Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. (32.01, osa) Hallinto
         60. Energiapolitiikka
         70. Kotouttaminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

30. (32.30, osa) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaPDF-versio

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Selvitysosa:Kasvupolitiikan toteuttamiseksi työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla tuetaan työvoiman osaamisen kehittämistä, yritysten kansainvälistymistä ja kasvua, alkavaa yritystoimintaa sekä torjutaan työttömyyttä ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla kehitetään pk-yritysten pitkän aikavälin kilpailukykyä ja vaikutetaan myös toimintaympäristön muutoksiin, joita aiheuttavat digitalisaatio, globalisaatio, väestön ikääntyminen sekä energiapolitiikan ja ilmastonmuutoksen tuomat haasteet.

Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla on kiinteä yhteys elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaan, jotka ovat kasvupolitiikan keskeisiä elementtejä. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa toteutetaan julkisilla työvoima- ja yrityspalveluilla. Työllisyys- ja yrityspolitiikassa painotuksena on työttömyyden alentaminen, nopea työllistyminen ja kasvun vauhdittaminen vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin sekä luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle. Yritysten kehittymistä, rakennemuutosten hallintaa ja työurien jatkumista tuetaan toteuttamalla yritysten tarpeiden mukaista työvoimakoulutusta ja yritystoiminnan kehittämispalveluja. Työvoimakoulutusta uudistetaan ja suunnataan entistä enemmän yrityslähtöiseksi. Uusien yritysten syntymistä edistetään starttirahalla ja antamalla alkaville yrityksille kokonaisvaltaista tukea niiden elinkaaren alkuvaiheissa neuvonnan ja koulutuksen keinoin.

Julkisen työvoima- ja yrityspalvelun uudistuksessa resurssien käyttöä kohdennetaan työnhakijoiden aktivointiin. Tämä toteuttaa kasvupolitiikan tavoitteita tukemalla työvoiman saatavuutta yrityksissä. TE-toimiston tehtäväksi määritellään yritys- ja työnantajalähtöinen työnvälitys, joka tukee nopeaa työllistymistä ja avoimien työpaikkojen mahdollisimman tehokasta täyttöä. Yksityisten työvoimapalveluiden roolia palvelujen tuottajana lisätään. Työnvälitys- ja yrityspalvelujen ostopalvelujen kokeiluhankkeet arvioidaan ja tulosten perusteella toimintamallia kehitetään ja laajennetaan palvelujen työllisyysvaikutusten lisäämiseksi. Työnvälityksen vuoropuhelua ja yhteistyötä työnantajayritysten ja elinkeinoelämän järjestöjen kanssa vahvistetaan. Sähköiset TE-palvelut uudistetaan ja toiminta digitalisoidaan kattavasti. Kaikille työmarkkinoiden toimijoille avoin digitaalinen työmarkkinatori otetaan käyttöön ja työnvälityksessä hyödynnetään automaatiota. Palkkatuen käyttöä suunnataan työntekijöiden rekrytoimiseksi yrityksiin. Vuoden 2019 loppuun saakka toteutettavalla määräaikaisella kasvuyritysten työllisyysohjelmalla tuetaan korkeasti koulutettujen pitkään työttömänä olleiden palkkaamista kasvuyrityksiin.

Työnhakijan roolia työnhaussa aktivoidaan. Työttömät ja osa-aikatyössä olevat velvoitetaan hakemaan aikaisempaa tiiviimmän raportointivelvollisuuden velvoittamina omaehtoisesti työtä, minkä lisäksi nykyistä useammalle työttömälle ja osa-aikatyössä olevalle tehdään työtarjouksia. Omatoimisen työnhaun ja työtarjousten seurantaa kehitetään siten, että seuranta edistää työllistymistä, avoimien työpaikkojen täyttymistä ja korostaa työttömyysturvan vastikkeellisuutta. Omatoimisen työnhaun merkityksen korostamiseksi ja työnhaun aktivoimiseksi ja tueksi nykyistä useammalle työttömälle työnhakijalle järjestetään työnhakuvalmennusta. Työllistymissuunnitelmien toimivuus arvioidaan ja työnhakijoiden omatoimisen työnhaun seurantaa varten uudistetaan tietojärjestelmiä. TE-toimistot arvioivat työttömien työnhakijoiden työttömyyden pitkittymisen riskin käyttäen profilointityökalua.

Hallitus valmistelee TE-palvelujen järjestämisvastuun siirron maakunnille vuoden 2019 alusta lähtien. Aluehallintouudistuksessa TE-palvelut ja ELY-keskusten yrityspalvelut yhdistetään asiakaslähtöisyyden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi julkiseksi kasvupalveluksi. Kasvupalvelussa yhdistetään osaavan työvoiman, yrittäjyyden ja yritysten kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet asiakaslähtöiseksi palvelukokonaisuudeksi. Kasvupalvelun järjestämisessä hyödynnetään järjestäjä-tuottaja -mallia. Maakunnat pääsääntöisesti sopivat TE-palvelujen tuottamisesta kuntien, yksityisten tai kolmannen sektorin tuottajien kanssa. Vuosina 2017—2018 toteutetaan työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisia kokeiluja, joilla luodaan työnhakija- ja työnantaja-asiakaslähtöinen kokonaisvaltainen hallinnonalarajat ylittävä kustannusvaikuttava toimintamalli. Tavoitteena on tukea tulevien itsehallintoalueiden perustamista. Kokeilualueilla julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen järjestämisvastuu siirretään maakunnalliselle toimijalle.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi, jonka mukaisesti aktiivitoimenpiteiden määrää lisätään laajentamalla työttömyysetuuksien käyttötarkoitusta siten, että valtion työttömyysetuuksiin osoittamia määrärahoja käytetään liikkuvuusavustuksen, starttirahan ja palkkatuetun työn rahoittamiseen. Palkkatuettua työtä rahoitetaan työttömyysetuuksiin varatuista määrärahoista siten, että niistä rahoitetaan peruspäivärahan määrä ja ylittävä osa rahoitetaan työllisyysmäärärahoista. Yrittäjäksi ryhtyville työttömille maksettava starttiraha rahoitettaisiin kokonaan työttömyysetuusmäärärahoista. Käyttötarkoituksen laajentamisella vastataan nykyistä paremmin työttömien palvelutarpeisiin. Tavoitteena on lisätä yrittäjäksi ryhtymistä, lyhentää työttömyysjaksoja, alentaa rakenteellista työttömyyttä ja vähentää työttömyysturvamenoja.

Nuorten kiinnittymistä työmarkkinoille tuetaan laajapohjaisessa yhteistyössä toteutettavan nuorisotakuun avulla. Nuorisotakuussa luodaan malli, jossa nuori saa tukea monialaisen palveluperiaatteen mukaisesti. Sekä henkilökohtaisen ohjauspalvelun saatavuuden lisäämiseksi että monialaisen työotteen kehittämiseksi ja lisäämiseksi laajennetaan nuorille suunnattujen Ohjaamojen palveluverkostoa. Nuorten työllistymistä tukevaa työnetsijätoimintaa kehitetään lisäämällä piilotyöpaikkojen etsintää yritysyhteistyöllä. Nuorten yrittäjyyden tukemista jatketaan valtakunnalliseksi laajennetulla Nuorten yrittäjyyspaja -toimintamallilla. Yhteistyötä nuorisotakuun toteutuksessa tiivistetään yritysten, muiden työnantajien sekä yrittäjäjärjestöjen, alueellisten yrityspalvelujen, kolmannen sektorin sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa.

Maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä tuetaan työvoimakoulutuksena toteutettavalla kotoutumiskoulutuksella. Kotoutumiskoulutusta uudistetaan ja kieli- ja yhteiskuntatietouden opintojen rinnalla lisätään merkittävästi ammatillisesti suuntautuneita opetussisältöjä. Koulutuksen linkittymistä työelämään ja yrittäjyyteen kasvupolitiikan välineenä lisätään, samoin kuin maahanmuuttajien ammatillisiin tutkintoihin tai niiden osiin valmistavia koulutuksia. Koulutuksen hankintaan käytettävä määräraha kasvaa johtuen maahanmuuttajien ja pakolaisten määrän nopeasta kasvusta.

Työvoimapalvelujen piirissä henkilöitä keskimäärin (htv) vuoden aikana (ei sisällä ESR-ohjelmasta rahoitettavia toimenpiteitä)

  2015
toteutuma
2016
arvio
2017
arvio
       
Palkkatuettu työ1)      
— Valtionhallinto 660 750 500
— Kunnat ja kuntayhtymät 6 441 5 600 8 620
— Yksityinen sektori 16 159 12 850 17 250
Starttiraha1) 4 026 3 070 3 820
Työvoimakoulutuksen hankinta 22 159 18 250 18 990
— Ammatillinen koulutus 16 311 10 710 9 680
— Kotoutumiskoulutus 5 848 7 540 9 310
Valmennukset 2 020 1 650 1 560
Yhteensä 51 465 42 170 50 740
Työkokeilut 11 794 10 500 13 650
Yhteensä 63 259 52 670 64 390

1) Vuoden 2017 palkkatuetun työn ja starttirahan volyymit sisältävät myös pelkästään työttömyysetuus määrärahoilla (33.20.50, 51 ja 52) rahoitettuja.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti työllisyyden ja yrittäjyyden tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa ja kasvupolitiikan edellytysten vahvistamiseksi seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2017:

  2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
       
Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto paranee      
— Rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus, % 26,7 < 23 < 23
Rakenteellinen työttömyys vähenee      
— Vaikeasti työllistyvien määrä, hlöä 208 462 < 186 000 < 190 000
Työttömyysjaksot lyhenevät      
— Virta yli 3 kk työttömyyteen, % 47,8 < 35 < 35
Nuorten osallisuus lisääntyy      
— Virta yli 3 kk työttömyyteen alle 25-vuotiailla, % 37,2 < 25 < 25
Maahanmuuttajien osallisuus lisääntyy      
— Virta yli 3 kk työttömyyteen maahanmuuttajilla (kansalaisuus), % 53 - < 50
Yrittäjyys lisääntyy      
— Uusien yritysten määrä 7 298 9 300 10 000

01. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 173 131 000 euroa.

Työ- ja elinkeinoministeriö päättää, kuinka suuri osa työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin tarkoitetuista määrärahoista käytetään työllistymistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun.

Selvitysosa:Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti työ- ja elinkeinotoimistoille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2017:

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
       
Palvelukyky ja laatu      
— työnantaja-asiakkaiden positiivisten palvelukokemusten osuus (%) 58 > 69 > 67
— työnhakija-asiakkaiden positiivisten palvelukokemusten osuus (%) 62 > 65 > 67

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

  2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
       
Henkilötyövuosien kehitys 2 793 2 748 2 689
— henkilötyövuodet toimintamenomomentilla 2 418 2 348 2 289
— henkilötyövuodet muilla momenteilla 375 400 400
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) 3,2 > 3,2 > 3,2

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio

2017
esitys
       
Bruttomenot 155 955 165 517 173 531
Bruttotulot 603 400 400
Nettomenot 155 352 165 117 173 131
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 8 694    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 6 828    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Käännös- ja tulkkauspalvelut sekä tehtäviä hoitavan henkilöstön koulutus -1 330
Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kotouttaminen (-27 htv) -1 330
Tunnistautumismaksujen keskittäminen (siirto momentille 28.30.03) -228
Työvoimapalvelukokonaisuuden tehostaminen (työllisyyspaketti) 17 000
Lomarahojen alentaminen (Kiky) -1 777
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa 47
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -826
Toimintamenojen tuottavuussäästö -730
Toimintamenosäästö (HO 2015) -350
Työajan pidentäminen (Kiky) -1 169
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -176
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen -1 117
Yhteensä 8 014

2017 talousarvio 173 131 000
2016 II lisätalousarvio -1 008 000
2016 talousarvio 165 117 000
2015 tilinpäätös 153 486 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 173 131 000 euroa.

Työ- ja elinkeinoministeriö päättää, kuinka suuri osa työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin tarkoitetuista määrärahoista käytetään työllistymistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun.

51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 422 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisesti:

1) asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten, työvoimakoulutuksen ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen

2) valtion virastolle tai laitokselle työttömän työnhakijan palkkaamisesta aiheutuviin palkkauskustannuksiin enintään 500 henkilötyövuotta vastaavalta osalta. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 3 100 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha

3) lain 7 luvun 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun palkkatuen maksamiseen enintään 3 000 henkilötyövuotta vastaavalta osalta. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 800 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha

4) kunnalle myönnettävän lisätuen sekä muun kuin kohdassa 3 tarkoitetun palkkatuen maksamiseen. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä palkkatukena maksettava määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 400 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään palkkatukipäätöksen mukainen prosenttiosuus lomarahasta

5) starttirahan maksamiseen muille kuin työttömänä yritystoiminnan aloittaneille

6) vakuutusturvan kustannuksiin.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää:

1) koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä

2) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin

3) hallitusohjelman mukaiseen uuteen kasvuyritysten työllisyysohjelman toteutukseen

4) työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisiin kokeiluihin. Kokeilualueilla julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden järjestämisvastuu siirretään maakunnalliselle toimijalle. Kokeilualueilla voidaan poiketa mm. voimassa olevasta julkisia työvoima- ja yrityspalveluja koskevasta lainsäädännöstä

5) palvelujen kehittämis- ja kokeilumenoista ja työvoimakoulutuksen tiedottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen

6) yksityisiltä järjestäjiltä ja muilta kumppaneilta hankittavista työnvälityksen ja yrityspalveluiden ostopalveluista sekä niihin liittyviin markkinoinnista aiheutuviin menoihin.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2017 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2017 jälkeen enintään 127 800 000 euroa.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Asiantuntija-arvioinnit 3 500 000
Kokeilut ja valmennukset 33 879 000
   
Työvoimakoulutuksen hankinta  
— Ammatillinen koulutus 146 615 000
— Kotoutumiskoulutus 98 106 000
Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä hankittava koulutus 1 700 000
Yhteensä 246 421 000
   
Starttiraha 13 550 000
   
Palkkatuettu työ  
— Valtionhallinto 12 420 000
— Kunnat ja kuntayhtymät 23 620 000
— Yksityinen sektori 59 060 000
Yhteensä 95 100 000
   
Työllisyyspoliittinen avustus 10 500 000
Yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankinta 10 000 000
Korvaukset 2 000 000
Vakuutusturva 950 000
Palvelujen kehittämis- ja kokeilumenot 1 300 000
Työllisyys ja kilpailukyky: Yksityiset työnvälityspalvelut 5 000 000
Kaikki yhteensä 422 200 000

Työvoimakoulutukseen ja valmennukseen osallistuvien toimeentulo maksetaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokasta momenteilta 33.20.50, 51 ja 52.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

  2015
toteutuma
2016
arvio
2017
tavoite
       
— 3 kk ammatillisen työvoimakoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus, % 43,5 37 < 39
— 3 kk palkkatuetun työn jälkeen työttömäksi jääneiden osuus, % 47,4 45 < 46
— 3 kk kotoutumiskoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus, % 34 - < 34

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2017 2018 2019 2020 Yhteensä
vuodesta
2017 lähtien
           
Työvoimakoulutus          
Ennen vuotta 2017 tehdyt sitoumukset 114 073 29 003 1 100 - 144 176
Vuoden 2017 sitoumukset - 102 200 23 000 2 600 127 800
Menot yhteensä 114 073 131 203 24 100 2 600 271 976

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Indeksidonnaisten menojen säästö -200
Julkisen talouden välittömät sopeutustoimet (HO 2015) -20 000
Kertaluonteisen EGR-rahoituserän poistuminen -5 136
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (Nord-koulutus) -30
Kotoutumiskoulutus 14 856
Maahanmuuttajien perusopetukseen ja valmistavaan opetukseen osallistuvien huomioiminen mitoituksessa -7 385
Työttömyysetuuksien aktiivikäytön laajentaminen (siirto momenteille 33.20.50, 51 ja 52) -151 100
Työurasopimuksen vaikutukset 5 800
Yhteensä -163 195

2017 talousarvio 422 200 000
2016 II lisätalousarvio 13 100 000
2016 talousarvio 585 395 000
2015 tilinpäätös 588 299 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Momentille myönnetään 423 753 000 euroa.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää:

4) työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisiin kokeiluihin

6) työnvälityksen ja yrityspalveluiden hankintaan yksityisiltä järjestäjiltä ja muilta kumppaneilta, julkisen ja yksityisen työnvälityksen kumppanuusverkoston uusien palvelukokonaisuuksien ja toimintamallien rakentamisesta aiheutuviin ostopalvelumenoihin sekä ostopalveluihin liittyviin markkinoinnista ja selvityksistä aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohdat 4) ja 6) korvaavat talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmannen kappaleen kohdat 4) ja 6).

Muutos talousarvioesityksen 422 200 000 euroon nähden on 1 553 000 euroa, missä on otettu huomioon vähennyksenä 700 000 euroa kotoutumiskoulutuksen hankintamäärärahoista siirtona momentille 33.20.52 työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen koulutuksen tukiajan pidentämisestä johtuen sekä lisäyksenä 2 253 000 euroa Nokia 3- ja Microsoft 2- Euroopan globalisaatiorahastohankkeisiin sisältyvien työvoimakoulutusten rahoitustarpeisiin vuonna 2017. EU:n rahoitusosuus on 60 prosenttia rahoitussuunnitelmasta ja saadut tulot kirjataan momentille 12.32.99.

Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisten kokeilujen määrärahan käyttöaluetta päivitetään ja Yksityiset työnvälityspalvelut -hankkeen määrärahan käyttöaluetta laajennetaan.

Hallitus on antanut eduskunnalle täydentävään talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) ja työttömyysturvalain (1290/2002) muuttamisesta, jossa tarkoituksena on pidentää omaehtoisten opintojen tukiajan kestoa 24 kuukaudesta enintään 48 kuukauteen perusopetuksen suorittamiseksi niiden oppivelvollisuusiän ylittäneiden henkilöiden kohdalla, joilta puuttuu perusopetuksen päättötodistus.


2017 talousarvio 423 753 000
2016 II lisätalousarvio 13 100 000
2016 talousarvio 585 395 000
2015 tilinpäätös 588 299 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Momentin määrärahaksi esitetään 423,8 milj. euroa, jossa on vähennystä 161,6 milj. euroa vuoden 2016 varsinaiseen talousarvioon nähden. Merkittävin muutos on 151,1 milj. euron siirtäminen sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle työttömyysetuuksien aktiivikäytön laajentamiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle on siirretty 7,4 milj. euroa maahanmuuttajien perusopetukseen ja valmistavaan opetukseen. Lisäksi momentilta on säästöpäätöksenä vähennetty 20 milj. euroa.

Hallituksen tavoitteena on edistää työllisyyttä ensisijaisesti rakenteellisten uudistusten kautta siten, että työvoimapolitiikan määrärahat täydentävät tätä toimintatapaa. Valiokunta pitää linjausta hyvänä ja kannattaa niitä osin talousarvioesitykseen sisältyviä uudistuksia, joiden tavoitteena on lisätä työn kannustavuutta, työllistämisen houkuttelevuutta, työvoimahallinnon toimivuutta ja kilpailukyvyn parantamista. Valiokuntaa huolestuttaa kuitenkin TE-toimistojen resurssien jatkuva supistaminen. Valiokunnan arvion mukaan hallitus ei tule ilman lisätoimia pääsemään asettamaansa työllisyystavoitteeseen. Ongelmallisena valiokunta pitää sitä, että arviot työllisyyden edistämiseksi tehtyjen uudistusten työllisyysvaikutuksista ovat monelta osin hyvin karkeita ja vain suuntaa antavia.

Myönteisestä kehityksestä huolimatta työllisyystilanne on edelleen erittäin huono ja työttömyyden rakenne on muuttunut huonompaan suuntaan. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että pitkäaikaistyöttömyyden vuodesta 2012 alkanut merkittävä kasvu saataisiin pysäytettyä ja käännettyä laskuun. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä ei ole ollut koskaan niin suuri kuin nyt (yli 35 prosenttia). Vuonna 2016 pitkäaikaistyöttömiä on noin 125 000, mikä on 16 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Huolestuttavaa on, että merkittävä osa uusista pitkäaikaistyöttömistä on aiempaa nuorempia ja paremmin koulutettuja. Valiokunta painottaa sitä, etteivät valtiontalouden sopeutustoimet saa heikentää vaikeasti työllistettävien nuorten työllistymistä ja syrjäytymisen ennaltaehkäisemistä.

Työllisyystilanteen parantamiseksi kehittämistoimia tulee kohdentaa myös työvoiman kohtaannon parantamiseen. Kohtaanto-ongelma on jatkuvasti pahentunut, eikä tilanteeseen ole löydetty tuloksellisia keinoja. Myös alueelliset ja ammatilliset erot ovat merkittäviä. Avointen työpaikkojen määrä kääntyi kasvuun jo vuoden 2014 aikana, ja vuonna 2016 kasvu on ollut merkittävää. Monella toimialalla ilmenee rekrytointiongelmia samaan aikaan, kun työttömyys on edelleen korkea. Vuoden 2016 lokakuussa TE-toimistoissa oli avoinna 76 400 työpaikkaa, mikä oli 11 400 enemmän kuin edellisvuonna. Valiokunta pitää kiireellisenä tehtävänä selvittää avoimiin työpaikkoihin liittyvän tilastoinnin luotettavuus, jotta tilanteen arviointi ja kehittämistoimet perustuisivat oikeisiin tietoihin. Saadun selvityksen mukaan nykyiset tilastotiedot voivat olla hyvinkin epätarkkoja mm. sen vuoksi, että sama avoin työpaikka voi sisältyä eri työnvälityskanavien kautta tilastoihin useampaan kertaan.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 423 753 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisesti:

1) asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten, työvoimakoulutuksen ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen

2) valtion virastolle tai laitokselle työttömän työnhakijan palkkaamisesta aiheutuviin palkkauskustannuksiin enintään 500 henkilötyövuotta vastaavalta osalta. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 3 100 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha

3) lain 7 luvun 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun palkkatuen maksamiseen enintään 3 000 henkilötyövuotta vastaavalta osalta. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 800 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha

4) kunnalle myönnettävän lisätuen sekä muun kuin kohdassa 3 tarkoitetun palkkatuen maksamiseen. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä palkkatukena maksettava määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 400 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään palkkatukipäätöksen mukainen prosenttiosuus lomarahasta

5) starttirahan maksamiseen muille kuin työttömänä yritystoiminnan aloittaneille

6) vakuutusturvan kustannuksiin.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää:

1) koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä

2) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin

3) hallitusohjelman mukaiseen uuteen kasvuyritysten työllisyysohjelman toteutukseen

4) työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisiin kokeiluihin

5) palvelujen kehittämis- ja kokeilumenoista ja työvoimakoulutuksen tiedottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen

6) työnvälityksen ja yrityspalveluiden hankintaan yksityisiltä järjestäjiltä ja muilta kumppaneilta, julkisen ja yksityisen työnvälityksen kumppanuusverkoston uusien palvelukokonaisuuksien ja toimintamallien rakentamisesta aiheutuviin ostopalvelumenoihin sekä ostopalveluihin liittyviin markkinoinnista ja selvityksistä aiheutuviin menoihin.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2017 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2017 jälkeen enintään 127 800 000 euroa.

 

I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu työttömyysturvan aktiivimallin käyttöönotosta.


2017 I lisätalousarvio 10 000 000
2017 talousarvio 423 753 000
2016 tilinpäätös 598 495 000
2015 tilinpäätös 588 299 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 5/2017 vp (22.6.2017)

Momentille ehdotetaan 10 milj. euron lisämäärärahaa työttömyysturvan aktiivimallin käyttöönottoon. Aktiivimalli sisältyy sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteilla olevaan työttömyysturvalain muuttamisesta annettavaan hallituksen esitysluonnokseen. Mallia koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syyskaudella. Lausuntokierroksella olleessa (lausuntoaika päättyi 16.6.2017) luonnoksessa ehdotetaan, että laki tulisi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018. Lain voimaantulon vaikutusten nopeuttamiseksi sekä toimeenpanon selkeyttämiseksi ehdotetaan, että lain voimaan tullessa tarkastelujakso alkaisi laissa säädetystä poiketen jo 1 päivästä lokakuuta 2017. Näin ollen työttömien osallistumista julkisiin työvoimapalveluihin tai mallin edellyttämää työssäoloa arvioitaisiin heti vuoden vaihteen jälkeen perustuen vuoden 2017 viimeisten kolmen kuukauden ajan aktiivisuuteen. Ehdotettua lisämäärärahaa ei kohdennettaisi erityisesti tiettyihin palveluihin, vaan se olisi käytettävissä työttömien työnhakijoiden kannalta tarkoituksenmukaisimpiin palveluihin. Vuoden 2017 talousarviossa momentille on myönnetty 423 753 000 euroa.

Aktiivimallin tavoitteena on lisätä työllisyyttä kannustamalla työttömiä työnhakijoita aktiivisuuteen ja omatoimisuuteen työnhaussa koko työttömyyden keston ajan. Ehdotetussa mallissa työttömyysetuutta maksettaisiin 65 työttömyysetuuden maksupäivältä 4,65 prosentilla alennettuna, jos henkilö ei 65 edeltävän työttömyysetuuden maksupäivän aikana ole osoittanut aktiivisuutta olemalla työssä yhteen työssäoloehtoa kerryttävään kalenteriviikkoon vaadittavaa työaikaa neljän peräkkäisen kalenteriviikon aikana tai ansainnut yritystoiminnasta vastaavaa tuloa taikka ollut viittä päivää työllistymistä edistävässä palvelussa mainitun 65 päivän aikana. Omavastuuaikaa ehdotetaan lyhennettäväksi seitsemästä päivästä viiteen päivään. Uusien omavastuupäivien tavoitteena on, että työttömät aiempaa enemmän hakeutuisivat myös lyhytkestoiseen ja osa-aikaiseen työhön, millä pyritään ehkäisemään työttömyyden pitkittymistä.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että määrärahalisäyksen esittäminen tilanteessa, jossa hallituksen esitystä ei ole vielä annettu eikä mallin lopullisesta sisällöstä ole tietoa, on poikkeuksellinen. Valiokunta pitää kuitenkin momentille ehdotettua määrärahalisäystä perusteltuna. Valiokunta toteaa, että vaikka ehdotettu määrärahalisäys ei takaa työllisyyttä edistäviä palveluita kaikille työttömyysetuuden saajille, niin lisäys parantaisi nykyiseen tilanteeseen verrattuna mahdollisuuksia palveluihin pääsemiseksi. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että lisämäärärahaa käytettäisiin kaikissa tilanteissa samoihin toimenpiteisiin kuin momentin muutakin määrärahaa eli momentin käyttötarkoitus ei muutu. Mikäli määrärahoja lisättäisiin vasta syksyn lisätalousarviossa, ei määrärahalla saadun selvityksen mukaan todennäköisesti ehdittäisi tekemään päätöksiä, jotka kohdistuisivat vuoteen 2017.

Valiokunta korostaa sitä, että aktiivimallin tulee aidosti edistää työttömien työllistymistä. Mallin toimivuuden riskikohtina ovat mm. tarkoituksenmukaisten palveluiden riittämättömyys, erilaiset mahdollisuudet mallin toteuttamiseen eri puolella maata ja epävarmuus mallin työllisyysvaikutuksista. Valiokunta pitää tärkeänä, ettei työttömyysturvan aktiivimalli johda toimeentulon heikkenemiseen, jos työtön ei itsestään riippumattomista syistä pysty noudattamaan lain edellyttämää aktiivisuutta. Mallin tulisi mahdollisuuksien mukaan huomioida myös työttömien erilaiset tilanteet ja toimintakyky.

Valiokunta toteaa, että hallituksen esitysluonnoksessa aktiivimallin vaikutuksiin liittyy paljon epävarmuutta. Luonnoksen yleisarvion mukaan on varsin epätodennäköistä, ettei malli kannustaisi ketään hakeutumaan ansiotyöhön tai aktiivitoimiin nykyistä enemmän. Valiokunta nostaa esille myös sen, ettei esitysluonnoksessa ole käsitelty mallin vaikutuksia ELY-keskusten ja TE-toimistojen toimintaan. Saadun selvityksen mukaan malli tulee lisäämään työmäärää erityisesti TE-toimistoissa mm. työllistymistä edistävien palveluiden kysynnän ja neuvontatarpeen lisääntyessä. Valiokunta painottaa sitä, että mallin tavoitteiden toteutumisen kannalta on tärkeää huolehtia työttömille annettavan tuen ja neuvonnan riittävyydestä ja tarkoituksenmukaisuudesta sekä tarvittavien resurssien lisäyksestä asianomaiselle TE-keskusten toimintamenomomentille.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että työttömyysturvan aktiivimallin tavoitteet ovat pitkälti samanlaisia kuin työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteltavana olevan aktiivisen työnhaun mallin tavoitteet. Molempia uudistuksia tuleekin valmistella hyvässä yhteistyössä. Aktiivisen työnhaun mallin tarkoituksena on tehostaa työnhakijoiden omatoimista ja aktiivista työnhakua, lisätä alueellista ja ammatillista liikkuvuutta sekä työttömyysetuuden vastikkeellisuuta. Aktiivisen työnhaun mallia koskevan hallituksen esitysluonnoksen lausuntoaika päättyi 16.6.2017 ja sen on tarkoitettu tulevan voimaan maakuntauudistuksen yhteydessä vuoden 2019 alusta lukien.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000 euroa.