Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. (32.01, osa) Hallinto
              20. Siviilipalvelus
         60. Energiapolitiikka
         70. Kotouttaminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

01. (32.01, osa) HallintoPDF-versio

Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä. Ministeriö johtaa ja ohjaa kasvu- sekä elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa, työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa, kuluttaja- ja kilpailupolitiikkaa, alue-, energia- ja ilmastopolitiikkaa sekä työelämän kehittämistä ja maahanmuuttajien kotouttamista. Hallinto palvelee kasvutavoitetta huolehtimalla siitä, että yritysten toimintaympäristö on kunnossa ja kansainvälisesti kilpailukykyinen.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) edistävät alueellista kehittymistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset edistävät yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria, maaseudun elinvoimaisuutta, joukkoliikennettä ja sen kehittämistä sekä liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen turvallisuutta, hyvää ympäristöä sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävää käyttöä alueilla sekä työvoiman maahanmuuttoa alueilla. ELY-keskukset toimivat kiinteässä yhteistyössä maakunnan liittojen ja kuntien kanssa. Paikallishallinnon viranomaisista ELY-keskusten ohjaukseen kuuluvat työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot).

ELY-keskuksia on viisitoista, joista yhdeksässä on kaikki kolme vastuualuetta: 1) elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri, 2) liikenne ja infrastruktuuri sekä 3) ympäristö ja luonnonvarat.

ELY-keskusten yleishallinnollinen ohjaus kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle. ELY-keskusten toiminnallisesta ohjauksesta vastaavat omilla toimialoillaan sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö tai se keskushallinnon virasto, jonka tehtäväksi ohjaus on säädetty. Työ- ja elinkeinoministeriö koordinoi ELY-keskusten strategista ohjausta, joka tehdään ao. ministeriöiden yhteistyönä.

01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 33 650 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten

2) julkisten hankintojen neuvontayksikön toimintaan liittyviin avustuksiin

3) EU:n sisäasioiden rahastoon kuuluvasta Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF) rahoitettavista hankkeista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ministeriön toiminnalle asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2017:

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
       
Tuotokset ja laadunhallinta      
Työ- ja elinkeinoministeriö      
Hallituksen esitykset (kpl) 14 20 25
— Luvatun istuntokauden aikana eduskunnalle (%) 62 > 80 > 80
— Muutoksia eduskunnassa säädösteknisten tai kielellisten puutteiden johdosta (%) 0,4 0 0
Valtioneuvoston asetukset (kpl) 41 30 35
Sisämarkkinalainsäädännön alaan kuuluvien direktiivien täytäntöönpanovaje (%) 0,3 < 1,0 < 1,0

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

  2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
       
Henkilötyövuosien kehitys 463 443 440
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) 3,50 > 3,50 > 3,50

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio

2017
esitys
       
Bruttomenot 49 189 41 845 41 850
Bruttotulot 8 625 8 200 8 200
Nettomenot 40 564 33 645 33 650
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 7 192    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 7 216    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Erityisasiantuntijan palkkaaminen (siirto momentilta 24.01.01) 52
ESIR-neuvontapalvelut (siirto momentilta 32.01.21) 400
EU:n horisontti 2020 -ohjelman kansallisen koordinoinnin vahvistaminen (siirto momentilta 32.20.06) (1 htv) 70
Kaivosresurssien palkkausmenot (siirto momentilta 32.20.01) 40
Säästöjen VNHY-osuuden palautus (siirto momentilta 23.01.01) 352
TEM Aleksanterinkatu 4-10 peruskorjaus (siirto momentilta 23.01.01) 350
VNHY:n siirtojen täsmennys Bulevardi 6:n vuokrat ja ruokalatuki (siirto momentilta 23.01.01) 125
YK:n Oslon ryhmän puheenjohtajuus (siirto momentilta 28.30.01) 60
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -15
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -8
Lomarahojen alentaminen (Kiky) -376
Palkkaliukumasäästö -88
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -175
Toimintamenojen tuottavuussäästö -244
Työajan pidentäminen (Kiky) -247
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -37
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen -254
Yhteensä 5

2017 talousarvio 33 650 000
2016 II lisätalousarvio -86 000
2016 talousarvio 33 645 000
2015 tilinpäätös 40 588 000

02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 179 626 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) euroneuvontakeskuksista sekä Innovaatiorahoituskeskus Tekesin projektiluonteisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien henkilöstön osaamisen kehittäminen

2) porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen

3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

4) Yritys-Suomi -portaalin kehittämiseen ja ylläpitoon

5) yritysten kehittämispalvelujen kehittämisestä, edistämisestä ja ylläpidosta aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa:Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ohjaavat ministeriöt (sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö) asettavat alustavasti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2017:

Vaikuttavuus

  2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
       
Ihmiset ja ympäristö      
Virta yli 3 kk työttömyyteen, % 48 < 35 < 35
Virta yli 3 kk työttömyyteen alle 25-vuotiailla, % 37 < 25 < 25
Kansalaisten tyytyväisyys maanteiden palvelutasoon (1—5) 2,9 > 3,0 > 3,1
     
Yritykset ja elinkeinot      
Uudet yritykset (lkm) 7 301 9 300 10 000
Uudet kansainvälistyvät yritykset (lkm) - 1 650 1 750
Raskaan liikenteen tyytyväisyys maanteiden palvelutasoon (1—5) 2,6 2,6 2,7
Elintarvikeviennin arvo (milj. euroa) 1 390 > 1 600 > 1 600
       
Ympäristö ja luonnonvarat      
Luonnonsuojelualueiden toteutus (ha) 8 767 5 200 5 020
Palvelujen ja joukkoliikenteen järjestämistä tukeva aluerakenne (%) (väestötiheydeltään vähintään 20 as/ha alueilla asuvan väestön osuus koko kaupunkiseudun väestöstä) 64 64 64
Maatalouden fosforitase (kg/ha) 3,8 5 < 5
Maatalouden typpitase (kg/ha) 47 46 < 46

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
       
Asiakaspalvelutyytyväisyys (1—5) - 4,0 -
ELY-keskusten sidosryhmien kokonaistyytyväisyys (1—5) 3,6 - > 3,6
Ympäristösuojelun valvontatarkastukset (kpl) 1 587 1 800 1 850
Maatalouden ja elintarviketurvallisuuden valvonnat (%) 100 100 100

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

  2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
       
Henkilötyövuosien kehitys 3 285 3 279 2 944
— henkilötyövuodet toimintamenomomentilla 2 883 2 679 2 544
— henkilötyövuodet muilla momenteilla 402 600 400
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) 3,3 > 3,4 > 3,4

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Bruttomenot 237 356 223 120 209 626
Bruttotulot 33 888 30 000 30 000
Nettomenot 203 468 193 120 179 626
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 19 010    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 29 977    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Julkisoikeudelliset suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 10 319 12 000 10 000
— muut tuotot -18 - -
Tuotot yhteensä 10 301 12 000 10 000
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 8 190 9 300 8 200
— osuus yhteiskustannuksista 2 865 4 000 2 800
Kustannukset yhteensä 11 055 13 300 11 000
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -754 -1 300 -1 000
Kustannusvastaavuus, % 93 90 91

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot      
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 4 820 25 000 6 000
— EU:lta saatava rahoitus - - -
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus - - -
— yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 2 838 1 000 1 500
Tuotot yhteensä 7 658 26 000 7 500
       
Hankkeiden kokonaiskustannukset 9 209 30 000 9 000
       
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -1 551 -4 000 -1 500
Omarahoitusosuus, % 17 13 17

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kautta ohjautuu rahoitusta seuraavilta talousarvion momenteilta: 30.10.41, 51, 64, 30.20.43, 30.40.20, 31, 51 ja 62, 31.10.20, 50 ja 76, 31.30.63 ja 64, 32.30.51, 32.50.42, 43, 64 ja 65, 32.60.40, 32.70.30, 33.20.31 ja 52, 35.10.21, 22, 61 ja 63 sekä 35.20.64.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Koulutusporttijärjestelmän ja ALPO-rekisterin rahoitus (siirto momentilta 32.70.03) 155
Maatalouden tukivalvonta (17 htv) (kertaluonteinen meno) 1 000
Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntasijoituspaikkoihin liittyvät tehtävät (-8 htv) -600
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -260
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -130
Lomarahojen alentaminen (Kiky) -2 215
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa 67
Palkkaliukumasäästö -521
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -1 029
Säästöpäätös -6 000
Toimintamenojen tuottavuussäästö -925
Työajan pidentäminen (Kiky) -1 445
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -219
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen -1 372
Yhteensä -13 494

2017 talousarvio 179 626 000
2016 II lisätalousarvio -190 000
2016 talousarvio 193 120 000
2015 tilinpäätös 214 435 000

20. Siviilipalvelus (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 4 939 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää siviilipalveluslain (1446/2007) mukaisesti:

1) siviilipalveluksen toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin lukuun ottamatta palkkauskustannuksia

2) ilman palveluspaikkaa jäävien siviilipalvelusvelvollisten kustannuksiin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:IIman palveluspaikkaa jäävien siviilipalvelusvelvollisten määrää pyritään vähentämään edistämällä tarjolla olevien palveluspaikkojen määrän kasvua markkinoimalla aktiivisesti siviilipalvelusta potentiaalisille palveluspaikoille. Tämän lisäksi palveluspaikan hakemisprosessia pyritään tehostamaan yksilötasolla sekä koulutusjakson aikana että koulutusjakson jälkeen. Tavoitteena on, että jokaisesta erästä jää palveluspaikattomaksi alle 10 % velvollisista. Valtaosa velvollisista siirtyi koulutusjakson jälkeen siviilipalveluskeskuksesta suorittamaan työpalvelustaan muihin palveluspaikkoihin.

Täydennyspalvelukseen on velvollinen osallistumaan siviilipalvelusvelvollinen, joka on suorittanut asevelvollisuuslain (1438/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaisen palveluksen ja jonka hakemus siviilipalvelukseen on hyväksytty mainitun palveluksen suorittamisen jälkeen. Määräys täydennyspalvelukseen on toimitettava 12 kuukauden kuluessa siviilipalvelushakemuksen hyväksymisestä. Täydennyspalvelukseen hakeutuvien määrän arvioidaan pysyvän korkeana ollen noin 800 täydennyspalvelusvelvollista vuodessa.

  2015
toteutuma
2016
arvio
2017
arvio
       
Siviilipalvelukseen hakeneet (hlöä) 2 045 2 200 2 200
Peruskoulutusjaksolla koulutetut (hlöä) 1 601 1 450 1 450
Koulutusjakson jälkeen ilman palveluspaikkaa (hlöä) 300 200 200
— siviilipalveluskeskuksesta täysin palvelleena kotiutuneet (hlöä) 20 25 25
Täydennyskoulutukseen hakeutuneet (hlöä) 985 800 800
— koulutetut (hlöt) 441 780 780

2017 talousarvio 4 939 000
2016 talousarvio 4 939 000
2015 tilinpäätös 4 191 670

21. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 526 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen

2) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin tuottavuustoimien edistämiseksi.

Selvitysosa:Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat. Määrärahaa on tarkoitus käyttää tuottavuutta edistävien hankkeiden rahoittamiseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Astanan maailmannäyttelyn menot (siirto momentille 32.50.43) -780
Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto (siirto momentille 32.20.06) -250
ESIR-neuvontapalvelut (siirto momentille 32.01.01) -400
Tasokorotus 2 500
Tekijänoikeuden yhteishallinnoinnin valvonta (siirto momentille 32.40.03) -60
Toimintamenosäästö (HO 2015) -1 100
Yhteensä -90

Momentin määräraha on muutettu kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi.


2017 talousarvio 526 000
2016 II lisätalousarvio 1 700 000
2016 talousarvio 616 000
2015 tilinpäätös 538 000

29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 30 854 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös momentilta 32.50.65 rahoitettavien valtion investointihankkeisiin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen sekä momenteilta 32.20.40, 32.20.42 ja 32.20.43 maksettaviin kulutusmenoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Valtori (siirto momentilta 28.01.29) 232
Yhteensä 232

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2017 talousarvio 30 854 000
2016 II lisätalousarvio
2016 talousarvio 30 622 000
2015 tilinpäätös 92 388 027

40. Valtionavustus yritysten kansainvälistymiseen ja yrittäjyyden edistämiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 13 251 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) ja sen perusteella annetun avustuksesta elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa sekä yritysten kansainvälistymistä edistäville yhteisöille vuosina 2016—2020 annetun asetuksen (1530/2015) mukaisesti yleisavustuksena:

1) työ- ja elinkeinoministeriön toimintaan liittyvien elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa edistävien yhteisöjen yleisavustuksiin ja pk-yritysten palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen

2) yritysten uudistumista ja kansainvälistä liiketoimintaa edistävien yhteisöjen tarjoaman perusneuvonnan, asiantuntijapalveluiden ja yritysten kehittämispalveluiden tuottamiseen.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti yleisavustuksena:

1) standardointitoimintaan

2) pohjoismaisen ympäristömerkintäjärjestelmän kansallisen tason tehtävien hoitamiseen.

Määrärahaa saa käyttää yleis- tai erityisavustuksena valtionavustuslain (688/2001) ja ministeriön antamien erillisten valtionavustusehtojen mukaisesti:

1) valtionapuyhteisöjen, julkisten yhteisöjen ja muiden yhteisöjen hankkeiden rahoittamiseen

2) Suomen Enterprise Europe Network -verkoston toiminnan rahoittamiseen

3) yritysten kansainvälistymistä sekä Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja matkailua edistävistä Team Finland -kasvuohjelmista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää erityisavustuksena yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1734/2015) mukaisten kansainvälisten messuosallistumisten toteuttamiseen ja maksamiseen.

Yritysten uudistumiseen ja aineettoman tuotannon edistämiseen tarkoitettujen pk-yrityspalvelujen kehittämiseen ja pilotointiin voidaan palvelujen julkiseen palveluun verrattavan luonteen vuoksi myöntää yleisavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti. Myös Team Finland -kasvuohjelmissa voidaan erityisissä tapauksissa niiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden perusteella myöntää valtionavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Yleisavustusta voidaan käyttää yritysten uudistumiseen ja kansainvälistymiseen tähtäävien palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen, standardointitoimintaan, pohjoismaisen ympäristömerkkijärjestelmän kansallisen tason tehtävien hoitamiseen sekä suomalaisen muotoilun edistämiseen niin kotimaassa kuin maailmalla. Luovien alojen kansainvälistymistä edistävä yleisavustus kohdennetaan suomalaisen musiikin sekä elokuva- ja audiovisuaalisen alan tunnettuuden ja menekin edistämiseen maailmalla. Kansainvälistymistä edistävien yhteisöjen ensisijaisena tehtävänä on suomalaisten yritysten ja elinkeinoelämän palveleminen niin kotimaassa kuin ulkomailla osana Team Finland -verkostoa.

Erityisavustusta voidaan käyttää valtionapuyhteisöjen, julkisten yhteisöjen ja muiden yhteisöjen hankkeisiin, joilla edistetään elinkeinopolitiikkaa sekä yritysten uudistumista ja kansainvälistymistä. Lisäksi erityisavustusta voidaan käyttää Suomen kansallisena vastinrahoituksena Euroopan komission Enterprise Europe Network -verkoston toimintaan.

Yleis- ja erityisavustusta voidaan käyttää myös hallituksen strategisten tavoitteiden mukaisten kärkihankkeiden toteutukseen kuuluvien yritysten kansainvälistymistä sekä Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja matkailua edistävien Team Finland -kasvuohjelmien rahoittamiseen erityisesti puhtaiden ratkaisujen (cleantech) ja digitalisaation sektoreilla. Lisäksi määrärahaa voidaan käyttää hallituksen strategisten tavoitteiden mukaisten kärkihankkeiden toteutukseen kuuluvien erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälisten messuosallistumisten toteuttamiseen.

Vaikuttavuus

  2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
       
Yritykset uudistavat liiketoimintaansa, verkottuvat keskenään ja niiden kansainvälisen liiketoiminnan osaaminen syvenee    
— Pk-yritysten tietoisuus uudistumisen keinoista - - kasvaa
Standardisointi tukee uusien teknologioiden ja markkinoiden kehittymistä ja kaupallistamista      
— Työkohteiden lukumäärä uusilla alueilla 1 186 1 200 1 250
Kulutuksen ohjautuminen ympäristöä säästäviin tuotteisiin ja palveluihin sekä vastuullisuuteen sitoutuneiden suomalaisten yritysten määrä - - kasvaa

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Yritysten uudistuminen ja globaalit kansainvälistymispalvelut 3 421 000
Standardisointitoiminta 1 330 000
Työllisyys ja kilpailukyky: Team Finland 8 500 000
Yhteensä 13 251 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisten lisäysten poisto (Finnish Business HuB, Viexpo) -320
Yhteensä -320

2017 talousarvio 13 251 000
2016 II lisätalousarvio -200 000
2016 talousarvio 13 571 000

60. Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 20 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998), vientitakuulain (479/1962) ja valtion vientitakuista annetun lain (422/2001) perusteella myönnettyjen takuiden aiheuttamiin korvausmenoihin

2) valtiontakaustoimintaa koskevien lakien (375/1963, 573/1972 ja 609/1973) nojalla valtiontakaustoiminnasta annettujen takaussitoumusten ja perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi annetun lain (651/1985), valtion vakauttamistakauksista annetun lain (529/1993) perusteella myönnettyjen takuiden ja takausten sekä valtion pääomatakuista annetun lain (594/1992) nojalla ennen vuotta 1999 myönnettyjen takuiden aiheuttamien korvausmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.


2017 talousarvio 20 000
2016 talousarvio 20 000
2015 tilinpäätös

66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 8 507 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen, rahoitusosuuksien ja velvoitteiden suorittamiseen

2) erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Pohjoismainen ydinturvallisuusalan yhteistyö 350 000
Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) jäsenmaksu 1 340 000
OECD:n energia-alan järjestöjen toimintaan liittyvät maksut ja rahoitusosuudet 797 000
Suomen osuus Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) teknisen avun ja yhteistyön rahastoon 400 000
Euroopan energiaperuskirjan sihteeristökulut 44 000
Euroopan avaruusjärjestön (ESA) jäsenmaksu, osuudet eläkemaksuista ja uudesta pääkonttorista aiheutuvista kustannuksista 2 829 000
Kansainvälisen työjärjestön (ILO) jäsenmaksu 2 000 000
Kansainvälisen uusiutuvan energian järjestön (IRENA) jäsenmaksu 120 000
Ydinvoimalaitosten tarkistukset 226 000
Muut kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja OECD:n maksuosuudet 401 000
Yhteensä 8 507 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisen säästön palautus 500
Yhteensä 500

2017 talousarvio 8 507 000
2016 talousarvio 8 007 000
2015 tilinpäätös 9 507 000