Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
         01. Ympäristöhallinnon toimintamenot
         10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu
         20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen
              01. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot
              02. Rakennetun ympäristön ja rakentamisen digitalisaatio
              55. Avustukset korjaustoimintaan
              60. Siirto valtion asuntorahastoon
              64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

Pääluokka 27

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012)

Selvitysosa:

Toimintaympäristön kuvaus

Suomi ylläpitää ja kehittää toimintaympäristöön nähden mitoitettua puolustuskykyä, jota valmistaudutaan käyttämään Suomen sotilaalliseen puolustamiseen, muiden viranomaisten tukemiseen sekä kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan.

Keskeisiä Suomen turvallisuuspoliittiseen toimintaympäristöön vaikuttavia tekijöitä ovat maailmanlaajuiset turvallisuushaasteet, Euroopan turvallisuuskysymykset sekä Suomen lähialueiden tilanne. Kansainvälisen toimintaympäristön kehitykseen vaikuttavat yhtäältä globaalit muuttujat, kuten globalisaatio, väestökehitys, muuttoliikkeet, ilmastonmuutos ja teknologian kehitys, ja toisaalta kansainvälisen toimintaympäristön toimijat ja niiden intressit. Maailmantalouden kasvun painopiste on siirtynyt kehittyviin maihin, kuten Kiinaan, minkä seurauksena niiden poliittis-taloudellisen vaikutusvallan ennakoidaan vahvistuvan suhteessa perinteisiin teollisuusmaihin. EU:n roolin kehittyminen jatkossa riippuu muun muassa taloudesta ja poliittisesta yhteistoimintakyvystä. Afganistanin ohella kansainvälisen yhteisön huomio on kohdistunut Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan nopeasti edenneisiin yhteiskunnallisiin muutoksiin, joiden seurauksia on vaikea ennakoida. Kärjistyessään euroalueen velkakriisillä voi olla suoria vaikutuksia yleiseen turvallisuuspoliittiseen kehitykseen.

Vuoden 2008 lopulla alkanut maailmanlaajuinen talouskriisi vahvisti toimintaympäristön muutosta, jossa ominaispiirteitä ovat toimijoiden keskinäisriippuvuuden kasvu ja maailmantalouden verkottuminen entistä tiiviimmin yhdeksi toimintayksiköksi. Talouden kehitykseen liittyy monia suuria epävarmuustekijöitä, kuten epävakaus rahoitusmarkkinoilla, julkisen sektorin velkaantuminen ja korkea työttömyys. Näiden tekijöiden lisäksi useimpien teollistuneiden maiden kasvua heikentää väestön ikääntymisestä johtuva huoltosuhteen heikentyminen. Kriisin seurauksena julkisen talouden rahoitusasema on heikentynyt monissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Osa vaikutuksista näkyy jo nyt, osa vasta pidemmällä aikavälillä. Talouskriisin seurannaisvaikutukset pakottavat arvioimaan myös puolustukseen käytettävien resurssien määrää. Tavoite on monilla valtioilla yhteinen: kustannus- ja menopaineiden hallinta sekä resurssien vapauttaminen organisaation ylläpidosta suorituskykyjen kehittämiseen.

Kylmän sodan päättymisen jälkeen valtaosa Euroopan valtioiden asevoimista on käynyt läpi laaja-alaisen muutosprosessin. Yleisiä trendejä ovat olleet aluepuolustuksen roolin vähentyminen, monikansallisen yhteistyön tiivistyminen sekä sotilaallisten turvatakuiden myötä mahdollistunut erikoistuminen tai luopuminen suorituskyvyistä. Voimavarojen supistuminen, teknologinen ja asevoimien laadullinen kehitys sekä oman alueen ulkopuolella tapahtuvan sotilaallisen toiminnan korostuminen ovat ohjanneet kehitystä kohti pienempiä ja kustannustehokkaampia asevoimia. Asevoimien suorituskykyvaatimuksissa ovat korostuneet erityisesti liikkuvuus, käytettävyys ja ylläpidettävyys.

Pohjois-Euroopan turvallisuustilanne on säilynyt viime vuosina suhteellisen vakaana. Turvallisuusympäristömme kehitykseen lähialueella vaikuttavat olennaisesti Venäjän pysyvät intressit lähialueillamme sekä pohjoismaisen yhteistyön kehittyminen. Muutostekijöitä ovat muun muassa Naton ja Venäjän suhteiden kehitys ohjuspuolustuskysymyksissä, Baltian maiden Venäjä-suhteen kehitys, energia ja energiaturvallisuus Itämeren alueella sekä pohjoisen alueen luonnonvarojen ja kuljetusreittien hyödyntäminen, nyt ja tulevaisuudessa.

Lähivuosien aikana Suomen sotilaallista maanpuolustusta uudistetaan siten, että se vastaa 2020-luvun vaatimuksia ja turvallisuusympäristöä ottaen huomioon ylläpitoon ja kehittämiseen käytettävissä olevat taloudelliset ja muut voimavarat. Puolustusvoimien toimintaedellytysten turvaaminen ja puolustuskyvyn ylläpitäminen edellyttävät, että puolustusvoimien resurssit, sodan ajan suorituskyky ja rauhan ajan rakenne ovat tasapainossa. Puolustusvoimien on kyettävä toteuttamaan lakisääteiset tehtävänsä nykypäivän ja tulevaisuuden toimintaympäristöissä. Suorituskykyjä on kyettävä joustavasti käyttämään kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä.

Sotilaallista suorituskykyä kehitetään ja ylläpidetään kansallisesti sekä monikansallisen yhteistyön avulla. Varautumista sotilaallisten ja ei-sotilaallisten uhkien hallintaan ei voida kehittää toisistaan erillisinä. Tulevaisuuden turvallisuusuhkiin varautuminen edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa korostuvat poikkihallinnollisuus ja kansainvälinen yhteistyö. Tarvittaessa kaikki käytettävissä olevat yhteiskunnan voimavarat keskitetään uhkien torjumiseen. Kokonaismaanpuolustuksen toimintamallin mukainen kriisivalmius edellyttää hallinnonalat ylittäviä varautumis- ja yhteistoimintajärjestelyjä sekä johtamiskäytäntöjä. Lisäksi korostuvat viranomaisten, elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöjen toimintojen yhteensovittamistarve sekä kansainvälinen yhteistyö.

Kansainvälinen verkottuminen on jo pitkään ollut keskeinen elementti Suomen puolustuskyvyn ylläpitämisessä. Tulevina vuosina sen merkitys lisääntyy. EU-maiden keskinäinen yhteistyö vahvistaa Euroopan vakautta ja Suomen turvallisuuspoliittista asemaa. Pohjoismaiden turvallisuus- ja puolustuspoliittisella yhteistyöllä tavoitellaan toimintojen kustannustehokkuutta ja voimavarojen varmistamista suorituskykyjen kehittämiselle. Samalla Suomi jatkaa rauhankumppanuusyhteistyötä Naton kanssa. Tämän yhteistyön tärkein sisältö on sotilaallisten suorituskykyjen kehittäminen, harjoittaminen ja sertifiointi yhteisten standardien ja toimintatapojen pohjalta. Lisäksi Suomi jatkaa kahdenvälistä yhteistyötä puolustuskyvyn kehittämisen kannalta merkittävien valtioiden kanssa. 

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Puolustusministeriön hallinnonalalle asetetaan seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet:

TavoiteTavoitetaso asteikolla 1—5
  
Suomen etujen mukainen puolustuspolitiikka 
Puolustuspolitiikka ohjaa puolustuskyvyn ylläpitoa, kehittämistä ja käyttöä. Puolustuspolitiikalla edistetään valtion ja väestön turvallisuutta, tuetaan valtionjohdon päätöksentekoa sekä osallistutaan kansainväliseen päätöksentekoon ja yhteistoimintaan. Puolustuspolitiikka tukee ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämääriä. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimmät tehtävät ovat Suomen itsenäisyyden, alueellisen koskemattomuuden ja perusarvojen turvaaminen, väestön turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä yhteiskunnan toimivuuden varmistaminen. Puolustuspoliittisen suunnittelun ja valmistelun päämääränä on tuottaa toimintaympäristöön ja käytössä oleviin voimavaroihin suhteutettu puolustuskyky. Tavoitetilassa Suomen puolustuskyky ja puolustusratkaisu perustuvat syvään ja monipuoliseen verkottumiseen, jossa verkoston jäsenet osoittavat tarvittaessa suorituskykyjään toistensa käyttöön. Tavoitetilan saavuttamiseksi puolustuspolitiikassa tiivistetään kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Puolustuspolitiikalla luodaan edellytykset näiden tavoitteiden toteuttamiselle ja ohjataan puolustuskyvyn ylläpitoa, kehittämistä ja käyttöä. Puolustuspolitiikalla varmistetaan, että puolustuskykyä koskevassa päätöksenteossa otetaan huomioon toimintaympäristön kehitys ja että tehtävät sekä niiden edellyttämät kyvyt ja voimavarat muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden.4
Suorituskykyinen puolustusjärjestelmä 
Puolustusjärjestelmä on kokonaisuus, joka koostuu johtamisjärjestelmästä, tiedustelu- ja valvontajärjestelmästä, valmiudensäätelyjärjestelmästä, logistiikkajärjestelmästä sekä joukkorakenteesta eli maa-, meri- ja ilmapuolustuksen johtoportaista ja joukoista. Puolustusjärjestelmää käytetään kaikkiin puolustusvoimien tehtäviin. Suorituskykyinen puolustusjärjestelmä edellyttää henkilöstö- ja materiaalivoimavarojen sekä infrastruktuurin tasapainon varmistamista ja kansan vahvaa maanpuolustustahtoa. Asevelvollisuusjärjestelmä ja maanpuolustustahto ovat keskeinen osa suorituskykyisen puolustusjärjestelmän ylläpitämistä ja kehittämistä. Yleinen asevelvollisuus tuottaa päätarkoituksensa lisäksi myös sekä yksilölle että yhteiskunnalle valmiuksia toimia osana yhteiskuntaa erilaisissa kriisitilanteissa. Maanpuolustustahdolla on tulevaisuudessakin suuri merkitys puolustuskyvyn ylläpitämiseen. Asevelvollisten laadukas koulutus ylläpidetään myös muutoksen aikana. Valmiusvaatimuksia voidaan tilapäisesti alentaa. Tavoitteena on tehtävien ja turvallisuusympäristöön suhteutettujen suorituskykyjen tasapainoinen kokonaisuus ottaen huomioon käytettävissä olevat voimavarat.4
Turvallinen yhteiskunta 
Suorituskykyisen puolustusjärjestelmän tuottamisen ohella puolustushallinto tukee muuta yhteiskuntaa omilla suorituskyvyillään, voimavaroillaan ja osaamisellaan. Puolustushallinto osallistuu toiminnallaan yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden edistämiseen. Puolustusministeriössä sijaitseva Turvallisuuskomitea sovittaa yhteen kokonaisturvallisuutta, jonka tavoitteena on yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen viranomaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteistoimintana. Kokonaisturvallisuuden yhteensovittamisen päämääränä on yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitäminen kaikissa tilanteissa. Yhteensovittamisessa noudatetaan yhteiskunnan turvallisuusstrategian periaatteita.4
Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen 
Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen tukee puolustuskyvyn ylläpitoa ja kehittämistä. Kansainvälinen sotilas- ja siviiliyhteistyö edistää puolustuksemme uskottavuutta. Kriisinhallinta on Suomen turvallisuuspolitiikan keskeinen keino, jolla Suomi osaltaan pyrkii edistämään maailman konfliktialueiden vakautta. Osallistuminen kriisinhallintaan on osa puolustuskyvyn ja sen käytettävyyden kehittämistä. Kriisinhallinnassa on kyse myös Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan päämäärien ja puolustuskyvyn osoittamisesta sekä ennakoivasta vaikuttamisesta Suomen turvallisuustilanteeseen.4

Yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioidaan valtion yhteisellä arviointiasteikolla 1—5. Arvioinnissa otetaan huomioon puolustusministeriön ja sen alaisten virastojen toiminnan vaikuttavuus edellä mainittujen yhteiskunnallisten tavoitteiden toteutumisessa. Arviointiasteikossa 1 = Tavoitteesta on luovuttu, 2 = Tavoite ei toteutunut, 3 = Tavoite on osittain toteutunut, 4 = Tavoite on saavutettu ja 5 = Tavoite on ylitetty.

Vaikuttavuustavoitteisiin liittyvät puolustusministeriön hallinnonalan menot (milj. euroa)1)

 2011
toteutuma
2012
ennakoitu
2013
arvio
    
Suomen etujen mukainen puolustuspolitiikka91010
Suorituskykyinen puolustusjärjestelmä2 1792 4362 366
Turvallinen yhteiskunta6944
Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen656766
Yhteensä2 3222 5172 446

1) Vuoden 2011 osalta kassaperusteinen toteutuma. Ei sisällä arvonlisäveromenoja eikä UM:n pääluokkaan budjetoituja kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenoja.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Puolustusministeriön hallinnonalalla sitoudutaan edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa kaikessa päätöksenteossa huomioiden hallinnonalan erityispiirteet.

Puolustusministeriössä, puolustusvoimissa ja puolustushallinnon rakennuslaitoksessa ylläpidetään tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi tasa-arvosuunnitelmia, jotka on suunnattu hallinnonalan palkatulle henkilöstölle, kriisinhallintahenkilöstölle sekä asevelvollisille. Tavoitteena on edistää tasa-arvoisen työympäristön ja johtamisen kehittymistä mm. tunnistamalla sellaisia toimintatapoja, jotka voivat johtaa epätasa-arvoon. Toiminnassa seurattavia kohteita eri työntekijä- ja ikäryhmät huomioiden ovat mm. palkkaus, urasuunnittelu, koulutus, poissaolot, työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen, työpaikkakiusaaminen sekä häirintä eri muodoissa.

Puolustushallinto toteuttaa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 ”Naiset, rauha ja turvallisuus” -periaatteita kaikissa sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa. Tavoitteena on sulauttaa tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmat entistä kokonaisvaltaisemmin kriisinhallintatoimintaan jo koulutusvaiheessa. Osana kansallisen 1325-ohjelman toimeenpanoa puolustushallinto mm. kouluttaa kriisinhallintaoperaatioihin gender-neuvonantajia pohjoismaisena NORDEFCO-yhteistyönä. Lisäksi kriisinhallintatehtäviin lähetettävien naisten määrää pyritään lisäämään.

Puolustusvoimauudistus tulee vaikuttamaan hallinnonalan henkilöstöön sekä irtisanomisina että uudelleensijoittamisina. Henkilöstön yhdenvertaisuus ja tasa-arvoisuus tullaan huomioimaan suunnittelun ja toimeenpanon kaikissa vaiheissa. Henkilöstövaikutukset ja -vähennykset kohdentuvat kaikkiin henkilöstöryhmiin ja uudistukseen liittyvien organisaatiomuutosten perusteella arvioidaan 2 700 tehtävän siirtyvän paikkakunnalta toiselle. Henkilöstön kokonaismäärä tulee vähenemään n. 2 070 henkilöllä vuoteen 2016 mennessä. Sotilaiden määrän arvioidaan vähenevän 480 henkilöllä ja siviilien määrän 1 590 henkilöllä, joista miehiä arvioidaan olevan 870 ja naisia 720.

Tuottavuuden parantaminen

Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Aiempi valtionhallinnon tuottavuusohjelma on korvattu uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla. Hallitusohjelman mukaan toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilytetään taloudelliselta kokonaisvaikutukseltaan ennallaan. Puolustusministeriön hallinnonalalla keskeinen osa vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaa on puolustusvoimauudistus, jonka tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti Suomen puolustuskyvystä huolehtiminen ja pysyvien kustannnusäästöjen aikaansaaminen.

Toimintojen tehokkuuden lisääminen

Puolustusministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti toimintojen tehokkuutta lisääviä toimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2013 on 103 henkilötyövuotta.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

  2012
varsinainen
talousarvio
2013
esitys
    
27.10.01Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)  
 — tilausvaltuus83,6171,1
27.10.18Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v)  
 — tilausvaltuus281,7405,6

Hallinnonalan määrärahat

  TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
LTA IV
1000 €
LTA V
1000 €
Yhteensä
1000 €
01.Puolustuspolitiikka ja hallinto357 1298 15201 992-290367 244
01.Puolustusministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
19 724450-2920 145
21.Puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
1 7551 755
29.Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
334 5007 7021 992344 194
40.Avustus Leijona Catering Oy:lle
(siirtomääräraha 3 v)
1 1501 150
10.Sotilaallinen maanpuolustus2 457 899-41 952028 300-1 10502 443 142
01.Puolustusvoimien toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
1 770 54911 6743 300-1 3301 784 193
18.Puolustusmateriaalihankinnat
(siirtomääräraha 3 v)
685 272-53 62625 000225656 871
50.Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen
(kiinteä määräraha)
2 0782 078
30.Sotilaallinen kriisinhallinta60 634854000061 488
20.Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot
(siirtomääräraha 2 v)
60 624854061 478
95.Kurssivaihtelut
(arviomääräraha)
1010
 Yhteensä2 875 662-32 946030 292-1 13402 871 874

 Henkilöstön kokonaismäärä15 71015 16015 060