Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Poliisitoimi
         20. Rajavartiolaitos
         40. Maahanmuutto
              22. Vapaaehtoinen paluu
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

40. MaahanmuuttoPDF-versio

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Selvitysosa:Sisäministeriö ohjaa ja kehittää maahanmuuttohallintoa ja vastaa maahanmuuttopolitiikan sekä maahanmuuttoa ja kansalaisuutta koskevan lainsäädännön valmistelusta ja edustaa maahanmuuttoasioissa Suomea Euroopan unionissa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Sisäministeriö yhteensovittaa maahanmuuttoasioihin liittyvää toimintaa hallinnonalojen välillä.

Sisäministeriö vastaa turvapaikanhakijoiden vastaanoton ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton yleisestä kehittämisestä, suunnittelusta, ohjauksesta, seurannasta ja yhteensovittamisesta.

Sisäministeriö huolehtii Maahanmuuttoviraston toimintaedellytyksistä. Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee ulkomaalaisten maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen ja kansalaisuuteen liittyviä asioita, vastaa turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton käytännön toiminnan ohjauksesta ja suunnittelusta, säilöönottoyksiköiden käytännön toiminnan ohjauksesta ja valvonnasta sekä ihmiskaupan uhrien auttamisen toimeenpanon ohjauksesta. Lisäksi Maahanmuuttovirasto ylläpitää ulkomaalaisasioiden sähköistä asiankäsittelyjärjestelmää (UMA) ja tuottaa tietoja viranomaisille ja kansainvälisille järjestöille. Turvapaikanhakijoiden vastaanottopalvelut tuotetaan kahdessa valtion vastaanottokeskuksessa sekä ostopalveluina.

Maahanmuuttoa kuvaavat tunnusluvut 2015
toteutuma
2016
arvio
2017
arvio
       
Suomessa asuvat ulkomaalaiset1) 229 765 247 000 263 000
Maahanmuutto/ulkomaalaiset2) 19 230 26 000 26 000
Nettomaahanmuutto/ulkomaalaiset2) 14 660 18 000 18 000
Suomen kansalaisuuden saaneet/vuosi3) 8 281 8 500 8 500

1) Vuosi 2015: Tilastokeskus/Väestörakenne 2015. Vuodet 2016 ja 2017: SM:n arvio, jossa otettu huomioon mm. Tilastokeskuksen vuoden 2016 väestön ennakkotilastot ja turvapaikanhakijoiden määrän kasvun vaikutukset.

2) Vuosi 2015: Tilastokeskus/Muuttoliike, ennakkotilasto 2015. Vuodet 2016 ja 2017: SM:n arvio, jossa otettu huomioon mm. Tilastokeskuksen vuoden 2016 väestön ennakkotilastot ja turvapaikanhakijoiden määrän kasvun vaikutukset.

3) Taulukossa on esitetty Suomen kansalaisuuden hakemuksesta tai ilmoituksesta saaneiden henkilömäärä. Momentin 26.40.01 perusteluissa oleva taulukko kuvaa Maahanmuuttovirastossa vireille tulevien ja ratkaistujen hakemusten määrää. Samassa hakemuksessa voi olla useita henkilöitä.

Maahanmuuttopolitiikka

Suomen maahanmuuttopolitiikka perustuu hallitusohjelman linjauksiin, hallituksen maahanmuuttopoliittisiin toimenpiteisiin ja turvapaikkapoliittiseen toimenpideohjelmaan.

Vaikutetaan siihen, että EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan muutokset tapahtuvat unionin ja jäsenmaiden yhteisen edun mukaisesti perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. EU:n yhteisessä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikassa tapahtuvassa lainsäädännön uudistamisessa Suomi huolehtii kansallisten etujen huomioon ottamisesta.

Keskeiset strategiset tavoitelinjaukset ovat:

  • — Edistämme Suomen työllisyyttä ja julkistaloutta vahvistavaa, huoltosuhdetta kohentavaa sekä talouden kansainvälistymistä edistävää työperusteista maahanmuuttoa. Lievennämme EU-alueen ulkopuolisen työvoiman tarveharkintaa, kun se on työllisyyden ja julkistalouden kannalta perusteltua, mahdollistaen yrityskohtaisesti erityisosaajien työllistämisen nopeuttamisen, alueellisen ja alakohtaisen työvoiman turvaamisen sekä käytännön prosessien helpottamisen
  • — Tarkennamme perheenyhdistämisen kriteerejä EU:n perheen yhdistämisdirektiivin mukaisesti
  • — Osallistumme kansainväliseen taakanjakoon pitämällä kiintiöpakolaisten määrän ainakin viime vuosien tasolla
  • — Nopeutamme viranomaisprosesseja turvapaikkahakemusten käsittelyssä, teemme päätökset palauttamisineen viipymättä ja torjumme väärinkäytöksiä
  • — Nopeutamme törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden, rikoksen uusijoiden ja yleiselle järjestykselle vaarallisten ulkomaalaisten maasta poistamista.

Maahanmuuttopolitiikan toteutusta ohjaavien hallituksen kannanottojen mukaisesti maahanmuuttopolitiikassa tehtävät muutokset tapahtuvat hallitusti ja tavoitteellisesti. Maahanmuuttopolitiikassa otetaan huomioon kansainvälisessä tilanteessa ja EU-lainsäädännössä tapahtuvat muutokset.

Hallituksen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman mukaisesti Suomi varautuu yhdessä EU- ja Pohjoismaiden kanssa muuttuneeseen turvapaikanhakijatilanteeseen kestävästi. Huolehditaan siitä, että tilanteeseen vastataan ennakoivasti ja hallitusti. Pitkän ajan näkymä edellyttää, että hallittu maahanmuutto on kasvua, innovaatioita, uusia työpaikkoja ja taloudellista vakautta edistävä tekijä.

Tavoitteena on, että maahanmuuttohallinto kykenee vastaamaan lakisääteisiin käsittelyaikatavoitteisiin maahanmuuton lupahakemusten käsittelyssä. Maahanmuuttovirasto on turvapaikkaprosessin päävastuullinen omistaja turvapaikka-asioita koskevien tehtävien keskityttyä poliisilta Maahanmuuttovirastoon. Muutos yksinkertaistaa turvapaikkaprosessin tehostamisen toteutusta. Tavoitteena on kehittää edelleen turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnan kustannustehokkuutta. Toiminnan kehittämisessä hyödynnetään täysimääräisesti EU:n turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) mahdollisuuksia.

Sisäministeriön hallinnonalan viranomaisten (Maahanmuuttovirasto, poliisi, Rajavartiolaitos) operatiivista yhteistyötä ulkomaalaisten maahantuloon ja maassa oleskeluun liittyen hyödynnetään maahanmuuttoviranomaisten moniviranomaismallin (MPR) tukemana.

Lupahallinnon tuottavuutta parannetaan. Kehitetään edelleen ulkomaalaisasioiden sähköistä asiankäsittelyjärjestelmää (UMA), jotta pystytään tarjoamaan kattavasti lupaprosesseihin liittyvät sähköiset asiointipalvelut hakija-asiakkaille sekä automatisoidaan mahdollisuuksien mukaan lupaprosesseja.

Maahanmuutto

Laillisia maahanmuuttokanavia kehitetään EU:n lainsäädäntöä koskeviin muutoksiin liittyen. Maahantuloon liittyvää viranomaisyhteistyötä vahvistetaan. Oleskelulupajärjestelmän kehittämisessä tavoite on menettelyn selkeyttäminen. Työvoiman maahanmuuton osalta on tärkeää vastata oikea-aikaisesti työmarkkinoiden tarpeisiin, jolloin käsittelyaikoihin kohdistuu erityinen huomio. Työntekijän oleskelulupajärjestelmää kehitetään hallitusohjelmassa linjatulla tavalla. Lupatoiminnalla on erittäin tärkeä merkitys työehtojen ennakkovalvonnassa. Jälkivalvonnassa kyse on käytännössä pitkälti poliisin ja työsuojeluhallinnon tarkastustoiminnan resursseista ja niiden kohdentamisesta.

Yhteistyötä opetushallinnon kanssa jatketaan EU:n ulkopuolelta tulevien ulkomaalaisten opiskelijoiden maahantuloon liittyen. Väärinkäytösten määrä tulee pitää pienenä. Opiskelupaikkojen kohdentamisessa tulisi ottaa huomioon ne alat, joilla mahdollisesti esiintyy ulkomaisen työvoiman tarvetta tulevaisuudessa. Tämä vaatii myös kotimaisten kielten opintojen lisäämistä opiskelun aikana.

EU:n perheen yhdistämisdirektiivin mukaisesti kansainvälistä ja tilapäistä suojelua saavien perheenjäseniltä edellytettäisiin tietyin poikkeuksin turvattua toimeentuloa perheenmuodostamisajankohdasta riippumatta, jotta perheenyhdistämishakemus voitaisiin hyväksyä.

Toteutetaan laittoman maahantulon vastaista toimintaohjelmaa. Ongelmina laittoman maahanmuuton lisääntyessä ovat ihmissalakuljetuksen lisääntymisen ohella laittoman työnteon ja ihmiskaupan sekä muun eriasteisen hyväksikäytön ja laittoman maassa oleskelun lisääntyminen. Tehostetaan viranomaisyhteistyötä laittoman maahantulon ja maassa oleskelun torjunnassa sekä huolehditaan tarvittavan lainsäädännön kehittämisestä. Keskeisiin maahanmuuttomaihin pyritään sijoittamaan maahanmuuton yhdyshenkilöitä. Laittoman maahanmuuton ongelmat näkyvät osaltaan myös lieveilmiöiden lisääntymisenä pidempiaikaisen maassa oleskelun tilanteissa henkilöiden jäädessä kotouttamistoimien ja yhteiskunnan palvelujen ulkopuolelle. Tehokas laittoman maahanmuuton torjunta ehkäisee näistä ongelmista yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia. Palauttamispolitiikkaa tehostetaan erityisesti jatkamalla ja kehittämällä laittomasti oleskelevien ja kielteisen päätöksen saaneiden henkilöiden tehokasta palauttamista EU-yhteistyön tukemana, pyrkimällä uusiin palautusta koskeviin yhteistyöpöytäkirjoihin ja EU-takaisinottosopimuksiin sekä nopeuttamalla rikoksiin syyllistyneiden maasta poistamista.

Vuoden 2017 alussa poliisilta siirretään oleskeluoikeutta koskevat lupa-asiat Maahanmuuttovirastolle lukuun ottamatta sellaisten päätösten tiedoksiantoa, joihin liittyy henkilön maasta poistaminen. Aiemmin ulkomaalaislain nojalla poliisin toimivaltaan kuuluneet oleskelulupatehtävät siirtyvät Maahanmuuttovirastolle. Maahanmuuttovirasto vastaanottaa oleskelulupahakemukset. Maahanmuuttovirasto perustaa toimipisteitä yhdeksälle paikkakunnalle, joissa hakemus voidaan laittaa vireille ja joissa sähköisesti vireille saatettua hakemusta voidaan täydentää biometrisilla tiedoilla. Muutos koskee myös kansalaisuushakemuksia ja -ilmoituksia sekä matkustusasiakirjoja, jolloin nekin jätettäisiin poliisin sijasta Maahanmuuttoviraston toimipisteessä.

Kansainvälinen suojelu

Turvapaikanhakijoiden määrää on vaikea ennustaa. Vuonna 2015 turvapaikanhakijoiden määrä lähes kymmenkertaistui aiempiin vuosiin verrattuna. Ennusteen mukaan turvapaikanhakijoiden määrä jäisi pysyvästi korkeammalle tasolle kuin aikaisemmin.

Seurataan turvapaikkamenettelyä ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoa koskevien säännösten toimivuutta ja valmistellaan mahdolliset lain muutokset. Kehitetään edelleen eri viranomaisten välistä yhteistyötä turvapaikkaprosessin tehostamiseksi ja nopeuttamiseksi.

Osallistutaan yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän uudistamiseen ja EU-jäsenvaltioiden yhteistyöhön sen toimeenpanemiseksi käytännössä. Lainsäädännön kehittämisen ohella tiivistetään jäsenvaltioiden turvapaikkaviranomaisten välistä käytännön yhteistyötä erityisesti tukemalla Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) toimintaa ja osallistumalla yhteistyöhön muiden keskeisten EU:n virastojen kanssa.

Turvapaikkapolitiikan kehittämisessä vahvistetaan johdonmukaisuutta eri maahanmuuton politiikkalohkojen, kuten rajavalvonnan, laittoman maahanmuuton torjunnan ja palautuspolitiikan kanssa.

Kiintiöpakolaispolitiikan toimeenpanoa jatketaan uudelleen sijoittamalla Suomeen kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ulkomaalaisia (ulkomaalaislaki 301/2004 90 §). Uudelleen sijoittamisen perusteet (voimavarat kiintiöpakolaisten ottamiselle ja kiintiöpakolaisten määrä) vahvistetaan vuosittain valtion talousarviossa. Vuoden 2017 pakolaiskiintiö on 750 henkilöä.

Määrärahoissa otetaan huomioon EU:n uudelleensijoittamista koskevat sitoumukset ja EU:ssa päätetyt turvapaikanhakijoiden sisäiset siirrot. Suomi toteuttaa Euroopan unionissa sovittuja turvapaikanhakijoiden sisäisiä siirtoja.

Hallinnonalalla hyödynnetään EUSA-rahastojen kautta saatavissa olevaa osarahoitusta täysimääräisesti.

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto

  20151) 2016 arvio 2017
arvio
       
Vastaanottokeskusten paikkaluku yhteensä 27 393 24 090 14 090
— valtion vastaanottokeskukset 900 1 020 1 020
— yksityisen, kunnan tai järjestön ylläpitämät keskukset 26 423 23 000 13 000
— säilöönottoyksikkö 70 70 70
— käyttöaste keskimäärin % 1062) 90,0 90,0
Ryhmäkotien ja tukiasuntojen paikkaluku yhteensä 2 400 2 200 700
— ryhmäkodit 600 600 200
— tukiasunnot 1 800 1 600 500
— käyttöaste keskimäärin % 105 90,0 90,0

1) Vuoden lopun tilanne: ei keskiarvo (luvussa ei ole mukana yksityismajoituksessa olevia)

2) Poikkeuksellisen turvapaikanhakijamäärän vuoksi tilastointi vuodelta 2015 ei ole täysin kattava.

Vastaanottopalvelujen saajat 2015 2016
arvio
2017
arvio
       
Keskimäärin vastaanoton piirissä olevia / henkilöä / vuosi 10 270 23 270 13 000
— Vastaanottokeskuksiin majoitettuja 8 678 19 300 11 100
— Alaikäisiä yksintulleita 932 2 100 1 170
— Säilöön otetut ulkomaalaiset 50 70 70
— Yksityismajoituksessa 610 1 800 650
Vastaanoton kustannukset / euroa / vuosi 2015
tilinpäätös
2016
talousarvio
2017
esitys
       
Vastaanoton kokonaiskustannukset 168 425 717 392 801 000 260 609 000
Vastaanottokeskusten kokonaiskustannukset 165 633 462 387 365 000 251 509 000
— vastaanottokeskusten yksikkökustannus / hlö 23 053 17 657 17 000
— alaikäisen kustannus ryhmäkodissa / hlö 61 382 84 775 61 000
— alaikäisen kustannus tukiasunnossa / hlö 34 320 33 070 33 000
— säilöön otetun kustannus / hlö 82 687 50 856 51 000
— yksityismajoituksen kustannukset 6 616 399 11 300 400 4 080 700
— yksityismajoituksen kustannus / hlö 6 278 6 300 6 300
Lasten edustaminen 191 258 286 000 200 000
Vapaaehtoinen paluu - - 5 800 000
Pakolaisten maahantuloon liittyvät kustannukset 790 928 900 000 900 000
Muut maahantuloon liittyvät menot1) 1 810 069 4 250 000 2 200 000

1) Tulkkaus- ja käännöspalkkiot, Maahanmuuttoviraston ulkopuolella suoritettavat turvapaikkapuhuttelut, DNA-testit, kielianalyysit ja oikeuslääketieteelliset testit sekä sähköiset palvelut (Umarek).

01. Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 59 777 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) 33 §:n mukaisen ihmiskaupan uhrien auttamispalveluiden ostamiseen

2) maahanmuuttohallinnon toiminnan kehittämiseen ja vastaanottojärjestelmän kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen sekä Suomen kansalaisuuteen liittyviä asioita hyödyntäen ja kehittäen ulkomaalaisasioiden sähköistä asiankäsittelyjärjestelmää viranomaisten ajantasaisena asianhallinta- ja tietopalvelurekisterinä. Virasto tuottaa ajankohtaista tietoa maahanmuutto- ja kansalaisuusasioista. Virasto vastaa turvapaikanhakijoiden ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton käytännön toiminnan ohjauksesta ja suunnittelusta, säilöönottoyksiköiden käytännön toiminnan ohjauksesta ja valvonnasta sekä ihmiskaupan uhrien auttamisen toimeenpanon ohjauksesta.

Sisäministeriö asettaa Maahanmuuttovirastolle alustavasti seuraavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Maahanmuuttovirasto ja valtion vastaanottokeskukset 2015
toteutuma
2016
arvio
2017
tavoite
       
Tuotokset      
Päätökset 55 370 132 250 140 500
Panokset      
Toimintamenot (1 000 €)      
Maahanmuuttovirasto 19 397 66 885 49 237
Valtion vastaanottokeskukset 8 900 12 270 9 073
Henkilötyövuodet 448 950 832
Maahanmuuttovirasto 334 830 690
Valtion vastaanottokeskukset 114 120 142
Tehokkuus      
Toiminnallinen tuloksellisuus      
— tuottavuus (päätöstä/Maahanmuuttoviraston htv) 166 159 203
— taloudellisuus (nettomenot €/päätös) 393 300 300
— maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus (%) 68 84 91
Nopea ja oikeusvarma päätöksenteko

Vireille tulleiden hakemusten läpivientiajat lyhenevät. Perheenyhdistämishakemusten käsittelyaika on enintään yhdeksän kuukautta. Asiakkaiden oikeusturva säilyy hyvänä. Henkilö- ja teknisiä resursseja käytetään joustavasti ja tehokkaasti. Päätöksentekoprosessit ovat laadullisesti mitattavia sekä läpinäkyviä, ohjaavia ja rutiinityötä säästäviä. Soveltamiskysymykset linjataan sisäisellä ohjeistuksella.

Vireille tulleet ja ratkaistut asiat 2015—2017

  2015
toteutuma
Vireille
tulevat
Ratkaistut 2016
talousarvio
Vireille
tulevat
Ratkaistut 2017
tavoite
Vireille
tulevat
Ratkaistut
             
Maahanmuutto yhteensä 22 876 22 328 39 500 37 500 84 500 87 500
— työntekijän oleskelulupa 6 328 6 346 6 000 6 000 6 000 6 000
— opiskelijan oleskelulupa 6 297 6 376 6 000 6 000 6 000 6 000
— muut oleskeluluvat (sis. kv. suojelu) 10 251 9 606 27 500 25 500 22 500 25 500
Oleskeluluvan uusiminen (jatkoluvat) - - - - 50 000 50 000
Maasta poistaminen 10 212 6 752 10 500 14 500 10 500 10 500
Kansainvälinen suojelu yhteensä 42 239 15 077 35 000 65 750 30 000 30 000
— turvapaikkahakemukset 32 476 7 480 10 000 45 000 10 000 10 000
— kiintiöpakolaiset 1 050 1 050 750 750 750 750
— matkustusasiakirjat 5 850 5 850 15 000 15 000 10 000 10 000
Kansalaisuus yhteensä 12 946 11 213 12 500 14 500 12 500 12 500
— kansalaisuushakemukset 11 041 9 245 11 000 13 000 11 000 11 000
Yhteensä 88 273 55 370 97 500 132 250 137 500 140 500

Käsittelyaika keskimäärin (vrk)

  2015
toteutuma
2016
arvio
2017
tavoite
       
Maahanmuutto      
— työntekijän oleskelulupa (sis. TE-toimiston osapäätöksen) 102 65 65
— oleskelulupa, opiskelija 19 30 30
Kansainvälinen suojelu, kokonaiskäsittelyaika ilman muutoksenhakua      
— turvapaikka 117 160 90
Kansalaisuushakemukset, kokonaiskäsittelyaika      
— kansalaisuushakemukset 297 238 238
Ratkaistut/vireille tulleet (%) 62,7 120 100
Maahanmuuttohallinnon prosessien sähköistäminen

Maahanmuuttohallinnon kaikkien viranomaisten sähköistä asianhallintajärjestelmää (UMA) käytetään tehokkaasti ja sen ylläpidosta huolehditaan. Sähköisten palvelujen käyttöä laajennetaan ja samalla nopeutetaan prosessien kulkua automatisoinnin mahdollisuuksia hyödyntäen. Järjestelmän toimintoja kehitetään vuosina 2016—2019 nostamalla järjestelmän digitalisaatio-, automaatio- ja itsepalvelutasoa.

Henkisten voimavarojen hallinta

Henkiset voimavarat, Maahanmuuttovirasto

  2015
toteutuma
2016
arvio
2017
tavoite
       
Henkilötyövuodet 334 830 690
Sairauspoissaolot (työpäivää/htv) 7,1 8,0 8,0
Työtyytyväisyysindeksi (1—5) 3,5 3,51 3,52

Henkiset voimavarat, Valtion vastaanottokeskukset

  2015
toteutuma
2016
arvio
2017
tavoite
       
Henkilötyövuodet 114 120 142
Sairauspoissaolot (työpäivää/htv) 8,4 8,0 8,0
Työtyytyväisyysindeksi (1—5) - 3,70 3,70

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Bruttomenot 40 530 86 855 74 277
Bruttotulot1) 8 681 7 700 14 500
Nettomenot 31 849 79 155 59 777
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 3 494    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 549    

1) Maahanmuuttoviraston maksutulojen lisäys johtuu pääosin poliisilta siirtyvien ulkomaalaislupien käsittelymaksuista. Kansainvälistä suojelua saavien perheenyhdistämishakemusten käsittelymaksuista kertyy noin 1 milj. euron lisäys. Lisääntyneillä maksutuloilla katetaan poliisilta siirtyneiden jatkolupien kustannukset sekä näiden perheenyhdistämishakemusten käsittelyn kustannukset.

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 7 485 7 000 14 000
Tuotot yhteensä 7 485 7 000 14 000
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 4 653 3 969 7 322
— osuus yhteiskustannuksista 6 405 4 379 8 078
Kustannukset yhteensä 11 058 8 348 15 400
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -3 573 -1 348 -1 400
Kustannusvastaavuus, % 68 84 91

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Joutsenon vastaanottokeskuksen lisämääräraha 286
Maahanmuuttoviraston Älykäs digitaalinen virasto -hanke (v. 2017 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 2 000
Metsälän säilöönottoyksikkö (siirto momentilta 26.40.21) 2 808
Turvapaikkahakijamäärän lisäresurssitarpeen jatkaminen 16 400
Turvapaikkapäätösten sujuvuuden turvaaminen -37 392
Turvapaikkatutkinta (siirto momentilta 26.10.01) 1 660
Ulkomaalaisasioiden sähköisen asiankäsittelyjärjestelmän (UMA) jatkokehityshanke (UMA4) (v. 2016 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -1 000
Valtion vastaanottokeskuksen lisäkapasiteetti -2 608
Vapaaehtoisen paluun matka- ja paluuavustuksen määrärahat 4 000
Vapaaehtoisen paluun matkat ja paluuavustukset (siirto momentille 26.40.22) -4 000
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -17
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -9
Lomarahojen alentaminen (Kiky) -456
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -247
Toimintamenojen tuottavuussäästö -116
Toimintamenosäästö (HO 2015) -120
Työajan pidentäminen (Kiky) -345
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -53
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen -169
Yhteensä -19 378

2017 talousarvio 59 777 000
2016 II lisätalousarvio 4 631 000
2016 talousarvio 79 155 000
2015 tilinpäätös 29 904 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 60 658 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös maahanmuuttohallinnon toiminnan kehittämiseen ja vastaanottojärjestelmän kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.

Muutos talousarvioesityksen 59 777 000 euroon nähden on 881 000 euroa, missä on otettu huomioon kertaluonteisena lisäyksenä 981 000 euroa Joutsenon vastaanottokeskuksen säilöönottokapasiteetin tilapäisen laajennuksen perustamis- ja ylläpitomenoihin vuonna 2017 sekä vähennyksenä 100 000 euroa ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän menojen siirtona momentille 26.40.21.

Talousarvioesitykseen nähden momentin päätösosan toisen kappaleen kohta 1) on poistettu sen johdosta, että ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän piiriin kuuluvien henkilöiden palvelut maksetaan jatkossa momentilta 26.40.21.


2017 talousarvio 60 658 000
2016 II lisätalousarvio 4 631 000
2016 talousarvio 79 155 000
2015 tilinpäätös 29 904 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Momentille esitetään 60,658 milj. euron määrärahaa, joka on yli 23 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2016 turvapaikanhakijoiden määrän vähentymisestä johtuen. Vuonna 2015 Suomeen saapui 32 476 turvapaikanhakijaa. Kuluvana vuonna hakijamäärä on tasoittunut noin 60—100 hakijaan viikossa, ja talousarvioesityksessä menojen mitoituksen arviona on käytetty 10 000 hakijaa vuonna 2017.

Valiokunta pitää tarpeellisena, että turvapaikkahakemusten käsittelyä edelleen nopeutetaan. Hakemusten keskimääräinen käsittelyaika oli noin 8,2 kuukautta marraskuussa 2016. Myönteistä on, että kielteiset päätökset perusteettomiin hakemuksiin pyritään tekemään kuitenkin viivytyksettä. Käsittelyn sujuvuuden ohella on keskeistä varmistaa päätösten laadukkuus.

Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottomenoihin on esityksessä varattu yhteensä noin 280 milj. euroa (myös mom. 26.40.21, 26.40.22 ja 26.40.63) ja vastaanoton piirissä arvioidaan olevan keskimäärin noin 13 000 henkilöä. Vuonna 2016 vastaava luku on 25 000 turvapaikanhakijaa ja kustannukset noin 632 milj. euroa.

Valiokunta pitää myönteisenä, että Maahanmuuttovirasto on laatinut vastaanottojärjestelmän valtakunnallisen valvontaohjelman ja osana ohjelmaa tehostanut vastaanottokeskusten taloudellista ohjausta. Vastaanottokeskusten kapasiteettia on sopeutettu turvapaikanhakijamäärään ja majoituspaikkojen käytössä pyritään 90 prosentin käyttöasteeseen. Valiokunta pitää myös tarpeellisena, että Maahanmuuttovirasto tarkastelee uudelleen kaikkien käytössä olevien keskusten sopimukset, ja korostaa, että kustannusten minimoimiseksi tavoitteena tulee olla ostettavien palveluiden mahdollisimman laaja kilpailuttaminen. Lisäksi vastaanoton kustannuksia on pystyttävä seuraamaan siten, että ne pysyvät kohtuullisina erilaisista vastaanoton ratkaisuista ja toimijoista huolimatta.

Vastaanottomenojen täsmällinen mitoittaminen etukäteen on hankalaa, koska hakijoiden määrän ja turvapaikkahakemusten sujuvan käsittelyn lisäksi niihin vaikuttavat päätösten tiedoksiannon nopeus ja muutoksenhaun kesto hallintotuomioistuimissa. Keskeinen vaikutus on myös kielteisen päätöksen saaneiden palauttamisen ja oleskeluluvan saaneiden kuntaan siirtymisen nopeudella. Vuoden 2016 lopussa vastaanoton piirissä on yli 20 000 hakijaa, joista suurin osa on kielteisen päätöksen saaneita ja palautusta odottavia henkilöitä. Valiokunta pitää välttämättömänä koko vastaanottoprosessin riittävää resursointia menojen minimoimiseksi. Myös kotoutumisen kannalta on oleellista, että kuntaan siirtyminen tapahtuisi välittömästi luvan saamisen jälkeen.

Valiokunta korostaa lisäksi, että jo vastaanottokeskuksissa tulee olla saatavilla kotouttamista tukevaa materiaalia, erityisesti kielen, kulttuurin ja tapojen oppimisen osalta. Esimerkiksi video- ja verkkokurssien avulla oppimismahdollisuuksia voidaan tarjota kustannustehokkaasti kaikkiin vastaanottokeskuksiin. Tämä ennaltaehkäisee myös tietämättömyydestä johtuvaa rikollisuutta ja alentaa kustannuksia kotouttamisprosessin myöhemmässä vaiheessa.

Talousarvioesityksessä on eriytetty vapaaehtoisen paluun rahoitus omalle momentille (mom. 26.40.22), jolle esitetään 5,8 milj. euron määrärahaa. Valiokunta pitää tärkeänä vapaaehtoisen paluun rahoitusta. Järjestelmä vähentää osaltaan myös paperittomana Suomeen jäävien määrää. Tammi—marraskuussa 2016 vapaaehtoisesti oli palannut noin 1 550 henkilöä.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 60 658 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös maahanmuuttohallinnon toiminnan kehittämiseen ja vastaanottojärjestelmän kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

 

III lisätalousarvioesitys HE 142/2017 vp (19.10.2017)

Momentilta vähennetään 2 808 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys on palautusta momentille 26.40.21, koska Metsälän säilöönottokeskuksen siirto osaksi valtion vastaanottokeskuksia on siirtynyt suunnitellusta vuodella eteenpäin ja toteutuu vuoden 2018 alussa. Vuoden 2017 kustannukset maksetaan edelleen momentilta 26.40.21 palvelun ostona Helsingin kaupungilta.


2017 III lisätalousarvio -2 808 000
2017 talousarvio 60 658 000
2016 tilinpäätös 83 786 000
2015 tilinpäätös 29 904 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 32/2017 vp (24.11.2017)

Momentilta vähennetään 2 808 000 euroa.

(20.) Paluumuuttajien muuttovalmennus (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2016 talousarvio 876 000
2015 tilinpäätös 548 240

21. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 225 244 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) 7 §:n mukaisesti vastaanotto- ja järjestelykeskusten perustamis- ja ylläpitokustannusten sekä palveluntuottajalle vastaanottopalveluiden järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen, ilman kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettua kotikuntaa Suomessa olevan ihmiskaupan uhrin auttamisesta aiheutuvien kulujen korvaamiseen vastaanottorahaa lukuun ottamatta ja alaikäisen, jolla ei ole oleskelulupaa Suomessa, edustajan palkkion maksamiseen sekä kansainvälistä suojelua hakevien yleisen oikeudellisen neuvonnan kustannuksiin

2) säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) 3 luvun mukaisen toimeentulon ja huolenpidon järjestämiseen säilöön otetuille ulkomaalaisille käyttörahaa lukuun ottamatta

3) vastaanottopalveluna järjestettyyn työ- ja opintotoimintaan osallistuvien henkilöiden vastaanottolain 30 §:n mukaisten tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutusten sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen

4) vastaanoton toteuttamiseksi erityistilanteissa tarpeellisten palvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja vastaanottotoiminnan kehittämistä tukeviin EU:n rahoittamiin hankkeisiin

5) turvapaikkatutkinnan ja -puhuttelujen tulkkaus-, käännös- ja kuljetusmenoihin

6) Maahanmuuttoviraston toimipisteiden ulkopuolella suoritettavien turvapaikkapuhuttelujen matkakustannusten, perhesiteen selvittämiseksi tehtävien DNA-testien ja oikeuslääketieteellisten testien kustannuksiin sekä kotipaikan tai kansalaisuuden selvittämiseksi tehtävien kielianalyysien kustannuksiin

7) kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 86 §:n mukaisesti kiintiöpakolaisten ja heidän perheenjäsentensä maahantulomatkojen järjestämisestä, lähtömaassa suoritettavista terveystarkastuksista ja koulutuksesta (kulttuuriorientaatiosta) sekä vastaanottoa edistävän koulutuksen ja tiedotustoiminnan järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Vuoden 2017 pakolaiskiintiö on 750 henkilöä.

Selvitysosa:Kansainvälistä suojelua hakevien ja tilapäistä suojelua saavien vastaanottopalvelut järjestää vastaanottokeskus vastaanottolain (746/2011) 13 §:n nojalla. EU:ssa sisäisesti siirrettävien turvapaikanhakijoiden vastaanottopalvelut järjestetään vastaanottolain mukaisesti. Laajamittaisen maahantulon yhteydessä vastaanottopalvelut järjestetään vastaanottolain 12 §:n mukaisesti. Maahanmuuttovirasto sopii kuntien, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen tai säätiöiden kanssa vastaanottopalvelujen järjestämisestä ja siitä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta.

Lakisääteisten vastaanottopalveluiden tuottamisen määrärahan lisätarve on aiheutunut ennakoimattomasta ja ennätyksellisestä turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta, josta on aiheutunut kustannustason nousua. Keskusten lakkauttamis- ja majoituspaikkojen supistamispäätöksiä tehdään sopeuttaen toimintaa turvapaikanhakijamääriin kuitenkin niin, että kapasiteetti vastaa majoitustarvetta. Vastaanottoyksiköiden majoituspaikkojen käytössä pyritään 90 prosentin käyttöasteeseen. Vastaanottokeskusten ylläpidon ja palveluiden tuottamisessa pyritään kustannustehokkuuteen mm. majoitusvuorokauden hinnassa. Sopimusten irtisanominen kuitenkin näkyy kustannusten merkittävänä alenemisena vasta vuoden 2017 aikana, kun sopimusten pääsääntöisesti kuuden kuukauden irtisanomisajat päättyvät.

Vastaanottolain 6 §:ssä säädetään erityistarpeiden huomioon ottamisesta hakemuksen käsittelyn ajan ja lisäksi vastaanottolain 19 §:ssä täydentävästä vastaanottorahasta kattamaan erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia tarpeellisiksi harkittuja menoja.

Turvapaikkapuhuttelujen tulkkaus- ja käännöskustannukset vaihtelevat turvapaikanhakijoiden määrän ja hakijoiden kielen mukaan. Turvapaikkahakemuslomakkeella selvitetään hakemuksen perusteet ennen turvapaikkapuhuttelua. Hakijan täyttämä lomake sekä hakijan vieraskieliset asiakirjat ja selvitykset käännetään Maahanmuuttovirastossa. Maahanmuuttoviraston turvapaikkatutkinnassa ja turvapaikkapuhuttelussa käytetään hakijan äidinkieltä tai hänen ymmärtämänsä kielen tulkkausta.

Ulkomaalaislain (301/2004) 65 §:n mukaan Maahanmuuttovirasto voi varata hakijalle ja perheenkokoajalle tilaisuuden osoittaa biologinen sukulaisuus toteen valtion varoista kustannettavan DNA-tutkimuksen avulla, jos biologiseen sukulaisuuteen perustuvasta perhesiteestä ei muutoin voida saada riittävää selvitystä ja jos DNA-tutkimuksen avulla on mahdollista saada olennaista näyttöä perhesiteestä. Ulkomaalaislain 6 a §:n mukaan oleskelulupaa hakevan ulkomaalaisen tai perheenkokoajan iän selvittämiseksi voidaan tehdä oikeuslääketieteellinen tutkimus jos on olemassa ilmeisiä perusteita epäillä hänen itsestään antamien tietojen luotettavuutta. Ulkomaalaislain 6 b §:ssä säädetään oikeuslääketieteellisen tutkimuksen tekemisestä. Turvapaikanhakijoille ja perheenkokoajille, joiden henkilöllisyyttä ei ole voitu varmistaa, voi olla tarpeen joissakin tapauksissa osana henkilöllisyyden selvittämistä tehdä kielianalyysi hakijan kielellisen identiteetin ja taustan ja sitä kautta kotiseudun selvittämiseksi. Kielianalyysin avulla selvitetään muun muassa, täyttyvätkö perheenyhdistämisen edellytykset perheenyhdistämishakemusten käsittelyn yhteydessä.

Kiintiössä otettavat pakolaiset voidaan valita talousarviovuonna ja he voivat saapua maahan sinä vuonna sekä sitä seuraavien kahden vuoden aikana. Kiintiöstä valittujen pakolaisten maahantulomatkat järjestetään ostopalveluna. Vastaanoton erityistilanteissa korvataan erityispalveluja, kuten matkan aikana tarvittavat lääkäripalvelut tai kauttakulku- tai maasta poistumiseen vaadittavien viisumien kustannukset.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen ja yhteisöjen vastaanottokustannukset 169 933 000
Vastaanottokeskusten muut menot 52 211 000
— palvelujen ostot 13 920 000
— terveydenhuolto 37 165 000
— muut menot 1 126 000
Vastaanottokustannukset yhteensä 222 144 000
Muut maahantuloon liittyvät menot 2 200 000
Pakolaisten maahantuloon liittyvät kustannukset 900 000
Yhteensä 225 244 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Metsälän säilöönottoyksikkö (siirto momentille 26.40.01) -2 808
Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu -184 675
Vapaaehtoisen paluun ostopalvelumenot (siirto momentille 26.40.22) -1 800
Vastaanottokeskuksissa majoitettavat turvapaikanhakijat 124 200
Yhteensä -65 083

2017 talousarvio 225 244 000
2016 II lisätalousarvio 130 442 000
2016 talousarvio 290 327 000
2015 tilinpäätös 124 910 232

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Momentille myönnetään 225 344 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 100 000 euroa talousarvioesityksen 225 244 000 euroon nähden on siirtoa momentilta 26.40.01 ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän menoihin.


2017 talousarvio 225 344 000
2016 III lisätalousarvio 110 000 000
2016 II lisätalousarvio 130 442 000
2016 talousarvio 290 327 000
2015 tilinpäätös 124 910 232

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 225 344 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) 7 §:n mukaisesti vastaanotto- ja järjestelykeskusten perustamis- ja ylläpitokustannusten sekä palveluntuottajalle vastaanottopalveluiden järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen, ilman kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettua kotikuntaa Suomessa olevan ihmiskaupan uhrin auttamisesta aiheutuvien kulujen korvaamiseen vastaanottorahaa lukuun ottamatta ja alaikäisen, jolla ei ole oleskelulupaa Suomessa, edustajan palkkion maksamiseen sekä kansainvälistä suojelua hakevien yleisen oikeudellisen neuvonnan kustannuksiin

2) säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) 3 luvun mukaisen toimeentulon ja huolenpidon järjestämiseen säilöön otetuille ulkomaalaisille käyttörahaa lukuun ottamatta

3) vastaanottopalveluna järjestettyyn työ- ja opintotoimintaan osallistuvien henkilöiden vastaanottolain 30 §:n mukaisten tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutusten sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen

4) vastaanoton toteuttamiseksi erityistilanteissa tarpeellisten palvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja vastaanottotoiminnan kehittämistä tukeviin EU:n rahoittamiin hankkeisiin

5) turvapaikkatutkinnan ja -puhuttelujen tulkkaus-, käännös- ja kuljetusmenoihin

6) Maahanmuuttoviraston toimipisteiden ulkopuolella suoritettavien turvapaikkapuhuttelujen matkakustannusten, perhesiteen selvittämiseksi tehtävien DNA-testien ja oikeuslääketieteellisten testien kustannuksiin sekä kotipaikan tai kansalaisuuden selvittämiseksi tehtävien kielianalyysien kustannuksiin

7) kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 86 §:n mukaisesti kiintiöpakolaisten ja heidän perheenjäsentensä maahantulomatkojen järjestämisestä, lähtömaassa suoritettavista terveystarkastuksista ja koulutuksesta (kulttuuriorientaatiosta) sekä vastaanottoa edistävän koulutuksen ja tiedotustoiminnan järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Vuoden 2017 pakolaiskiintiö on 750 henkilöä.

 

III lisätalousarvioesitys HE 142/2017 vp (19.10.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 2 808 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys on palautusta momentilta 26.40.01, koska Metsälän säilöönottokeskuksen siirto osaksi valtion vastaanottokeskuksia on siirtynyt suunnitellusta vuodella eteenpäin ja toteutuu vuoden 2018 alussa. Vuoden 2017 kustannukset maksetaan edelleen palvelun ostona Helsingin kaupungilta.


2017 III lisätalousarvio 2 808 000
2017 talousarvio 225 344 000
2016 tilinpäätös 529 814 155
2015 tilinpäätös 124 910 232

 

Eduskunnan kirjelmä EK 32/2017 vp (24.11.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 2 808 000 euroa.

22. Vapaaehtoinen paluu (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 5 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vapaaehtoisesta paluusta aiheutuviin kuluihin

2) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) 31 §:n mukaisten matka- ja muiden avustusten maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Vapaaehtoisesta paluusta säädetään ulkomaalaislain 147 a §:ssä. Lain kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta 31 §:n nojalla vapaaehtoisen paluun tukemiseksi voidaan kansainvälistä suojelua hakeneelle kolmannen maan kansalaiselle, tilapäistä suojelua saaneelle ja ihmiskaupan uhrille, jolla ei ole kotikuntalain mukaista kotipaikkaa Suomessa sekä oleskeluluvan ulkomaalaislain 51 §:n nojalla saaneelle, korvata kohtuulliset matka- ja muuttokustannukset kotimaahan tai muuhun maahan, johon hänen pääsynsä on taattu. Tilapäistä suojelua saava tai ihmiskaupan uhri voi olla myös unionin kansalainen tai tähän rinnastettava.

Vapaaehtoisen paluun järjestäminen toteutetaan ostopalveluna.

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Matka- ja muut avustukset 4 000
Ostopalvelut 1 800
Yhteensä 5 800

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Vapaaehtoisen paluun matkat ja paluuavustukset (siirto momentilta 26.40.01) 4 000
Vapaaehtoisen paluun ostopalvelumenot (siirto momentilta 26.40.21) 1 800
Yhteensä 5 800

2017 talousarvio 5 800 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 5 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vapaaehtoisesta paluusta aiheutuviin kuluihin

2) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) 31 §:n mukaisten matka- ja muiden avustusten maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

 

I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu lisääntyneistä menotarpeista.


2017 I lisätalousarvio 3 000 000
2017 talousarvio 5 800 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000 euroa.

63. Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 37 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ulkomaalaiselle kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) 19 §:n ja säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) 12 §:n perusteella myönnettävän vastaanottorahan, täydentävän vastaanottorahan, käyttörahan ja toimeentulotuen maksamiseen.

Selvitysosa:Kansainvälistä suojelua hakevalle ja tilapäistä suojelua saavalle sekä ihmiskaupan uhrille, jolla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa, myönnetään vastaanottoraha välttämättömän toimeentulon turvaamiseksi ja itsenäisen selviytymisen edistämiseksi, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa muulla tavalla. Jos vastaanottokeskus järjestää täyden ylläpidon, ilman huoltajaa olevalle lapselle myönnetään vastaanottorahan sijasta käyttöraha.

Säilöön otetulle ulkomaalaiselle annetaan käyttörahaa, jos hänellä ei ole käytettävissään omia varoja eikä hän voi saada käyttövaroja muulla tavalla. Säilöön otetulle ulkomaalaiselle voidaan poikkeuksellisesti myöntää täydentävää vastaanottorahaa siten kuin vastaanottolaissa säädetään tai toimeentulotukea siten kuin toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997) säädetään.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Vastaanottoraha  
— Täysi vastaanottoraha 24 600 000
— Vastaanottoraha 3 600 000
— Lasten vastaanottoraha 7 200 000
Täydentävä vastaanottoraha 1 229 000
Käyttöraha 337 000
Toimeentulotuki 34 000
Yhteensä 37 000 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Turvapaikkahakijoiden määrän kasvu -52 918
Yhteensä -52 918

2017 talousarvio 37 000 000
2016 talousarvio 89 918 000
2015 tilinpäätös 28 023 690

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 37 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ulkomaalaiselle kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) (vastaanottolaki) 19 §:n ja säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) 12 §:n perusteella myönnettävän vastaanottorahan, täydentävän vastaanottorahan, käyttörahan ja toimeentulotuen maksamiseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 14 900 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu vastaanoton piirissä olevien henkilöiden ennakoitua suuremmasta määrästä.

Mahanmuuttovirasto on arvioinut, että vastaanoton piirissä on vuonna 2017 keskimäärin 14 700 henkilöä. Määrä on laskenut ennakoitua hitaammin valitusten käsittelyaikojen ja kuntiin sijoitusten haasteiden johdosta.


2017 I lisätalousarvio 14 900 000
2017 talousarvio 37 000 000
2016 tilinpäätös 77 618 884
2015 tilinpäätös 28 023 690

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 14 900 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

 

III lisätalousarvioesitys HE 142/2017 vp (19.10.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 11 200 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu vastaanoton piirissä olevien henkilöiden aiempaa arviota suuremmasta määrästä.


2017 III lisätalousarvio 11 200 000
2017 I lisätalousarvio 14 900 000
2017 talousarvio 37 000 000
2016 tilinpäätös 77 618 884
2015 tilinpäätös 28 023 690

 

Eduskunnan kirjelmä EK 32/2017 vp (24.11.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 11 200 000 euroa.