Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Poliisitoimi
         20. Rajavartiolaitos
              20. Erityismenot
         40. Maahanmuutto
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

01. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 12 914 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) pelastuslain (379/2011) 107 §:n mukaisten erityisten palon- tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen

2) pelastuslain 100 §:n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen

3) pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen

4) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan edistämiseen ja standardisointityöhön osallistumisesta johtuviin menoihin.

Momentille saa nettobudjetoida siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) ja Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain (1164/2013) muuttamisesta. Palopäällystökoulutus siirretään Savonia-ammattikorkeakoululta Poliisiammattikorkeakoululle, mutta Pelastusopisto hoitaa opetuksen.

Sisäministeriö asettaa pelastustoimelle seuraavat alustavat tuloksellisuustavoitteet:

Onnettomuuksien ehkäisy

Pelastustoimen tehtävä on erityisesti tulipalojen ehkäisy. Toimiala osallistuu myös muiden onnettomuuksien ehkäisyyn. Onnettomuuksia ja niiden seurauksia pyritään ehkäisemään parantamalla ihmisten ja yhteisöjen omatoimista varautumista, lisäämällä väestön turvallisuustietoisuutta ja -osaamista sekä toteuttamalla pelastuslaitosten laatimien valvontasuunnitelmien mukaisia toimia.

Onnettomuuksien ehkäisy 2015
toteutuma
2016
arvio
2017
tavoite
       
Tuotokset      
Erheellisten paloilmoitusten määrä (kpl), enintään 17 606 16 300 15 500
Neuvontaa ja valistusta saaneiden osuus väestöstä (%), vähintään 16 20 20
Pelastustoiminta ja varautuminen

Pelastustoimi kykenee toimimaan nopeasti ja tehokkaasti onnettomuustilanteissa. Lisäksi pelastustoimella on valmius antaa pelastustoimeen kuuluvaa apua suuronnettomuustilanteissa myös ulkomailla ja valmius avun vastaanottamiseen. Pelastustoimen toimintavalmiustaso on määritelty alueen pelastustoimen riskien perusteella riskialueittain ja toimintavalmius vastaa alueen palvelutasopäätöksessä määritettyä tasoa.

Pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin pohjautuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä ja haavoittuvuuksista. Pelastustoimella on yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti uhka-arvio pelastustoimen valtakunnallista koordinaatiota edellyttäviä erityistilanteita varten osana kansallista riskiarviota. Pelastustoimen osuutta yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta toteutetaan. Tavoitteena on saada strategian päämäärät ulottumaan nykyistä laajemmin myös alue- ja paikallishallintoon.

Varautumisen johtamista, ohjausta, yhteensovittamista ja valvontaa kehitetään siten, että valmius toimia erilaisissa kriisi- ja häiriötilanteissa paranee.

Pelastustoiminta ja varautuminen 2015
toteutuma
2016
arvio
2017
tavoite
       
Tuotokset      
Pelastuslaitosten hälytysluonteisten tehtävien määrä, kpl, arvio, josta1) 99 673 99 000 98 500
— tulipaloista (pl. maastopalot) aiheutuvat tehtävät 9 642 9 500 9 500
— maastopaloista aiheutuvat tehtävät 1 581 2 000 2 000
— tarkistus- ja varmistustehtävät 28 798 28 000 27 500
— ensivastetehtävät (pl. sairaankuljetustehtävät) 21 094 21 100 21 000
— muut tehtävät 38 558 38 400 38 500
Toiminnan laatu ja palvelukyky      
Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien toimintavalmiusaika 1. riskialueella ensimmäisen yksikön mukaan, % tavoitteesta 59 50 50
Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien toimintavalmiusaika 2. riskialueella ensimmäisen yksikön mukaan, % tavoitteesta 86 50 50

1) Pelastuslaitoksen eri tehtävätyypeille ei aseteta tavoitteita, vaan niiden kehitystä seurataan.

Koulutus- ja tutkimustoiminta

Pelastusopiston koulutusjärjestelmä luo pohjan pelastustoimen ja hätäkeskusten henkilöstön osaamiselle ja valmiudet pelastusalan kansainvälisiin avunantotehtäviin. Tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmat rakennetaan työammattien kehitysnäkymien pohjalta niin, että ne muodostavat ammatillisesti etenevän jatkumon, jossa huomioidaan myös täydennyskoulutuksen tarpeet.

Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämistoimintaa vahvistetaan verkostoitumalla muiden toimijoiden kanssa. Näin varmistetaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ja tutkimustiedon hyödynnettävyyttä koulutuksen, käytännön työn ja päätöksenteon tukena ja kehittämisessä.

Pelastustoimi 2015
toteutuma
2016
arvio
2017
tavoite
       
Tuotokset      
Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen koulutettavapäivien määrä, kpl, vähintään 43 560 46 080 42 480
Pelastusopiston tutkintojen määrä, kpl, vähintään 171 172 164
AMK-tutkintojen määrä, kpl 44 30 30
Panokset      
Momentin 26.30.01 henkilötyövuodet, josta 112,7 108 108
— Pelastusopiston henkilötyövuodet 108 108 108
— Sisäministeriön henkilötyövuodet 1 - -
— Turvallisuus- ja kemikaaliviraston henkilötyövuodet 3,7 - -
Koulutuksen kokonaiskustannukset (1 000 euroa) 11 983 11 540 11 292
Toiminnan tehokkuus      
Pelastusopiston koulutettavapäivät/henkilötyövuodet 944 980 938
Pelastusopiston koulutettavapäivät/opettaja 1 344 1 417 1 356
Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakohtainen vuosikustannus, euroa, enintään 28 143 25 622 27 195
Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen koulutettavapäivän hinta, euroa, enintään 156 142 151
Toiminnan laatu ja palvelukyky      
Pelastusopiston tutkintopalaute (asteikolla 1—4) 3,28 3,0 3,0
Hakeneiden lukumäärä/aloituspaikat 5,48 5,0 4,9
Henkiset voimavarat      
Pelastusopiston henkilöstön määrä 108 108 108
Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5) 3,2 3,2 3,25
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään 8,5 6,5 6,5

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Bruttomenot 18 362 16 259 15 852
Pelastustoimen bruttotulot 4 139 4 126 2 938
Nettomenot 14 223 12 133 12 914
— Pelastusopisto 11 437 10 882 10 469
— Pelastustoimen päällystökoulutus - - 1 202
— Sisäministeriö 2 1891) 801 793
— Kansainvälinen pelastuspalvelu 597 450 450
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 137    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 512    

1) Vuoden 2015 toteutuma sisältää 0,8 milj. euroa muille kirjanpitoyksiköille siirrettyjä määrärahoja.

Pelastustoimen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 1 286 1 400 1 435
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 440 444 465
— osuus yhteiskustannuksista 663 831 835
Kustannukset yhteensä 1 103 1 275 1 300
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 183 125 135
Kustannusvastaavuus, % 117 110 110

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Pelastustoimen ammattikorkeakoulututkintoon johtavan päällystökoulutuksen siirto Poliisiammattikorkeakoulun vastuulle (siirto momentilta 29.40.55) 1 202
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -7
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -3
Lomarahojen alentaminen (Kiky) -83
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -7
Palkkaliukumasäästö -20
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -39
Toimintamenojen tuottavuussäästö -65
Toimintamenosäästö (HO 2015) -80
Työajan pidentäminen (Kiky) -55
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -8
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen -54
Yhteensä 781

2017 talousarvio 12 914 000
2016 II lisätalousarvio -61 000
2016 talousarvio 12 133 000
2015 tilinpäätös 13 598 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 12 914 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) pelastuslain (379/2011) 107 §:n mukaisten erityisten palon- tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen

2) pelastuslain 100 §:n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen

3) pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen

4) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan edistämiseen ja standardisointityöhön osallistumisesta johtuviin menoihin.

Momentille saa nettobudjetoida siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.