Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2017
   Yleisperustelut
        1. Yhteenveto
     2. Talouden näkymät
     3. Hallituksen finanssipolitiikka
     4. Talousarvioesityksen tuloarviot
     5. Talousarvioesityksen määrärahat
     6. Hallinnon kehittäminen
          6.1. Hallinnon toimintatapojen, rakenteiden ja prosessien kehittäminen
          6.2. Julkisen hallinnon ICT-toiminnan kehittäminen
          6.3. Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikka
     7. Kuntatalous
     8. Budjetin ulkopuolinen valtiontalous
     9. Valtion tuotto- ja kululaskelma ja tase
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut

Talousarvioesitys 2017

6.3. Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikkaPDF-versio

Valtion budjettitalouden piirissä työskentelee v. 2017 n. 71 500 henkilöä ja työvoimakustannukset ovat n. 4,1 mrd. euroa.

Valtion sopimusratkaisu sopimuskaudelle 1.2.2017—31.1.2018 on kilpailukykysopimuksen mukainen. Valtion virka- ja työehtosopimukseen sisältyy lomarahan määräaikainen alentaminen 30 %:lla vuosina 2017—2019 sekä vuosittaisen työajan pidentäminen 24 tunnilla säännöllisiä työaikoja korottamalla 1.2.2017 lukien. Sopimukseen ei sisälly palkkojen tarkistuksia. Vuonna 2017 lomarahojen alentaminen vähentää virastojen kustannuksia keskimäärin 1,6 %:lla eli yhteensä 56 milj. eurolla ja työajan pidentäminen 1,1 %:lla eli 38 milj. eurolla. Kilpailukykysopimukseen liittyy hallituksen toimenpiteinä työnantajien sairasvakuutusmaksun ja eläkemaksun alentaminen. Näistä johtuvat virastojen menosäästöt ovat yhteensä 34 milj. euroa. Kilpailukykysopimuksesta ja siihen liittyvistä hallituksen toimenpiteistä johtuvat edellä sanotut menosäästöt v. 2017 ovat yhteensä 127 milj. euroa ja ne on otettu huomioon vähennyksinä virastojen toimintamenoissa.

Kevään 2014 julkisen talouden suunnitelman ja valtioneuvoston 28.5.2014 antaman päätöksen mukaan valtion palkkaliukuma rajoitetaan muiden työmarkkinoiden keskimääräiselle tasolle. Tästä johtuva säästö on vuoden 2017 osalta toteutettu vähentämällä virastojen budjettirahoitteisia määrärahoja yhteensä 13 milj. eurolla.

Valtion henkilöstöpolitiikan tavoitteena on kilpailukyvyn vahvistaminen työnantajana ja henkilöstövoimavarojen joustava ja tarkoituksenmukainen käyttö valtionhallinnon sisällä. Valtion virkamieslain muutosesitys henkilöstövoimavarojen joustavammasta käytöstä (HE 90/2016 vp) on annettu eduskunnalle. Esityksen tavoitteena on asiantuntijuuden hyödyntäminen nykyistä joustavammin hallinnonalojen ja virastojen välillä sekä työtehtävien määrän tasaaminen suuntaamalla henkilöstövoimavaroja tilapäisesti tarpeiden mukaisesti. Virkamieslakiin esitetään lisättäväksi myös säännös karenssisopimuksesta, palvelussuhteen jälkeiseen aikaan sijoittuvasta erityisestä rajoitusajasta ja sen ajalta maksettavasta korvauksesta. Esityksen mukaan arkaluontoista tai merkittävää taloudellista arvoa omaavia tietoja käsitteleville virkamiehille voitaisiin asettaa sopimuksella enintään 12 kuukauden pituinen määräaika, jonka aikana ehdollisesti rajoitetaan virkamiehen oikeutta siirtyä toisiin tehtäviin.

Työelämän laatua, työn tuottavuutta sekä henkilöstön työhyvinvointia ja osaamista kehitetään yhteistyössä muiden työmarkkinatoimijoiden kanssa. Valtio tukee myös työnantajana kansantalouden kehitysedellytyksiä pidentämällä työuria valtionhallinnossa. Henkilöstön eläkkeellesiirtymisikä on noussut viime vuosina ja työhyvinvointi on jatkuvasti parantunut työtyytyväisyyttä ja sairauspoissaolojen kehitystä kuvaavien mittarien valossa.

Valtiokonttori tekee valtiovarainministeriön pyynnöstä selvityksen valtion henkilöstöjohtamisen ja valtion henkilöstön osaamisen vahvistamisesta 30.9.2016 mennessä. Selvitys on osa hallitusohjelman mukaista Johtamisen ja toimeenpanon parantaminen -kärkihanketta.

Valtionhallinnon johtamisen kehittämisen yleisiä lähtökohtia ovat poikkihallinnollisuus, ammattimainen ja tuloksellinen johtaminen sekä hallinnon tuottavuus ja kestävä kehitys. Osana hallituksen kärkihankkeen toteutusta vahvistetaan hallinnonalojen rajat ylittävää, tietoon perustuvaa johtamista ja toimeenpanoa.

Johtajien eläkepoistuma on lähivuosina nopeaa, joten valtiolle on työnantajana tärkeää kyetä hankkimaan palvelukseensa, kehittämään ja kannustamaan päteviä johtajia. Tätä tuetaan uuden ylimmän johdon virka- ja tehtävärakenteen käyttöönotolla, määräaikaisilla johtamistehtävillä, johdon liikkuvuudella ja kehittämistoimilla. Valtiovarainministeriö vahvistaa tukitoimintoa, jonka tehtävänä on uusien johtamismallien ja yleisen johtajapolitiikan valmistelu, johdon valintamenettelyjen ja -kriteerien yhdenmukaistaminen ja palvelussuhteiden hallinta, urahallinnan ja ammatillisen kehittymisen tuki sekä johtamisen arvioinnin ja suorituksen johtamisen kehittäminen. Käytännön tukitoimia ovat muun muassa avautuvista tehtävistä viestintä, tehtävästä toiseen siirtymisen tuki sekä yhteisen valmennuksen ja verkostojen koordinointi.

Valtionhallinnon viranomaisten ja virkamiesten toiminnan eettisyys on keskeinen asia valtion toimintojen julkisen luotettavuuden kannalta. Virkamiesetiikan korkeaa tasoa edistetään parhaiten arvopohjaisella johtamisella ja ennakoivalla lähestymistavalla. Tätä kehitystä vahvistamaan valtiovarainministeriö on asettanut pysyvän neuvoa-antavan virkamieseettisen neuvottelukunnan.

Budjettitalouden henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja vuosina 2014—2017

Tunnusluku2014201520161)20171)
     
Henkilöstön lukumäärä78 80073 70072 60071 500
Muutos edell. vuodesta, %-3,0-6,5-1,5-1,5
Henkilötyövuodet, lukumäärä78 60073 10072 00070 900
Muutos edell. vuodesta, %-2,2-7,0-1,5-1,5
Palkkasumma, milj. euroa3 7553 5203 5093 365
Työvoimakustannukset, milj. euroa4 6934 3894 3044 082
Keskimääräinen kokonaisansio euroa/kk/henkilö3 8453 9003 9453 965
Palkkojen sivukulut, %61,760,057,452,6
Valtion maksamat kaikki eläkemenot, milj. euroa4 3444 4314 4874 576
Naisten osuus, %48,648,848,848,8
Henkilöstön keski-ikä, vuotta46,346,446,446,3

1) Vuosien 2016 ja 2017 tiedot ovat arvioita. Vuosina 2016 ja 2017 on otettu huomioon tuottavuuden parantamisen mahdollistamat valtion henkilöstön vähenemiset, palkkaliukumasäästöt ja kilpailukykysopimuksesta tehdyn valtion sopimusratkaisun kustannuksia alentavat vaikutukset.