Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
         01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot
         10. Liikenneverkko
              01. Liikenneviraston toimintamenot
              20. Perusväylänpito
              35. Valtionavustus länsimetron rakentamiseen
              36. Valtionavustus raideliikennehankkeiden rakentamiseen
              41. Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon
              50. Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen
              76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset
              77. Väyläverkon kehittäminen
              78. Eräät väylähankkeet
              79. Elinkaarirahoitushankkeet
         20. Liikenteen viranomaispalvelut
         30. Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut
         40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen
         50. Sää-, meri- ja ilmastopalvelut
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

36. Valtionavustus raideliikennehankkeiden rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v)PDF-versio

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Valtuus

Valtuus tehdä sopimuksia raideliikennehankkeiden valtionavustuksen maksamiseen seuraavasti:

1) Raide-Jokeri pikaraitiotien rakentamisen avustamiseen Helsingin Itäkeskuksesta Espoon Keilaniemeen saa sitoutua niin, että avustuserien yhteismäärä saa olla enintään 84 000 000 euroa. Valtuuden määrä on kuitenkin enintään 30 prosenttia pikaraitiotien rakentamisen kustannuksista.

2) Tampereen raitiotien (1. ja 2. vaihe) rakentamisen avustamiseen saa sitoutua niin, että avustuserien yhteismäärä saa olla enintään 71 000 000 euroa. Valtuuden määrä lisättynä suunnitteluun myönnetyllä määrällä on kuitenkin enintään 30 prosenttia raitiotien rakentamisen kustannuksista.

Selvitysosa: Momentti lisätään talousarvioesitykseen.

Uusien hankkeiden perusteluina esitetään seuraavaa:

Raide-Jokeri

Raide-Jokeri on pikaraitiotienä toteutettava seudullinen kehämäinen joukkoliikenneyhteys. Itäkeskuksesta Pitäjänmäen ja Leppävaaran kautta Keilaniemeen kulkeva Raide-Jokeri on yksi seudun tärkeimmistä poikittaisista joukkoliikennehankkeista ja keskeinen toimenpide, jolla parannetaan kestävien kulkutapojen palvelutasoa. Hanke on tarkoitus aloittaa vuonna 2017. Hankkeen on arvioitu valmistuvan vuonna 2021.

Raide-Jokeri tukee raideliikenteeseen perustuvan tiivistyvän yhdyskuntarakenteen strategista kehittämistavoitetta ja valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Raide-Jokerilla on keskeinen rooli Helsingin valmisteilla olevan yleiskaavan tavoitteiden saavuttamisessa. Raide-Jokeri tukee myös Otaniemen ja Keilaniemen alueiden kehittymistä edelleen seudullisesti merkittävinä elinkeinovetureina.

Suunnitellun radan pituus on noin 25 km, josta noin 16 km sijoittuu Helsingin alueelle ja 9 km Espooseen. Raide-Jokeri on koko osuudeltaan kaksiraiteinen ja sijoittuu pääasiassa omalle ajouralle. Raitiotiellä liikennöidään nykyaikaisella, matalalattiaisella vaunukalustolla. Ajoaika linjalla on noin 60 minuuttia ja keskimääräinen matkanopeus 25 km/h. Arkisin ruuhka-aikana liikennöidään 5—6 min vuorovälillä ja päivällä 10 min välein. Arkivuorokauden matkustajamääräksi on arvioitu 87 800 matkustajaa vuonna 2025. Vaikutuspiirissä arvioidaan asuvan vuonna 2030 noin 154 000 asukasta ja sijaitsevan noin 102 000 työpaikkaa.

Hankkeen kustannusarvio on 280 milj. euroa (MAKU 110,6, 2010=100). Hankkeen H/K-suhde on 0,7. Valtion avustus on enintään 30 prosenttia hankkeen rakentamiskustannuksista, kuitenkin enintään 84 milj. euroa. Avustuskelpoisia menoja ovat raiteiden, pysäkkien ja liityntäpysäköinnin suunnittelu- ja rakentamiskustannukset, jotka sisältyvät hankkeen kustannusarvioon ja joista aiheutuu menoja vuodesta 2016 alkaen. Avustus maksetaan arvonlisäverottomiin menoihin. Valtionapuviranomaisena toimii Liikennevirasto.

Valtionavustuksen myöntöpäätöksen edellytyksenä on, että Espoon ja Helsingin kaupungit sitoutuvat MAL-sopimuksen 2016—2019 tavoitteisiin ja erityisesti luovat edellytyksiä tonttitarjonnan ja asuntotuotannon merkittävälle lisäämiselle hankkeen vaikutusalueella.

Lisäksi hankkeeseen liittyy Kehä I:n tasauksen muutostöitä, joiden kustannusarvio on 30 milj. euroa ja jotka eivät sisälly valtuuteen. Muutostöiden suunnittelu on kesken. Toteutuksesta sekä valtion ja Espoon kaupungin välisestä kustannusjaosta päätetään suunnitelman valmistuttua. Muutostyöt on tarkoitus rahoittaa määrärahoja uudelleen kohdentamalla.

Tampereen raitiotie

Tampereen raitiotie tukee Tampereen kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen tavoitteellista pitkäjänteistä kehittämistä. Hankkeen keskeinen tavoite on kasvavan kaupungin ja kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen tiivistäminen tehokkaaseen joukkoliikennejärjestelmään tukeutuvana.

Raitiotie yhdistää Pirkanmaan suurimmat ja tiheimmät asutus- ja työpaikka-alueet, keskussairaalan sekä Tampereen korkeakoulut. Palvelu- ja virkistysalueet ovat nykyistä helpommin saavutettavissa. Vilkkailla alueilla raitiotie korvaa suuren osan bussiliikennettä. Raitiotietä liikennöidään kahtena linjana arkisin 7,5 min vuorovälillä. Ydinkeskustassa linjat kulkevat yhteistä reittiä, jolloin vuoroväli on 3—4 minuuttia. Raitiotien ja bussien syöttöliikenteen vuorot yhteensovitetaan.

Raitiotiellä on noin 55 000 matkustajaa vuorokaudessa vuonna 2025 ja noin 110 000 vuonna 2040. Vaikutuspiirissä arvioidaan asuvan vuonna 2040 noin 133 000 asukasta ja sijaitsevan noin 110 000 työpaikkaa. Raitiotie lisää joukkoliikenteenmatkojen määrää bussivaihtoehtoon verrattuna Tampereen alueella runsaat 10 % eli noin 12 000 matkaa vuorokaudessa. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus nousee nykyisestä 1,7 prosenttiyksikköä. Raitiotiejärjestelmä säästää joukkoliikenteen operointikustannuksia suuremmasta kalustokoosta johtuen.

Hankkeen kustannusarvio (vaihe 1. ja vaihe 2.) on 250 milj. euroa (MAKU 110,6, 2010=100) helmikuussa 2015 valmistuneen hankesuunnitelman ratkaisulla. Hankkeen H/K-suhde on 1,3. Valtion avustus on enintään 30 prosenttia hankkeen rakentamiskustannuksista, kuitenkin enintään 71 milj. euroa siten, että 1. vaiheen osuus on enintään 55,05 milj. euroa ja 2. vaiheen osuus on enintään 15,95 milj. euroa. Kustannusten loppuosasta vastaa Tampereen kaupunki. Toteutuksen 2. vaiheeseen ei saa myöntää rahoitusta ennen kuin Tampereen kaupunki on tehnyt siitä lainvoimaisen päätöksen.

Toteutuksen 1. vaihe sisältää radan Tampereen keskustasta Hervantaan ja Tays Keskussairaalalle, varikon, kulunvalvonnan ja informaatiojärjestelmän. Kustannusarvio on 238,8 milj. euroa, joka sisältää allianssin kehittämisvaiheen 10,5 milj. euron kustannukset. Valtio on osoittanut aikaisemmin kehittämisvaiheeseen valtionapua 3,06 milj. euroa. Avustuskelpoisia menoja ovat raiteiden, varikon, pysäkkien ja liityntäpysäköinnin suunnittelu- ja rakentamiskustannukset, jotka sisältyvät 1. vaiheen toteutukseen ja joista aiheutuu menoja vuoden 2016 lokakuusta alkaen. Avustus maksetaan arvonlisäverottomiin menoihin. Valtionapuviranomaisena toimii Liikennevirasto.

Valtionavustuksen myöntöpäätöksen edellytyksenä on, että Tampereen kaupunki sitoutuu MAL-sopimuksen 2016—2019 tavoitteisiin ja erityisesti luo edellytyksiä tonttitarjonnan ja asuntotuotannon merkittävälle lisäämiselle.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 2017201820192020—Yhteensä
vuodesta 2017
lähtien
      
Raide-Jokeri-30015 00068 70084 000
Tampereen raitiotie-15 80019 60035 60071 000
Menot yhteensä-16 10034 600104 300155 000

2017 talousarvio

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Valtuus

Valtuus tehdä sopimuksia raideliikennehankkeiden valtionavustuksen maksamiseen seuraavasti:

1) Raide-Jokeri pikaraitiotien rakentamisen avustamiseen Helsingin Itäkeskuksesta Espoon Keilaniemeen saa sitoutua niin, että avustuserien yhteismäärä saa olla enintään 84 000 000 euroa. Valtuuden määrä on kuitenkin enintään 30 prosenttia pikaraitiotien rakentamisen kustannuksista.

2) Tampereen raitiotien (1. ja 2. vaihe) rakentamisen avustamiseen saa sitoutua niin, että avustuserien yhteismäärä saa olla enintään 71 000 000 euroa. Valtuuden määrä lisättynä suunnitteluun myönnetyllä määrällä on kuitenkin enintään 30 prosenttia raitiotien rakentamisen kustannuksista.