Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tulli
              88. Senaatti-kiinteistöt
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         90. Kuntien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

20. Palvelut valtioyhteisöllePDF-versio

Selvitysosa:Valtiovarainministeriön hallinnonalan keskitetysti koko valtioyhteisölle tuottamia palveluja ovat mm. valtion rahoituksen hankinta, valtion myöntämien lainojen hoito, valtion eläkejärjestelmä, valtion yhteiset IT-palvelut, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut sekä toimitilapalvelut. Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, osaamista yhdistävä valtiokonserni, joka tuottaa lisäarvoa ja mittakaavaetuja.

Valtiokonttorin tehtävänä on toimia valtionhallinnon sisäisten palvelujen kehittäjänä ja tuottajana. Valtiokonttori mahdollistaa toiminnallaan toimintamenosäästöjen toteutumista ja tuottavuuden kasvua valtion virastoissa ja laitoksissa sujuvilla ja tehokkailla sisäisillä palveluilla sekä osallistumalla aktiivisesti näiden palvelujen ja prosessien kehittämiseen. Palvelujen ja prosessien kehittäminen tapahtuu yhteistyössä Palkeiden, valtiovarainministeriön ja asiakkaiden kanssa.

Valtiokonttorin hoidossa olevia valtion sisäisiä palveluja ovat mm. valtion rahoitustoiminnot, valtion keskuskirjanpidon hoito sekä laskentatoimen ja maksuliikkeen ohjaus, valtion talous- ja henkilöstötiedon raportointi, valtion sisäinen vahinkovakuutustoiminta, valtionperinnöt ja kansalaisten neuvontapalvelut.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet on valtiovarainministeriön hallinnonalaan kuluva virasto, jonka tehtävä on tuottaa hallinnon tuki- ja asiantuntijapalveluja valtion virastoille, laitoksille ja talousarvion ulkopuolisille rahastoille sekä eduskunnalle ja sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimiville yksiköille siten kuin valtion talousarviossa annetussa laissa (423/1988) säädetään tai palvelusopimuksissa on sovittu, Palvelukeskuksen asiakkaita voivat lisäksi olla valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) mukaiset liikelaitokset sekä valtion kokonaan omistamat osakeyhtiöt, jotka tuottavat palveluja pääosin valtion virastoille ja laitoksille.

Palkeiden rahoitus muodostuu pääosin asiakaslaskutuksesta, joka perustuu omakustannushintaiseen palvelujen hinnoitteluun. Omakustannushinta sisältää palvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä aiheutuneet kustannukset. Omakustannushintaan ei sisälly varautumista liiketoimintariskeihin, jotka valtion sisäisessä liiketoiminnassa voivat liittyä mm. tietojärjestelmien toimintahäiriöihin tai yleisen kustannustason ennakoimattomaan nousuun, jonka vaikutus voidaan viedä hintoihin vasta viiveellä. Bruttomenoissa, -tuloissa tai htv-määrissä on huomioitu tiedossa olevat muutokset, jotka aiheutuvat kirjanpito- ja tilinpäätöstehtävien keskittämisestä Palkeisiin sekä Kieku- ja Rondo-järjestelmien omistajuuden siirrosta.

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-palvelut, jotka ovat asiakastarpeet täyttäviä ja kilpailukykyisiä. Valtori kehittää palvelujaan ja toimintaansa yhdessä asiakkaidensa kanssa. Valtorin keskeisin tavoite on tuottaa selkeitä hyötyjä asiakkailleen.

Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva liikelaitos, joka huolehtii valtion kiinteistövarallisuuden hallinnasta ja kehittämisestä sekä toimitilojen vuokraamisesta ja toimii työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana pääosin valtioyhteisöön kuuluville yksiköille. Senaatti-kiinteistöt muodostaa liikelaitoskonsernin, johon kuuluu tytäryhtiöinä toimivia kiinteistöosakeyhtiötä. Senaatti-kiinteistöt -liikelaitosta ohjataan siten, että virastojen ja laitosten tilat tukevat toimintaa kustannustehokkaasti. Valtion kokonaisetu ja toiminnan yhteiskuntavastuullisuus varmistetaan, sekä virastojen ja laitosten saatavana on tilakysymyksiin liittyviä asiantuntijapalveluja rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten tueksi. Senaatti-kiinteistöt hinnoittelee tilavuokrat omakustannusperiaatteella valtioyhteisön yksiköille.

Työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana toimiminen konkretisoituu asiakaskumppanuutena, jossa yhteistyössä kehitetään toiminnalle soveltuvia työympäristöjä sekä asiakkaille toimitilamenosäästöjä. Toimitilojen tehokkaaseen johtamiseen ja kehittämiseen tarvitaan kattavaa ja yhtenäistä tietoa tiloista, niiden määrästä, kustannuksista ja energiankulutuksesta. Tätä tarkoitusta varten Senaatti-kiinteistöt tarjoaa koko valtionhallinnon käyttöön tilahallinnan tietopalvelua.

Valtion kiinteistöhallinnan kokoamista ja tehostamista jatketaan samoin kuin virastojen ja laitosten työympäristöjen parantamista valtion toimitilastrategian mukaisesti. Valtion tilankäyttöä ja toimitiloihin liittyvää energiankulutusta voidaan seurata ja ohjata tehokkaammin, kun yhteisen tietojärjestelmän tietopohja täydentyy. Tavoitteena on toimitila- ja energiatehokkuuden paraneminen.

Valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy:n tehtävänä on koota valtionhallinnon hankintavolyymejä, kilpailuttaa tavaroiden ja palvelujen puitesopimuksia, tuottaa virastoille ja laitoksille hankintoihin liittyviä maksullisia asiantuntijapalveluja sekä tukea omalta osaltaan valtion hankintastrategian toimeenpanoa. Hansel Oy on keskeinen toimija hankintatoimen kehittämisessä.

Yhtiön tavoitteena on toiminnallaan edistää avointa kilpailua, laadukkaiden hankintojen tekemistä ja valtion yhteistä etua sekä tukea asiantuntemuksellaan virastojen ja laitosten hankintaprojekteja sekä aikaansaada valtionhallinnolle kustannussäästöjä. Hansel Oy:n toimintaa kehitetään siten, että palvelumaksu alenee edelleen keskimäärin 1 prosenttiin säilyttäen asiakastyytyväisyys ja palvelujen laatutaso hyvinä. Tavoitteena on saada Hansel Oy:n puitejärjestelyt mukaan valtion sähköiseen tilaustenhallintajärjestelmään.

Valtionhallinnon hankintatoimen tuottavuutta lisätään nostamalla yhteishankintojen käyttöastetta ja laajentamalla yhteishankintojen käyttöalaa. Valtiovarainministeriö tukee valtion hankintatoimen kehittämistä valtion hankintastrategian mukaisesti.

HAUS kehittämiskeskus Oy:n tehtävänä on tuottaa koulutus- ja kehittämispalveluja julkisen hallinnon organisaatioille ja niiden virkamiehille. HAUSin toimintaa sekä palvelusisältöä ja -valikoimaa kehitetään siten, että virastot ja laitokset voivat jatkossa hyödyntää palveluja laajemmin organisaatioiden kehittämistyössä ja sisäisen koulutuksensa korvaajana.

HAUSin toimintaa uudistetaan keväällä 2016 valmistuneen selvityshankkeen raportin pohjalta tavoitteina yhtiön strategisen suunnan kirkastaminen, yhtiön palveluportfolion uudistaminen, yhtiön strategisten kumppanuuksien rakentaminen, yhtiön osaamisen vahvistaminen sekä yleisten liiketoimintaedellytysten turvaaminen.

HAUS liitetään nykyistä tiiviimmin osaksi valtion johtamisen, henkilöstön ja toiminnan kehittämistä. HAUS uudistaa strategiansa ja palveluportfolionsa, jotta yhtiö pystyy jatkossa paremmin vastaamaan valtionhallinnon uudistamistyön haasteisiin ja toimimaan hallituksen tukena hallinnon reformien toteuttajana.

Toimialan yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita tukevat tavoitteet
  • — Valtion rahoituspalvelut toimivat laadukkaasti kaikissa olosuhteissa
  • — Valtioyhteisön palvelujen digiloikka toteutuu
  • — Hallinnon palveluja tuotetaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti yhtenäisillä prosesseilla ja digitaalisilla palvelu- ja tuotantoratkaisuilla varmistaen hyvä asiakaskokemus
  • — Toimialariippumattomat ICT-palvelut ovat kilpailukykyisiä, laadukkaita, ekologisia, tietoturvallisia ja asiakastarpeet täyttäviä
  • — Sähköisen asioinnin palvelut ovat palveluarkkitehtuurin mukaisia, Suomen kilpailukykyä edistäviä, yhteisiä, kansallisia, yhteentoimivia ja tietoturvallisia.

01. Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22 487 000 euroa.

Selvitysosa:

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

  2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
       
Vaikuttavuus      
Velanhallinnan tulos > 0 > 0 > 0
Taloudellisuustiedot kirjanpitoyksikköjen tilinpäätöksissä oikeita ja riittäviä, %   > 91 > 92
Talous- ja henkilöhallinnon htv-määrä suhteessa virastojen kokonaishtv:iin   0,026 0,025
Toiminnallinen tehokkuus      
Valtiokonttorin maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus, % 85,4 > 90 > 90
Tuotokset ja laadunhallinta      
Asiakastyytyväisyyden painottamattomien yleisarvosanojen keskiarvo, asteikko 4—10 8,0 7,7 8,0
Tapaturmakorvausten käsittelyaika 80 %:ssa päätöksistä, pv 27 18 18
Vahingonkorvaustoiminnan digitalisaatioaste, %   12 35
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen      
Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro kokonaisindeksi, asteikko 1—5) 3,4 3,6 3,6
Sairauspoissaolot (työpäivää/htv) 8,6 9 8
Johtajuusindeksi (VMBaro kokonaisindeksi, asteikko 1—5) 3,5 3,6 3,7

Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon maksullisesta toiminnasta saatavat tulot.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Bruttomenot 46 396 44 925 30 401
Bruttotulot 16 706 19 672 7 914
Nettomenot 29 690 25 253 22 487
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 10 249    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 8 648    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 5 154 4 553 5 594
— muut tuotot 11 515 15 119 2 320
Tuotot yhteensä 16 669 19 672 7 914
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 12 408 16 191 4 005
— osuus yhteiskustannuksista 7 101 6 555 3 871
Kustannukset yhteensä 19 509 22 746 7 876
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -2 841 -3 074 38
Kustannusvastaavuus, % 85 86 100

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot, muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 17 070 7 560 6 998
       
Hankkeiden kokonaiskustannukset 12 649 5 685 7 251
       
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) 4 421 1 875 -253
Omarahoitusosuus, % 35 33 -3

Laskelma sisältää erillisrahoituksella rahoitettavia taseen aktivoitavia eriä vuonna 2015 8,1 milj. euroa, vuonna 2016 3,3 milj. euroa ja vuonna 2017 1,1 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Suomi.fi -palvelu (siirto momentille 28.30.03) -1 075
Toiminnan sopeuttaminen (kehyspäätös 2014-2017) -1 000
Verkkomaksamispalvelu (siirto momentilta 28.20.06) 500
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -28
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -14
Lomarahojen alentaminen (Kiky) -225
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa 83
Palkkaliukumasäästö -55
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -109
Toimintamenojen tuottavuussäästö -121
Toimintamenosäästö (HO 2015) -427
Työajan pidentäminen (Kiky) -152
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -23
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen -120
Yhteensä -2 766

2017 talousarvio 22 487 000
2016 II lisätalousarvio -37 000
2016 talousarvio 25 253 000
2015 tilinpäätös 28 089 000

02. Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Valtiokonttorin virastojen ja laitosten puolesta keskitetysti hoitamien valuuttatilien käytöstä aiheutuvien kurssierojen maksamiseen.

Selvitysosa:Valtiokonttori hankkii keskitetysti virastojen ja laitosten valuuttamääräisiin hankintoihin tarvittavat valuutat. Toimintamallilla tavoitellaan valuutanvaihdon prosessin tehostumisen sekä osaamisen ja skaalaetujen hyödyntämisen myötä huomattavia kustannussäästöjä valtiolla.

Momentille kirjataan keskitetysti hoidettujen valuuttamääräisten pankkitilien saldojen kurssierot. Kurssiero syntyy esimerkiksi silloin, kun hyödykkeen valuuttamääräinen hankintameno kirjataan kirjanpitoon suoriteperusteella käyttäen Euroopan keskuspankin edellisen päivän keskikurssia ja meno maksetaan valuutalla, joka on viety kirjanpitoon valuuttamääräisen tulon kertymispäivän arvolla tai jonka hankinta on viety kirjanpitoon valuuttaerästä maksetulla euromäärällä. Varainhoitovuoden aikana syntynyt kumulatiivinen kurssiero voi olla tilinpäätöksessä joko positiivinen, jolloin se tuottaa valtiolle tuloa, tai negatiivinen, jolloin se aiheuttaa valtiolle menoa, jota varten talousarviossa on osoitettava määräraha.


2017 talousarvio 1 000
2016 talousarvio 1 000
2015 tilinpäätös 6 499

06. Sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteiset palvelut (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yhteisten sähköisen asioinnin ja hallinnon palvelujen keskitettyyn hankintaan.

Selvitysosa:Määrärahalla hankitaan keskitetysti Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin tai muiden organisaatioiden tuottamia sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteisiä palveluja. Tällaisia palveluja ovat mm. kansalaisen tunnistamis- ja maksamispalvelu (VETUMA), kansalaisen asiointitili ja avoimen datan portaali.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Menosäästö -1 235
Verkkomaksamispalvelu (siirto momentille 28.20.01) -500
Tasomuutos 2
Yhteensä -1 733

2017 talousarvio 1 000 000
2016 talousarvio 2 733 000
2015 tilinpäätös 3 804 000

07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 000 000 euroa.

Selvitysosa:Määräraha mahdollistaa palvelukeskuksen hinnoittelukäytännön edellyttämän liikkumavaran. Palvelukeskuksen toiminnan tavoitteena on, että toiminnan kustannusvastaavuus toteutuu siirtomäärärahakauden aikana. Määräraha tulee käytettäväksi vain, jos asiakasmaksutulot eivät yksittäisenä varainhoitovuonna riitä kattamaan toiminnasta aiheutuvia menoja.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

  2015
toteutuma
2016
arvio
2017
tavoite
       
Tuotokset ja laadunhallinta      
Ostolaskut, kpl 1 245 498 1 180 000 1 150 000
Myyntilaskut (kaikki), kpl 573 040 565 000 565 000
Palkkalaskelmat, kpl 1 145 326 1 110 000 1 085 000
Asiakastyytyväisyys 3,8 3,9 3,9
Toiminnallinen tehokkuus      
Ostolaskut, kpl/htv 12 471 13 100 14 000
Myyntilaskut (kaikki), kpl/htv 20 332 24 800 25 200
Palkkalaskelmat, kpl/htv, Kieku 6 523 7 000 7 200
Palkkalaskelmat, kpl/htv, Prima, Personec 7 601 8 900 13 000
Kokonaistuottavuusindeksi (perusvuosi 2011=100) 105,56 107 111
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen      
Henkilötyövuodet 707 677 6841)
Sairauspoissaolot, pv/htv 11,2 < 10 < 10
Työtyytyväisyysindeksi, 1—5 VMBaro 3,4 3,4 3,4

1) Digitalisaation vaikutus -25 htv, kirjanpitotehtävien siirto virastoista +58 htv, Kiekun ja Rondon omistajuuden siirto Palkeisiin +15 htv

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Bruttomenot 56 233 62 504 56 109
Bruttotulot 55 185 60 504 54 109
Nettomenot 1 048 2 000 2 000
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 000    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 000    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 55 168 60 504 54 109
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 54 102 62 504 56 109
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 1 066 -2 000 -2 000
Kustannusvastaavuus, % 102 97 96

2017 talousarvio 2 000 000
2016 talousarvio 2 000 000
2015 tilinpäätös 1 047 905

(08.) Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2016 I lisätalousarvio 920 000
2016 talousarvio 1 942 000
2015 tilinpäätös 4 241 000

09. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 000 000 euroa.

Selvitysosa:Palvelukeskuksen juoksevan palvelutoiminnan tulot ja menot on nettobudjetoitu tälle momentille. Momentille kertyvillä asiakasmaksu- ja muilla tuloilla rahoitetaan palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Määrärahaa on tarkoitus käyttää ennalta arvaamattomiin liiketoimintariskeihin.

Palvelukeskuksen palveluksessa arvioidaan vuoden 2017 lopussa olevan 1 050 henkilöä. Valtorin toiminnan tuottojen arvioidaan nousevan noin 266 milj. euroon vuonna 2017 kulujen ollessa noin 269 milj. euroa.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
       
Tuotokset ja laadunhallinta      
Asiakastyytyväisyys, 1—5 2,6 3,5 3,7
Toiminnallinen tehokkuus ja palvelukyky      
Virkamiehen/loppukäyttäjän perustietotekniikkapalvelu Tuotteistus viimeistelyvaiheessa. Käytössä Valtorissa 483 työasemaa 15 000 työasemaa 35 000 työasemaa
Videoneuvottelupalvelu Tuotteistus käynnissä 5 asiakasta ottanut käyttöön 10 asiakasta ottanut käyttöön
Kapasiteettipalvelu (Vaka+oma) Tuotteistus valmis. Käytössä Valtti keskitetyssä infrassa, IdM:ssä ja ITSM:ssä yht. 27 palvelinta 400 palvelinta 800 palvelinta
Toimipisteen tietoliikenneratkaisu (LAN, WLAN ja WAN) Tuotteistus käynnissä 25 % toimipisteistä palvelun piirissä 50 % toimipisteistä palvelun piirissä
Identiteetin ja käyttövaltuuksien hallinta (IdM) Tuotteistus käynnissä 4 asiakasta ottanut käyttöön 10 asiakasta ottanut käyttöön
Yleinen julkaisualusta Tuotteistus viimeistelyvaiheessa. 4 asiakasta 20 asiakasta ottanut käyttöön 40 asiakasta ottanut käyttöön
Konesalistrategia, alasajetut konesalit Määrittelyvaihe lähes valmis 20 alasajettua konesalia 40 alasajettua konesalia
Käytettävyys      
VY-verkko (KYTKY) käytettävyys 100,00 98,98 98,98
VyVi — käytettävyys 99,37 99,90 99,90
Sähköiset palvelut käytettävyys 99,90 99,90 99,90
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen      
Sairauspoissaolot, pv/htv 8,5 8,0 7,5
Työtyytyväisyys, 1—5 3,2 3,6 3,6
Henkilötyövuodet 619 1 000 1 050

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Bruttomenot 169 725 173 260 269 246
Bruttotulot 166 063 170 260 266 246
Nettomenot 3 662 3 000 3 000
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 263    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 601    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 166 063 170 260 266 246
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 169 725 173 260 269 246
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -3 662 -3 000 -3 000
Kustannusvastaavuus, % 98 98 99

2017 talousarvio 3 000 000
2016 talousarvio 3 000 000
2015 tilinpäätös 3 000 000

10. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää palvelukeskuksen ja sen tuottamien palvelujen korvaus-, kehittämis- ja laajennusinvestoinneista aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään palvelukeskuksen ja sen tuottamien palvelujen kehittämis- ja laajennusinvestoinneista aiheutuviin menoihin sekä palvelutuotannon korvausinvestointeihin kuten laite- ja lisenssihankintoihin. Palvelukeskus sisällyttää momentin määrärahan käyttöä vastaavat kustannukset asiakashintoihin. Palvelukeskus tulouttaa määrärahan käyttöä vastaavan määrän useammalle vuodelle jaksotettuna.

Palvelukeskuksen tuloutuksesta kertyvät tulot on budjetoitu momentille 12.28.20.


2017 talousarvio 10 000 000
2016 talousarvio 10 000 000
2015 tilinpäätös 10 000 000

88. Senaatti-kiinteistöt

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet

Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva valtion liikelaitos. Valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) mukaan Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tuottaa tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja valtion virastoille ja laitoksille, valtion talousarvion ulkopuolisille rahastoille ja muille valtion liikelaitoksille samoin kuin eduskunnalle sekä sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimiville yksiköille sekä huolehtia hallinnassaan olevasta valtion kiinteistövarallisuudesta. Liikelaitos voi tuottaa palveluja myös sellaisille yhteisöille, joiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion talousarvioon otetuilla määrärahoilla.

2. Investoinnit

Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2017 enintään 300 milj. euroa. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt saa tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 230 milj. euroa. Investoinnit painottuvat rakennuskannan arvoa säilyttäviin ja sen toimintakelpoisuutta parantaviin peruskorjausinvestointeihin sekä toimitilatehokkuutta kasvattaviin investointeihin. Investointikehys ei sisällä maankäyttömaksuja eikä varainsiirtoveroja.

Senaatti-kiinteistöt saa antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia takauksia tytäryhtiöiden lainoista yhteensä enintään 50 milj. euron arvosta.

3. Lainanotto

Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan ottamaan vuoden 2017 aikana toimintansa rahoittamiseksi valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua lainaa nettomääräisesti enintään 50 milj. euroa.

Selvitysosa:Valtiovarainministeriö on huomioon ottaen palvelu- ja muut toimintatavoitteet asettanut alustavasti Senaatti-kiinteistöjen vuokraustoiminnan tulostavoitteeksi 54 milj. euroa vuodelle 2017.

Vuonna 2017 Senaatti-kiinteistöt tulouttaa valtion talousarvioon yhteensä 180,3 milj. euroa takausmaksuina, lainan korkoina ja lyhennyksinä sekä vuoden 2016 voiton tuloutuksena. Vuoden 2017 rahoitussuunnitelmassa valtion lainojen korkojen ja lainanlyhennysten osuudeksi on arvioitu 77,4 milj. euroa ja voiton tuloutukseksi 95 milj. euroa ja takausmaksujen suuruudeksi 7,9 milj. euroa. Lähinnä investointien rahoittamiseen tarvittavan lainanoton määrä on nettomääräisesti enintään 50 milj. euroa.

Senaatti-kiinteistöjen maksuvalmiuteen vaikuttaa merkittävästi kiinteistöjen realisoinneista saatava kassavirta. Kiinteistökaupoista syntyvä kassavirta on epävarmaa ja maksuajat ovat pitkiä.

Tulos- ja rahoitussuunnitelmaan perustuva alustava investointisuunnitelma vuodelle 2017 (milj. euroa)

   
Rakennuskannan arvoa ja käyttökelpoisuutta parantavat korjausinvestoinnit 210
Uudisrakennusinvestoinnit 90
Yhteensä 300

Tunnuslukutaulukko (sis. myyntivoitot ja -tappiot)

  2015 toteutuma
liikelaitos
konserni 2016
ennakoitu
liikelaitos
konserni 2017
arvio
liikelaitos
konserni
             
Liikevaihto, milj. € 622 631 572 580 583 591
— Vuokraus 606 615 555 563 566 574
— Palvelut 16 16 17 17 17 17
Liiketoiminnan muut tuotot 51 51 50 50 50 50
Vuokraustoiminnan vuokrakate, milj. € 359   296   297  
— % liikevaihdosta 59,2   53,3   52,5  
Poistot (sis. arvonalentumiset) 230   196   196  
Liikevoitto, milj. € 162 162 145 141 141 137
— % liikevaihdosta 26,1 25,6 25,4 24,3 24,2 23,2
Tilikauden tulos, milj. € 199 189 103 110 98 100
— % liikevaihdosta 32,0 30,0 18,0 19,0 16,8 16,9
Taseen loppusumma 4 606 4 660 4 582 4 636 4 639 4 693
Tuloutus valtion talousarvioon, milj. € 370   100   95  
Investoinnit, milj. € 268   300   300  
Investoinnit % liikevaihdosta 43,1   52,5   51,5  
Sijoitetun pääoman tuotto, % koko toiminnasta 5,4 5,0 3,4 3,2 3,3 3,1
Sijoitetun pääoman tuotto, % vuokraustoiminta 2,9   2,3   2,3  
Oman pääoman tuotto, % 6,8 6,4 3,6 3,4 3,4 3,2
Oman pääoman tuotto, %, vuokraustoiminta in-house 2,5   1,5   1,5  
Omavaraisuusaste, % 61,9 61,2 62,3 62,0 61,8 61,6
Henkilöstömäärä 309 311 314 316 320 322

Liikelaitosta koskevat tulomomentit (milj. euroa)

  2015
toteutuma
2016
ennakoitu
2017
arvio
       
Tuloutus tulomomenteille      
12.28.99 Takausmaksut 6,2 7,8 7,9
13.01.04 Korot valtion lainoista 16,2 12,5 9,1
13.05.01 Voiton tuloutus 370,0 100,0 95,0
15.01.02 Takaisinmaksut valtion lainoista liikelaitoksille 81,2 68,8 68,3
Yhteensä 473,6 189,1 180,3

2017 talousarvio
2016 II lisätalousarvio
2016 talousarvio
2015 talousarvio