Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2017
   Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tulli
         20. Palvelut valtioyhteisölle
         30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto
         40. Valtion alue- ja paikallishallinto
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         60. Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot
         70. Valtionhallinnon kehittäminen
         80. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle
         90. Kuntien tukeminen
              20. Valtion, maakuntien ja kuntien yhteisen tietohallinnon ja tiedon hallinnan kehittäminen
              22. Maakuntien sekä hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen ja tukeminen
              30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen
              31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki
              (34.) Paikallisten kuntakokeilujen rahoitus
         91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen
         92. EU ja kansainväliset järjestöt
         99. Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

90. Kuntien tukeminenPDF-versio

Selvitysosa: Kunnan peruspalvelujen valtionosuudella ja verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella pyritään turvaamaan kuntien mahdollisuudet pitää yllä riittävät peruspalvelut eri osissa maata ja tasapainottamaan kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja niiden kokonaisrahoitusta alueittain ja kuntaryhmittäin. Valtionosuuden perusteena olevat laskennalliset kustannukset perustuvat keskeisesti ikäryhmittäisiin kustannuksiin ja sairastavuuteen. Sairastavuuskertoimen osatekijöitä ovat terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuolto. Muita laskennallisten kustannusten määräytymistekijöitä ovat työttömyyskerroin, vieraskielisyyskerroin, kaksikielisyys, saaristoisuus, asukastiheyskerroin ja koulutustaustakerroin.

Kriteerien toinen osa muodostuu lisäosista, jotka ovat saamelaisten kotiseutualueen kunnan, syrjäisyyden ja työpaikkaomavaraisuuden lisäosat.

Kuntien yhdistymisavustuksilla edistetään vapaaehtoiselta pohjalta kuntien yhdistymisiä sekä muita sellaisia kunta- ja seuturakenteen muutoksia, jotka edesauttavat laadukkaiden ja tasavertaisten kunnallisten peruspalvelujen tuottamista taloudellisemmin.

Keskeiset uudistukset

Hallitusohjelman mukaisesti omais- ja perhehoidon kehittämiseen osoitetaan lisärahoitusta. Vanhuspalvelujen henkilöstömitoitusta tarkistetaan tavoitteena kuntien kustannusten vähentäminen. Vanhuspalvelulaista poistetaan eräitä osatehtäviä. Iäkkäiden kotihoidon palveluvalikoimaa laajennetaan. Erikoissairaanhoidon järjestämistä tehostetaan muun muassa uudistamalla terveydenhuollon päivystystoimintaa, keskittämällä perustason kiireellistä ilta- ja viikonloppuvastaanottoa, vähentämällä erikoissairaanhoidon vuodeosastohoitoa ja uudistamalla ensihoitoa.

Vuonna 2017 perustoimeentulotuen laskenta ja maksatus siirretään Kansaneläkelaitokselle.

Maakuntien perustamisen valmistelu käynnistetään.

Vaikuttavuustavoitteet

Ehkäisevän toiminnan tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisy, väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen sekä ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantaminen. Tavoitteisiin pyritään johtamista ja rakenteita kehittämällä sekä tuottamalla ja levittämällä työvälineitä ja hyvän toiminnan malleja kuntien käyttöön. Vaikuttavuustavoitteita kuvataan tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokkaan kuuluvassa luvussa 33.60.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa. Peruspalveluja vahvistetaan ja uudistetaan, ikäihmisille turvataan ihmisarvoinen vanhuus sekä panostetaan mielenterveys- ja päihdepalveluihin.

Kuntien järjestämän esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen ja kulttuuritoimen lähtökohtana on koulutuksen perusturvan sekä kirjasto- ja kulttuuripalvelujen takaaminen ja vahvistaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta koko maan kattavasti. Kunnille myönnettävän rahoituksen keskeisiä tavoitteita ovat sivistyksellisten perusoikeuksien turvaaminen jokaiselle oppilaalle ja opiskelijalle hänen kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaan sekä osana kansalaisten sivistyksellisiä oikeuksia turvata jokaiselle mahdollisuus kehittää itseään koko maan kattavilla kirjasto-, tieto- ja kulttuuripalveluilla sekä varmistaa väestön tasavertainen tiedon ja kulttuurin saatavuus.

Taiteen perusopetuksen tavoitteena on tarjota kunnan asukkaille mahdollisuus osallistua taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla.

Laskennallisten kustannusten laskennassa käytettäviä tietoja

 2016
arvio
2017
arvio
   
Laskennalliset kustannukset  
0—5-vuotiaat euroa/asukas8 675,068 346,36
6-vuotiaat euroa/asukas9 196,488 867,40
7—12-vuotiaat euroa/asukas7 543,097 430,66
13—15-vuotiaat euroa/asukas12 946,4212 756,32
16—18-vuotiaat euroa/asukas4 129,974 066,31
19—64-vuotiaat euroa/asukas1 063,971 046,62
65—74-vuotiaat euroa/asukas2 183,792 117,97
75—84-vuotiaat euroa/asukas5 905,025 735,98
85-vuotiaat ja vanhemmat euroa/asukas19 799,6919 301,29
Sairastavuuden mukaan1 167,691 159,26
Työttömyysasteen mukaan euroa/asukas90,7390,09
Kaksikielisyyden mukaan euroa/asukas279,77277,75
Vieraskielisyyden mukaan euroa/asukas1 965,151 950,95
Asukastiheyden mukaan euroa/asukas39,5439,24
Saaristoisuuden mukaan euroa/asukas385,06382,29
Koulutustaustan mukaan euroa/asukas425,26422,20
   
Lisäosat  
Syrjäisyys euroa/asukas208,16206,70
Saamelaisten kotiseutualueen kunnat euroa/asukas2 643,842 625,33
Työpaikkaomavaraisuus euroa/asukas63,1762,73

20. Valtion, maakuntien ja kuntien yhteisen tietohallinnon ja tiedon hallinnan kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kuntien informaatioteknologiaan kohdennettuihin, kuntien tietovarantojen hyväksikäytön edellytyksiä parantaviin kehittämishankkeisiin sekä tietoteknisten palvelujen järjestämiseen ja jo toteutettujen ratkaisuiden käyttöönoton tukemiseen

2) harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin sekä EU:n hyväksymien ja rahoittamien hankkeiden maksamiseen

3) muuhun yhteiseen julkisen tietohallinnon kehittämiseen

4) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelmaan, kuntien tehtävien digitalisoinnin edistämiseen sekä maakuntahallinnon ja hallinto- ja palvelurakenteiden tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvään kehittämiseen ja kehittämishankkeisiin

5) maakuntahallinnon perustamisen valmistelun aiheuttamiin hallinto- ja palvelurakenteiden tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvään kehittämiseen ja kehittämishankkeisiin

6) käyttöönottoihin ja palvelujen kehittämisen aikaiseen ylläpitoon.

Selvitysosa: Määrärahalla tuetaan maakuntahallinnon perustamisen valmistelua ja väliaikaishallinnon ICT-muutostuen valmistelua sekä tuetaan ja nopeutetaan kuntien tietohallintokehitystä tavoitteena parantaa tuottavuutta sekä edistää kuntien ja julkishallinnon yhteisiä informaatioteknologian kehittämishankkeita sekä sähköisten toimintatapojen käyttöönottoa. Määrärahaa käytetään Julkisen hallinnon suositusten ja lakiin julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta (634/2011) perustuvien standardien laadintaan sekä muuhun yhteiseen julkisen hallinnon tietohallinnon kehittämistoimintaan. Määrärahalla voidaan tukea ja edistää julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain mukaisen julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurityön käynnistystä, arkkitehtuurikuvausten toteutusta, työvälineiden käyttöönottoa sekä toteutettujen tulosten julkaisua arkkitehtuurityölle asetettujen tavoitteiden ja hyötyjen aikaansaamiseksi.

Hankkeiden erittely ja määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Kuntien informaatioteknologian kehittämishankkeet1 000 000
Maakuntien perustamisen ICT-muutostuki7 000 000
Muu julkisen hallinnon tietohallintoyhteistyö2 000 000
Yhteensä10 000 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Valtakunnallinen ICT-muutosohjelma1 000
Väliaikaishallinnon resurssit ICT-muutoksen valmisteluun6 000
Yhteensä7 000

Momentin nimike on muutettu.


2017 talousarvio10 000 000
2016 II lisätalousarvio4 000 000
2016 talousarvio3 000 000
2015 tilinpäätös9 465 000

22. Maakuntien sekä hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen ja tukeminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 14 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maakuntauudistuksen valmistelusta ja toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen, harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin sekä hallinto- ja palvelurakenteiden kehittämiseen ja niihin liittyviin hankkeisiin

2) enintään yhdeksää henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen maakuntauudistuksen toimeenpanoon ja muiden hallinto- ja palvelurakennemuutosten ohjaus-, asiantuntija- ja hanketehtäviin. Nämä voidaan toteuttaa henkilötyövuositavoitteiden ulkopuolella.

Selvitysosa: Määrärahalla toteutetaan hallitusohjelman perusteella valmisteltavien uusien maakuntien sekä hallinto- ja palvelurakenteiden kehittämistyötä. Määrärahaa voidaan käyttää myös kunnille jäävien tehtävien osalta hallinnon ja talouden uudistamiseen liittyviin hankkeisiin.

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

  
Palvelukeskusten perustamisen valmistelu4 000
Uusien maakuntien perustamisen esivalmistelu1 800
Väliaikaisten valmisteluelinten määrärahantarve8 000
Muutostuki- ja kehittämishankkeet400
Viestintä ja kenttätyö alueilla100
Yhteensä14 300

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Muutostuki- ja kehittämishankkeet100
Palvelukeskusten perustamisen valmistelu4 000
Uusien maakuntien perustamisen esivalmistelu1 400
Väliaikaisten valmisteluelinten määrärahantarve8 000
Yhteensä13 500

Momentin nimike on muutettu.


2017 talousarvio14 300 000
2016 talousarvio800 000
2015 tilinpäätös600 000

30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 8 542 914 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen

2) verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen maksamiseen

3) enintään 25 300 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettujen lakien (635/1998 ja 1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2017 oppilaitosten perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen

4) enintään 3 500 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettujen lakien (635/1998 ja 1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2017 yleisten kirjastojen perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

  
Kunnan peruspalvelujen valtionosuus
Laskennalliset kustannukset26 373 170
— ikärakenne18 465 595
— sairastavuus6 314 874
— työttömyys494 014
— kaksikielisyys98 953
— vieraskielisyys613 118
— asukastiheys194 523
— saaristoisuus14 620
— koulutustausta177 473
  
Kuntien rahoitusosuus19 719 236
Valtionosuus6 653 934
  
Lisäosat308 010
  
Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus700 925
  
V. 2015 järjestelmämuutoksen tasaus10 970
  
Valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen liittyvä kotikuntakorvausten siirtymäjärjestely382
  
Kotikuntaa vailla olevien 6—15 v. kotikuntakorvaukset (valtio korvaa)5 666
  
Yksityisten opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero5 382
  
Valtionosuuteen tehtävät lisäykset ja vähennykset857 646
Yhteensä8 542 914

Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 25,23. Valtionosuuksien määräytymisen perusteena oleva vuodenvaihteen 2015/2016 asukasluku on 5 458 325.

Määrärahan mitoitukseen liittyvät hallituksen esitykset ja muut toimenpiteet

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) muuttamisesta siten, että kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti muuttuu 25,61 prosentista 25,23 prosenttiin vuonna 2017. Valtionosuusprosentin muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 0,47 prosenttiyksikköä liittyen valtionosuuden 50 000 000 euron leikkaukseen ja indeksisidonnaisten menojen säästöön liittyvään 74 800 000 euron leikkaukseen sekä 0,06 prosenttiyksikköä liittyen kuntien hallintomenojen vähenemiseen kun perustoimeentulotuen laskenta ja maksatus siirretään Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi. Muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 0,13 prosenttiyksikköä liittyen hallitusohjelman mukaiseen lisäykseen omais- ja perhehoidon kehittämiseen sekä vanhuspalvelujen ja veteraanien kotiin vietävien palvelujen kehittämiseen siten, että valtionosuusprosentti on 100, sekä 0,02 prosenttiyksikköä liittyen valtion ja kuntien väliseen kustannustenjaon tarkistukseen. Kustannustenjaon tarkistus vuoden 2014 toteutuneiden tietojen perusteella lisää kuntien peruspalvelujen valtionosuutta 34 007 000 eurolla.

Omaishoidon tuesta annettua lakia ja sosiaalihuoltolakia koskevat muutokset ovat tulleet voimaan 1.7.2016 alkaen. Muutoksella turvataan omaishoitajien oikeus kolmeen vapaapäivään kalenterikuukautta kohti ja velvoitetaan kunta järjestämään tarvittaessa omaishoitajille valmennusta sekä hyvinvointi- ja terveystarkastuksia. Kunnan tulisi järjestää omaishoitajan vapaan aikainen sijaishoito. Perhehoitolakia koskevat muutokset ovat tulleet voimaan 1.7.2016 alkaen. Muutoksella toimeksiantosuhteisten perhehoitajien vähimmäispalkkiota korotetaan 775 euroon kuukaudessa ja perhehoitajien oikeutta vapaaseen lisätään. Omais- ja perhehoidon kehittämistä varten valtionosuuksiin lisätään 90 000 000 euroa vuonna 2017. Toisaalta toimenpiteet aiheuttavat kunnille säästöjä kalliimman laitoshoidon tarpeen vähenemisen kautta. Määrärahan mitoituksessa on huomioitu nettolisäyksenä 59 609 000 euroa muutosten johdosta.

Vanhusten kotihoitoon ja sotaveteraanien kotiin vietäviin palveluihin osoitetaan hallitusohjelman mukaisesti yhteensä 10 000 000 euron lisäys, josta tämän määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä huomioitu 4 800 000 euroa. Lisäys kohdennetaan kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen vanhusten kotihoitoon. Määrärahalla kehitetään iäkkäiden ihmisten kotihoidon palveluvalikoimaa kunnissa sosiaali- ja terveysministeriön tuella.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain (980/2012) muuttamisesta siten, että laista poistetaan eräitä osatehtäviä. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 6 916 000 euroa lain muutoksen johdosta.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain sekä niihin liittyvien asetusten muuttamisesta siten, että terveyden- ja sosiaalihuollon päivystystä sekä erikoissairaanhoitoa keskitetään viiteen yliopistolliseen sairaalaan ja seitsemään muuhun päivystyspalvelun sairaalaan. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 19 153 000 euroa muutoksen johdosta.

Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton laatusuositusta hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi tarkistetaan 1.1.2017 alkaen. Hoitotyöntekijöiden vähimmäismäärä hoidettavaa kohti olisi jatkossa 0,40—0,50 aiemman 0,50:n sijasta vanhainkotihoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa. Vanhustenhuollon laatusuositus uudistetaan kokonaisuudessaan syksyn 2016 aikana. Jatkovalmistelussa mm. henkilöstön laskenta- ja mitoitusperusteita täsmennetään. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 6 310 000 euroa muutoksen johdosta.

Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen, laskentaperusteet (1 000 euroa)

  
PerushintaLaskennallinen kustannus
Ikärakenteen mukaan 
— 0—5-vuotiaat (8 364,36 euroa/as)2 969 323
— 6-vuotiaat (8 867,40 euroa/as)547 961
— 7—12-vuotiaat (7 430,66 euroa/as)2 670 980
— 13—15-vuotiaat (12 756,32 euroa/as)2 213 949
— 16—18-vuotiaat (4 066,31 euroa/as)726 076
— 19—64-vuotiaat (1 046,62 euroa/as)3 362 668
— 65—74-vuotiaat (2 117,97 euroa/as)1 353 232
— 75—84-vuotiaat (5 735,98 euroa/as)1 948 254
— 85-vuotiaat ja vanhemmat (19 301,29 euroa/as)2 673 151
Sairastavuuden mukaan (1 159,26 euroa/as)6 314 874
Työttömyyden mukaan (90,09 euroa/as)494 014
Kaksikielisyyden mukaan (277,75 euroa/as)98 953
Vieraskielisyyden mukaan (1 950,95 euroa/as)613 118
Asukastiheyden mukaan (39,24 euroa/as)194 523
Saaristoisuuden mukaan (382,29 euroa/as)14 620
Koulutustaustan mukaan (422,20 euroa/as)177 473
Yhteensä26 373 170

Kuntien rahoitusosuus

  
Asukasluku5 458 325
Rahoitusosuus, euroa/as3 612,69
Rahoitusosuus, 1 000 euroa19 719 236

Syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat (1 000 euroa)

  
Perushinta 
Syrjäisyyden mukaan (206,70 euroa/as)110 138
Työpaikkaomavaraisuuden mukaan (62,73 euroa/as)194 335
Saamelaisten kotiseutualueen kunnan mukaan (2 625,33 euroa/as)3 536
Yhteensä308 010

Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus (1 000 euroa)

LisäyksetVähennyksetNetto
   
1 303 632-602 707700 925

V. 2015 järjestelmämuutoksen tasaus (1 000 euroa)

LisäyksetVähennyksetNetto
   
21 375-10 40510 970
   
Valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen liittyvä kotikuntakorvauksen siirtymäjärjestely 382

Muut valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset (1 000 euroa)

  
Valtionosuuden vähennykset 
— vakiomuotoisten tietoluovutusten hinnoittelumuutos-1 301
— verotulotasauksen muutoksen neutralisointi-17 180
— valtion ja kuntien yhteisten tietojärjestelmähankkeiden rahoitus-569
— siirto momentille 29.01.02-1 701
— järjestelmämuutoksen kustannusneutraalisuuteen liittyvä vähennys-10 971
— indeksikorotuksen jäädytys, vuosi 2016-34 394
— kuntien rahoitusosuus perustoimeentulotuesta -330 847
— valtionosuusuudistukseen liittyvä yksityisten opetuksenjärjestäjien kotikuntakorvausten tasausjärjestelmän rahoitus-382
— kilpailukykysopimukseen liittyvä vähennys-356 110
— lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan rahoitus-22 233
— eläketukeen liittyvä vähennys-33 000
Vähennykset yhteensä-808 688
  
Valtionosuuden lisäykset 
— työmarkkinatukeen liittyvä korjauserä29 549
— v. 2010 järjestelmämuutoksen tasaus497
— v. 2010 verotulomenetysten kompensaatio375 000
— v. 2011 verotulomenetysten kompensaatio129 000
— v. 2012 verotulomenetysten kompensaatio299 000
— v. 2013 verotulomenetysten kompensaatio11 500
— v. 2014 verotulomenetysten kompensaatio9 500
— v. 2015 verotulomenetysten kompensaatio131 000
— v. 2016 verotulomenetysten kompensaatio262 000
— v. 2017 verotulomenetysten kompensaatio390 000
— maakuntien liittojen tehtäviin liittyvä lisäys488
— oppilaitosten perustamiskustannusten valtionavustusten siirto25 300
— kirjastojen perustamiskustannusten valtionavustusten siirto3 500
Lisäykset yhteensä1 666 334

Muu rahoitus (1 000 euroa)

  
Kotikuntaa vailla olevien 6—15 v. kotikuntakorvaukset 5 666
Yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero 5 382

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Aikuisten hammashuollon säästö-1 280
Alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisen tehostaminen-19 153
Asukasluvun ja laskentatekijöiden muutos37 653
Edellisellä hallituskaudella päätetty valtionosuuden leikkaus-50 000
Indeksisidonnaisten menojen säästöön liittyvä leikkaus-74 800
Kilpailukykysopimuksen vaikutus valtionosuuteen (Kiky)-356 110
Kuluttajaturvallisuusvalvonta (siirto momentille 32.40.05)-433
Kuntien maksuosuus perustoimeentulotukimenoista-330 847
Muut muutokset-3 440
Omaishoidon kehittäminen75 000
Opiskelijavalintapalvelut (siirron palautus momentilta 29.01.02)174
Oppilaitosten perustamishankkeet-4 900
Perhehoidon kehittäminen15 000
Perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen Kela-siirtoon liittyvä kuntien hallintomenojen vähennys-30 700
Pitkäaikaistyöttömien eläketuen vaikutus työmarkkinatukimenoihin-33 000
Päivystysjärjestelmän uudistaminen-1 984
SADe-rahoituksen palautus2 378
Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden muutokseen liittyvä yksityisen hoidon tuen muutos-147
Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden muutos-9 238
Säästö omais- ja perhehoidon kehittämisen johdosta-30 391
Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus34 007
Valtionosuusindeksin aleneminen-50 134
Vanhuspalvelujen henkilöstömitoituksen tarkistaminen-6 310
Vanhuspalvelulain eräiden tehtävien poistaminen-6 916
Vanhusten kotihoito ja veteraanien kotiin vietävät palvelut4 800
Veroperustemuutosten kompensaatio390 000
Verotulotasauksen muutos16 271
Yli 3-vuotiaiden lasten ja kasvattajien määrän suhteen muutos -9 389
Yhteensä-443 889

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2017 talousarvio8 542 914 000
2016 II lisätalousarvio40 848 000
2016 talousarvio8 986 803 000
2015 tilinpäätös8 485 448 061

31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 27 125 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kuntarakennelain (1698/2009) 43 §:n mukaisiin laskennallisiin yhdistymisavustuksiin

2) lain 44 §:n mukaisten valtionosuuksien vähenemisen korvaamiseen

3) enintään 400 000 euroa kuntarakennelain 16 §:n mukaisten erityisiin selvityksiin sekä kuntien yhdistymisselvityksiin.

Selvitysosa: Kunnille maksetaan kuntarakennelain (1698/2009) 42 §:ssä säädettyä yhdistymisavustusta sekä lain 44 §:ssä säädettyä yhdistymisen aiheuttamaa valtionosuuden vähenemisen kompensaatiota. Yhdistymisavustus tulee käyttää välttämättömiin kuntien yhdistymisen kustannuksiin, uuden kunnan palvelujärjestelmän kehittämiseen ja palvelujen tuottavuuden parantamiseen tai uuden kunnan talouden vahvistamiseen. Valtionosuuden vähenemisen korvaamisen avulla pyritään puolestaan kompensoimaan yhdistymishankkeessa mukana olevien erilaisten kuntien valtionosuusmenetyksiä, joten kyse ei ole luonteeltaan ylimääräisestä kuntien avustamisesta, vaan vastaava summa tulee valtion hyväksi pienenevinä valtionosuuksina.

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

  
Yhdistymisavustus 
— vuoden 2017 kuntien yhdistymiset, 2 liitosta2 400
— vuoden 2016 kuntien yhdistymiset, 4 liitosta3 900
— vuoden 2015 kuntien yhdistymiset, 3 liitosta3 174
Yhteensä, 9 liitosta9 474
Valtionosuusmenetysten kompensaatio 
— vuoden 2017 yhdistymiset1 051
— vuoden 2016 yhdistymiset-
— vuoden 2015 yhdistymiset839
— vuoden 2014 yhdistymiset-
— vuoden 2013 yhdistymiset15 361
Yhteensä17 251
Kuntarakennelain mukaiset selvityskustannukset ja yhdistymisiin liittyviin esiselvityksiin myönnettävä avustus (enintään)400
Kaikki yhteensä27 125
 2015
toteutuma
2016
toteutuma
2017
arvio
    
Kuntien yhdistymisiä342
Kuntien määrän vähennys342
Määräraha, milj. €34,225,627,1
— josta ko. vuoden yhdistymisten osuus, milj. €5,75,23,0

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kuntarakennelain mukaiset selvityskustannukset-600
Valtionosuusmuutosten kompensaatio1 051
Yhdistymisavustuksen muutos1 100
Yhteensä1 551

2017 talousarvio27 125 000
2016 talousarvio25 574 000
2015 tilinpäätös34 164 743

(34.) Paikallisten kuntakokeilujen rahoitus (siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa: Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2016 talousarvio520 000
2015 tilinpäätös520 000