Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
         01. Ympäristöhallinnon toimintamenot
         10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu
         20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen
              01. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot
              02. Rakennetun ympäristön ja rakentamisen digitalisaatio
              55. Avustukset korjaustoimintaan
              60. Siirto valtion asuntorahastoon
              64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

60. Siirto valtion asuntorahastoonPDF-versio

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Korkotukilainat ja valtiontakaukset

Vuonna 2017 saa valtion asuntorahaston varoista tuettaviksi korkotukilainoiksi hyväksyä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) ja vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain (574/2016) mukaisia lainoja yhteensä enintään 1 410 000 000 euroa.

Vuonna 2017 saa vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetun lain (856/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 285 000 000 euroa.

Vuonna 2017 saa asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetun lain mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 100 000 000 euroa.

Vuonna 2017 saa valtiontakauksesta aravalainan takaisinmaksamiseksi annetun lain (868/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 1 000 000 000 euroa.

Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain (204/1996) mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään 2 600 000 000 euroa vuoden 2017 lopussa. Lisäksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lainojen hyväksymisvaltuuden mukainen valtionvastuu.

Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993), korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetun lain, vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain, asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain ja oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset. Lisäksi asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a §:ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 §:ssä, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetussa laissa, korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetussa laissa, valtiontakauksesta aravalainan takaisin maksamiseksi annetussa laissa, omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa laissa sekä asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetussa laissa tarkoitetut valtionvastuut.

Lykkäykset, velkajärjestelyt ja akordit

Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi voidaan vuonna 2017 aravalain 46 §:n ja arava-asetuksen (1587/1993) 28 §:n nojalla myöntää yhteensä enintään 15 000 euroa lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai molempien maksamisesta.

Valtiokonttorilla on oikeus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 78 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä ja yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) 97 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkasaneerauksen yhteydessä luopua osasta valtion varoista myönnetyn asuntorahastoon takaisin maksettavan asuntolainan pääomaa ja korkoa.

Valtiokonttorilla on oikeus pakkohuutokaupan sijaan aravavuokra-asunnon tai arava-vuokratalon vapaaehtoiseen myyntiin ja oikeus luopua osasta valtion asuntolainan pääomaa, jos valtiolle syntyvien luottotappioiden arvioidaan vapaaehtoisella kaupalla jäävän pienemmiksi kuin pakkohuutokaupalla.

Purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla tai, mikäli on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, saa vuonna 2017 valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) 17 a §:n ja 16 a §:n mukaisesti jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 5 000 000 euroa, kuitenkin siten, että aravarajoituslain 16 a §:n mukaisten rajoitusakordien määrä on yhteensä enintään 2 000 000 euroa.

Avustukset

Vuonna 2017 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 130 000 000 euroa.

Vuonna 2017 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain mukaisia avustuksia yhteensä enintään 15 000 000 euroa.

Vuonna 2017 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 20 000 000 euroa valtion ja Helsingin seudun kuntien maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) väliseen sopimukseen sitoutuneissa kunnissa niille, jotka rakennuttavat vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia vuokra-asuntoja muille kuin erityisryhmille. Käynnistysavustuksen suuruus on 10 000 euroa edellä tarkoitettua asuntoa kohden. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.

Vuonna 2017 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämisavustuksista annetun lain (1030/2008) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 2 600 000 euroa, josta Valtiokonttori saa käyttää enintään 200 000 euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin.

Vuonna 2017 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää asuntojen purkuavustuksia yhteensä enintään 2 000 000 euroa siten kuin aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (79/2006) on tarkemmin säädetty.

Vuonna 2017 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia yhteensä enintään 15 000 000 euroa siten kuin asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2016—2019 myönnettävistä valtionavustuksista annetulla valtioneuvoston asetuksella (267/2016) tarkemmin on säädetty. Lisäksi saa tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä mainittuun tarkoitukseen vuosina 2018—2019 myönnettävistä avustuksista siten, että vuodesta 2016 lukien avustusten ja ehdollisten ennakkopäätösten yhteismäärä on enintään 60 000 000 euroa.

Vuonna 2017 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää yhteensä enintään 900 000 euroa asumisneuvojatoimintaan. Avustuksen määrä on enintään 35 % kustannuksista. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen saajalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin.

Vuonna 2017 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää vuonna 2014 käytössä olleita määräaikaisia perusparannuksen käynnistysavustuksia niihin avustushakemuksiin, joihin on haettu muutosta ja jotka saavat lainvoimaisen myönteisen päätöksen. Avustuksen määrä voi olla enintään 10 % hyväksytyistä perusparannuskustannuksista. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Vuonna 2017 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa käyttää valtion asuntorahaston varoista enintään 700 000 euroa asumisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoittamiseen ympäristöministeriön vahvistaman käyttösuunnitelman mukaisesti.

Selvitysosa: Pitkiä korkotukilainoja koskeva omavastuukorko lasketaan vuokra-asuntojen osalta 1,7 prosenttiin vuoden 2019 loppuun asti ja aloitetaan lainanlyhennysohjelman muuttaminen nykyistä etupainotteisemmaksi. Korkotukilainan saajia koskeva yleishyödyllisyysvaatimus muutetaan kohdekohtaiseksi ympäristöministeriön laatiman hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti. ARA-asuntojen tulorajaksi asetetaan 3 000 euroa ympäristöministeriön laatiman valtioneuvoston asetusesityksen mukaisesti.

Työvoiman saatavuuden ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn turvaamiseksi korkotuettua normaalia vuokra-asuntotarjontaa edistetään korkotukimallin vuokra-asuntojen käynnistysavustuksella. Avustus kohdennetaan Helsingin seudulle ottaen huomioon seudun muusta maasta poikkeava kustannus- ja kysyntätilanne. Helsingin seudun asuntomarkkinat eivät tarjoa tyydyttävässä määrin pieni- ja keskituloisille kotitalouksille kohtuuhintaisia asuntoja, mikä uhkaa seudun talouden kasvua sekä yhteiskunnan yleistä etua. Käynnistysavustuksella voidaan parantaa pienten ja keskisuurten toimijoiden edellytyksiä rakentaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja vähentämällä kohteen oman pääoman tarvetta. Tuki on osa Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen uutta sopimusta.

Uusien valtion ja suurten kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksien kaavoitustavoitteiden saavuttamista tuetaan 30 prosentin suuruisilla kunnallistekniikka-avustuksilla, joihin varataan vuosittain 15 milj. euroa. Avustukset sidotaan kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteutumiseen, kuntien välisen yhteistyön edistämiseen ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Painopiste on täydennysrakentamisessa. Avustuksen painopisteenä on erityisesti Helsingin seutu.

Korjausavustuksilla tuetaan erityisesti hissien jälkiasennuksia vanhoihin asuinkerrostaloihin. Korjausavustuksia myönnetään sekä asuntorahastosta että talousarvion puolelta.

Asumisneuvojatoiminnan avustamista jatketaan erityistä tukea asumisessaan tarvitsevien tukemiseksi. Toiminnalla voidaan vähentää vuokraveloista ja häädöistä aiheutuvia kustannuksia. Asumisneuvonta on yhä enemmän vaikeiden sosiaalisten ongelmien parissa työskentelemistä. Toimintaa on tarpeellista kehittää yhtäältä ympäristöministeriön hallinnonalalla liittyen kiinteistötalouden ylläpitoon ja toisaalta kokonaisvaltaisesti, laajempana asuinaluekohtaisesti vaikuttavampana sosiaalipalveluna, joka kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle. Avustuksen määrä on enintään 35 %.

Valtion asuntorahasto on velaton eikä asuntorahastolla ole tarvetta uuteen varainhankintaan asuntorahastosta maksettavien velvoitteiden kattamiseksi.

Asuntorahaston rahoitusrakenteen arvioidaan muodostuvan vuonna 2017 seuraavaksi:

Asuntorahaston rahoitusrakenne vuonna 2017 (milj. euroa)

  
Arvioitu saldo 1.1.20171 000
Tulot 
— Tulot asuntolainoista500
— Tulot takausmaksuista10
Menot 
— Korkotuki- ja avustusmenot180
— Siirto talousarvioon26,5
Arvioitu saldo 31.12.20171 303,5

2017 talousarvio
2016 II lisätalousarvio
2016 talousarvio
2015 tilinpäätös

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Talousarvioesityksessä valtion asuntorahaston lainavaltuudeksi esitetään noin 1,8 mrd. euroa. Tästä vuokra- ja asumisoikeustalojen korkotukilainojen osuus on 1 410 milj. euroa, takauslainat vuokratalojen rakentamiseen 285 milj. euroa ja asunto-osakeyhtiöiden perusparannusten takauslainat 100 milj. euroa. Rahoituksen arvioidaan riittävän noin 9 000 korkotukiasunnon ja noin 2 000 takausvälimallin asunnon rakentamiseen sekä noin 12 500 asunnon perusparannukseen. Valiokunta pitää lainavaltuuden yleistä tasoa kohtuullisena ja pitää myönteisenä, että korkotukilainavaltuus mahdollistaa kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon lisäämisen.

Pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarve on kasvanut jo pitkään. Kysyntä ylittää tarjonnan siinä määrin, että se haittaa työvoiman liikkuvuutta ja siten talouskasvua. Pulaa pienistä ja kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista lisää edelleen väestön keskittyminen kasvukeskuksiin, heikko taloustilanne, maahanmuutto ja vuonna 2015 merkittävästi kasvanut turvapaikkahakijoiden määrä.

Asuntomarkkinoiden toimivuuden edellytyksenä on riittävä asuntotarjonta, joka hillitsee myös asumisen kallistumista. Tilastokeskus arvioi, että vuonna 2017 rakennetaan yhteensä 34 000 asuntoa, joka on selvästi pitkän aikavälin keskiarvoa enemmän. Asuntotuotannon vilkastumisen taustalla ovat Tilastokeskuksen mukaan alhaiset korot ja Euroopan keskuspankin markkinoiden runsas rahoitus. Myös liike- ja toimistomarkkinoilla on liikkunut ennätysmäisen paljon rahaa, ja asuntorahastot ovat olleet iso toimija uusien asuntojen markkinoilla.

Valiokunta toteaa, että valtion ja kaupunkiseutujen välisillä maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) -sopimuksilla on pystytty luomaan edellytykset tonttitarjonnan ja asuntotuotannon merkittävälle lisäämiselle. Uudet MAL-sopimukset Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seudulle astuivat voimaan kesäkuussa 2016. MAL-sopimuksissa käytettävät ohjauskeinot ovat osoittaneet toimivuutensa, joten niiden käyttöä on edelleen vahvistettava ja kehitettävä. Alkaneella sopimuskaudella valtio myöntää sopimusten vauhdittamiseksi mm. kunnallistekniikka-avustuksia (15 milj. euroa/vuosi), vuokra-asuntojen käynnistysavustuksia Helsingin seudulla (nostettu 10 milj. eurolla 20 milj. euroon/vuosi), pienten kustannustehokkaiden liikennehankkeiden tukea (30 milj. euroa), joukkoliikennetukea (40 milj. euroa) sekä avustukset Raide-Jokeriin (84 milj. euroa) ja Tampereen raitiotiehen (71 milj. euroa).

Valiokunta pitää hyvänä, että valtio vaatii MAL-sopimuksissa joukkoliikennehankkeiden rahoittamisen ehtona tontti- ja asuntotuotannon lisäämistä. Esimerkiksi Raide-Jokerin ja Tampereen raitiotien osalta on huomioitava, että valtio saa infraan sijoittamansa varat hyvin todennäköisesti takaisin kasvavina verotuloina. Ylipäätään liikenneinvestointien rahoittamista tulee tarkastella laajemmin asuntojen kysynnän ja tarjonnan välisen tasapainon saavuttamiseksi. Myös käynnistysavustuksien vaikuttavuus on ollut korkea, ja tuki on siirtynyt suoraan asukkaan hyväksi, mikä näkyy markkinahintaa alhaisempana vuokratasona. Valiokunta pitää tarpeellisena harkita avustuksen maksamista esimerkiksi puolitettuna (5 000 euroa/asunto) Helsingin seudun lisäksi muillekin MAL-alueille.

Valtion tukeman kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi on myönteistä, että korkotukilainojen ehdot paranevat vuoden 2017 alussa. Erityisesti pitkä korkotukilaina ei ole ollut riittävän houkutteleva toimijoille, ja sen mukainen rakentaminen on viime vuosina jäänyt pääosin kuntien vastuulle. Houkuttelevuutta lisätään mm. muuttamalla yleishyödyllisyysvaatimus kohdekohtaiseksi. Lisäksi lainanlyhennys on tarkoitus muuttaa nykyistä etupainotteisemmaksi, mikä hillitsee vuokrankorotuspaineita kohteiden tullessa peruskorjausikään.

Valiokunta pitää tarpeellisena, että pitkän korkotuen omavastuukorko on puolitettu 1,7 prosenttiin vuoden 2019 loppuun saakka tavallisten ja erityisryhmien vuokra-asuntojen osalta. Korkotuen suuruus vaikuttaa suoraan pankin marginaaliin, vaikka se muilta osin konkretisoituu vasta, jos korkotaso nousee merkittävästi. Omavastuukoron alentaminen koskee myös edellä mainittujen vuokra-asuntojen perusparantamislainoja ja tukee osaltaan peruskorjausten tekemistä niillä alueilla, joilla vanhaa asuntokantaa voidaan uudistaa paremmin kysyntää vastaavaksi. Valiokunta korostaa tässä yhteydessä yleensäkin korjausrakentamisen koko maan kattavaa työllistävää vaikutusta.

Valiokunta toteaa lisäksi, että korkotukilainojen joustavaa käyttöä lisätään liittämällä lyhyet korkotukilainat osaksi yleistä korkotukilainojen hyväksymisvaltuutta. Valiokunta suhtautuu valtuuksien yhdistämiseen kriittisesti ja pitää tärkeänä, että tuotannon ohjauksessa painotetaan pitkän, 40 vuoden korkotukimallin mukaista rakentamista. Valiokunta toteaa kuitenkin samalla saamiensa selvitysten perusteella, että pitkää korkotukimallia ei edellä mainituista muutoksista huolimatta koeta toimivaksi. Valtion asettamien rajoitusten ja tuen välinen suhde on edelleen epätasapainossa. Valiokunta pitää näin ollen eduskunnan lausuman (YmVM 9/2016 vp) mukaisesti tarpeellisena 40 vuoden korkotukimallin kokonaisvaltaista kehittämistä.

Valiokunta on huolissaan pääkaupunkiseudulla käyttöön otettavista tulorajoista asukasvalinnassa. Vaikka tulorajoihin mahtuu suuri osa palkansaajista, muutoksen vaikutuksia tulee seurata tarkasti. Tulorajojen käyttöönotto ei saa lisätä segregaatiota eikä leimata asukkaita, vuokrataloja ja asuinalueita. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa esitettiin lisäksi huoli mahdollisesta asukkaiden tulojen määräaikaistarkastuksesta ja siihen sisältyvästä kannustinloukusta, kun siirtyminen paremmin palkattuun työhön voisi vaikuttaa asumiseen.

Valiokunta pitää tärkeänä, että vuokrataloyhtiöiden toimintaedellytykset mahdollistetaan myös väestöltään vähenevillä alueilla ja alueilla, joissa asuntokanta ei vastaa kysyntää tai se on tullut elinkaarensa päähän eikä korjaaminen ole taloudellisesti kannattavaa tai tarkoituksenmukaista. Talousarvioesityksessä helpotetaan ongelmiin ajautuneiden yhteisöjen taloudellista tilannetta erilaisten tervehdyttämistoimenpiteiden ja rahoitusjärjestelyiden avulla sekä yksittäisten kohteiden vapauttamisella niihin kohdistuvista rajoituksista. Jatkossa on tärkeää lisäksi selvittää keinoja, joilla asuntokantaa pystytään sopeuttamaan vähenevään kysyntään jo ennen kuin taloudelliset ongelmat konkretisoituvat.

Valiokunta painottaa, että kohtuuhintaisen asuntotuotannon tulee olla pitkäjänteinen ja johdonmukainen tavoite. Tavoitetta tukee osaltaan myös ympäristöministeriön käynnistämä rakentamismääräyskokoelman uudistaminen vuoteen 2018 mennessä tarpeettomien normien purkamiseksi ja rakennuskustannusten alentamiseksi. Käynnissä on mm. kaavoituksen ja rakentamisen päätösprosessien sujuvoittaminen sekä esteettömyyttä koskevien määräysten muuttaminen. Valiokunta nostaa lisäksi esiin liian yksityiskohtaiset kaavamääräykset, kuten velvoitteet ullakkosaunojen ja viherhuoneiden rakentamisesta. Kaavojen sisällön taloudellisia vaikutuksia tulisi arvioida kaavoitusvaiheessa rakentamisen hinnan näkökulmasta. Normeja purettaessa on kuitenkin samalla syytä muistaa, että osalla niistä on tärkeä ohjaava vaikutus, esimerkiksi energiatehokkuuden edistämisessä.

Erityisryhmien asuminen

Talousarvioesityksessä erityisryhmille tarkoitettujen investointiavustusten myöntämisvaltuudeksi esitetään 130 milj. euroa, joka on 20 milj. euroa suurempi kuin vuonna 2016. Valtuus mahdollistaa noin 4 000 asunnon rakentamisen, ja sitä voidaan käyttää myös asuntojen hankintaan sekä perusparannuksiin.

Valiokunta pitää valtuutta kohtuullisena ja pitää hyvänä, että avustuksia myönnettäessä etusijalla ovat edelleen kaikkein vaikeimmassa asuntotilanteessa oleville erityisryhmille tarkoitetut asuntohankkeet. Näitä ryhmiä ovat pitkäaikaisasunnottomat, kehitysvammaiset, mielenterveyskuntoutujat ja muistisairaat vanhukset. Valiokunta pitää lisäksi tarpeellisena, että myös opiskelijoiden ja nuorten asuntohankkeet kuuluvat edelleen avustuksen piiriin.

Suomi on viime vuosina ollut ainoa EU-maa, jossa asunnottomuus on laskenut. Tämän ovat pääosin mahdollistaneet pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman kohdennetut toimenpiteet. Myönteisestä kehityksestä huolimatta on syytä nostaa esiin, että maahanmuuttajien osuus on kasvanut yksin olevista asunnottomista koko maassa 27 prosenttiin ja pääkaupunkiseudulla kahteen kolmasosaan. Uhkana on, että vuonna 2015 saapuneiden turvapaikanhakijoiden hakemuskäsittelyn edistyessä heidän asunnottomuutensa tulee edelleen kasvamaan. Valiokunta pitää tästäkin syystä tarpeellisena, että asunnottomuustyötä jatketaan ja painotetaan erityisesti asunnottomuuden ennaltaehkäisyä. Valiokunta korostaa lisäksi, että kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen riittävä tarjonta on edelleen keskeinen keino myös asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä.

Valtioneuvosto teki vuonna 2012 periaatepäätöksen kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisestä asumisesta ja palveluiden turvaamisesta. Päämääränä on, että vuoden 2020 jälkeen kukaan vammainen ei asu laitoksessa. Valiokunta on huolissaan siitä, että kehitysvammaisten asumisen ohjelman määrälliset tavoitteet eivät toteudu aikataulussa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä alle 18-vuotiaiden laitosasumisen vähentämiseen ja poistamiseen linjatulla tavalla.

Yli puolet kaikista investointiavustuksista on viime vuosina osoitettu vanhuksille, lähinnä muistisairaille tarkoitettuihin tehostetun palveluasumisen asuntoihin. Jotta laitospaikkoja voidaan vähentää hallitusohjelman mukaisesti, tehostettua palveluasumista tarvitaan edelleen lisää. Erittäin tarpeellinen on myös ympäristöministeriön koordinoiman Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman (2013—2017) toteuttaminen, jossa pyritään ottamaan ikääntyvän väestön asumisen kehittämistarpeet entistä paremmin huomioon kuntien suunnitelmissa ja toiminnassa sekä asunto- ja rakennusalan toiminnassa. Toimenpiteisiin sisältyy lisäksi asuntojen esteettömyyden ja turvallisuuden sekä korjausrakentamisen edistäminen.

Valiokunta toteaa, että normaalit valtion tukemat vuokra-asunnot keskittyvät kasvukeskuksiin, mutta erityisryhmien asuntoja tarvitaan myös väestöään menettävillä alueilla. Valiokunta korostaa, että avustusten myöntämisessä ja kuntien tarpeen arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös mahdollisuudet tavallisten asuin- ja muiden rakennusten peruskorjaamiseen erityisryhmien käyttöön. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan taloudellisen tuen ohella näissä tilanteissa tulisi lisäksi keventää rakentamisen sääntelyä ja joustavasti mahdollistaa erilaiset ratkaisut huomioiden tulevien käyttäjien erityistarpeet.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Korkotukilainat ja valtiontakaukset

Vuonna 2017 saa valtion asuntorahaston varoista tuettaviksi korkotukilainoiksi hyväksyä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) ja vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain (574/2016) mukaisia lainoja yhteensä enintään 1 410 000 000 euroa.

Vuonna 2017 saa vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetun lain (856/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 285 000 000 euroa.

Vuonna 2017 saa asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetun lain mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 100 000 000 euroa.

Vuonna 2017 saa valtiontakauksesta aravalainan takaisinmaksamiseksi annetun lain (868/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 1 000 000 000 euroa.

Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain (204/1996) mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään 2 600 000 000 euroa vuoden 2017 lopussa. Lisäksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lainojen hyväksymisvaltuuden mukainen valtionvastuu.

Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993), korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetun lain, vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain, asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain ja oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset. Lisäksi asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a §:ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 §:ssä, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetussa laissa, korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetussa laissa, valtiontakauksesta aravalainan takaisin maksamiseksi annetussa laissa, omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa laissa sekä asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetussa laissa tarkoitetut valtionvastuut.

Lykkäykset, velkajärjestelyt ja akordit

Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi voidaan vuonna 2017 aravalain 46 §:n ja arava-asetuksen (1587/1993) 28 §:n nojalla myöntää yhteensä enintään 15 000 euroa lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai molempien maksamisesta.

Valtiokonttorilla on oikeus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 78 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä ja yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) 97 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkasaneerauksen yhteydessä luopua osasta valtion varoista myönnetyn asuntorahastoon takaisin maksettavan asuntolainan pääomaa ja korkoa.

Valtiokonttorilla on oikeus pakkohuutokaupan sijaan aravavuokra-asunnon tai arava-vuokratalon vapaaehtoiseen myyntiin ja oikeus luopua osasta valtion asuntolainan pääomaa, jos valtiolle syntyvien luottotappioiden arvioidaan vapaaehtoisella kaupalla jäävän pienemmiksi kuin pakkohuutokaupalla.

Purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla tai, mikäli on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, saa vuonna 2017 valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) 17 a §:n ja 16 a §:n mukaisesti jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 5 000 000 euroa, kuitenkin siten, että aravarajoituslain 16 a §:n mukaisten rajoitusakordien määrä on yhteensä enintään 2 000 000 euroa.

Avustukset

Vuonna 2017 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 130 000 000 euroa.

Vuonna 2017 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain mukaisia avustuksia yhteensä enintään 15 000 000 euroa.

Vuonna 2017 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 20 000 000 euroa valtion ja Helsingin seudun kuntien maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) väliseen sopimukseen sitoutuneissa kunnissa niille, jotka rakennuttavat vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia vuokra-asuntoja muille kuin erityisryhmille. Käynnistysavustuksen suuruus on 10 000 euroa edellä tarkoitettua asuntoa kohden. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.

Vuonna 2017 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämisavustuksista annetun lain (1030/2008) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 2 600 000 euroa, josta Valtiokonttori saa käyttää enintään 200 000 euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin.

Vuonna 2017 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää asuntojen purkuavustuksia yhteensä enintään 2 000 000 euroa siten kuin aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (79/2006) on tarkemmin säädetty.

Vuonna 2017 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia yhteensä enintään 15 000 000 euroa siten kuin asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2016—2019 myönnettävistä valtionavustuksista annetulla valtioneuvoston asetuksella (267/2016) tarkemmin on säädetty. Lisäksi saa tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä mainittuun tarkoitukseen vuosina 2018—2019 myönnettävistä avustuksista siten, että vuodesta 2016 lukien avustusten ja ehdollisten ennakkopäätösten yhteismäärä on enintään 60 000 000 euroa.

Vuonna 2017 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää yhteensä enintään 900 000 euroa asumisneuvojatoimintaan. Avustuksen määrä on enintään 35 % kustannuksista. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen saajalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin.

Vuonna 2017 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää vuonna 2014 käytössä olleita määräaikaisia perusparannuksen käynnistysavustuksia niihin avustushakemuksiin, joihin on haettu muutosta ja jotka saavat lainvoimaisen myönteisen päätöksen. Avustuksen määrä voi olla enintään 10 % hyväksytyistä perusparannuskustannuksista. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Vuonna 2017 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa käyttää valtion asuntorahaston varoista enintään 700 000 euroa asumisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoittamiseen ympäristöministeriön vahvistaman käyttösuunnitelman mukaisesti.

 

I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)

Avustukset

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2017 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 119 000 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2017 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain (1087/2016) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 26 000 000 euroa.

Selvitysosa: Hissien asentaminen olemassa olevaan asuntokantaan on osoittautunut tehokkaaksi toimenpiteeksi ikääntyvien kotona asumisen edistämiseksi. Tämän vuoksi erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi myönnettävien avustusten myöntämisvaltuudesta siirretään 11 milj. euroa käytettäväksi hissien asentamisen avustamiseen.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2017 I lisätalousarvio
2017 talousarvio
2016 tilinpäätös
2015 tilinpäätös

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)

Avustukset

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2017 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 119 000 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2017 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain (1087/2016) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 26 000 000 euroa.