Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tulli
         20. Palvelut valtioyhteisölle
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         90. Kuntien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

90. Kuntien tukeminenPDF-versio

Selvitysosa:Kunnan peruspalvelujen valtionosuudella ja verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella pyritään turvaamaan kuntien mahdollisuudet pitää yllä riittävät peruspalvelut eri osissa maata ja tasapainottamaan kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja niiden kokonaisrahoitusta alueittain ja kuntaryhmittäin. Valtionosuuden perusteena olevat laskennalliset kustannukset perustuvat keskeisesti ikäryhmittäisiin kustannuksiin ja sairastavuuteen. Sairastavuuskertoimen osatekijöitä ovat terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuolto. Muita laskennallisten kustannusten määräytymistekijöitä ovat työttömyyskerroin, vieraskielisyyskerroin, kaksikielisyys, saaristoisuus, asukastiheyskerroin ja koulutustaustakerroin.

Kriteerien toinen osa muodostuu lisäosista, jotka ovat saamelaisten kotiseutualueen kunnan, syrjäisyyden ja työpaikkaomavaraisuuden lisäosat.

Kuntien yhdistymisavustuksilla edistetään vapaaehtoiselta pohjalta kuntien yhdistymisiä sekä muita sellaisia kunta- ja seuturakenteen muutoksia, jotka edesauttavat laadukkaiden ja tasavertaisten kunnallisten peruspalvelujen tuottamista taloudellisemmin.

Keskeiset uudistukset

Hallitusohjelman mukaisesti omais- ja perhehoidon kehittämiseen osoitetaan lisärahoitusta. Vanhuspalvelujen henkilöstömitoitusta tarkistetaan tavoitteena kuntien kustannusten vähentäminen. Vanhuspalvelulaista poistetaan eräitä osatehtäviä. Iäkkäiden kotihoidon palveluvalikoimaa laajennetaan. Erikoissairaanhoidon järjestämistä tehostetaan muun muassa uudistamalla terveydenhuollon päivystystoimintaa, keskittämällä perustason kiireellistä ilta- ja viikonloppuvastaanottoa, vähentämällä erikoissairaanhoidon vuodeosastohoitoa ja uudistamalla ensihoitoa.

Vuonna 2017 perustoimeentulotuen laskenta ja maksatus siirretään Kansaneläkelaitokselle.

Maakuntien perustamisen valmistelu käynnistetään.

Vaikuttavuustavoitteet

Ehkäisevän toiminnan tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisy, väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen sekä ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantaminen. Tavoitteisiin pyritään johtamista ja rakenteita kehittämällä sekä tuottamalla ja levittämällä työvälineitä ja hyvän toiminnan malleja kuntien käyttöön. Vaikuttavuustavoitteita kuvataan tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokkaan kuuluvassa luvussa 33.60.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa. Peruspalveluja vahvistetaan ja uudistetaan, ikäihmisille turvataan ihmisarvoinen vanhuus sekä panostetaan mielenterveys- ja päihdepalveluihin.

Kuntien järjestämän esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen ja kulttuuritoimen lähtökohtana on koulutuksen perusturvan sekä kirjasto- ja kulttuuripalvelujen takaaminen ja vahvistaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta koko maan kattavasti. Kunnille myönnettävän rahoituksen keskeisiä tavoitteita ovat sivistyksellisten perusoikeuksien turvaaminen jokaiselle oppilaalle ja opiskelijalle hänen kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaan sekä osana kansalaisten sivistyksellisiä oikeuksia turvata jokaiselle mahdollisuus kehittää itseään koko maan kattavilla kirjasto-, tieto- ja kulttuuripalveluilla sekä varmistaa väestön tasavertainen tiedon ja kulttuurin saatavuus.

Taiteen perusopetuksen tavoitteena on tarjota kunnan asukkaille mahdollisuus osallistua taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla.

Laskennallisten kustannusten laskennassa käytettäviä tietoja

  2016
arvio
2017
arvio
     
Laskennalliset kustannukset    
0—5-vuotiaat euroa/asukas 8 675,06 8 346,36
6-vuotiaat euroa/asukas 9 196,48 8 867,40
7—12-vuotiaat euroa/asukas 7 543,09 7 430,66
13—15-vuotiaat euroa/asukas 12 946,42 12 756,32
16—18-vuotiaat euroa/asukas 4 129,97 4 066,31
19—64-vuotiaat euroa/asukas 1 063,97 1 046,62
65—74-vuotiaat euroa/asukas 2 183,79 2 117,97
75—84-vuotiaat euroa/asukas 5 905,02 5 735,98
85-vuotiaat ja vanhemmat euroa/asukas 19 799,69 19 301,29
Sairastavuuden mukaan 1 167,69 1 159,26
Työttömyysasteen mukaan euroa/asukas 90,73 90,09
Kaksikielisyyden mukaan euroa/asukas 279,77 277,75
Vieraskielisyyden mukaan euroa/asukas 1 965,15 1 950,95
Asukastiheyden mukaan euroa/asukas 39,54 39,24
Saaristoisuuden mukaan euroa/asukas 385,06 382,29
Koulutustaustan mukaan euroa/asukas 425,26 422,20
     
Lisäosat    
Syrjäisyys euroa/asukas 208,16 206,70
Saamelaisten kotiseutualueen kunnat euroa/asukas 2 643,84 2 625,33
Työpaikkaomavaraisuus euroa/asukas 63,17 62,73

20. Valtion, maakuntien ja kuntien yhteisen tietohallinnon ja tiedon hallinnan kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kuntien informaatioteknologiaan kohdennettuihin, kuntien tietovarantojen hyväksikäytön edellytyksiä parantaviin kehittämishankkeisiin sekä tietoteknisten palvelujen järjestämiseen ja jo toteutettujen ratkaisuiden käyttöönoton tukemiseen

2) harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin sekä EU:n hyväksymien ja rahoittamien hankkeiden maksamiseen

3) muuhun yhteiseen julkisen tietohallinnon kehittämiseen

4) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelmaan, kuntien tehtävien digitalisoinnin edistämiseen sekä maakuntahallinnon ja hallinto- ja palvelurakenteiden tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvään kehittämiseen ja kehittämishankkeisiin

5) maakuntahallinnon perustamisen valmistelun aiheuttamiin hallinto- ja palvelurakenteiden tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvään kehittämiseen ja kehittämishankkeisiin

6) käyttöönottoihin ja palvelujen kehittämisen aikaiseen ylläpitoon.

Selvitysosa:Määrärahalla tuetaan maakuntahallinnon perustamisen valmistelua ja väliaikaishallinnon ICT-muutostuen valmistelua sekä tuetaan ja nopeutetaan kuntien tietohallintokehitystä tavoitteena parantaa tuottavuutta sekä edistää kuntien ja julkishallinnon yhteisiä informaatioteknologian kehittämishankkeita sekä sähköisten toimintatapojen käyttöönottoa. Määrärahaa käytetään Julkisen hallinnon suositusten ja lakiin julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta (634/2011) perustuvien standardien laadintaan sekä muuhun yhteiseen julkisen hallinnon tietohallinnon kehittämistoimintaan. Määrärahalla voidaan tukea ja edistää julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain mukaisen julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurityön käynnistystä, arkkitehtuurikuvausten toteutusta, työvälineiden käyttöönottoa sekä toteutettujen tulosten julkaisua arkkitehtuurityölle asetettujen tavoitteiden ja hyötyjen aikaansaamiseksi.

Hankkeiden erittely ja määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Kuntien informaatioteknologian kehittämishankkeet 1 000 000
Maakuntien perustamisen ICT-muutostuki 7 000 000
Muu julkisen hallinnon tietohallintoyhteistyö 2 000 000
Yhteensä 10 000 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Valtakunnallinen ICT-muutosohjelma 1 000
Väliaikaishallinnon resurssit ICT-muutoksen valmisteluun 6 000
Yhteensä 7 000

Momentin nimike on muutettu.


2017 talousarvio 10 000 000
2016 II lisätalousarvio 4 000 000
2016 talousarvio 3 000 000
2015 tilinpäätös 9 465 000

22. Maakuntien sekä hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen ja tukeminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 14 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maakuntauudistuksen valmistelusta ja toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen, harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin sekä hallinto- ja palvelurakenteiden kehittämiseen ja niihin liittyviin hankkeisiin

2) enintään yhdeksää henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen maakuntauudistuksen toimeenpanoon ja muiden hallinto- ja palvelurakennemuutosten ohjaus-, asiantuntija- ja hanketehtäviin. Nämä voidaan toteuttaa henkilötyövuositavoitteiden ulkopuolella.

Selvitysosa:Määrärahalla toteutetaan hallitusohjelman perusteella valmisteltavien uusien maakuntien sekä hallinto- ja palvelurakenteiden kehittämistyötä. Määrärahaa voidaan käyttää myös kunnille jäävien tehtävien osalta hallinnon ja talouden uudistamiseen liittyviin hankkeisiin.

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Palvelukeskusten perustamisen valmistelu 4 000
Uusien maakuntien perustamisen esivalmistelu 1 800
Väliaikaisten valmisteluelinten määrärahantarve 8 000
Muutostuki- ja kehittämishankkeet 400
Viestintä ja kenttätyö alueilla 100
Yhteensä 14 300

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Muutostuki- ja kehittämishankkeet 100
Palvelukeskusten perustamisen valmistelu 4 000
Uusien maakuntien perustamisen esivalmistelu 1 400
Väliaikaisten valmisteluelinten määrärahantarve 8 000
Yhteensä 13 500

Momentin nimike on muutettu.


2017 talousarvio 14 300 000
2016 talousarvio 800 000
2015 tilinpäätös 600 000

30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 8 542 914 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen

2) verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen maksamiseen

3) enintään 25 300 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettujen lakien (635/1998 ja 1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2017 oppilaitosten perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen

4) enintään 3 500 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettujen lakien (635/1998 ja 1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2017 yleisten kirjastojen perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Kunnan peruspalvelujen valtionosuus
Laskennalliset kustannukset 26 373 170
— ikärakenne 18 465 595
— sairastavuus 6 314 874
— työttömyys 494 014
— kaksikielisyys 98 953
— vieraskielisyys 613 118
— asukastiheys 194 523
— saaristoisuus 14 620
— koulutustausta 177 473
   
Kuntien rahoitusosuus 19 719 236
Valtionosuus 6 653 934
   
Lisäosat 308 010
   
Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus 700 925
   
V. 2015 järjestelmämuutoksen tasaus 10 970
   
Valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen liittyvä kotikuntakorvausten siirtymäjärjestely 382
   
Kotikuntaa vailla olevien 6—15 v. kotikuntakorvaukset (valtio korvaa) 5 666
   
Yksityisten opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero 5 382
   
Valtionosuuteen tehtävät lisäykset ja vähennykset 857 646
Yhteensä 8 542 914

Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 25,23. Valtionosuuksien määräytymisen perusteena oleva vuodenvaihteen 2015/2016 asukasluku on 5 458 325.

Määrärahan mitoitukseen liittyvät hallituksen esitykset ja muut toimenpiteet

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) muuttamisesta siten, että kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti muuttuu 25,61 prosentista 25,23 prosenttiin vuonna 2017. Valtionosuusprosentin muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 0,47 prosenttiyksikköä liittyen valtionosuuden 50 000 000 euron leikkaukseen ja indeksisidonnaisten menojen säästöön liittyvään 74 800 000 euron leikkaukseen sekä 0,06 prosenttiyksikköä liittyen kuntien hallintomenojen vähenemiseen kun perustoimeentulotuen laskenta ja maksatus siirretään Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi. Muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 0,13 prosenttiyksikköä liittyen hallitusohjelman mukaiseen lisäykseen omais- ja perhehoidon kehittämiseen sekä vanhuspalvelujen ja veteraanien kotiin vietävien palvelujen kehittämiseen siten, että valtionosuusprosentti on 100, sekä 0,02 prosenttiyksikköä liittyen valtion ja kuntien väliseen kustannustenjaon tarkistukseen. Kustannustenjaon tarkistus vuoden 2014 toteutuneiden tietojen perusteella lisää kuntien peruspalvelujen valtionosuutta 34 007 000 eurolla.

Omaishoidon tuesta annettua lakia ja sosiaalihuoltolakia koskevat muutokset ovat tulleet voimaan 1.7.2016 alkaen. Muutoksella turvataan omaishoitajien oikeus kolmeen vapaapäivään kalenterikuukautta kohti ja velvoitetaan kunta järjestämään tarvittaessa omaishoitajille valmennusta sekä hyvinvointi- ja terveystarkastuksia. Kunnan tulisi järjestää omaishoitajan vapaan aikainen sijaishoito. Perhehoitolakia koskevat muutokset ovat tulleet voimaan 1.7.2016 alkaen. Muutoksella toimeksiantosuhteisten perhehoitajien vähimmäispalkkiota korotetaan 775 euroon kuukaudessa ja perhehoitajien oikeutta vapaaseen lisätään. Omais- ja perhehoidon kehittämistä varten valtionosuuksiin lisätään 90 000 000 euroa vuonna 2017. Toisaalta toimenpiteet aiheuttavat kunnille säästöjä kalliimman laitoshoidon tarpeen vähenemisen kautta. Määrärahan mitoituksessa on huomioitu nettolisäyksenä 59 609 000 euroa muutosten johdosta.

Vanhusten kotihoitoon ja sotaveteraanien kotiin vietäviin palveluihin osoitetaan hallitusohjelman mukaisesti yhteensä 10 000 000 euron lisäys, josta tämän määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä huomioitu 4 800 000 euroa. Lisäys kohdennetaan kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen vanhusten kotihoitoon. Määrärahalla kehitetään iäkkäiden ihmisten kotihoidon palveluvalikoimaa kunnissa sosiaali- ja terveysministeriön tuella.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain (980/2012) muuttamisesta siten, että laista poistetaan eräitä osatehtäviä. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 6 916 000 euroa lain muutoksen johdosta.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain sekä niihin liittyvien asetusten muuttamisesta siten, että terveyden- ja sosiaalihuollon päivystystä sekä erikoissairaanhoitoa keskitetään viiteen yliopistolliseen sairaalaan ja seitsemään muuhun päivystyspalvelun sairaalaan. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 19 153 000 euroa muutoksen johdosta.

Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton laatusuositusta hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi tarkistetaan 1.1.2017 alkaen. Hoitotyöntekijöiden vähimmäismäärä hoidettavaa kohti olisi jatkossa 0,40—0,50 aiemman 0,50:n sijasta vanhainkotihoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa. Vanhustenhuollon laatusuositus uudistetaan kokonaisuudessaan syksyn 2016 aikana. Jatkovalmistelussa mm. henkilöstön laskenta- ja mitoitusperusteita täsmennetään. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 6 310 000 euroa muutoksen johdosta.

Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen, laskentaperusteet (1 000 euroa)

   
Perushinta Laskennallinen kustannus
Ikärakenteen mukaan  
— 0—5-vuotiaat (8 364,36 euroa/as) 2 969 323
— 6-vuotiaat (8 867,40 euroa/as) 547 961
— 7—12-vuotiaat (7 430,66 euroa/as) 2 670 980
— 13—15-vuotiaat (12 756,32 euroa/as) 2 213 949
— 16—18-vuotiaat (4 066,31 euroa/as) 726 076
— 19—64-vuotiaat (1 046,62 euroa/as) 3 362 668
— 65—74-vuotiaat (2 117,97 euroa/as) 1 353 232
— 75—84-vuotiaat (5 735,98 euroa/as) 1 948 254
— 85-vuotiaat ja vanhemmat (19 301,29 euroa/as) 2 673 151
Sairastavuuden mukaan (1 159,26 euroa/as) 6 314 874
Työttömyyden mukaan (90,09 euroa/as) 494 014
Kaksikielisyyden mukaan (277,75 euroa/as) 98 953
Vieraskielisyyden mukaan (1 950,95 euroa/as) 613 118
Asukastiheyden mukaan (39,24 euroa/as) 194 523
Saaristoisuuden mukaan (382,29 euroa/as) 14 620
Koulutustaustan mukaan (422,20 euroa/as) 177 473
Yhteensä 26 373 170

Kuntien rahoitusosuus

   
Asukasluku 5 458 325
Rahoitusosuus, euroa/as 3 612,69
Rahoitusosuus, 1 000 euroa 19 719 236

Syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat (1 000 euroa)

   
Perushinta  
Syrjäisyyden mukaan (206,70 euroa/as) 110 138
Työpaikkaomavaraisuuden mukaan (62,73 euroa/as) 194 335
Saamelaisten kotiseutualueen kunnan mukaan (2 625,33 euroa/as) 3 536
Yhteensä 308 010

Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus (1 000 euroa)

Lisäykset Vähennykset Netto
     
1 303 632 -602 707 700 925

V. 2015 järjestelmämuutoksen tasaus (1 000 euroa)

Lisäykset Vähennykset Netto
     
21 375 -10 405 10 970
     
Valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen liittyvä kotikuntakorvauksen siirtymäjärjestely   382

Muut valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset (1 000 euroa)

   
Valtionosuuden vähennykset  
— vakiomuotoisten tietoluovutusten hinnoittelumuutos -1 301
— verotulotasauksen muutoksen neutralisointi -17 180
— valtion ja kuntien yhteisten tietojärjestelmähankkeiden rahoitus -569
— siirto momentille 29.01.02 -1 701
— järjestelmämuutoksen kustannusneutraalisuuteen liittyvä vähennys -10 971
— indeksikorotuksen jäädytys, vuosi 2016 -34 394
— kuntien rahoitusosuus perustoimeentulotuesta -330 847
— valtionosuusuudistukseen liittyvä yksityisten opetuksenjärjestäjien kotikuntakorvausten tasausjärjestelmän rahoitus -382
— kilpailukykysopimukseen liittyvä vähennys -356 110
— lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan rahoitus -22 233
— eläketukeen liittyvä vähennys -33 000
Vähennykset yhteensä -808 688
   
Valtionosuuden lisäykset  
— työmarkkinatukeen liittyvä korjauserä 29 549
— v. 2010 järjestelmämuutoksen tasaus 497
— v. 2010 verotulomenetysten kompensaatio 375 000
— v. 2011 verotulomenetysten kompensaatio 129 000
— v. 2012 verotulomenetysten kompensaatio 299 000
— v. 2013 verotulomenetysten kompensaatio 11 500
— v. 2014 verotulomenetysten kompensaatio 9 500
— v. 2015 verotulomenetysten kompensaatio 131 000
— v. 2016 verotulomenetysten kompensaatio 262 000
— v. 2017 verotulomenetysten kompensaatio 390 000
— maakuntien liittojen tehtäviin liittyvä lisäys 488
— oppilaitosten perustamiskustannusten valtionavustusten siirto 25 300
— kirjastojen perustamiskustannusten valtionavustusten siirto 3 500
Lisäykset yhteensä 1 666 334

Muu rahoitus (1 000 euroa)

   
Kotikuntaa vailla olevien 6—15 v. kotikuntakorvaukset 5 666
Yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero 5 382

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Aikuisten hammashuollon säästö -1 280
Alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisen tehostaminen -19 153
Asukasluvun ja laskentatekijöiden muutos 37 653
Edellisellä hallituskaudella päätetty valtionosuuden leikkaus -50 000
Indeksisidonnaisten menojen säästöön liittyvä leikkaus -74 800
Kilpailukykysopimuksen vaikutus valtionosuuteen (Kiky) -356 110
Kuluttajaturvallisuusvalvonta (siirto momentille 32.40.05) -433
Kuntien maksuosuus perustoimeentulotukimenoista -330 847
Muut muutokset -3 440
Omaishoidon kehittäminen 75 000
Opiskelijavalintapalvelut (siirron palautus momentilta 29.01.02) 174
Oppilaitosten perustamishankkeet -4 900
Perhehoidon kehittäminen 15 000
Perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen Kela-siirtoon liittyvä kuntien hallintomenojen vähennys -30 700
Pitkäaikaistyöttömien eläketuen vaikutus työmarkkinatukimenoihin -33 000
Päivystysjärjestelmän uudistaminen -1 984
SADe-rahoituksen palautus 2 378
Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden muutokseen liittyvä yksityisen hoidon tuen muutos -147
Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden muutos -9 238
Säästö omais- ja perhehoidon kehittämisen johdosta -30 391
Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus 34 007
Valtionosuusindeksin aleneminen -50 134
Vanhuspalvelujen henkilöstömitoituksen tarkistaminen -6 310
Vanhuspalvelulain eräiden tehtävien poistaminen -6 916
Vanhusten kotihoito ja veteraanien kotiin vietävät palvelut 4 800
Veroperustemuutosten kompensaatio 390 000
Verotulotasauksen muutos 16 271
Yli 3-vuotiaiden lasten ja kasvattajien määrän suhteen muutos -9 389
Yhteensä -443 889

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2017 talousarvio 8 542 914 000
2016 II lisätalousarvio 40 848 000
2016 talousarvio 8 986 803 000
2015 tilinpäätös 8 485 448 061

31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 27 125 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kuntarakennelain (1698/2009) 43 §:n mukaisiin laskennallisiin yhdistymisavustuksiin

2) lain 44 §:n mukaisten valtionosuuksien vähenemisen korvaamiseen

3) enintään 400 000 euroa kuntarakennelain 16 §:n mukaisten erityisiin selvityksiin sekä kuntien yhdistymisselvityksiin.

Selvitysosa:Kunnille maksetaan kuntarakennelain (1698/2009) 42 §:ssä säädettyä yhdistymisavustusta sekä lain 44 §:ssä säädettyä yhdistymisen aiheuttamaa valtionosuuden vähenemisen kompensaatiota. Yhdistymisavustus tulee käyttää välttämättömiin kuntien yhdistymisen kustannuksiin, uuden kunnan palvelujärjestelmän kehittämiseen ja palvelujen tuottavuuden parantamiseen tai uuden kunnan talouden vahvistamiseen. Valtionosuuden vähenemisen korvaamisen avulla pyritään puolestaan kompensoimaan yhdistymishankkeessa mukana olevien erilaisten kuntien valtionosuusmenetyksiä, joten kyse ei ole luonteeltaan ylimääräisestä kuntien avustamisesta, vaan vastaava summa tulee valtion hyväksi pienenevinä valtionosuuksina.

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Yhdistymisavustus  
— vuoden 2017 kuntien yhdistymiset, 2 liitosta 2 400
— vuoden 2016 kuntien yhdistymiset, 4 liitosta 3 900
— vuoden 2015 kuntien yhdistymiset, 3 liitosta 3 174
Yhteensä, 9 liitosta 9 474
Valtionosuusmenetysten kompensaatio  
— vuoden 2017 yhdistymiset 1 051
— vuoden 2016 yhdistymiset -
— vuoden 2015 yhdistymiset 839
— vuoden 2014 yhdistymiset -
— vuoden 2013 yhdistymiset 15 361
Yhteensä 17 251
Kuntarakennelain mukaiset selvityskustannukset ja yhdistymisiin liittyviin esiselvityksiin myönnettävä avustus (enintään) 400
Kaikki yhteensä 27 125
  2015
toteutuma
2016
toteutuma
2017
arvio
       
Kuntien yhdistymisiä 3 4 2
Kuntien määrän vähennys 3 4 2
Määräraha, milj. € 34,2 25,6 27,1
— josta ko. vuoden yhdistymisten osuus, milj. € 5,7 5,2 3,0

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kuntarakennelain mukaiset selvityskustannukset -600
Valtionosuusmuutosten kompensaatio 1 051
Yhdistymisavustuksen muutos 1 100
Yhteensä 1 551

2017 talousarvio 27 125 000
2016 talousarvio 25 574 000
2015 tilinpäätös 34 164 743

(34.) Paikallisten kuntakokeilujen rahoitus (siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2016 talousarvio 520 000
2015 tilinpäätös 520 000