon järjestäminen ja rahoitusinstrumentit uudistetaan.
Pilaantuneiden riskikohteiksi luokiteltavien maa- ja pohjavesialueiden tutkimista ja kunnostamista edistetään valtakunnallisen tutkimus- ja kunnostusohjelman mukaisesti. Kiireellisiä isännättömiä kohteita kunnostetaan uudistuvan valtion jätehuoltojärjestelmän sekä öljysuojarahaston JASKA-hankkeen kautta.
Toteutetaan hallituksen kiertotalouden toimeenpano-ohjelmaa saattamalla loppuun jätehuoltoa ja kiertotaloutta koskevia kokeiluhankkeita.
Ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen EU:n vuosiin 2020—2050 ulottuvien ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi edellyttävät tehokkaita toimia. Vaikutetaan aktiivisesti Pariisin sopimuksen toimeenpanoon ja muuhun kansainväliseen ilmastoyhteistyöhön. Osallistutaan ja vaikutetaan EU:n vuoteen 2030 ulottuvan ilmasto- ja energiapaketin toimeenpanoon sekä vuoteen 2050 ulottuvan pitkän aikavälin vähähiilistrategian valmisteluun.
Lisätään ilmastopolitiikan pitkäjänteisyyttä, suunnitelmallisuutta sekä toimien kustannustehokkuutta panemalla toimeen vuoteen 2030 ulottuvan keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman mukaisia toimia ja raportoimalla niistä eduskunnalle ilmastolain mukaisesti sekä osallistumalla vuoteen 2050 ulottuvan pitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman valmisteluun.
Ilmastotoimien kustannustehokkuus sekä EU- ja kansainvälinen vaikuttaminen edellyttävät tuekseen tutkittua tietoa. Tuetaan ilmastopolitiikan suunnittelua ja päätöksentekoa kansallisen ilmastopaneelin avulla.
Kehitetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tapoja edesauttaa vähähiilisiä ja energiatehokkaita ratkaisuja sekä innovaatioita julkisella sektorilla sekä kuluttajavalinnoissa. Vauhditetaan ilmastotyötä kunnissa ja alueilla.
Edistetään puurakentamista puurakentamisen ohjelman suunnitelman mukaisesti. Ohjelma perustuu energia- ja ilmastostrategian toteuttamiseen. Vuonna 2019 toteutetaan suunnitellusti mm. kehitystyötä liittyen puun käytön erityiskysymyksiin tiivistyvien kaupunkien rakentamisessa ja suurten puurakenteiden käytössä sekä edistetään alueellisten osaamiskeskittymien muodostumista ja jatketaan muuttuneisiin rakennusmääräyksiin liittyvää viestintä- ja koulutustyötä.
Tavoitteena on luonnonvarojen hyödyntäminen materiaali- ja energiatehokkaasti ja pyrkimys materiaalien suljettuun kiertoon, joka vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja jätettä eikä vaaranna luonnon ekosysteemipalveluja.
Edistetään ravinteiden kierrätystä fosforivarojen säästämiseksi sekä vesien ja Itämeren hyvän tilan edistämiseksi. Tehostetaan biomassojen ja jätevesien ravinteiden talteenottoa ja hyödyntämistä, ehkäistään ruokahävikkiä ja edistetään ravinneneutraalin kunnan toimintamallin käyttöönottoa.
Varaudutaan merkittäviin ympäristö- ja kemikaaliturvallisuusriskeihin sekä jatketaan riskejä aiheuttavaan yritystoimintaan liittyvien toissijaisten ympäristövastuujärjestelmien kehittämistä.
Ilman epäpuhtauksista aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja vähennetään. Kansallisen ilmansuojeluohjelman valmistelua jatketaan ja pannaan toimeen EU:n päästökattodirektiivi ja sen Suomelle asettamat päästövähennysvelvoitteet.
Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien toiminnalliset tavoitteet on asetettu momentin 35.10.52 perusteluissa.
20. Ympäristövahinkojen torjunta (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 18 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ympäristövahinkojen ehkäisemisestä, rajoittamisesta ja torjunnan järjestämisestä, näihin toimiin välittömästi liittyvistä tutkimuksista ja selvityksistä sekä oikeudenkäynneistä ja konkurssimenettelyistä aiheutuviin menoihin
2) menoihin, jotka aiheutuvat toimivaltaiselle viranomaiselle siitä, että laittomasti tehtyjen kansainvälisten jätesiirtojen jätteet palautetaan tai käsitellään asianmukaisesti, eikä kaikkia kustannuksia aina saada heti perityksi aiheuttajalta
3) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.
Selvitysosa:Momentin käyttötarkoituksen muutos aiheutuu öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan siirtymisestä sisäministeriön tehtäväksi 1.1.2019 alkaen ja momentilta siirretään 5 500 000 euroa momentille 26.01.25. Hallitus on antanut eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen (HE 18/2018 vp) laiksi pelastuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi.
Momentin käyttötarkoitus on täsmennetty koskemaan valtiolle aiheutuvia kustannuksia ympäristövahinkojen ehkäisemisestä, rajoittamisesta ja torjunnan järjestämisestä ympäristön pilaantumisesta tai muusta haitallisesta muuttumisesta johtuvissa vaaratilanteissa. Viranomaisten tarve toimia koskee erityisesti maksukyvyttömyystilanteita ja tilanteita, joissa vastuutaho on tuntematon tai tavoittamattomissa. Viranomaiselle aiheutuvat kustannukset ovat tapauskohtaisia ja vaikeasti ennakoitavia. Kustannusten takaisinperintä laissa määritellyltä vastuutaholta voi asian luonteen vuoksi olla vaikea toteuttaa.
Hituran kaivoksen sulkemisen II-vaihe toteutetaan vuosina 2019—2021. Kustannusarvio on 16 300 000 euroa. Sulkemisen II-vaiheen työt sisältävät mm. rikastushiekka-altaiden ja vesialtaiden sulkemisen sekä sivukivialueiden sulkemisen. Lisäksi määrärahasta käytetään 500 000 euroa vesiensuojelun tehostamisohjelmaan kuuluvaan korkeimman riskin hylkyjen saneeraustyöhön.
Menot, jotka aiheutuvat laittomien kansainvälisten jätesiirtojen palauttamisesta toimivaltaiselle viranomaiselle, peritään takaisin jätteen viejältä ja tuloutetaan momentille 12.35.99. Korvauksia arvioidaan saatavan 150 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Hituran kaivoksen sulkemisen II vaihe | 16 300 |
| Hituran kaivoksen sulkemisen II-vaiheen suunnittelu | -200 |
| Öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjuntatehtävät (siirto momentille 26.01.25) | -5 500 |
| Vesiensuojelun tehostamisohjelman toteuttaminen | 500 |
| Yhteensä | 11 100 |
| 2019 talousarvio | 18 200 000 |
| 2018 talousarvio | 7 100 000 |
| 2017 tilinpäätös | 10 900 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)
Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota antamaansa lausumaan (VaVM 5/2017 vp — HE 60/2017 vp) ja kiirehtii toissijaisten ympäristövastuujärjestelmien kehittämistä. Kaivostoimintaan, eikä myöskään muihin ympäristövahinkoihin, liittyvät vastuut eivät saa jäädä valtion kannettaviksi.
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 18 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ympäristövahinkojen ehkäisemisestä, rajoittamisesta ja torjunnan järjestämisestä, näihin toimiin välittömästi liittyvistä tutkimuksista ja selvityksistä sekä oikeudenkäynneistä ja konkurssimenettelyistä aiheutuviin menoihin
2) menoihin, jotka aiheutuvat toimivaltaiselle viranomaiselle siitä, että laittomasti tehtyjen kansainvälisten jätesiirtojen jätteet palautetaan tai käsitellään asianmukaisesti, eikä kaikkia kustannuksia aina saada heti perityksi aiheuttajalta
3) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.
IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään hylkysaneerauksen suunnitteluun sekä viranomaisyhteistyön ja osaamisen kehittämiseen. Erityisesti hylkysaneerauksen valmistelu eli hylkyjen tunnistamis- ja tiedustelutapojen kehittäminen ja saneerauskohteiden valinta työllistää asiantuntijoita Suomen ympäristökeskuksessa. Suomen ympäristökeskukselle ehdotetaan yhden henkilötyövuoden lisäystä, jolloin määrärahaa saa käyttää kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2019 IV lisätalousarvio | — |
| 2019 talousarvio | 18 200 000 |
| 2018 tilinpäätös | 7 100 000 |
| 2017 tilinpäätös | 10 900 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.
21. Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 2 640 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) yksityisten luonnonsuojelualueiden ja muiden luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden sekä maisema-alueiden inventointiin, merkintään ja hoitoon
2) Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (METSO) ja kosteikkojen suojelua tukeviin toimenpiteisiin, jotka koskevat erityisesti viestintää, inventointeja, yhteistyötä, kohdentamista ja seurantaa
3) uhanalaisten eliölajien seurantaan, suojeluun ja hoitoon sekä niihin liittyvien työryhmien toimintaan, rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseen sekä vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten ja EU:n CITES-asetuksen edellyttämän eläinten hoidon järjestämiseen
4) luonnonsuojelusuunnitteluun, maa-aineslain soveltamiseen sekä pohjavesien suojeluun liittyvään suunnitteluun ja kunnostamiseen
5) enintään 24 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin, edellä olevien perustelujen mukaisiin tehtäviin
6) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää kohdissa 1)—3) myös avustusten maksamiseen.
Selvitysosa:Määrärahalla tehostetaan METSO-ohjelman toteutusta ja kosteikkojen suojelua, inventoidaan yksityisiä luonnonsuojelualueita, luonnonsuojelulain suojeltavia luontotyyppejä, perinnebiotooppeja sekä Natura-alueiden harjumetsiä. Tehdään puuttuvat Natura-alueiden tilan arvioinnit ja tarvittavia suunnitelmia. Valmistellaan ja toteutetaan luonnonsuojelulain mukaisia uhanalaisten lajien suojeluohjelmia, hoidetaan uhanalaisten lajien esiintymispaikkoja ja seurataan uhanalaisuuden muutoksia. Luonnon monimuotoisuutta edistäviä hoitosuunnitelmia ja -toimenpiteitä tehdään yksityisillä suojelualueilla ja arvokkailla perinnebiotoopeilla. Toimenpiteiden kohdentamisen tueksi viedään päätökseen valtakunnallinen perinnebiotooppien inventointi koko maassa vuoden 2021 loppuun mennessä. Luonnonsuojelulain mukaisten maisemanhoitoalueiden valmistelua edistetään. Toteutetaan maa-ainesten kestävään käyttöön, pohjavesien suojeluun sekä maa-ainesten ottoalueiden kunnostukseen liittyviä hankkeita.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Perinnebiotooppien päivitysinventointi | 200 |
| Yhteensä | 200 |
| 2019 talousarvio | 2 640 000 |
| 2018 talousarvio | 2 440 000 |
| 2017 tilinpäätös | 2 440 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)
Valiokunta pitää tärkeänä, että vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten hoitoon voidaan ohjata valtion tukea ja lisää momentille 50 000 euroa Heinolan Lintutarhan toiminnan jatkon varmistamiseen.
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 2 690 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) yksityisten luonnonsuojelualueiden ja muiden luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden sekä maisema-alueiden inventointiin, merkintään ja hoitoon
2) Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (METSO) ja kosteikkojen suojelua tukeviin toimenpiteisiin, jotka koskevat erityisesti viestintää, inventointeja, yhteistyötä, kohdentamista ja seurantaa
3) uhanalaisten eliölajien seurantaan, suojeluun ja hoitoon sekä niihin liittyvien työryhmien toimintaan, rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseen sekä vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten ja EU:n CITES-asetuksen edellyttämän eläinten hoidon järjestämiseen
4) luonnonsuojelusuunnitteluun, maa-aineslain soveltamiseen sekä pohjavesien suojeluun liittyvään suunnitteluun ja kunnostamiseen
5) enintään 24 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin, edellä olevien perustelujen mukaisiin tehtäviin
6) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää kohdissa 1)—3) myös avustusten maksamiseen.
22. Eräät ympäristömenot (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 18 025 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Itämeren ja vesiensuojelua ohjaavien vesien- ja merenhoidon suunnitelmien ja toimeenpanon edistämiseen sekä ympäristön tilan ja vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiseen
2) vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön edistämiseen
3) ravinteiden kierrätyksen edistämiseen vesien rehevöitymisen vähentämiseksi
4) maaperänsuojeluun ja ympäristön kunnostustoimintaan liittyvän tutkimus-, riskinarviointi- ja -hallintatoiminnan kehittämiseen sekä seurantaan
5) ympäristötehtävien näytteenoton, laboratoriopalvelujen, tiedonhallinnan ja muiden palvelujen hankintaan
6) ympäristötehtäviin liittyviin yhteisiin kehittämishankkeisiin ja koulutuksen järjestämiseen
7) päästövähennystavoitteisiin ja kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin liittyviin selvityksiin sekä ilmastopolitiikan kehittämiseen ja toimeenpanoon
8) bio- ja kiertotaloutta edistäviin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin
9) kierrätystä edistävän sääntelyn ja ratkaisujen valmistelusta, ravinteiden kierrätyksen lisäämisestä sekä Itämeren ja vesien suojelemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
10) enintään 105 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen, josta enintään 22 henkilötyövuotta määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohdan 6) sekä 44 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen ja 39 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen muiden kohtien tehtäviin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Määrärahaa saa käyttää myös avustusten maksamiseen.
Momentille nettoutetaan työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Vesiensuojelun tehostamisohjelma | 4 500 000 |
| Itämeren ja vesien suojelun edistäminen | 4 490 000 |
| Ympäristötehtävien palvelujen hankinta | 4 225 000 |
| Ympäristön kunnostamisen ja maaperänsuojelun kehittäminen | 1 350 000 |
| Ympäristötehtävien ohjaus ja kehittäminen | 2 000 000 |
| Ilmastopaneeli ja ilmastohankkeet | 1 460 000 |
| Yhteensä | 18 025 000 |
|---|
Määrärahasta käytetään 8 990 000 euroa vesien ja Itämeren suojelun edistämiseen, vesiensuojelun tehostamisohjelmaan, vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden kannalta tärkeiden alueiden kartoitukseen (VELMU-ohjelma), pienvesien suojelun edistämiseen, pohjavesialueiden määrittämiseen ja luokitteluun sekä ympäristön tilan ja vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiseen. Määrärahaa käytetään myös toimenpiteisiin, joilla tehostetaan ravinteiden kierrätystä ja toimia Itämeren ja vesien suojelemiseksi.
Määrärahasta käytetään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tarvitsemien laboratorio- ja muiden ympäristötehtävien sekä tiedonhallinnan palveluiden hankintaan 4 225 000 euroa.
Määrärahasta käytetään 1 350 000 euroa maaperänsuojeluun sekä pilaantuneisiin maa- ja pohjavesialueisiin liittyvän tutkimus- ja kunnostamistoiminnan ja seurannan kehittämiseen.
Määrärahaa käytetään myös kansainvälisten ilmastoneuvottelujen ja päästövähennysten sekä ilmastopolitiikan kehittämisen edellyttämiin selvityksiin, keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman toimeenpanoon ja kuntien sekä alueiden ilmastotyön vauhdittamiseen, pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmien valmisteluun sekä ilmastopaneelin toimintaan. Määrärahaa on tarkoitus käyttää myös ympäristötehtävien ohjauksen ja hoidon vahvistamiseen sekä ympäristöhallinnon yhteisiin kehittämishankkeisiin.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Vesiensuojelun tehostamisohjelman toteuttaminen | 4 500 |
| Kärkihankerahoituksen päättyminen (HO 2015) | -2 500 |
| Yhteensä | 2 000 |
| 2019 talousarvio | 18 025 000 |
| 2018 talousarvio | 16 025 000 |
| 2017 tilinpäätös | 14 725 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)
Määrärahaa saa käyttää:
10) enintään 112 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen, josta enintään 22 henkilötyövuotta määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohdan 6) sekä 51 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen ja 39 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen muiden kohtien tehtäviin.
Selvitysosa:Päätösosan kappaleen kohta 10) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 10).
Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) toimeenpanossa ja ilmastoon liittyvien arviointien ja selvitysten tekemisessä tarvitaan myös tutkimuslaitosten ja aluehallinnon työpanosta. Tämä edellyttää momentin henkilötyövuosien enimmäismäärän lisäämistä seitsemällä.
| 2019 talousarvio | 18 025 000 |
| 2018 II lisätalousarvio | 500 000 |
| 2018 talousarvio | 16 025 000 |
| 2017 tilinpäätös | 14 725 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)
Momentille esitetään 18,025 milj. euroa, joka on 2 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2018.
Itämeren ja sisävesien ravinne- ja kiintoainekuormitusta on saatu alennettua viime vuosikymmeninä toteutetuilla vesien- ja merenhoidon toimilla. Vanha kuormitushistoria ja nykykuormitus eivät kuitenkaan mahdollista sisä- ja rannikkovesien hyvän tilan saavuttamista vuoteen 2027 mennessä ilman lisätoimenpiteitä. Ravinnekuormitusta kasvattavat myös lisääntyneet sateet ja leudot talvet.
Valiokunta pitää tarpeellisena, että tavoitteiden saavuttamiseksi hallitus esittää vesiensuojelun tehostamisohjelman käynnistämistä 15 milj. euron lisämäärärahalla. Tarkoitus on erityisesti nopeuttaa vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toteuttamista. Lisäyksestä 4,5 milj. euroa sisältyy käsiteltävälle momentille käytettäväksi mm. maatalouden ravinnekuormitusta vähentäviin toimiin, 10 milj. euroa momentille 35.10.61 (Vesien ja ympäristön hoidon edistäminen, käsitellään jäljempänä) ja 0,5 milj. euroa momentille 35.10.20 (Ympäristövahinkojen torjunta). Arvio ohjelman kokonaiskustannuksista on 45 milj. euroa vuosina 2019—2021.
Momentilta jatketaan lisäksi ravinteiden kierrätysohjelman (RAKI) rahoitusta. RAKI-hankkeiden tulokset ovat olleet valiokunnan saaman selvityksen mukaan rohkaisevia. Ohjelman tavoitteet, kuten yhdyskuntajätevesien tehokas hyödyntäminen, ravinneneutraalin kunnan konseptin edistäminen, ruokahävikin vähentäminen, biojätteiden hyödyntäminen sekä yhteistyöverkostojen ja -muotojen kehittäminen, ovat valiokunnan mielestä edelleen ajankohtaisia.
Tarpeellista on myös Itämeren vedenalaisen meriluonnon kartoitusohjelman (VELMU) inventointien jatkaminen monimuotoisuudeltaan arvokkailla alueilla. Samoin perusteltua on jatkaa vesi- ja meriseurantaa sekä sen kehittämistä ja modernisointia.
Valiokunta nostaa lisäksi esiin IPCC:n (Intergovernmental Panel on Climate Change) raportin linjaaman päästövähennystavoitteiden nopean kiristämistarpeen. Tämä edellyttää monipuolisten vaikuttavuusarviointien tekemistä mahdollisista toimintapoluista päästöjen vähentämiseksi. Momentilta rahoitettaville selvityksille on siten aiempaa enemmän tarvetta, ja myös Ilmastopaneelin rahoitukseen kohdistuu paineita.
Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa Ilmastopaneelin sihteeristön palkkaukseen.
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 18 175 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Itämeren ja vesiensuojelua ohjaavien vesien- ja merenhoidon suunnitelmien ja toimeenpanon edistämiseen sekä ympäristön tilan ja vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiseen
2) vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön edistämiseen
3) ravinteiden kierrätyksen edistämiseen vesien rehevöitymisen vähentämiseksi
4) maaperänsuojeluun ja ympäristön kunnostustoimintaan liittyvän tutkimus-, riskinarviointi- ja -hallintatoiminnan kehittämiseen sekä seurantaan
5) ympäristötehtävien näytteenoton, laboratoriopalvelujen, tiedonhallinnan ja muiden palvelujen hankintaan
6) ympäristötehtäviin liittyviin yhteisiin kehittämishankkeisiin ja koulutuksen järjestämiseen
7) päästövähennystavoitteisiin ja kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin liittyviin selvityksiin sekä ilmastopolitiikan kehittämiseen ja toimeenpanoon
8) bio- ja kiertotaloutta edistäviin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin
9) kierrätystä edistävän sääntelyn ja ratkaisujen valmistelusta, ravinteiden kierrätyksen lisäämisestä sekä Itämeren ja vesien suojelemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
10) enintään 114 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen, josta enintään 22 henkilötyövuotta määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohdan 6) sekä 53 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen ja 39 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen muiden kohtien tehtäviin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Määrärahaa saa käyttää myös avustusten maksamiseen.
Momentille nettoutetaan työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.
52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 31 639 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön ohjauksessa toteutettaviin Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin seuraavasti:
1) Metsähallituksen hallinnassa olevien kansallispuistojen, muiden luonnonsuojelualueiden ja -kohteiden, erämaa-alueiden sekä julkisten hallintotehtävien hallinnassa olevien kulttuurikohteiden käytön, hoidon, ennallistamisen, seurannan ja opastustoiminnan menoihin sekä yksityisten suojelualueiden hoitomenoihin
2) luonnonsuojelualueilla ja -kohteilla niiden suojelutarkoitusta palvelevaan rakentamiseen sekä olemassa olevien rakennusten, rakennelmien, teiden ja tieosuuksien perusparantamis-, korjaus-, kunnossapito- ja purkumenojen maksamiseen samoin kuin luonnonsuojelualueilla sijaitsevien tai niitä varten tarvittavien rakennusten ostamiseen
3) sellaisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankkimiseen, joiden taloudellinen käyttöaika on yli kolme vuotta.
Lisäksi Metsähallitus saa käyttää näihin julkisiin hallintotehtäviin Metsähallitukselle kertyvät sellaiset julkisten hallintotehtävien tulot, jotka kuuluvat ympäristöministeriön toimialaan.
Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös Matkailu 4.0 -hankkeeseen sisältyvien luontomatkailua edistävien toimenpiteiden toteuttamiseen.
Toiminnan vaikuttavuustavoitteet ympäristöministeriön toimialan osalta ovat:
- — Lajien ja luontotyyppien suojelutaso paranee tuoreen tiedon mukaan priorisoiduilla toimenpiteillä
- — Natura 2000- ja luonnonsuojelualueverkoston tila paranee kustannusvaikuttavin toimin
- — Kulttuurihistoriallisen kiinteistövarallisuuden arvo säilyy
- — Luonnossa virkistäytyminen lisää hyvinvointia ja luonnon arvostusta, jota tuetaan aktiivisella viestinnällä.
Selvitysosa:Ympäristöministeriö asettaa Metsähallituksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet:
Määrälliset tavoitteet
| 2016 toteutuma |
2017 toteutuma |
2018 arvio |
2019 tavoite |
|
| Natura-alueiden NATA-arviointien kattavuus (% MH:n vastuulla olevista) | 39 | 71 | 91 | 100 |
| Ennallistaminen ja hoito (ha) | 5 738 | 5 746 | 5 560 | 5 990 |
| Lajiesiintymätarkistukset (kpl) | 8 536 | 6 409 | 9 500 | 9 000 |
| Käyntimäärät: kansallispuistot, valtion retkeilyalueet, luontokeskukset, historiakohteet | 5 746 600 | 5 948 500 | 6 050 000 | 6 150 000 |
| Luontokeskusten, maastopalveluiden ja lupa-asiakkaiden asiakastyytyväisyys (1—5 arviointiasteikko) | 4,10 | 4,08 | 4,09 | 4,09 |
- — parantaa uhanalaisten ja luontodirektiivin lajien ja luontotyyppien sekä lintudirektiivin lajien suojelutasoa täydentämällä niitä koskevaa tietopohjaa ja kohdentamalla sen perusteella suojelutoimet mahdollisimman tehokkaasti
- — osallistuu merenhoidon suunnitteluun ja toimeenpanoon ja kehittää sisävesien monimuotoisuuden suojelua
- — toteuttaa Natura 2000 - ja muilla suojelualueilla hoito- ja ennallistamistoimia tavoitteena alueiden tilan, kytkeytyneisyyden ja ekosysteemipalveluiden toiminnan parantaminen. Metsähallitus seuraa tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta sekä vastaa koko suojelualueverkon tilan seurannasta
- — vastaa luonnonsuojelualueiden tietojärjestelmien kehittämisestä ja teknisestä ylläpidosta
- — ylläpitää ja hoitaa kulttuurihistoriallista kiinteistövarallisuutta valtion kiinteistöstrategian periaatteiden mukaisesti
- — luo edellytyksiä luontomatkailulle ja luonnon virkistyskäytölle parantamalla käytön kannalta keskeisten luonnonsuojelualueiden ja kulttuurihistoriallisten kohteiden palveluvarustusta, opastusta ja kulutuskestävyyttä sekä seuraa näiden alueiden taloudellista merkitystä ja muita hyötyjä
- — viestii luonnon monimuotoisuuden suojelusta ja käyttömahdollisuuksista edistäen luonnossa virkistäytymisestä koituvia myönteisiä vaikutuksia.
Metsähallituksen ympäristöministeriön toimialaan kuuluvista julkisista hallintotehtävistä arvioidaan Metsähallitukselle kertyvän tuloja arviolta 5 400 000 euroa, josta noin 300 000 euroa on tarpeettomien kiinteistöjen myyntituottoja.
Muut tunnusluvut
| 2016 toteutuma |
2017 toteutuma |
2018 arvio |
2019 esitys |
|
| Kansallispuistojen hoito (kpl) | 39 | 40 | 40 | 40 |
| Muiden luonnonsuojelualueiden hoito (kpl) | 674 | 763 | 1 100 | 1 500 |
| Kansallispuistojen hoito (ha) | 990 000 | 1 002 000 | 1 005 000 | 1 005 000 |
| Muiden luonnonsuojelualueiden hoito (ha) | 764 000 | 993 000 | 1 120 000 | 1 250 000 |
| Muiden luonnonsuojelukohteiden hoito (ha) | 1 045 000 | 821 000 | 705 000 | 570 000 |
| Erämaa-alueiden (12 kpl) hoito (ha) | 1 489 000 | 1 489 000 | 1 489 000 | 1 489 000 |
| Erityisesti suojeltavien lajien esiintymien suojelu (kpl) | 5 216 | 5 563 | 5 600 | 5 600 |
| Muiden uhanalaisten ja luontodirektiivilajien esiintymien suojelu (kpl) | 20 882 | 24 257 | 24 500 | 24 500 |
| Muinaisjäännösten lkm (kpl, Museoviraston rekisteri) | 2 267 | 2 269 | 2 269 | 2 269 |
| Suojeltujen rakennusten lukumäärä (kpl) | 356 | 383 | 383 | 383 |
| Luontokeskusten ja muiden asiakaspisteiden määrä (kpl) | 27 | 25 | 24 | 24 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kansallispuistojen ja eräiden virkistyskohteiden palveluvarustuksen parantaminen | -650 |
| Kertaluonteisen lisäyksen poisto (EK) | -900 |
| Korjausvelan vähentäminen | 1 500 |
| Matkailu 4.0 -hanke | -460 |
| Palkkausten tarkistukset | 343 |
| Yhteensä | -167 |
| 2019 talousarvio | 31 639 000 |
| 2018 I lisätalousarvio | 504 000 |
| 2018 talousarvio | 31 806 000 |
| 2017 tilinpäätös | 29 656 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)
Momentille esitetään 31,639 milj. euroa, joka on 167 000 euroa vähemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa.
Metsähallituksen Luontopalvelujen hoitovastuulla olevien kohteiden määrä on viime vuosina kasvanut nopeasti, kun uusia kansallispuistoja ja luontokohteita on perustettu ja sen hallintaan on siirretty mm. muilta valtion toimijoilta suuri määrä arvokasta kulttuuriperintöä, kuten linnoituksia. Myös kohteiden kävijämäärien kasvu jatkuu. Vuonna 2017 niihin tehtiin jo noin 6,7 miljoonaa käyntiä ja alueiden vaikutusten paikallistalouteen arvioidaan olleen noin 258 milj. euroa.
Valiokunta pitää myönteisenä, että esitykseen sisältyy 1,24 milj. euron lisäys Matkailu 4.0 -kärkihankkeeseen luontomatkailua edistäviin toimenpiteisiin ja 1,5 milj. euron lisämääräraha korjausvelan vähentämiseen. Valiokunta toteaa kuitenkin, että korjausvelka on niin mittava, että sen hoitaminen budjettirahoituksella on käytännössä hyvin haasteellista. Virkistys- ja matkailukäytössä olevien kohteiden osalta korjausvelan arvioidaan olevan noin 44 milj. euroa (josta 37,5 milj. euroa on ympäristöministeriön ja 6,7 milj. euroa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan vastuulla) ja kulttuuriperintökohteissa noin 72 milj. euroa1).
Valiokunta painottaa, että valtion talousarvion rahoituksella tulee ensisijaisesti keskittyä virkistys- ja matkailukäytössä olevien luontokohteiden perusrakenteiden, kuten opasteiden, autiotupien, pitkospuiden ja nuotiopaikkojen kunnossapitoon. Tämän lisäksi tulee aktiivisesti etsiä muita rahoitusmalleja. Esimerkiksi vuokrattavien kiinteistöjen osalta valiokunta pitää tärkeänä, että maaliskuun 2019 loppuun mennessä selvitetään mahdollisuudet pitkiin vuokrasopimuksiin nimellisellä vuokralla ja kiinteistön korjausvelvoitteella.
Valiokunta korostaa myös, että jatkossa uusia kohteita avattaessa tulee aina arvioida ja ottaa huomioon perustamiskustannusten lisäksi vuotuiset käyttö- ja ylläpitomenot. Kohteiden kunnosta ja samalla turvallisuudesta sekä palveluiden riittävyydestä ja korkeasta tasosta tulee huolehtia pitkäjänteisesti, jotta voidaan vastata kävijämäärien kasvuun ja kansainvälistymisen haasteisiin. Vain näin voidaan saavuttaa matkailu-, työllisyys- ja paikallistaloudelle tarjolla olevat merkittävät hyödyt.
Saimaannorpan suojelu.Valiokunta on huolissaan saimaannorpan suojelutyön rahoituksesta vuonna 2019. Metsähallitus on saanut työhön rahoitusta viimeiset viisi vuotta EU:n LIFE-rahastosta. Mahdollisen jatkohankkeen rahoituspäätös saadaan kuitenkin vasta siten, että toiminta käynnistyisi aikaisintaan syksyllä 2019, kun suojelutoimenpiteet tulisi tehdä pääosin jo keväällä. Metsähallituksen koordinoima suojelutyö on ollut tuloksellista. Saimaannorppakanta on saatu 40 vuoden pitkäjänteisellä työllä kasvamaan lähes 400 yksilöön. Viimeisimmässä uhanalaisuusarvioinnissa se luokiteltiin erittäin uhanalaiseksi, kun aiemmin luokitus oli kriittisesti uhanalainen.
Valiokunta lisää momentille yhteensä 3 730 000 euroa, josta osoitetaan
- — 200 000 euroa Aulangon näkötornin peruskorjaukseen
- — 400 000 euroa Liesjärven ja Torronsuon kansallispuistojen kehittämiseen ja korjausvelan vähentämiseen
- — 200 000 euroa Repoveden kansallispuistoon vain pitkospuiden, nuotio- ja taukopaikkojen sekä rantautumispaikkojen peruskorjauksiin ja kehittämiseen
- — 300 000 euroa Urho Kekkosen kansallispuistoon Nuorttijoen riippusillan rakentamiseen
- — 250 000 euroa Patvinsuon kansallispuiston ja Ruunaan luonnonsuojelualueen kehittämiseen ja korjausvelan vähentämiseen
- — 200 000 euroa Kurjenrahkan kansallispuiston kehittämiseen ja korjausvelan vähentämiseen
- — 130 000 euroa Hämeenkankaan monikäyttö- ja harjoitusalueen kehittämiseen ja korjausvelan vähentämiseen
- — 100 000 euroa Säpin majakan ylläpitoon ja alueen kehittämiseen
- — 100 000 euroa Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuiston kehittämiseen ja korjausvelan vähentämiseen
- — 100 000 euroa Lauhanvuoren kansallispuiston ja Katikan kanjonin kehittämiseen ja korjausvelan vähentämiseen
- — 150 000 euroa Helvetinjärven kansallispuiston kehittämiseen ja korjausvelan vähentämiseen
- — 300 000 euroa Seitsemisen kansallispuiston kehittämiseen ja korjausvelan vähentämiseen
- — 60 000 euroa Salamajärven kansallispuiston kehittämiseen ja korjausvelan vähentämiseen
- — 50 000 euroa Pyhä-Häkin kansallispuiston kehittämiseen ja korjausvelan vähentämiseen
- — 150 000 euroa Evon luonnonsuojelualueen kehittämiseen
- — 50 000 euroa Komion suojelualueen rakenteiden kehittämiseen sekä Melkuttimen ja Luutaharjun teiden perusparannukseen
- — 30 000 euroa Maskun Oukkulanlahden lintuvesialueen pitkospuiden ja lintutornin rakentamiseen
- — 360 000 euroa kansallispuistojen ja muiden luonnonsuojelukohteiden reitistöjen opasteisiin ja taukopaikkoihin
- — 300 000 euroa esteettömien luontokohteiden lisäämiseen Luontopalveluiden kohteisiin
- — 200 000 euroa autiotupien kehittämiseen ja korjausvelan vähentämiseen ja
- — 100 000 euroa saimaannorpan suojeluun.
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 35 369 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön ohjauksessa toteutettaviin Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin seuraavasti:
1) Metsähallituksen hallinnassa olevien kansallispuistojen, muiden luonnonsuojelualueiden ja -kohteiden, erämaa-alueiden sekä julkisten hallintotehtävien hallinnassa olevien kulttuurikohteiden käytön, hoidon, ennallistamisen, seurannan ja opastustoiminnan menoihin sekä yksityisten suojelualueiden hoitomenoihin
2) luonnonsuojelualueilla ja -kohteilla niiden suojelutarkoitusta palvelevaan rakentamiseen sekä olemassa olevien rakennusten, rakennelmien, teiden ja tieosuuksien perusparantamis-, korjaus-, kunnossapito- ja purkumenojen maksamiseen samoin kuin luonnonsuojelualueilla sijaitsevien tai niitä varten tarvittavien rakennusten ostamiseen
3) sellaisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankkimiseen, joiden taloudellinen käyttöaika on yli kolme vuotta.
Lisäksi Metsähallitus saa käyttää näihin julkisiin hallintotehtäviin Metsähallitukselle kertyvät sellaiset julkisten hallintotehtävien tulot, jotka kuuluvat ympäristöministeriön toimialaan.
Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös Matkailu 4.0 -hankkeeseen sisältyvien luontomatkailua edistävien toimenpiteiden toteuttamiseen.
Toiminnan vaikuttavuustavoitteet ympäristöministeriön toimialan osalta ovat:
- — Lajien ja luontotyyppien suojelutaso paranee tuoreen tiedon mukaan priorisoiduilla toimenpiteillä
- — Natura 2000- ja luonnonsuojelualueverkoston tila paranee kustannusvaikuttavin toimin
- — Kulttuurihistoriallisen kiinteistövarallisuuden arvo säilyy
- — Luonnossa virkistäytyminen lisää hyvinvointia ja luonnon arvostusta, jota tuetaan aktiivisella viestinnällä.
II lisätalousarvioesitys HE 5/2019 vp (19.6.2019)
Momentille myönnetään lisäystä 900 000 euroa.
Selvitysosa:Helsinki Biennalen myötä Helsingin kaupunki on nopeuttanut Vallisaaren vesi- ja viemäriverkoston rakentamisaikataulua, ja äskettäin tehdyn päätöksen mukaan Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) rakentaa vesi- ja viemäriverkoston Vallisaaren rantaan saakka jo syksyllä 2019. Helsingin ja HSY:n osuus kokonaisurakasta (vesi- ja viemäri Vallisaaren ja mantereen välillä) on n. 4,0 milj. euroa, Metsähallituksen luontopalvelujen osuus (vesi- ja viemärityöt itse Vallisaaressa) on n. 1,45 milj. euroa. Luontopalvelut on koonnut eri lähteistä omaa maksuosuuttaan varten n. 0,55 milj. euroa, mutta koko vesi- ja viemäriurakan itse Vallisaarta koskevan osan toteuttamiseksi Luontopalvelujen tarvitsema akuutti rahoitustarve on 0,9 milj. euroa. Hankkeen aikaistumisen johdosta määrärahan lisäys vuodelle 2019 huomioitaisiin valmisteltaessa vuoden 2020 talousarvioesitystä Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien osalta.
| 2019 II lisätalousarvio | 900 000 |
| 2019 talousarvio | 35 369 000 |
| 2018 tilinpäätös | 34 760 000 |
| 2017 tilinpäätös | 29 656 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 3/2019 vp (28.6.2019)
Momentille myönnetään lisäystä 900 000 euroa.
IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)
Momentille myönnetään lisäystä 78 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu eläkemaksurakenteen muutoksesta.
| 2019 IV lisätalousarvio | 78 000 |
| 2019 II lisätalousarvio | 900 000 |
| 2019 talousarvio | 35 369 000 |
| 2018 tilinpäätös | 34 760 000 |
| 2017 tilinpäätös | 29 656 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)
Momentille myönnetään lisäystä 78 000 euroa.
60. Siirto öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta annetun lain (894/1986) 7 §:n nojalla öljysuojarahastoon tehtävän siirron maksamiseen.
Selvitysosa:Öljyjätemaksuina kertyvistä varoista voidaan valtion talousarviossa siirtää osa öljysuojarahastoon käytettäväksi öljyn pilaamien maa-alueiden puhdistuskustannusten korvaamiseen. Korvausperusteista on säädetty tarkemmin öljysuojarahastosta annetun lain (1406/2004) 15 §:ssä.
Määräraha yhdessä momentin 35.10.65 määrärahan kanssa vastaa öljyjätemaksujen kertymää momentille 11.19.08.
| 2019 talousarvio | 3 000 000 |
| 2018 talousarvio | 3 000 000 |
| 2017 tilinpäätös | 3 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta annetun lain (894/1986) 7 §:n nojalla öljysuojarahastoon tehtävän siirron maksamiseen.
61. Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 15 542 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vesien- ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) nojalla vesien- ja merenhoitosuunnitelmien toimenpiteiden toteuttamisen avustamiseen
2) haja-asutuksen jätevesineuvontaan viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla valtioneuvoston asetuksen (157/2017) toimeenpanemiseksi
3) jätelain (1072/1993) 35 §:ssä ja jäteasetuksen (1390/1993) 4 luvussa tarkoitettujen valtion jätehuoltotöiden koordinoinnista ja pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamishankkeiden valmistelusta, toteuttamisesta ja seurannasta sekä pilaantuneiden maa-alueiden kunnostusavustusten myöntämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen
4) hankkeista aiheutuvien enintään 6 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen
5) ympäristövahinkojen ehkäisyn kannalta välttämättömiin toimiin
6) Puurakentamisen ohjelmaan, jolla lisätään puun tarjontaa ja monipuolista käyttöä, aiheutuvien menojen maksamiseen
7) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Määrärahasta rahoitettu, valtion työnä toteutettu ja valmistunut työ saadaan sopia luovutettavaksi kunnalle tai muulle yhteistyökumppanille. Samalla on sovittava niistä ehdoista, joita työn vastaanottajan on luovutuksen jälkeen noudatettava.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Vesiensuojelun tehostamisohjelma | 10 000 000 |
| Vesien- ja merenhoitosuunnitelmien toteuttaminen sekä haja-asutuksen jätevesineuvonta | 2 021 000 |
| Pilaantuneiden alueiden kunnostus | 1 521 000 |
| Puurakentamisen ohjelma | 2 000 000 |
| Yhteensä | 15 542 000 |
Määrärahasta käytetään 11 521 000 euroa vesien- ja merenhoidon käytännön toimenpiteiden toteuttamiseen, vesiensuojelun tehostamisohjelmaan, pohjavesien tilan parantamiseen sekä haja-asutuksen jätevesineuvontaan vesien hyvän tilan turvaamiseksi. Erityisesti heikentyneiden rannikkovesien ja jokien tilaa parannetaan. Julkisen ja yksityisen sektorin sekä järjestökentän yhteistyötä, verkostoja ja kumppanuuksia vahvistetaan. Samalla edistetään Suomen vesialan liiketoimintaa, kilpailukykyä ja vientimahdollisuuksia tukemalla uusien teknologioiden käyttöönottoa ja hyvien käytäntöjen jakamista. Lisäksi määrärahasta käytetään 500 000 euroa Lievestuoreenjärven Laajalahden kunnostushankkeeseen.
Määrärahasta käytetään 1 521 000 euroa valtion jätehuoltotöiden koordinoinnista sekä valtion jätehuoltotöinä toteutettavien pilaantuneiden maa- ja pohjavesialueiden tutkimus- ja kunnostushankkeiden teettämisestä tai avustamisesta aiheutuviin menoihin ympäristö- tai terveysriskien kannalta merkittävissä kohteissa, jotka ELY-keskukset ovat priorisoineet ja joiden toteuttamisesta Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vastaa keskitetysti. Määrärahaa voidaan käyttää myös ympäristövahinkojen ehkäisyn kannalta välttämättömien toimien rahoittamiseen tilanteissa, joissa valtio joutuu toiminnanharjoittajan maksukyvyttömyyden tai muun vastaavan syyn takia osallistumaan toissijaisesti esim. vaarallisten jätteiden tai kemikaalien poistamiseen kiinteistöltä.
Määrärahalla jatketaan puurakentamisen edistämistä pääministeri Sipilän hallitusohjelman kärkihanketoimenpiteenä luodun puurakentamisen ohjelman suunnitelman mukaisesti. Ohjelman jatkon rahoitus 2 000 000 euroa perustuu energia- ja ilmastostrategian toteuttamisen toimenpideohjelmaan. Vuonna 2019 toteutetaan mm. kehitystyötä liittyen puun käytön erityiskysymyksiin tiivistyvien kaupunkien rakentamisessa ja suurten puurakenteiden käytössä, sekä edistetään alueellisten osaamiskeskittymien muodostumista ja jatketaan muuttuneisiin rakennusmääräyksiin liittyvää viestintä- ja koulutustyötä.
Määrärahalla edistettäviä hankkeita rahoitetaan vähäisessä määrin lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan budjetoidusta momentin 32.01.02 määrärahoista lähinnä työmaiden työnjohdon palkkaus- ja muina kulutusmenoina.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Vesiensuojelun tehostamisohjelman toteuttaminen | 10 000 |
| Vesistökunnostushankkeet | -850 |
| Kärkihankerahoituksen päättyminen (HO 2015) | -2 200 |
| Yhteensä | 6 950 |
| 2019 talousarvio | 15 542 000 |
| 2018 I lisätalousarvio | -100 000 |
| 2018 talousarvio | 8 592 000 |
| 2017 tilinpäätös | 6 042 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)
Momentille esitetään 15,542 milj. euroa, joka on 6,950 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa.
Suurin osa momentin määrärahasta muodostuu vesiensuojelun tehostamisohjelman 10 milj. euron lisämäärärahasta. Määräraha on tarkoitus myöntää avustuksina hankkeisiin, joissa otetaan käyttöön etenkin ravinteiden ja haitallisten aineiden vesistökuormitusta vähentäviä ja raaka-aineiden talteenottoa kehittäviä menetelmiä. Avustusta myönnetään myös innovatiivisten vesiensuojelumenetelmien käyttöönottoon maatalouden vesiensuojelussa. Valiokunta korostaa, että määrärahan käyttöä on arvioitava ja koordinoitava tarkasti sekä valvottava, että toteutettavilla hankkeilla on todellista vaikuttavuutta.
Momentin määrärahalla on perusteltua avustaa lisäksi käytännön toimenpiteitä, jotka sisältyvät vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelmiin. Hankkeissa toteutetaan paikallisia vesiensuojelutoimenpiteitä usein kuntien, asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen yhteistyönä. Avustuksilla tuetaan myös rehevöityvien järvien ja merenlahtien tilaa ja vaelluskalojen luontaista lisääntymistä parantavia sekä lajien monimuotoisuuden kannalta tärkeiden vesien kunnostushankkeita.
Valiokunta pitää tarpeellisena edistää edelleen myös pohjavesien suojelua avustamalla kuntia laatimaan pohjavesialueiden suojelusuunnitelmia. Suunnitelmien avulla pyritään suojelemaan pohjavettä rajoittamatta tarpeettomasti muuta maankäyttöä. Samoin tarpeellisia ovat edelleen pilaantuneiden alueiden kunnostustoimenpiteet ja haja-asutuksen jätevesineuvonta.
Lisäksi momentille esitetään 2 milj. euroa puurakentamisen ohjelman jatkamiseen. Rahoituksen turvin on mahdollista toteuttaa kehitystyötä liittyen mm. puun käytön erityiskysymyksiin tiivistyvien kaupunkien rakentamisessa ja suurten puurakenteiden käytössä, alueellisten osaamiskeskittymien muodostumiseen sekä lisätä muuttuneisiin rakennusmääräyksiin liittyvää viestintä- ja koulutustyötä. Puurakentamista tulee edistää sekä uudis- että täydennysrakentamisessa. Valiokunta korostaa myös saavutettavia myönteisiä ilmasto- ja terveysvaikutuksia. Hiilensidonnan kannalta puun käytön pitäisi kohdistua mahdollisimman pitkäikäisiin tuotteisiin, kuten puurakentamiseen.
Valiokunta lisää momentille 480 000 euroa, josta osoitetaan
- — 200 000 euroa talousarvioaloitteen TAA 474/2018 vp perusteella Himanganjokisuun ruoppaukseen
- — 100 000 euroa Lappajärven Hietaojanlahden kunnostukseen
- — 100 000 euroa Evijärven kunnostukseen
- — 50 000 euroa Savonlinnan Mertajärven kunnostukseen ja
- — 30 000 euroa Perhon kunnan Jängänjärven kunnostukseen.
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 16 022 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vesien- ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) nojalla vesien- ja merenhoitosuunnitelmien toimenpiteiden toteuttamisen avustamiseen
2) haja-asutuksen jätevesineuvontaan viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla valtioneuvoston asetuksen (157/2017) toimeenpanemiseksi
3) jätelain (1072/1993) 35 §:ssä ja jäteasetuksen (1390/1993) 4 luvussa tarkoitettujen valtion jätehuoltotöiden koordinoinnista ja pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamishankkeiden valmistelusta, toteuttamisesta ja seurannasta sekä pilaantuneiden maa-alueiden kunnostusavustusten myöntämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen
4) hankkeista aiheutuvien enintään 6 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen
5) ympäristövahinkojen ehkäisyn kannalta välttämättömiin toimiin
6) Puurakentamisen ohjelmaan, jolla lisätään puun tarjontaa ja monipuolista käyttöä, aiheutuvien menojen maksamiseen
7) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Määrärahasta rahoitettu, valtion työnä toteutettu ja valmistunut työ saadaan sopia luovutettavaksi kunnalle tai muulle yhteistyökumppanille. Samalla on sovittava niistä ehdoista, joita työn vastaanottajan on luovutuksen jälkeen noudatettava.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
63. Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 26 630 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maa- ja vesialueiden sekä rakennusten ostamiseen ja lunastamiseen luonnonsuojelutarkoituksia varten sekä erämaa-alueisiin liitettävien alueiden ostamiseen
2) korvausten maksamiseen maanomistajille tai erityisen oikeuden haltijoille luonnonsuojelulain 24, 25, 29 ja 47 §:n mukaisten päätösten tai sopimusten aiheuttamista taloudellisista menetyksistä
3) Natura 2000 -verkoston toteuttamisesta aiheutuviin luonnonsuojelulain 53 §:n, maankäyttö- ja rakennuslain 197 §:n sekä yksityistielain 7 a §:n mukaan valtiolle määrättyihin korvauksiin
4) maa-aineslain 8 ja 26 §:n mukaisesti suojelusta aiheutuviin korvauksiin
5) luonnonsuojelulain 55 §:n 2 momentin mukaisiin haitankorvauksiin
6) valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin hankittavien alueiden tai yksityisiksi suojelualueiksi perustettavien alueiden arvioinnista, maanmittaustoimituksista ja hankintatehtävistä sekä yksityisten suojelualueiden merkinnästä aiheutuviin menoihin ja lisäksi ympäristöministeriön hallinnassa olevien alueiden kiinteistönhoidon menoihin ja mahdollisiin korvaustoimitusten kuluihin
7) enintään 80 000 euroa erikseen tehtävien yhteistoimintasopimusten perusteella maksettaviin palkkioihin, joilla edistetään maanomistajien tekemien Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) mukaisten tarjousten käsittelyä
8) koron maksamiseen jaksotetuille kauppahinnan ja korvausten maksuerille, jolloin koron suuruus on kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 95 §:n 1 momentin mukainen
9) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten maksamiin korvauksiin rauhoitettujen harvinaisten eläinten aiheuttamista vahingoista
10) kunnille ja kuntien virkistysalueiden hankintaa varten perustamille yhteisöille seudullisesti ja valtakunnallisesti merkittävien virkistysaluehankintojen tukemiseen valtionavustuslain nojalla. Hankintojen tulee edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua
11) metsätuhojen torjunnasta annetun lain perusteella luonnonsuojelualueelta tai luonnonsuojelutarkoitukseen hankitulta valtion alueelta levinneiden metsätuhojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta ja vahinkojen arvioinnista aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Valtioneuvoston vahvistamien luonnonsuojeluohjelmien, Natura 2000 -verkoston ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) toteuttamiseksi saa tehdä vuonna 2019 sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2019 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 10 000 000 euroa.
Selvitysosa:Hankkimalla maata valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin sekä korvausmenettelyllä toimeenpannaan pääasiassa valtioneuvoston vahvistamia luonnonsuojeluohjelmia, Natura 2000 -verkostoa, erityisesti suojeltavien lajien suojelua ja kaavojen suojelualuevarauksia. Lisäksi toteutetaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa (METSO). Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ohella Metsähallitus jatkaa suojelualuehankintoja tarvittaessa. Vuosina 1971—2017 on valtion omistukseen hankittu alueita luonnonsuojelutarkoituksiin yhteensä noin 415 600 hehtaaria ja perustettu yksityisiä suojelualueita korvausta vastaan kaikkiaan 191 000 hehtaaria.
METSO-ohjelman mukaisten metsäalueiden hankintaan ja korvauksiin varataan alustavasti 16 000 000 euroa. Virkistysalueiden hankinnan tukemiseen varataan 100 000 euroa. Määrärahasta 1 000 000 euroa voidaan tarvittaessa osoittaa Metsähallituksen käyttöön.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2020 | 2021 | 2022 | Yhteensä vuodesta 2019 lähtien |
|
| Vuoden 2019 sitoumukset | 5 000 | 3 000 | 2 000 | 10 000 |
| Menot yhteensä | 5 000 | 3 000 | 2 000 | 10 000 |
| 2019 talousarvio | 26 630 000 |
| 2018 talousarvio | 26 630 000 |
| 2017 tilinpäätös | 20 630 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)
Valiokunta on tyytyväinen, että maanomistajien vapaaehtoisiin suojelutarkoituksiin perustuva METSO-ohjelma on edennyt ympäristöministeriön hallinnonalalla aikataulussaan. Valtioneuvoston vuonna 2014 hyväksymän periaatepäätöksen mukaan tavoitteena on suojella 96 000 hehtaaria arvokkaita metsäalueita vuoteen 2025 mennessä. Syyskuussa 2018 tavoitteesta on toteutettu noin 70 prosenttia (66 830 hehtaaria).
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan momentin määrärahalla saavutetaan asetetut tavoitteet vuonna 2019. Ohjelman vuosittaista rahoitusta lisättiin kevään 2018 kehyspäätöksessä 3 milj. eurolla, jonka lisäksi talousarvioesitykseen sisältyy kuluvan vuoden tavoin erillinen 5 milj. euron lisärahoitus. METSO-ohjelman toteutukseen esitetään siten 16 milj. euroa. Kun huomioidaan aiempien vuosien siirtomäärärahat, vuonna 2019 ohjelmaan on käytettävissä yhteensä noin 25 milj. euroa.
Valiokunta toteaa kuitenkin, että vuodesta 2020 alkaen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää voimassaolevan kehyspäätöksen korottamista noin 5 milj. eurolla vuosina 2020—2025. Ilman korotusta ympäristöministeriön osalta kokonaistavoitteesta toteutuu noin 95 prosenttia.
Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa suo- ja kosteikkoalueiden suojeluun.
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 26 830 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maa- ja vesialueiden sekä rakennusten ostamiseen ja lunastamiseen luonnonsuojelutarkoituksia varten sekä erämaa-alueisiin liitettävien alueiden ostamiseen
2) korvausten maksamiseen maanomistajille tai erityisen oikeuden haltijoille luonnonsuojelulain 24, 25, 29 ja 47 §:n mukaisten päätösten tai sopimusten aiheuttamista taloudellisista menetyksistä
3) Natura 2000 -verkoston toteuttamisesta aiheutuviin luonnonsuojelulain 53 §:n, maankäyttö- ja rakennuslain 197 §:n sekä yksityistielain 7 a §:n mukaan valtiolle määrättyihin korvauksiin
4) maa-aineslain 8 ja 26 §:n mukaisesti suojelusta aiheutuviin korvauksiin
5) luonnonsuojelulain 55 §:n 2 momentin mukaisiin haitankorvauksiin
6) valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin hankittavien alueiden tai yksityisiksi suojelualueiksi perustettavien alueiden arvioinnista, maanmittaustoimituksista ja hankintatehtävistä sekä yksityisten suojelualueiden merkinnästä aiheutuviin menoihin ja lisäksi ympäristöministeriön hallinnassa olevien alueiden kiinteistönhoidon menoihin ja mahdollisiin korvaustoimitusten kuluihin
7) enintään 80 000 euroa erikseen tehtävien yhteistoimintasopimusten perusteella maksettaviin palkkioihin, joilla edistetään maanomistajien tekemien Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) mukaisten tarjousten käsittelyä
8) koron maksamiseen jaksotetuille kauppahinnan ja korvausten maksuerille, jolloin koron suuruus on kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 95 §:n 1 momentin mukainen
9) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten maksamiin korvauksiin rauhoitettujen harvinaisten eläinten aiheuttamista vahingoista
10) kunnille ja kuntien virkistysalueiden hankintaa varten perustamille yhteisöille seudullisesti ja valtakunnallisesti merkittävien virkistysaluehankintojen tukemiseen valtionavustuslain nojalla. Hankintojen tulee edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua
11) metsätuhojen torjunnasta annetun lain perusteella luonnonsuojelualueelta tai luonnonsuojelutarkoitukseen hankitulta valtion alueelta levinneiden metsätuhojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta ja vahinkojen arvioinnista aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Valtioneuvoston vahvistamien luonnonsuojeluohjelmien, Natura 2000 -verkoston ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) toteuttamiseksi saa tehdä vuonna 2019 sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2019 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 10 000 000 euroa.
65. Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta annetun lain 7 §:n nojalla öljyjätteistä ja niiden keräilystä, kuljetuksesta, varastoinnista ja käsittelystä aiheutuvien korvausten maksamiseen öljyjätemaksuina kertyvien varojen käytöstä öljyjätehuoltoon annetussa valtioneuvoston päätöksessä (1191/1997) tarkemmin säädetyin perustein.
Selvitysosa:Määräraha yhdessä momentin 35.10.60 määrärahan kanssa vastaa öljyjätemaksujen kertymää momentille 11.19.08.
| 2019 talousarvio | 1 000 000 |
| 2018 talousarvio | 1 000 000 |
| 2017 tilinpäätös | 1 000 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)
Määrärahaa ja vuosilta 2017 ja 2018 siirtynyttä määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta annetun lain 7 §:n ja valtionavustuslain (688/2001) nojalla valtionavustukseen öljyjätteiden keräilyyn, kuljetukseen ja varastointiin. Valtionavustusta voidaan myöntää noudattaen komission asetusta (EU) N:o 1407/2013 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen.
Valtionavustusta voidaan myöntää voiteluöljyjätehuoltoa harjoittaville yrityksille seuraaviin tarkoituksiin:
1) investointeihin öljyjätteen keräykseen, kuljetukseen tai varastointiin tarvittaviin laitteisiin tai välineisiin
2) kehitys- tai käynnistyshankkeisiin, jotka edistävät öljyjätteen keräämistä erityisesti kaupunkiseutujen ulkopuolelta tai erilaatuisten öljyjätteiden pitämistä erillään
3) öljyjätteen keräykseen liittyvään tiedotuskampanjaan, jolla edistetään tietoisuutta öljyjätteen talteenotosta ja toimittamisesta asianmukaisesti kerättäväksi.
Avustusta myönnetään 50 % investoinnin, hankkeen tai tiedotuskampanjan toteutuneesta arvonlisäverollisesta kokonaiskustannuksesta. Yhdelle yritykselle myönnettyjen vähämerkityksisten tukien kokonaismäärä voi kuitenkin olla enintään 200 000 euroa kolmen peräkkäisen verovuoden aikana. Valtionavustus maksetaan jälkikäteen toteutuneiden kustannusten perusteella.
Avustuksen perusteena oleviin kustannuksiin hyväksytään:
1) laitteiden tai välineiden hankinnasta ja asennuksesta aiheutuvat kustannukset
2) laitteiden tai välineiden käyttöönotosta ja sen edellyttämästä käyttöhenkilökunnan koulutuksesta aiheutuvat kustannukset
3) kehitys- tai käynnistyshankkeen tai tiedotuskampanjan toteuttamiseen osallistuvien henkilöiden kohtuulliset palkka- ja matkakustannukset
4) tiedotuskampanjaa varten tarvittavien tiedotusmateriaalien hankinnasta ja niiden esittämisestä tai levittämisestä aiheutuvat kustannukset.
Avustuksen myöntää ympäristöministeriö. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen hakijalle on myönnetty muuta avustusta samaan tarkoitukseen.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen.
Vuoden 2018 alussa sopimusperusteisesta öljyjätehuoltojärjestelmästä luovuttiin ja siirryttiin markkinaehtoisesti toimivaan öljyjätehuoltoon. Talousarvioesityksen perusteluissa viitataan öljyjätemaksulain 7 §:ään ja valtioneuvoston päätökseen. Valtioneuvoston päätös on sopimusperusteisuudesta luopumisesta johtuen vanhentunut eikä tue varojen käyttöä sopimusperusteisesta öljyjätehuollosta poikkeavaan valtiontukiohjelmaan. Markkinaehtoisen öljyjätehuollon vahvistamiseksi ympäristöministeriö on neuvotellut öljyjätehuollon kehittämistä koskevasta green deal -sopimuksesta voiteluöljytuotteiden valmistajia, maahantuojia, myyjiä ja käyttäjiä sekä voiteluöljyjätettä kerääviä, kuljettavia ja käsitteleviä yrityksiä edustavien yhdistysten kanssa. Koska sopimusperusteisesta öljyjätehuollosta on luovuttu, eikä öljyjätemaksuina kertyneitä varoja ole viime vuosina tarvittu sopimusperusteisen öljyjätehuollon järjestämiseen, ei öljyjätemaksun kerääminen tähän tarkoitukseen enää ole perusteltua. Ympäristöministeriö valmistelee öljyjätemaksulain kumoamista yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa. Ympäristöministeriö valmistelee ennen öljyjätemaksulain kumoamista kertyvien öljyjätemaksuvarojen hyödyntämistä uuteen valtiontukiohjelmaan. Valtiontukiohjelma olisi määräaikainen ja sen tavoitteena olisi yhdessä green deal -sopimuksen kanssa edistää öljyjätteen kattavaa markkinaehtoista valtakunnallista keräystä ja uudistamista.
Valtionavustusta voitaisiin myöntää voiteluöljyjätehuoltoa harjoittavalle yritykselle, joka on hyväksytty jätehuoltorekisteriin tai jolla on ympäristölupa öljyjätteen käsittelyyn. Valtionavustuksen saaminen edellyttäisi, että yritys on liittynyt green deal -sopimukseen tekemällä ympäristöministeriön hyväksymän yhteiskuntasitoumuksen öljyjätehuollon kehittämisestä.
| 2019 talousarvio | 1 000 000 |
| 2018 talousarvio | 1 000 000 |
| 2017 tilinpäätös | 1 000 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)
Ympäristöministeriön esityksestä valiokunta muuttaa momentin päätösosaa siten, että tukimäärä lasketaan arvonlisäverottomasta kokonaiskustannuksesta. Muutoksen myötä tuen saajan ei tarvitse soveltaa hankintalakia, koska tukimäärä ei ylitä 50 prosenttia hankinnan arvosta (laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016 5 §:n 1 momentin kohta 5).
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.
Määrärahaa ja vuosilta 2017 ja 2018 siirtynyttä määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta annetun lain 7 §:n ja valtionavustuslain (688/2001) nojalla valtionavustukseen öljyjätteiden keräilyyn, kuljetukseen ja varastointiin. Valtionavustusta voidaan myöntää noudattaen komission asetusta (EU) N:o 1407/2013 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen.
Valtionavustusta voidaan myöntää voiteluöljyjätehuoltoa harjoittaville yrityksille seuraaviin tarkoituksiin:
1) investointeihin öljyjätteen keräykseen, kuljetukseen tai varastointiin tarvittaviin laitteisiin tai välineisiin
2) kehitys- tai käynnistyshankkeisiin, jotka edistävät öljyjätteen keräämistä erityisesti kaupunkiseutujen ulkopuolelta tai erilaatuisten öljyjätteiden pitämistä erillään
3) öljyjätteen keräykseen liittyvään tiedotuskampanjaan, jolla edistetään tietoisuutta öljyjätteen talteenotosta ja toimittamisesta asianmukaisesti kerättäväksi.
Avustusta myönnetään 50 % investoinnin, hankkeen tai tiedotuskampanjan toteutuneesta arvonlisäverottomasta kokonaiskustannuksesta. Yhdelle yritykselle myönnettyjen vähämerkityksisten tukien kokonaismäärä voi kuitenkin olla enintään 200 000 euroa kolmen peräkkäisen verovuoden aikana. Valtionavustus maksetaan jälkikäteen toteutuneiden kustannusten perusteella.
Avustuksen perusteena oleviin kustannuksiin hyväksytään:
1) laitteiden tai välineiden hankinnasta ja asennuksesta aiheutuvat kustannukset
2) laitteiden tai välineiden käyttöönotosta ja sen edellyttämästä käyttöhenkilökunnan koulutuksesta aiheutuvat kustannukset
3) kehitys- tai käynnistyshankkeen tai tiedotuskampanjan toteuttamiseen osallistuvien henkilöiden kohtuulliset palkka- ja matkakustannukset
4) tiedotuskampanjaa varten tarvittavien tiedotusmateriaalien hankinnasta ja niiden esittämisestä tai levittämisestä aiheutuvat kustannukset.
Avustuksen myöntää ympäristöministeriö. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen hakijalle on myönnetty muuta avustusta samaan tarkoitukseen.
66. Kansainvälisen yhteistyön jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 1 826 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön toimialaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen ja sopimusten jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen sekä muihin kansainvälisten sitoumusten aiheuttamiin maksuihin ulkomaille.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Ilmasto ja ilmakehä | 530 000 |
| Ekosysteemipalvelut ja luonnon monimuotoisuus | 460 000 |
| Itämeri, vesistöt ja vesivarat | 590 000 |
| Materiaalitehokkuus ja kemikaalit | 190 000 |
| Asuminen ja rakennettu ympäristö | 2 000 |
| Muut maksut ulkomaille | 54 000 |
| Yhteensä | 1 826 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kansainvälinen musta hiili -aloite CCAC (siirto momentilta 35.01.01) | 100 |
| Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) jäsenmaksu (siirto momentille 30.01.66) | -86 |
| Yhteensä | 14 |
| 2019 talousarvio | 1 826 000 |
| 2018 talousarvio | 1 812 000 |
| 2017 tilinpäätös | 1 732 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 1 826 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön toimialaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen ja sopimusten jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen sekä muihin kansainvälisten sitoumusten aiheuttamiin maksuihin ulkomaille.
(70.) Alusinvestoinnit (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Arandan peruskorjauksen lisäkustannusten rahoittaminen | -800 |
| Arandan peruskorjauksen lisäkustannusten rahoittaminen (siirto momentille 35.01.04) | -300 |
| Tasomuutos | -3 000 |
| Yhteensä | -4 100 |
| 2018 talousarvio | 4 100 000 |
| 2017 tilinpäätös | 5 000 000 |