Talousarvioesitys 2017
01. Ulkoasiainhallinto
Selvitysosa:Suomen turvallisuuden ja hyvinvoinnin takeena toimiva aktiviinen ulkopolitiikka edellyttää ulkoasiainhallintoa, jolla on kyky vaikuttaa ja jonka asiantuntemukseen koko valtionhallinto voi nojata. Ulkoasiainhallinnon toimintaa ohjaavat strategisten painopistealueiden lisäksen sen arvot: yhteistyö, luovuus ja tuloksellisuus. Ulkoasiainhallinnon henkilöstön suorituskyky ja työn kohdentuminen oikeisiin asioihin muuttuvassa työympäristössä ratkaisevat hallinnonalan työn tuloksen.
- — Oma edustustoverkko on Suomelle tärkeä. Ulkoasiainhallinnon voimavaroja painotetaan niihin maihin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys Suomen kannalta kasvaa. Suomen ulkoisen edustautumisen rakenteen ja toimintatapojen kehittämistä jatketaan Suomen edustautumisen tavat ja mallit (TAMA) -hankkeen linjausten pohjalta. Kehittämistyössä otetaan huomioon yhteistyömahdollisuudet Pohjoismaiden, Baltian maiden ja EU:n ulkosuhdehallinnon kanssa sekä Team Finland -toimintamalli
- — Osana hallituksen kärkihankekokonaisuutta on vahvistettu Team Finland -verkostoa palkkaamalla kertaluonteisesti vuosiksi 2016—2018 kaupallis-taloudellisiin kysymyksiin keskittyviä erityisasiantuntijoita valittuihin Suomen edustustojen toimipisteisiin Suomen vientimahdollisuuksien kasvattamiseksi
- — Ulkoasiainhallinnon tarjoamia kansalaispalveluja kehitetään uudistetun konsulipalvelulain perusteella ja ottamalla huomioon hallituksen turvapaikkapoliittinen toimenpideohjelma sekä digitalisaatio. Kriisiviestintää kehitetään antamaan entistä realistisempi kuva ulkoasiainhallinnon palveluista ja vastuista erilaisissa kriisitilanteissa
- — Ulkoasiainhallinnon ympäristöstrategian ja -ohjelman toimeenpanoa ja tavoitteiden seurantamekanismia kehitetään osana ministeriön sitoutumista kestävän kehityksen edistämiseen
- — Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perusratkaisuista viestitään tehokkaasti ja ajanmukaisin keinoin tavoitteena vaikuttaa ulko- ja turvallisuuspoliittiseen keskusteluun ja lisätä Suomen ratkaisujen ymmärrystä. Maakuvatyöllä vahvistetaan Suomen kansainvälistä tunnettuutta
- — Vuonna 2017 Suomen toimipisteet Bogotassa Kolumbiassa ja Yangonissa Myanmarissa korotetaan suurlähetystöiksi
- — Suomi toimii puheenjohtajana Arktisessa neuvostossa vuosina 2017—2019. Vuoden 2017 aikana valmistaudutaan myös Suomen Euroopan Neuvoston puheenjohtajuuteen vuonna 2018 ja Suomen EU-puheenjohtajuuteen vuonna 2020
- — Hallinnonalan kaikessa toiminnassa otetaan huomioon Suomi 100 -juhlavuosi. Lisäksi valmistaudutaan ulkoasiainministeriön 100-vuotisjuhlavuoteen.
- — Hallinnonalan sisäisiä prosesseja keskitetään ja kevennetään niin kotimaassa kuin edustustoverkossa ottaen huomioon myös hallitusohjelman linjaukset toimintojen tehostamisesta taloushallinnon ja hankintatoimen prosesseissa. Erityistä huomiota kiinnitetään hallinnonalan turvallisuusstrategian mukaisesti organisaation omien turvallisuusriskien hallintaan
- — Osana ministeriön suunnittelujärjestelmää jatketaan toiminnan tuloksellisuuden ja tuottavuuden mittaamisen, ml. toimintolaskenta, kehittämistä hyödyntämällä muun muassa vuonna 2016 ulkoasiainhallinnossa käyttöön otettua valtionhallinnon Kieku-järjestelmän henkilöstöhallinto-osuutta
- — Ulkoasiainhallinnon tietoturvatoiminnan painopisteenä on tietoturvallisuudesta valtionhallinnossa annetun valtioneuvoston asetuksen (681/2010) mukaisen korotetun tietoturvallisuustason saavuttaminen. Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmän ja riskienhallinnan kehittämistä ja ylläpitoa jatketaan. Samalla jatketaan toimialasidonnaisen tiedonhallinnan kehittämistä ja kokonaisarkkitehtuurityötä. Viisumitietojärjestelmissä painopisteenä on Schengen-alueen keskusviisumitietojärjestelmän viisumisäännösmuutoksien käyttöönotto sekä kansallisen viisumitietojärjestelmän nostaminen korotetun tietoturvan tasolle ja uuden korvaavan järjestelmän valmistelun käynnistäminen
- — Hallinnonalan kiinteistöstrategian toimeenpanoa jatketaan panostamalla erityisesti hallinnonalan omistajaohjauksen kehittämiseen, ml. kiinteistösuunnitelman laatiminen ja hankintatoimen tehokas hyödyntäminen. Valtion omistamat ulkomailla sijaitsevat kulttuuri- ja tiedeinstituuttikiinteistöt siirtyvät vuonna 2017 ulkoasiainministeriön omistajahallintaan
- — Viisumitoimintojen kehittäminen jatkuu VIISKE-hankkeen linjausten mukaisesti muun muassa digitalisaatiota hyödyntäen. Tavoitteena on erityisesti Venäjän toimintoihin liittyvän Kouvolan viisumipalvelukeskuksen toiminnan ja resurssoinnin kehittäminen ottaen huomioon viisumikysynnän vaihtelut
- — Talousarviossa on otettu huomioon 18 tehtävän lisäys kasvaneesta turvapaikanhakijamäärästä johtuen muun muassa perheenyhdistämisprosesseihin. Osa tehtävistä hoidetaan paikallisesti palkatulla henkilöstöllä.
- — Ulkoasiainhallinnon henkilöstöstrategian 2015—2020 toimeenpanoa jatketaan. Vähenevät voimavarat ohjataan entistä joustavammin hallinnonalan strategisiin painopistealueisiin hyödyntämällä priorisointia, depriorisointia ja poisvalintaa
- — Palkkausjärjestelmää pyritään kehittämään virkaehtosopimusjärjestelmän puitteissa paremmin tehtäväkierron vaatimusten mukaiseksi, painopisteenä suoritusarvioinnin uudistaminen
- — Johtajapolitiikassa kiinnitetään erityistä huomiota ministeriön vahvistamien hyvän johtajuuden periaatteiden toteutumiseen entistä paremmin ja tasaisemmin koko organisaatiossa hyödyntämällä muun muassa 360-arviointien tuloksia
- — Vahvistetaan työhyvinvoinnin yhteyttä henkilöstön kehittämisen, erityisenä painopisteenä kriisialueiden edustustot. Tavoitteena on henkilöstön työhyvinvoinnin säilyttäminen saavutetulla korkealla tasolla.
Ulkoasiainhallinnolle asetettujen tavoitteiden mukaiset tunnusluvut
| 2015 toteutuma |
2016 ennakoitu |
2017 tavoite |
|
| Kansalaispalvelut | |||
| Hädänalaisten avustaminen | Tapaus aloitettu 24 h kuluessa tiedoksi saamisesta | Tapaus aloitettu 24 h kuluessa tiedoksi saamisesta | Tapaus aloitettu 24 h kuluessa tiedoksi saamisesta |
| Kriisipäivystys/tehostettu tilanneseuranta | Käynnistetty 1 h kuluessa tiedoksi saamisesta | Käynnistetty 1 h kuluessa tiedoksi saamisesta | Käynnistetty 1 h kuluessa tiedoksi saamisesta |
| Konsulikomennuskuntien lähtövalmius/vastaanottaminen | Korkeintaan 6 h kuluessa lähettämispäätöksestä | Korkeintaan 6 h kuluessa lähettämispäätöksestä | Korkeintaan 6 h kuluessa lähettämispäätöksestä |
| Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen | |||
| Henkilötyövuodet | 2 352 | 2 377 | 2 347 |
| — Ulkoasiainministeriö | 900 | 860 | 844 |
| — Ulkomaanedustus | 552 | 556 | 553 |
| — Paikallisesti palkatut | 900 | 961 | 950 |
| Naisia, %-osuus | 67 | 65 | 65 |
| Naisten %-osuus johdosta | 43 | 45 | 45 |
| Naisten %-osuus asiantuntijatehtävistä | 67 | 67 | 67 |
| Koulutustasoindeksi | 6,1 | 6,1 | 6,1 |
| Työtyytyväisyysindeksi | 3,6 | 3,6 | 3,6 |
| Sairauspoissaolot, pv/htv | 5,9 | 5,2 | 5,2 |
01. Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 219 828 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) kunniakonsulien menojen maksamiseen
2) valtion virastoille maksettavien tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen
3) ulkoasiainhallinnon toimialaan liittyvien tutkimusapurahojen maksamiseen
4) Suomeen suuntautuvien ministerivierailujen menojen ja niihin liittyvän tilapäisen työvoiman palkkioiden ja työnantajamaksujen maksamiseen
5) Team Finland -verkoston vahvistamisesta määräaikaisilla kaupallistaloudellisilla asiantuntijoilla aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:
Ulkoasiainhallinnon toimintamenot vuonna 2017 (euroa)
| Ministeriö, 844 henkilötyövuotta | 69 019 000 |
| Toimintamenot | 13 800 000 |
| Henkilöstömenot | 55 219 000 |
| Edustustot, 88 toimipistettä, 553 henkilötyövuotta1) | 136 164 000 |
| Toimintamenot | 71 907 000 |
| Henkilöstömenot | 64 257 000 |
| Hallinnonalan toimialavastaavat menot | 14 645 000 |
| Tietohallinto | 11 765 000 |
| Kiinteistöhallinto | 1 000 000 |
| Turvallisuus | 1 880 000 |
| Yhteensä | 219 828 000 |
1) Toimipisteiden lukumäärä alueittain: Eurooppa 30, Itä 7, Aasia ja Amerikka 26, Afrikka ja Lähi-itä 20 ja pysyvät ja erityisedustustot 5 toimipistettä.
Edustustojen henkilöstömenoissa on esitetty lähetetyn henkilökunnan peruspalkkojen lisäksi seuraavat ulkomaan edustautumisen korvaukset: paikallis-, puoliso- ja lapsikorvaus, olosuhdekorvaus, lasten koulutuskorvaukset, hautajais-, kotiloma- ja tapaamismatkat, lähetetyn henkilöstön terveydenhuoltoon liittyvät korvaukset, varustaumiskorvaus, päivähoitokorvaus sekä muuttokorvaus. Paikalta palkatun henkilöstön henkilöstömenot sisältyvät edustustojen toimintamenoihin.
Hallinnonalan yhteisillä menoilla katetaan vuoden mittaan ko. toimialojen menoja sekä ministeriössä että edustustoissa.
Hallinnonalan julkisoikeudellisista suoritteista saamat tulot kertyvät pääasiassa edustustoista saatavista passi- ja oleskelulupatuloista ja ne esitetään osana edustustojen toimintamenoja.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2015 toteutuma |
2016 varsinainen talousarvio |
2017 esitys |
|
| Bruttomenot | 238 628 | 236 256 | 230 620 |
|---|---|---|---|
| Bruttotulot | 10 451 | 9 817 | 10 792 |
| Nettomenot | 228 177 | 226 439 | 219 828 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 16 906 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 22 808 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa)
| 2015 toteutuma |
2016 varsinainen talousarvio |
2017 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | |||
| — suoritteiden myyntituotot | 6 024 | 5 752 | 6 687 |
| — suoritteiden myyntituotot mom. 12.24.99 (viisumien käsittelymaksut) | 26 894 | 19 800 | 16 000 |
| Tuotot yhteensä | 32 918 | 25 552 | 22 687 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
|---|---|---|---|
| — erilliskustannukset | 14 561 | 11 277 | 9 682 |
| — osuus yhteiskustannuksista | 14 377 | 14 083 | 11 594 |
| Kustannukset yhteensä | 28 938 | 25 360 | 21 276 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 3 980 | 192 | 1 411 |
| Kustannusvastaavuus, % | 114 | 101 | 107 |
Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina tuloina ulkoasiainhallinnon suoritteiden maksuista annetun asetuksen (377/2014) mukaiset tulot sekä edustustojen pankkitilien korkotulot. Vuodesta 2015 lähtien viisumien käsittelymaksut on bruttobudjetoitu momentille 12.24.99.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| IAEA-erityisasiantuntija Suomen Wienin suurlähetystössä (siirto momentille 32.01.01) | -52 |
| IMO-erityisasiantuntija Suomen Lontoon suurlähetystössä (siirto momentille 31.20.01) | -200 |
| Lisääntyneestä turvapaikanhakijamäärästä aiheutuvat menot (erityisesti perheenyhdistämiset) | 433 |
| Maahanmuuttoon liittyvä tiedotustoiminta | -230 |
| Rajavalvonta-asiantuntija Suomen pysyvässä edustustossa EU:ssa (siirto momentille 26.20.01) | -215 |
| Säästöjen VNHY-osuuden palautus (siirto momentilta 23.01.01) | 841 |
| Terveysalan asiantuntija Suomen Geneven pysyvässä edustustossa (siirto momentille 33.01.01) | -294 |
| Tiede- ja kulttuuri-instituuttien omistajaohjaus (siirto momentilta 28.01.20) | 70 |
| Työllisyys ja kilpailukyky: Team Finland -verkoston määräaikainen vahvistaminen kaupallistaloudellisilla asiantuntijoilla | -191 |
| Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -47 |
| Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -24 |
| Lomarahojen alentaminen (Kiky) | -1 495 |
| Palkkaliukumasäästö | -371 |
| Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -735 |
| Toimintamenojen tuottavuussäästö | -1 198 |
| Toimintamenosäästö (HO 2015) | -730 |
| Työajan pidentäminen (Kiky) | -1 028 |
| Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -156 |
| VaEL-maksun väliaikainen alentaminen | -989 |
| Yhteensä | -6 611 |
| 2017 talousarvio | 219 828 000 |
| 2016 II lisätalousarvio | -964 000 |
| 2016 talousarvio | 226 439 000 |
| 2015 tilinpäätös | 234 079 000 |
20. Tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen menot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 2 282 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen ylläpitomenoihin
2) ulkomailla sijaitsevien tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen rakennus- ja korjaushankkeisiin.
Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:Ulkomailla sijaitsevat valtion omistamat tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöt siirtyvät ulkoasiainministeriön omistajahallintaan 1.1.2017. Kiinteistöt ovat Villa Lante ja asunto Roomassa, Suomen Ranskan instituutti Pariisissa, Pohjoismaiden paviljonki (kolmasosa) ja Suomen Aalto-paviljonki Venetsian biennaalialueella sekä Suomen Ateenan instituutti asuntoloineen. Kiinteistöt on vuokrattu suomalaisille tiede- ja kulttuurisäätiöille niiden toimintaan ulkomailla.
Vuoden 2017 aikana on tarkoitus peruskorjata Suomen Ranskan instituutin tilat Pariisissa. Hankkeen kustannusarvio on 1 300 000 euroa.
Instituuttikiinteistöistä saatavat vuokratulot on budjetoitu momentille 12.24.20.
| 2017 talousarvio | 2 282 000 |
21. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 155 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen.
Selvitysosa:Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat.
| 2017 talousarvio | 1 155 000 |
| 2016 talousarvio | 1 155 000 |
| 2015 tilinpäätös | 1 155 000 |
29. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 16 059 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös kehitysyhteistyöhön käytettyjen ja kotimaasta hankittujen palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen.
Selvitysosa:Arvonlisäverolain mukaan ministeriöiden kehitysyhteistyötä varten kotimaasta ostamat palvelut ovat arvonlisäverollisia. Jotta arvonlisäverolla ei rasiteta Suomen kehitysyhteistyötä, arvonlisäveromenot budjetoidaan erikseen.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Valtori (siirto momentilta 28.01.29) | 200 |
| Tasomuutos | 330 |
| Yhteensä | 530 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2017 talousarvio | 16 059 000 |
| 2016 talousarvio | 15 529 000 |
| 2015 tilinpäätös | 16 298 728 |
74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 7 750 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ulkoasiainhallinnon toimitilojen rakennus- ja korjaushankkeisiin.
Määrärahaa saa käyttää myös valtiolle vuokrattujen tilojen peruskorjausluonteisten korjaus- ja muutostöiden maksamiseen.
Momentilta voidaan maksaa myös ennakkomaksuja. Niiden osalta määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:Suomen New Delhin suurlähetystön kiinteistö peruskorjataan vuosina 2015—2018. Hankkeen kokonaiskustannusarvioksi on tarkentunut 14,2 milj. euroa, josta vuoden 2017 osuus on 5,58 milj. euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Buenos Airesin suurlähetystön virka-asunnon muutostyöt | -100 |
| Haagin suurlähetystön kanslian muutostyöt | -500 |
| New Delhin kiinteistöhanke | -1 250 |
| Reykjavikin kanslian muutostyöt | -300 |
| Yhteensä | -2 150 |
| 2017 talousarvio | 7 750 000 |
| 2016 talousarvio | 9 900 000 |
| 2015 tilinpäätös | 4 000 000 |
(76.) Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen (siirtomääräraha 3 v)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2016 talousarvio | 1 500 000 |