Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       10. Liikenneverkko
            20. Perusväylänpito

Talousarvioesitys 2017

10. LiikenneverkkoPDF-versio

Selvitysosa:Valtion liikenneverkko muodostuu maantieverkosta, rataverkosta ja vesiväylistä. Maantieverkon pituus oli 78 013 km, rataverkon pituus 5 962 km ja vesiväylien pituus 16 341 km vuoden 2015 lopussa. Vastaava väyläomaisuuden kirjanpitoarvo oli maantieverkon osalta 15 mrd. euroa, rataverkon osalta 4,4 mrd. euroa ja vesiväylien osalta 0,2 mrd. euroa. Väylien jälleenhankinta-arvo on moninkertainen.

Liikenneverkon tasearvio (milj. euroa)

  v. 2015 v. 2016 (arvio) v. 2017 (arvio)
       
Tie 14 974 14 842 14 731
Radat 4 440 4 564 4 677
Vesiväylät 189 210 229
Yhteensä 19 603 19 616 19 637

Maanteiden, rautateiden ja vesiväylien korjausvelka oli vuonna 2015 yhteensä noin 2,5 mrd. euroa. Korjausvelalla tarkoitetaan rahasummaa, joka tarvittaisiin väylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon. Perusväylänpidon määrärahasta 404 milj. euroa on hallituksen strategisten kärkihankkeiden korjausvelan vähentämiseen kohdennettua rahoitusta. Hyvä kunto tarkoittaa sellaista teknis-taloudellista tasoa, jolla väylän palvelutaso on väylän liikennemäärään ja merkittävyyteen nähden riittävä ja palvelutason ylläpitäminen ei tule kohtuuttoman kalliiksi.

Liikennevirasto vastaa valtion tie-, rata- ja vesiväyläverkosta sekä liikenteen palvelutason ylläpidosta valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Virasto ylläpitää ja kehittää liikennejärjestelmää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Virasto edistää liikenteen palveluja ja niiden markkinoiden toimivuutta.

Liikenneviraston rooli yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden ja hallinnonalan painopisteiden toteuttamisessa on:

  • — huolehtia siitä, että liikenneverkot vastaavat elinkeinoelämän ja kilpailukyvyn kannalta keskeisiin kuljetustarpeisiin ja mahdollistavat turvalliset, ympäristövastuulliset ja tarkoituksenmukaiset tavat liikkua
  • — toteuttaa toimenpiteitä, joilla väyläverkon korjausvelan kasvu pysäytetään hallitusti asiakastarpeet huomioiden
  • — varmistaa liikenneverkon toimintavarmuutta
  • — vähentää liikenteen fossiilisten polttoaineiden käyttöä parantamalla biotaloutta tukevaa väyläverkkoa
  • — parantaa väylänpidon energiatehokkuutta
  • — luoda edellytyksiä matkustajien liikkumis- ja tietopalvelujen kehittymiselle
  • — varmistaa edellytyksiä rautatieliikenteen kilpailun avaamiselle
  • — edistää liikenteen automatisaatiota
  • — avata ja hyödyntää viraston tuottamaan tietoa uusien liiketoimintamahdollisuuksien aikaansaamiseksi
  • — varmistaa viraston tietojärjestelmien ja tietoliikenteen tietoturva viraston tietovarantojen hyödyntämisen edistämiseksi.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti Liikennevirastolle vuodelle 2017 seuraavat keskeiset toiminnalliset tavoitteet, jotka tukevat pääluokkaperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita sekä hallinnonalalle asetettuja muita tavoitteita.

Tulostavoite 2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
       
TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA      
Liikenne- ja viestintäverkot      
Liikenneverkot vastaavat elinkeinoelämän ja kilpailukyvyn kannalta keskeisiin kuljetustarpeisiin ja mahdollistavat turvalliset, ympäristövastuulliset ja tarkoituksenmukaiset tavat liikkua.      
Tyytyväisyys tieverkon, rataverkon ja kauppamerenkulun väylien palvelutasoon toimivien kuljetusten mahdollistajana (asteikko 1—5) 3,0 - 3,1
Kansalaisten tyytyväisyys matkojen toimivuuteen (asteikko 1—5) 3,4 - 3,4
Radanpidosta johtuvat viivästykset lähijunaliikenteessä, % junista väh. 3 min. myöhässä (enintään) 2,7 1,5 1,5
Radanpidosta johtuvat viivästykset kaukojunaliikenteessä, % junista väh. 5 min. myöhässä (enintään) 5,6 4,0 4,0
Tieliikenteen henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemä väylänpidon toimin, kpl 13 15 15
Korjausvelan kasvu pysäytetään hallitusti asiakastarpeet huomioiden.      
Huonokuntoiset päällystetyt tiet, km (vilkasliikenteinen tieverkko/muu tieverkko) (enintään) 1 009/5 207 1 000/5 300 900/5 100
Huonokuntoiset maantie- ja ratasillat, kpl (enintään) 730 870 790
Rataverkon kuntoindeksi 95 97 97
Huonokuntoiset turvalaitteet rannikon ja sisävesien kauppamerenkulun väylillä, % (enintään) 10 10 9
Liikenneverkon toimintavarmuus paranee.      
Talvimerenkulun odotusaika, h (enintään) 4,97 3,5 3,5
Liikenteen energiareformi      
Vähennetään liikenteen fossiilisten polttoaineiden käyttöä parantamalla biotaloutta tukevaa väyläverkkoa sekä mahdollistamalla vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluverkko.      
Biotaloutta tukevan tieverkon parantaminen, km - 500 1 600
Soratiet kuntoluokissa huono ja erittäin huono, km (enintään) 2 850 2 900 2 850
TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS      
Tuottavuus ja kokonaistaloudellisuus      
Työn tuottavuuden kasvu, % 1,6 1,0 1,0
Kokonaistuottavuuden kasvu, % -2,9 0,2 0,2
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus, % 111 119 120

Liikenneviraston menot ja tulot (milj. euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Toimintamenot (01) 86,0 78,8 74,3
Tulot toiminnasta 1,6 1,0 1,1
Toimintamenot 87,6 79,7 75,4
— Hallinto 83,0 73,7 72,2
— T&K 4,6 6,0 5,2
Perusväylänpito (20) 971,0 1 061,4 1 279,0
Tulot 70,2 50,6 49,8
— Ratamaksu 39,2 41,0 38,8
— Muut tulot 31,0 9,6 11,0
Menot 1 041,2 1 112,0 1 328,8
Päivittäinen kunnossapito 375,4 396,5 406,2
— Hoito 327,8 331,4 339,6
— Käyttö 47,6 65,1 66,6
Ylläpito 385,1 374,2 357,2
— Korjaus 62,3 57,4 52,5
— Elinkaaren hallinta 308,8 300,3 288,2
— Omaisuuden hallinta 14,0 16,5 16,5
Parantaminen 122,9 65,2 79,7
— Liikenneväylien parantamisinvestoinnit 78,5 31,4 35,2
— Liikenteen hallinnan järjestelmät 18,9 21,8 22,5
— Suunnittelu 25,5 12,0 22,0
Liikenteen palvelut 157,8 181,1 181,7
— Liikenteen ohjaus ja informaatio 71,7 74,6 74,7
— Jäänmurto 34,6 51,0 52,1
— Maantielauttaliikenne 46,2 51,0 50,4
— Merikartoitus 5,3 4,5 4,5
Korjausvelan vähentäminen - 95,0 304,0
Kehittämisinvestoinnit (70, 76, 77, 78, 79) 610,8 540,0 469,2
Jäänmurtajan hankinta (70) 111,9 - -
Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (76) 23,6 35,0 35,0
Väyläverkon kehittäminen (77) 350,9 343,0 272,8
Eräät väylähankkeet (78) 22,7 56,0 54,4
Elinkaarirahoitushankkeet (79) 101,7 106,0 107,0
Nettomenot yhteensä 1 667,8 1 680,2 1 822,5
       
Bruttomenot yhteensä 1 739,6 1 731,7 1 873,4

Väylämaksulain mukaisen toiminnan tehtävien kehitys ja väylämaksutulot (11.19.06)

  2015
toteutuma
2016
arvio
muutos 2017
arvio
muutos
           
Väylämaksuilla katettava toiminta          
Ulkomaan tavaraliikenne rannikolla, milj. tonnia 87 913 89 000 1,2 % 91 000 2,3 %
Matkustajaliikenne, milj. matkustajaa 18,5 18,5 0,0 % 18,5 0,0 %
Väylämaksutuotot, 1 000 euroa 45 382 44 800 -1,3 % 46 200 3,1 %
Muut tuotot, 1 000 euroa 1 291 200 -84,5 % 200 0,0 %
Kustannukset, 1 000 euroa 74 863 90 302 20,6 % 95 720 6,0 %
Kustannusvastaavuus 62,3 % 49,8 % -12,5 %-yks. 48,5 % -1,3 %-yks.

01. Liikenneviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 74 313 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) lähialueyhteistyöhankkeiden menoihin

2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen.

Selvitysosa:Liikenneviraston tehtävänä on vastata liikenteen palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Virasto edistää toiminnallaan koko liikennejärjestelmän toimivuutta, liikenteen turvallisuutta, alueiden tasapainoista kehitystä ja kestävää kehitystä.

Liikenneviraston tehtävänä on muun muassa:

  • — vastata valtion tie- ja rataverkosta sekä hallinnoimistaan vesiväylistä ja niihin kohdistuvien toimien yhteensovittamisesta
  • — ylläpitää ja kehittää liikennejärjestelmää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa
  • — vastata merkittävien tiehankkeiden toteuttamisesta sekä ratojen ja vesiväylien suunnittelusta, ylläpidosta ja rakentamisesta
  • — vastata elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toiminnallisesta ohjauksesta toimialallaan ja tienpidon yhteensovittamisesta sanotuissa keskuksissa
  • — osallistua liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen
  • — huolehtia liikenteen hallinnasta ja sen kehittämisestä valtion liikenneväylillä ja meriliikenteessä
  • — turvata talvimerenkulun edellytykset
  • — kehittää ja edistää liikenteen palveluja ja niiden markkinoiden toimivuutta
  • — kehittää julkisen liikenteen toimintaedellytyksiä sekä liikennemuotojen edistämiseen tarkoitettuja avustuksia.

Liikenne- ja viestintäministeriön Liikennevirastolle vuodelle 2017 alustavasti asettamat keskeiset toiminnalliset tavoitteet on esitetty pääluokkaperustelujen yhteydessä.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Bruttomenot 87 682 79 737 75 413
Bruttotulot 1 638 960 1 100
Nettomenot 86 044 78 777 74 313
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 24 788    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 19 824    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Virkasiirto (siirto momentille 31.01.01) -112
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -66
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -33
Lomarahojen alentaminen (Kiky) -818
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -4
Palkkaliukumasäästö -210
Palkkausten tarkistukset -92
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -413
Toimintamenojen tuottavuussäästö -400
Toimintamenosäästö (HO 2015) -1 140
Työajan pidentäminen (Kiky) -579
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -88
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen -509
Yhteensä -4 464

2017 talousarvio 74 313 000
2016 II lisätalousarvio -512 000
2016 talousarvio 78 777 000
2015 tilinpäätös 81 080 000

20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 279 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väylien hoidosta, käytöstä sekä korjauksista, elinkaaren ja omaisuuden hallinnasta, suunnittelusta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä sekä liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä, merikartoituksesta ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen

2) tien- tai radanpitäjän tehtäviin liittyvän muun toimenpiteen kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin erillisten sopimusten mukaan

3) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina

4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

5) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja sekä väylänpidon vahingonkorvaustuloja.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa:Olemassa oleva liikenneverkko pidetään kunnossa perusväylänpidon toimin. Perusväylänpidon määrärahoilla rahoitetaan tien- ja radanpitoa sekä vesiväylänpitoa. Väylänpidossa priorisoidaan liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden vaatimat toimet sekä vuosina 2017—2019 korjausvelan kasvun pysäyttäminen ja velan hallittu vähentäminen huomioiden asiakkaiden, erityisesti elinkeinoelämän, tarpeet, liikenneturvallisuus sekä digitalisaation tuomat mahdollisuudet.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina 38,8 milj. euron ratamaksun perusmaksu ja muita väylänpidon tuloja (mm. kiinteistötulot ja kanavamaksut) 11,0 milj. euroa. Liikennevirasto tulouttaa lisäksi rataverolain perusteella momentille 11.19.03 yhteensä 5,2 milj. euroa rataveroa.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon myös hallituksen strategisten tavoitteiden mukainen korjausvelan vähentämisen lisärahoitus 304 milj. euroa, joka sisältää 100 milj. euroa hallitusohjelman mukaista kärkihankerahoituksen lisäystä ja 104 milj. euroa siirtona nimeämättömistä kehittämishankkeista perusväylänpitoon.

Väylänpito jaetaan päivittäiseen kunnossapitoon, ylläpitoon, parantamiseen sekä liikenteen palveluihin. Nämä on jaettu edelleen momentin päätösosassa mainittuihin osiin. Perusväylänpidon rahoituksesta noin 60 % on sidottu yli vuoden kestäviin indeksisidonnaisiin sopimuksiin.

Päivittäisellä kunnossapidolla (406 milj. euroa) varmistetaan liikenneverkon päivittäinen liikennöitävyys. Liikenneverkon hoitoon käytetään 340 milj. euroa ja nämä toimet priorisoidaan koko väylänpidossa. Väylien ja niiden laitteiden toiminnan energiakulut sekä sähkö- ja tietoärjestelmien tukipalvelut ovat yhteensä 66 milj. euroa.

Ylläpitoon käytetään 357 milj. euroa. Ylläpidolla korjataan liikenneverkon ja sen erityisrakenteiden kulumisesta ja ikääntymisestä aiheutuvia vaurioita ja uusitaan toimivuudeltaan heikkeneviä rakenteita. Liikenneverkon korjausvelka on pääosin aiheutunut ylläpidon toimenpiteiden riittämättömyydestä perusväylänpidon rahoitustason laskettua ja ostovoiman heiketessä. Suurin osa ylläpidon rahoituksesta käytetään elinkaaren hallintaan (288 milj. euroa). Toimet ovat väyläverkon osien tai suuren yksittäisen kohteen suunnitelmallista korjausta ja uusimista, ml. hankeohjelma pääratojen routa- ja pehmeikkökorjauksille. Näillä toimilla estetään kunnon heikkenemisen haittavaikutuksia liikenteelle ja parannetaan liikenteen turvallisuutta, sujuvuutta ja täsmällisyyttä.

Parantamiseen käytetään 80 milj. euroa ja sillä pidetään väylien palvelutaso lisääntyneen liikenteen ja maankäytön muutosten edellyttämällä tasolla. Liikenneväylien parantamisinvestoinneilla (35 milj. euroa) rahoitetaan pienehköjä rakennuskohteita ja niihin liittyvä hankesuunnittelu. Näihin kuuluvat mm. raakapuuterminaalien hankeohjelma (5 milj. euroa) ja raskaiden ajoneuvojen mitta- ja painokorotusten hankeohjelma (15 milj. euroa). Muu parantamisen rahoitus kohdentuu liikennekeskusten käyttämien järjestelmien pienimuotoiseen uusimiseen ja suunnitteluun (pl. hankesuunnittelu).

Liikennepalveluihin käytetään 182 milj. euroa. Liikennepalvelut muodostuvat liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta (75 milj. euroa, pääosin meri-, rautatie- ja tieliikenteen hallinta ja sen kehittäminen), jäänmurrosta (52 milj. euroa), maantielauttaliikenteestä (50 milj. euroa) ja merikartoituksesta (4,5 milj. euroa). Toimilla edistetään liikenteen, kuljetusten ja liikkumisen turvallisuutta, sujuvuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Jäänmurron menot on mitoitettu jäänmurtajien 650 toimintapäivän mukaan ja väylämaksulain mukaisten tehtävien kustannusvastaavuuden arvioidaan olevan 48,5 % vuonna 2017. Väylämaksun tarkoituksena on kattaa kauppamerenkulun väylien rakentamisesta, hoidosta ja ylläpidosta sekä alusliikennepalvelusta ja jäänmurtajien avustustoiminnasta aiheutuvat kustannukset. Väylämaksun tilapäinen puolitus on voimassa vuonna 2017.

Valtio tien- ja radanpitäjänä voi erillisen sopimuksen mukaisesti osallistua myös muun kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin, kun toimenpide liittyy tien- tai radanpitäjän tehtäviin. Kyse on erityistilanteista, joissa liikennejärjestelmän toimivuus tai turvallisuus edellyttävät tienpitäjän rahoitusta muualla kuin maantien tiealueella taikka radanpitäjän rahoitusta muualla kuin rautatiealueella, ja väylänpitäjä arvioi toimenpiteen tarpeelliseksi. Esimerkiksi aikaisemmin maantiealueelle rakennettujen niin sanottujen kylmien levähdysalueiden toteuttaminen on jatkossa mahdollista myös maantiealueen ulkopuolelle tienkäyttäjille suunnattujen palveluiden yhteyteen. Jatkossa mahdollista olisi myös radanpitäjän osallistuminen esimerkiksi rataverkkoa varten tarvittavan liityntäpysäköinnin järjestämiseen rautatiealueen viereisellä kiinteistöllä.

Perusväylänpidon menot ja tulot liikennemuodoittain vuosina 2015—2017 (milj. euroa)

  2015 toteutuma 2016 varsinainen talousarvio 2017 esitys
  bruttomenot bruttotulot nettomenot bruttomenot bruttotulot nettomenot bruttomenot bruttotulot nettomenot
                   
Tienpito 586 8 578 610 - 610 736 - 736
Radanpito 380 56 324 405 50 355 484 49 435
Vesiväylänpito 75 6 69 97 1 96 109 1 108
Yhteensä 1 041 70 971 1 112 51 1 061 1 329 50 1 279

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Helsinki-Turku nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu 10 000
Liikenneverkon korjausvelan vähentäminen 104 000
Liikenneverkon korjausvelan vähentäminen (kärkihanke) 100 000
Siltojen korjaukseen tehdyn kertaluonteisen lisäyksen vähennys -1 400
Tasomuutos 5 000
Yhteensä 217 600

2017 talousarvio 1 279 000 000
2016 I lisätalousarvio
2016 talousarvio 1 061 400 000
2015 tilinpäätös 940 702 000

35. Valtionavustus länsimetron rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 83 000 000 euroa.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Länsimetron jatkohankkeessa metron rakentamista jatketaan Espoon Matinkylästä Kivenlahteen asti. Avustus maksetaan Espoon kaupungille jälkikäteen edellisenä vuonna toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus maksetaan vuonna 2017 vuosina 2014—2016 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Länsimetron jatkohankkeen arvioidaan etenevän siten, että valtionavustusta maksetaan 83 milj. euroa vuonna 2017, 80 milj. euroa vuonna 2018, 65 milj. euroa vuonna 2019 ja 14 milj. euroa vuonna 2020. Avustuksen enimmäismäärä vuoden 2013 marraskuun MAKU-indeksin (136,72 pistettä 2005=100) kustannustasossa on 240 milj. euroa.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2017 2018 2019 2020 Yhteensä vuodesta 2017 lähtien
           
Matinkylä—Kivenlahti 83 000 80 000 65 000 14 000 242 000
Yhteensä 83 000 80 000 65 000 14 000 242 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos 62 150
Yhteensä 62 150

2017 talousarvio 83 000 000
2016 talousarvio 20 850 000
2015 tilinpäätös 88 713 000

41. Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa voidaan käyttää valtionavustuksen maksamiseen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisten lentoasemien toiminta- ja investointimenoihin.

Selvitysosa:Avustuksen myöntäminen muuhun kuin lennonvarmistus-, turva- tai vartiointitoimintaan edellyttää lisäksi Euroopan komissiolle tehtävää valtiontuki-ilmoitusta ja komission hyväksyntää lentoasemia ja lentoyhtiöitä koskevien valtiontukisuuntaviivojen (EUVL 2014/C 99/03) nojalla. Tällöin toimintaan myönnettävän avustuksen enimmäismäärä ja kriteerit riippuvat komission hyväksynnästä.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisen lisäyksen poisto -150
Yhteensä -150

2017 talousarvio 1 000 000
2016 talousarvio 1 150 000
2015 tilinpäätös 2 340 000

50. Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 13 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) ja asetuksen (1267/2000) mukaisten valtionavustusten maksamiseen yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen

2) tiekuntien neuvonnan ja opastamisen tukemiseen ja sitä tukevan materiaalin ja palveluiden tuottamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää yksityisten teiden kunnossapidon ja parantamisen tukemiseen. Määrärahaa käytetään tasa-arvoisen liikkumisen turvaamiseen sekä pysyvän asutuksen ja elinkeinoelämän tarvitsemien teiden avustamiseen.

Valtionavustus kohdistuu ensisijassa teiden parantamiseen sekä lauttojen käytön ja kunnossapidon tukemiseen. Valtionavustukseen oikeutettuja teitä on noin 55 000 km, ja niiden hoitamista varten on perustettu noin 16 000 tiekuntaa. Avustettavia erityiskohteita on noin 20 kappaletta.

Avustettavia kohteita ovat vain tien liikennöitävyyden kannalta kiireellisimmät siltojen ja suurien rumpujen parantamiset tai tien vaurioitumisen korjaamiset. Tuki voi olla korkeintaan 75 % toteutuneista hyväksytyistä kustannuksista. Tavanomaisissa tien parantamiskohteissa tuen osuus tällä hetkellä on 50 % ja eräissä merkittävimmissä siltakohteissa enintään 75 %. Kuntien tuki kyseisiin kohteisiin on vaihdellut välillä 0—20 %. Avustettaviin erityiskohteisiin käytettävä tuki on noin 2,3 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Lisäys yksityisteiden korjausvelkaan (HO 2015) 5 000
Yhteensä 5 000

2017 talousarvio 13 000 000
2016 talousarvio 8 000 000
2015 tilinpäätös 5 000 000

76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 34 997 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maantielain (503/2005) mukaisten maa-alueiden ja korvausten lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen

2) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen

3) maantietä tai rautatietä varten tarvittavien alueiden sekä tilusjärjestelyihin käytettävien vaihtomaiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tie- tai ratasuunnitelman hyväksymistä

4) ratalain (110/2007) mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden kauppahintojen ja korvausten maksamiseen sekä lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen

5) väylien ja muiden maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen maksamiseen

6) vesilain (587/2011) mukaisten korvausten maksamiseen.

Selvitysosa:Tiealueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin on tarkoitus käyttää 28 440 000 euroa, rata-alueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin 6 540 000 euroa sekä maa- ja vesialueiden hankintoihin ja korvauksiin 17 000 euroa.


2017 talousarvio 34 997 000
2016 talousarvio 34 997 000
2015 tilinpäätös 23 620 979

77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 272 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin

2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä.

Valtuus

Valtuus tehdä sitoumuksia uusiin väylähankkeisiin.

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja enintään taulukossa mainittu määrä:

Uudet väylähankkeet

  Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa)
   
Vt 4 Oulu—Kemi 125 000 000
Vt 5 Mikkeli—Juva 121 000 000
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie 198 000 000
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen 165 000 000

Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin.

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä:

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

  Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa)
   
Tiehankkeet  
Vt 6 Lappeenranta—Imatra 177 000 000
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti 80 000 000
Vt 5 Päiväranta—Vuorela 90 000 000
Vt 6 Joensuun kohta 47 100 000
E18 Haminan ohikulkutie 180 000 000
Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie 57 500 000
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie 75 500 000
E18 Koskenkylä—Kotka erillishanke 37 000 000
Vt 8 Turku—Pori 92 500 000
Länsimetron liityntäyhteydet 19 900 000
Vt 4 Rovaniemen kohta 25 000 000
Vt 5 Mikkelin kohta 27 000 000
Mt 101 Kehä I parantaminen 32 000 000
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta 76 000 000
Mt 148 parantaminen Keravan kohdalla 13 000 000
Vt 3 Arolammin eritasoliittymä 6 000 000
Kt 77 Viitasaari—Keitele 13 000 000
Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe 27 000 000
Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius 15 000 000
Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit 22 500 000
   
Ratahankkeet  
Rovaniemi—Kemijärvi, sähköistys 24 000 000
Kehärata 514 000 000
Pohjanmaan rata 674 000 000
Keski—Pasila, länsiraide 40 000 000
Riihimäen kolmioraide 10 000 000
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe 150 000 000
Pännäinen—Pietarsaari, sähköistys 4 000 000
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen 60 000 000
   
Vesiväylähankkeet  
Pietarsaaren meriväylä 11 400 000
Rauman meriväylä 28 000 000
Savonlinnan syväväylän siirtäminen 40 000 000
   
Yhteiset väylähankkeet  
Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet 168 000 000

Selvitysosa:Momentille budjetoidaan kaikki valtion suoralla talousarviorahoituksella toteutettavien väylähankkeiden määrärahat. Hankkeiden ulkopuoliset rahoitusosuudet otetaan huomioon momentilla 12.31.10 silloin, kun Liikennevirasto maksaa ensin ja laskuttaa ulkopuolista tahoa sen jälkeen. Vastaavasti tämän momentin määrärahatarve jää pienemmäksi. Ulkopuolisella rahoitusosuudella tarkoitetaan muiden tahojen osallistumista valtion vastuulle kuuluvien väylähankkeiden kustannuksiin.

Hanke-erittely

  Hyväksytty Valmis liikenteelle Sopimusvaltuus
milj. €
Ulkopuolisen rahoituksen osuus sopimusvaltuudesta
milj. €
Arvioitu käyttö
milj. €
Määräraha v. 2017
milj. €
Rahoitustarve myöhemmin
milj. €
               
Keskeneräiset väylähankkeet              
Tiehankkeet              
Vt 8 Turku—Pori LTA I 2013/ LTA II 2014 2018 92,5 2,5 83,1 6,9 -
Mt 101 Kehä I parantaminen TA 2014 2017 32,0   16,4 9,0 6,6
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta LTA I 2014 2018 76,0   47,7 24,0 4,3
Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe TA 2015 2017 27,0   15,0 12,0 -
Vt 8 Oulu—Kajaani—Vartius TA 2015 2017 15,0   10,0 5,0 -
Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit LTA I 2015 2017 22,5   17,5 5,0 -
               
Ratahankkeet              
Pohjanmaan rata TA 2011/ LTA III 2011/TA 2015 2017 674,0   646,7 27,3 -
Keski-Pasila, länsiraide TA 2014 2020 40,0   18,0 9,0 13,0
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe TA 2015 2020 150,0   32,0 43,0 75,0
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen TA 2016 2020 60,0   12,0 12,0 36,0
               
Vesiväylähankkeet              
Rauman meriväylä LTA II 2014/ LTA IV 2015 2017 28,0   19,0 9,0 -
Savonlinnan syväväylän siirtäminen TA 2015 2018 40,0   19,0 12,0 9,0
               
Yhteiset väylähankkeet              
Äänekosken biotuotetehtaan liikennejärjestelyt LTA I 2015/ TAE 2017 2018 168,0   67,7 66,4 33,9
Muu kehittämisen hankesuunnittelu         - 5,0 -
Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä     1 425,0 2,5 1 004,1 245,6 177,8
               
Uudet väylähankkeet              
Vt 4 Oulu—Kemi TA 2017 2021 125,0     7,0 118,0
Vt 5 Mikkeli—Juva TA 2017 2021 121,0     7,0 114,0
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie TA 2017 2021 198,0     8,2 189,8
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen TA 2017 2022 165,0     5,0 160,0
Uudet väylähankkeet yhteensä     609,0     27,2 581,8
Keskeneräiset ja uudet väylähankkeet yhteensä     2 034,0 2,5 1 004,1 272,8 759,6

Uusien hankkeiden perusteluina esitetään seuraavaa:

Vt 4 Oulu—Kemi

Hankkeen tavoitteena on parantaa yhteysvälin liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta, parantaa joukkoliikenteen toimintaolosuhteita sekä vähentää Oulun kohdan ruuhkia. Tavoitteena on myös parantaa elinkeinoelämän kuljetusten toimintavarmuutta.

Oulun kohdalla moottoritielle rakennetaan kolmannet kaistat ja kehitetään eritasoliittymiä. Meluntorjuntaa parannetaan. Kempeleeseen rakennetaan uusi eritasoliittymä. Haukiputaan kohdalla moottoriliikennetie rakennetaan moottoritieksi välillä Kello—Haukipudas ja keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi välillä Haukipudas—Räinänperä. Väliä Ii—Simon Maksniemi parannetaan mm. ohituskaistaratkaisuin.

Hankkeen kustannusarvio on 155 milj. euroa, josta valtion rahoitusosuus on 125 milj. euroa ja kuntien rahoitusosuus 30 milj. euroa (MAKU 2010: 130). Oulun kohdan H/K-suhde on 1,9 ja Haukiputaan kohdan H/K-suhde on 2,2.

Vt 5 Mikkeli—Juva

Hankkeen tavoitteena on parantaa tavara- ja henkilöliikenteen turvallisuutta ja toimintavarmuutta sekä kehittää valtatieyhteyden laatua. Hanke mahdollistaa maankäytön kehittämistä Mikkelin seudulla. Hankkeessa Tuppurala—Nuutilanmäki väli rakennetaan keskikaiteelliseksi tieksi uuteen maastokäytävään. Lisäksi Nuutilanmäki—Juva välille tehdään turvallisuutta ja toimintavarmuutta parantavia toimenpiteitä. Kustannusarvio on 121 milj. euroa (MAKU 2010: 130), joka sisältää kuntien osuuden. Hankkeen H/K-suhde on 1,8.

Vt 12 Lahden eteläinen kehätie

Hankkeen tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta, vähentää oleellisesti nykyisen tien varren haittoja sekä edistää maankäytön ja elinkeinoelämän kehittämistä koko Lahden seudulla.

Hanke sisältää vt 12 parantamisen uuteen maastokäytävään Soramäen ja Okeroisten välillä kaksikaistaiseksi 1-ajorataiseksi tieksi sekä Okeroisten ja Kujalan (vt 4) välillä nelikaistaiseksi valtatieksi. Myös Lahden eteläistä sisääntulotietä (mt 167) parannetaan. Lisäksi tehdään tarvittavia tunneli-, tie-, katu- ja kevyen liikenteen järjestelyjä, meluntorjuntaa ja pohjavedensuojausta. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 275 milj. euroa (MAKU 130, 2010=100). Tehdyn aiesopimuksen mukaan valtion osuus 198 milj. euroa ja kuntien osuus 77 milj. euroa (28 %). H/K suhde on noin 2,0.

Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen

Hankkeen tavoitteena on parantaa teollisuuden kuljetusten kannalta tärkeän rataosan välityskykyä ja tavaraliikenteen toimintaedellytyksiä sekä parantaa henkilöliikenteen palvelutasoa ja häiriötilanteiden hallintaa.

Hanke sisältää kaksoisraideosuuden rakentamisen välille JoutsenoImatra. Rataosan Luumäki—Imatra käyttöikänsä päässä olevaa päällysrakennetta uusitaan. Lisäksi tehdään muita ratayhteyden parannustoimia kuten raiteenvaihto- ja liikennepaikkamuutoksia, siltaratkaisuja sekä meluntorjuntaa.

Hankkeen kustannusarvio on 165 milj. euroa (MAKU 2010: 130). Hankkeen H/K-suhde on 0,7. H/K-suhde ei sisällä häiriöherkkyyden ja täsmällisyyden parantamisen hyötyjä.

Aikaisemmin päätetyn hankkeen valtuuden tarkistus:

Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet

Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet -hankkeen sopimusvaltuuden korotustarve aiheutuu Äänekoski—Jyväskylä—Tampere -ratayhteyden vanhojen ratarakenteiden ja laitteiden korjaustarpeista, joita ei ollut tiedossa hankkeesta päätettäessä. Valtuuden korotuksen aiheuttama määrärahatarve vuodelle 2017 on 10 milj. euroa.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2017 2018 2019 2020— Yhteensä vuodesta 2017 lähtien
           
Keskeneräiset väylähankkeet 240 600 118 450 49 348 10 000 418 398
Uudet väylähankkeet 27 200 169 200 159 400 253 200 609 000
Menot yhteensä 267 800 287 650 208 748 263 200 1 027 398

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 336,5 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Väylähankkeiden määrärahatarpeiden muutos -80 230
Äänekosken biotuotetehtaan liikeneyhteydet, valtuuden tarkistuksesta aiheutuva lisäys 10 000
Yhteensä -70 230

2017 talousarvio 272 800 000
2016 II lisätalousarvio 4 699 000
2016 talousarvio 343 030 000
2015 tilinpäätös 358 857 000

78. Eräät väylähankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 54 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin. Ulkopuolisten rahoittajien suorittamat ja valtion jälkikäteen maksamat rahoitusosuudet budjetoidaan maksuperusteisina.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa:Momentille budjetoidaan ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet väyläverkon kehittämishankkeiden valtion menoista. Ulkopuolisten rahoittajien (esim. kunnat ja yritykset) rahoitusosuudet budjetoidaan momentille sen mukaisesti, milloin valtio maksaa ne rahoittajille takaisin.

Hanke-erittely

  Hyväksytty Valmis liikenteelle Sopimusvaltuus
milj. €
Arvioitu käyttö
milj. €
Määräraha v. 2017
milj. €
Rahoitustarve myöhemmin
milj. €
             
Keskeneräiset väylähankkeet            
Tiehankkeet            
Vt 12 Tampereen rantaväylä TA 2012/LTA 2013/LTA II 2016 2017 66,0 33,0 33,0 -
E18 Kehä III, 2. vaihe TA 2013/LTA 2013 2016 110,0 69,5 14,0 -
Fennovoiman tieyhteys TA 2015 2015 7,4 - 7,4 -
Yhteensä     183,4 102,5 54,4 -

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2017 Yhteensä vuodesta 2017 lähtien
     
Ennen vuotta 2017 tehdyt sitoumukset 54 400 54 400

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 29,4 milj. euroa. Valtuuksien uusiminen aiheutuu hankkeiden etenemisen mukaan tehtävistä sopimuksista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Väylähankkeiden määrärahatarpeiden muutos -1 600
Yhteensä -1 600

2017 talousarvio 54 400 000
2016 II lisätalousarvio 2 000 000
2016 talousarvio 56 000 000
2015 tilinpäätös 22 100 000

79. Elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 107 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta elinkaarihankkeina aiheutuviin menoihin.

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa:Momentille budjetoidaan kaikkien elinkaarihankkeiden valtion rahoitusosuuden edellyttämät määrärahat. Vuonna 2017 momentilta rahoitetaan kolmea elinkaarihanketta.

Hanke-erittely

  Hyväksytty Valmis liikenteelle Sopimusvaltuus
milj. €
Arvioitu käyttö
milj. €
Määräraha v. 2017
milj. €
Rahoitustarve myöhemmin
milj. €
             
Keskeneräiset elinkaarihankkeet            
E18 Muurla—Lohja LTA I 2004 2008 700,0 326,3 43,0 330,7
E18 Koskenkylä—Kotka TA 2010 2014 650,0 155,3 49,5 445,2
E18 Hamina—Vaalimaa TA 2014 2018 660,0 14,6 14,5 630,9
Yhteensä     2 010,0 496,2 107,0 1 406,8

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

2017 2018 2019 2020— Yhteensä vuodesta 2017 lähtien
           
Ennen vuotta 2017 tehdyt sitoumukset 107 000 123 000 114 000 1 162 800 1 406 800

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 293,3 milj. euroa. Valtuuksien uusiminen aiheutuu hankkeiden etenemisen mukaan tehtävistä sopimuksista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Väylähankkeiden määrärahatarpeiden muutos 1 030
Yhteensä 1 030

2017 talousarvio 107 000 000
2016 II lisätalousarvio 3 056 000
2016 talousarvio 105 970 000
2015 tilinpäätös 100 992 000