Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
         08. Valmisteverot
         10. Muut verot
         19. Muut veronluonteiset tulot
       12. Sekalaiset tulot
       15. Lainat
     Määrärahat

Talousarvioesitys 2017

Osasto 11

VEROT JA VERONLUONTEISET TULOTPDF-versio

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Selvitysosa:Valtiolle arvioidaan kertyvän verotuloja n. 41,6 mrd. euroa vuonna 2017. Verotulojen arvioidaan kasvavan n. 1,5 % vuodelle 2016 budjetoituun (talousarvio ml. lisätalousarviot) verrattuna. Verotulojen kehitykseen vaikuttavat veropohjien kehitys sekä veroperusteisiin tehtävät muutokset. Arviot keskeisten veropohjaerien kehityksestä vuonna 2017 on esitetty tuloarviomomenttien selvitysosissa. Verotuloennusteiden laatimista on selostettu tarkemmin valtiovarainministeriön 28.9.2015 päivätyssä muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi).

Hallituksen veropolitiikka ja keskeiset veroperustemuutokset

Pääministeri Sipilän hallitusohjelman veropolitiikka tähtää kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamiseen. Hallitusohjelman mukaiset verotuksen kärkitavoitteet vaalikaudella ovat:

  • — Verotus kannustaa tekemään työtä, yrittämään, työllistämään, ottamaan riskiä, omistamaan, investoimaan ja sijoittamaan Suomessa. Kokonaisveroaste ei nouse vaalikauden aikana
  • — Verotus on ennakoitavaa ja johdonmukaista. Verotuksen yleislinjasta sovitaan vaalikauden alussa ja vältetään epävarmuutta aiheuttavia linjanmuutoksia vaalikauden aikana
  • — Verotuksen keventämisen painopiste on pieni- ja keskituloisissa. Kannustinloukkuja puretaan. Palkkatulojen verotus ei millään tulotasolla kiristy
  • — Verotusta kehitetään niin, että yrittäminen, omistaminen ja investoiminen ovat nykyistä kannattavampaa. Verotuksen rakenne tukee Suomen kilpailukykyä ja hallituksen asettamia kärkitavoitteita. Verotuksen painopistettä siirretään työn ja yrittämisen verotuksesta erityisesti haittaveroihin
  • — Verotuksen perusperiaate on laaja veropohja, matalat verokannat. Suomi toimii aktiivisesti kansainvälisen veronkierron estämiseksi
  • — Verotusmenettelyt ovat asiakaslähtöisiä ottaen huomioon verotuksen johdonmukaisuuden, ennakoitavuuden ja oikeusvarmuuden sekä tietojen saannin.

Vuonna 2017 hallituksen veropolitiikan liikkumavaraa määrittää edelleen hidas talouskasvu ja julkisen talouden alijäämä. Vuonna 2017 toteutetaan kuitenkin useita hallitusohjelman mukaisia verotusta keventäviä muutoksia.

Keskeiset veroperustemuutokset vuonna 2017

Työn verotus kevenee 515 milj. euroa kilpailukykysopimuksen sekä hallituksen verokevennyksen johdosta. Eläketulon verotusta kevennetään vastaavasti, mikä vähentää verotuloja 136 milj. euroa. Lisäksi ansiotuloveron veroperusteisiin tehdään kuluttajahintaindeksin muutosta vastaava indeksitarkistus. Hallitusohjelman mukaisesti otetaan käyttöön yrittäjävähennys. Metsätilojen sukupolvenvaihdoksia tuetaan ottamalla käyttöön metsälahjavähennys. Kotitalousvähennystä kasvatetaan. Perintö- ja lahjaveroasteikkoja kevennetään maatilojen ja muiden yritysten sukupolvenvaihdosten edistämiseksi. Asuntolainan korkojen vähennyskelpoisen osuuden pienentämistä jatketaan hallitusohjelman mukaisesti.

Tupakkaveroa korotetaan hallitusohjelman mukaisesti. Korotus toteutetaan asteittain vuosina 2016—2019 käyttäytymisvaikutusten hillitsemiseksi. Vuonna 2017 tupakkaveroa korotetaan kaksivaiheisesti, 1.1.2017 ja 1.7.2017 ja sähkösavukkeille otetaan käyttöön vero. Makeisten ja jäätelön vero poistetaan, ja samassa yhteydessä virvoitusjuomaveron veropohjaan tehdään muutoksia. Lisäksi liikenteen polttoaineiden sekä lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veroa korotetaan. Kaivostoiminta palautetaan alemman sähköverokannan piiriin. Ajoneuvoveroa korotetaan vuonna 2017 ja autoverotusta kevennetään hallituskaudella asteittain, yhteensä n. 182 milj. euroa. Muutoksen asteittaisella voimaantulolla pyritään hillitsemään käyttäytymisvaikutuksia sekä välttämään kertaluonteisen suuren veromuutoksen aiheuttamia autokaupan markkinahäiriöitä ja varastoarvojen äkillistä alenemista sekä kuluttajien kannalta epäoikeudenmukaisia vaikutuksia.

Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille.

Taulukossa esitetään vuonna 2017 voimaan tulevien keskeisten veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuloihin. Veronkannon ja verontilitysten ajoituksesta johtuen veroperustemuutosten voimaantulovuonna niiden vaikutus budjettitalouden kassakertymään on usein pienempi kuin pysyvä vuositason vaikutus. Lisäksi vuoden 2017 alkupuolella annetaan hallituksen esitykset veneiden ja kevyiden moottoriajoneuvojen veroista, joiden arvioidaan lisäävän verotuottoa vuositasolla yhteensä n. 50 milj. eurolla. Tästä aiheutuvat tuloarvioiden muutostarpeet käsitellään vuoden 2017 lisätalousarvioesityksen yhteydessä.

Keskeisten veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna 2017 (milj. euroa)

  Vaikutus
vuonna 2017
Vaikutus
vuositasolla
     
Ansio- ja pääomatulovero    
— ansiotuloverotuksen indeksitarkistus kuluttajahintaindeksin nousua vastaavasti -101 -110
— valtion osuus kiky-sopimukseen liittyvästä ansiotuloverokevennyksestä -244 -266
— yrittäjävähennyksen käyttöönotto -61 -66
— kotitalousvähennyksen kasvattaminen -10 -19
— metsälahjavähennyksen käyttöönotto - -18
— asuntolainan korkovähennysoikeuden rajoittaminen1) 16 17
Perintö- ja lahjavero    
— perintö- ja lahjaveroasteikkojen keventäminen -25 -40
Valmisteverot    
— tupakkaveron korotus2) 17 68
— sähkösavukkeiden veron käyttöönotto 3 5
— lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veron korotus3) 46 52
— liikennepolttoaineiden veron korotus 90 100
— kaivostoiminnan palauttaminen alemmalle sähköverokannalle2) -19 -21
— makeisten ja jäätelön veron poisto -102 -110
Ajoneuvovero    
— ajoneuvoveron korotus2) 70 100
Autovero    
— autoveron alennus2) -36 -36
Yhteensä -356 -344
— josta verotuottoa lisäävät 242 342
— josta verotuottoa vähentävät -598 -686

1) Sisältäen edellisen eduskunnan hyväksymän päätöksen asuntolainakorkojen vähennyskelpoisuuden rajaamisesta.

2) Eduskunta päättänyt 2015. Tupakkaveron korotukset toteutetaan jaksoittain, jolloin peräkkäisten veronkorotusten yhteisvaikutus vuonna 2017 on 68 milj. euroa verrattuna vuoteen 2016. Vuoden 2017 veroperustemuutosten vaikutus vuonna 2017 on 17 milj. euroa.

3) Verotuotto kasvaa 52 milj. euroa ja energiaverojen palautukset kasvavat 7 milj. euroa eli nettomääräisesti valtion tulot kasvavat 45 milj. euroa vuositasolla. Samassa yhteydessä kaivostoiminta lisätään energiaveroleikkurin piiriin, mikä kasvattaa valtion menoja 6 milj. eurolla.

Verotulojen kehitys

Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2014—2017 (milj. euroa)

  2014
tilinpäätös
2015
tilinpäätös
2016 TA+
I LTA+
II LTA
2017
esitys
         
Tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot 12 328 12 597 13 044 13 049
Liikevaihtoon perustuvat verot 17 459 17 570 17 815 18 111
Valmisteverot 6 563 6 811 7 059 7 190
Muut verot ja veronluonteiset tulot 2 921 2 963 3 015 3 214
Yhteensä 39 271 39 941 40 933 41 564

Verotuksen kokonaistasoon vaikuttavat valtion päätösten lisäksi kuntien veropäätökset ja sosiaalivakuutusmaksujen taso. Alla olevassa taulukossa on esitetty kansantaloudessa kertyvät verot yhteensä suhteessa bruttokansantuotteeseen (kokonaisveroaste) sektoreittain ja verolajeittain jaoteltuna. Kokonaisveroasteen ennakoidaan alenevan noin prosenttiyksikön vuoteen 2016 nähden.

Julkisyhteisöjen saamat verotulot sektoreittain ja verolajeittain, % BKT:sta

  2015 2016 2017
       
Sektoreittain:  
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 44,1 44,3 43,3
Valtio 20,7 20,9 20,7
Kunnat 10,5 10,3 10,0
Soturahastot 12,9 13,1 12,5
       
Verolajeittain:  
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 44,1 44,3 43,3
Välittömät verot 17,0 16,9 16,5
Tuotannon ja tuonnin verot 14,2 14,3 14,2
Sosiaalivakuutusmaksut 12,9 13,1 12,6
Verotuet

Verotuet ovat verolainsäädännössä määrättyjä poikkeuksia verotuksen perusrakenteesta eli ns. normiverojärjestelmästä. Käytännössä verotuilla tarkoitetaan verovapauksia, verovähennyksiä, alempia verokantoja ja muita niihin rinnastettavia keinoja, joiden avulla tuetaan jotain tiettyä elinkeinoa tai verovelvollisryhmää. Toisin kuin suorat tuet, verotuet eivät pääasiassa näy budjetin menomomenteilla, vaan tuki toteutuu saamatta jääneinä verotuloina. Verotukien tarkkaa määrää ei pystytä useimmissa tapauksissa täsmällisesti laskemaan, joten niiden seuranta perustuu tukien määristä laadittuihin arvioihin. Joidenkin verotukien määrästä ei pystytä laatimaan euromääräistä arviota lainkaan, johtuen saatavilla olevien tietoaineistojen puutteellisuudesta. Verotukien määritelmät, sekä arviot niiden vaikutuksista verotuottoihin ovat riippuvaisia verotukilaskennassa käytetystä normiverojärjestelmästä ja laskentamenetelmistä. Verotuet lasketaan säännöskohtaisesti ja staattisen laskelman avulla. Tässä esitettyjen verotukilaskelmien perustana olevaa normiverojärjestelmää ja laskentamenetelmiä on kuvattu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen valmisteluraportissa Verotuet Suomessa 2009 (www.vatt.fi).

Verotukia tarkasteltaessa on huomioitava, että verotuen poistaminen ei välttämättä lisäisi verotuloja vastaavalla määrällä. Osa tuista on päällekkäisiä, joten ne vaikuttavat toistensa suuruuteen. Tuet vaikuttavat myös hintoihin ja käyttäytymiseen, mitä staattisessa verotukilaskennassa ei pystytä ottamaan huomioon. Yksittäisen verotuen poistamisen lopullisia vaikutuksia on näistä syistä johtuen vaikea arvioida. Verotukien seuranta on kuitenkin tärkeää, koska niiden kautta ohjataan merkittävää julkista tukea eri kohteisiin. Verotuet myös kaventavat veropohjaa ja usein monimutkaistavat verojärjestelmää.

Verotukia on tällä hetkellä määritelty vajaat 190 kappaletta. Näistä noin kolmasosalle ei pystytä esittämään euromääräistä arviota ja osalle voidaan esittää vain suuruusluokka-arvio. Vuonna 2017 verotukien kokonaismääräksi arvioidaan n. 25,3 mrd. euroa, josta 16,5 mrd. euroa kohdistuu valtion verotuloihin. Alla olevassa taulukossa esitetään verotukien kappalemäärät sekä arviot niiden euromääräisestä suuruudesta vuosina 2016 ja 2017. Kunkin verotuloarviomomentin selvitysosassa esitetään merkittävimmät momentin tuottoa alentavat verotuet.

Vuonna 2017 verotukien euromäärää kasvattaa kilpailukykysopimukseen liittyvään tuloverokevennykseen sisältyvä työtulovähennyksen korottaminen. Asuntolainan korkovähennyksen supistaminen pienentää verotukien euromäärää. Yrittäjävähennyksestä sekä metsälahjavähennyksestä muodostuu uusi verotuki. Tuotannollisten investointien korotetuista poistoista aiheutuva verotuki puolestaan poistuu tukiohjelman päättyessä vuoden 2016 lopussa.

Verotuet 2016 ja 2017

  2016, kpl 2016, milj. euroa 2017, kpl 2017, milj. euroa
         
Henkilöverotus 51 15 504 53 16 107
Elinkeinoverotus 28 913 27 881
Maa- ja metsätalouden verotus 20 136 20 139
Varainsiirtoverotus 12 2 099 12 2 099
Kiinteistöverotus 7 615 7 615
Perintö- ja lahjaverotus 15 240 15 240
Arvonlisäverotus 20 3 003 20 3 057
Valmisteverotus 26 2 113 26 2 165
Sosiaalivakuutusmaksut 6 ei voida laskea 6 ei voida laskea
Yhteensä 185 24 623 186 25 303

Osaston tuloarviot

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 13 149 000 251 000 1 010 000 0 14 410 000
01. Ansio- ja pääomatuloverot 9 029 000 9 029 000
02. Yhteisövero 3 567 000 810 000 4 377 000
03. Korkotulojen lähdevero 43 000 31 000 74 000
04. Perintö- ja lahjavero 510 000 220 000 200 000 930 000
04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 18 111 200 186 000 138 000 0 18 435 200
01. Arvonlisävero 17 131 000 186 000 158 000 17 475 000
02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero 812 000 -20 000 792 000
03. Apteekkimaksut 168 200 168 200
08. Valmisteverot 7 190 000 0 -88 000 0 7 102 000
01. Tupakkavero 998 000 -58 000 940 000
04. Alkoholijuomavero 1 373 000 -30 000 1 343 000
05. Virvoitusjuomavero 158 000 158 000
07. Energiaverot 4 647 000 4 647 000
08. Eräiden juomapakkausten valmistevero 14 000 14 000
10. Muut verot 3 077 000 52 000 -25 000 15 000 3 119 000
03. Autovero 853 000 52 000 32 000 937 000
05. Varainsiirtovero 817 000 -50 000 767 000
06. Arpajaisvero 230 000 230 000
07. Ajoneuvovero 1 155 000 15 000 1 170 000
08. Jätevero 22 000 -7 000 15 000
19. Muut veronluonteiset tulot 135 984 1 266 0 0 137 250
03. Ratavero 5 184 5 184
04. Eräät viestinnän maksut 40 704 1 266 41 970
05. Eräät liikenteen maksut 27 851 27 851
06. Väylämaksut 46 200 46 200
08. Öljyjätemaksu 4 000 4 000
09. Muut verotulot 6 000 6 000
10. Sähkö- ja maakaasuverkkomaksut ja Perämeren tuulivoima-alueella perittävä tuulivoimamaksu 3 595 3 595
11. Rahoitusvakausviraston hallintomaksut 2 450 2 450
  Yhteensä 41 663 184 490 266 1 035 000 15 000 43 203 450