Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
         01. (32.01, osa) Hallinto
         20. (32.20, osa ja 01, osa) Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka
         30. (32.30, osa) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka
         40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä
         50. (32.50, 20, osa ja 30, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka
              40. Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen
              41. (32.20.41) Valtionavustus Finpron toimintaan
              42. (32.30.45) Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen
              43. (32.20.43) Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin
              44. (32.30.44) Alueellinen kuljetustuki
              64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin
              65. (32.30.64) Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin
         60. Energiapolitiikka
         70. Kotouttaminen
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

50. (32.50, 20, osa ja 30, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikkaPDF-versio

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Selvitysosa: Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka tukevat kasvupolitiikan toimeenpanoa. Alueiden kehittämistoimintaa suuntaavat lain alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) lisäksi valtioneuvoston määrittelemät alueiden kehittämisen painopisteet, niitä tarkentavat ministeriöiden hallinnonalaansa varten määrittelemät alueiden kehittämisen tavoitteet ja maakuntien liittojen valmistelemat maakuntasuunnitelmiin perustuvat maakuntaohjelmat sekä niiden toimeenpanosuunnitelmat. Näitä kansallisia tavoitteita tukee EU:n rakennerahastokaudeksi 2014—2020 laadittu Suomen rakennerahasto-ohjelma "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020".

Kansallinen alueiden kehittäminen

Alueiden kehittämisen järjestelmä perustuu vuorovaikutukseen, toimijoiden väliseen selkeään työnjakoon ja yhteisiin tavoitteisiin. Järjestelmän tarkoituksena on luoda edellytykset aluelähtöiselle, kestävään kehitykseen perustuvalle taloudelliselle kasvulle, joka edistää parhaiten työllisyyttä ja ihmisten hyvinvointia.

Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimii valtioneuvoston asettama alueiden uudistumisen neuvottelukunta, jonka tarkoituksena on yhteen sovittaa ja linjata alueiden kehittämisen strategista kokonaisuutta. Neuvottelukunnan keskeisiä tehtäviä on linjata aluekehittämispäätöksen ja muiden aluekehittämiseen liittyvien merkittävien ohjelmien ja suunnitelmien sisältöä ja valmisteluun ja toimeenpanoon liittyviä keskeisiä menettelyjä. Neuvottelukunnan tehtävänä on lisäksi käsitellä alueiden kehittämiseen liittyviä keskeisiä lainsäädäntöhankkeita ja seurata sekä ennakoida alueiden kehitystä ja toimenpiteiden vaikuttavuutta.

Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueiden kehittämisen painopisteistä ja sen toteuttamiseksi laadittava toimintasuunnitelma sisältävät alueiden kehittämisen strategiset linjaukset ja konkreettisemmat toimenpiteet hallinnonaloittain, kehittämisen voimavarat, tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden mittarit sekä erityisohjelmien tavoitteet ja vastuut. Aluekehittämispäätöksessä vuosille 2016—2019 linjatut alueiden kehittämistoimien painopisteet ovat uudistamisella kasvu, elinvoimaa alueiden verkostoitumisesta ja hyvinvointia kumppanuuksilla.

Maakuntaohjelma ja sen joka toinen vuosi laadittava toimeenpanosuunnitelma ilmaisevat alueen kehittämistavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Nämä asiakirjat nivovat osaltaan yhteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja aluehallintovirastojen eri sektoreiden toiminnan alueen kehittämiseksi. Maakuntaohjelmaprosessia kehitetään aluehallintoviranomaisia ohjaavien ministeriöiden, aluehallintoviranomaisten ja maakuntien liittojen yhteistyönä.

Pääosa alueellisista kehittämistoimista kanavoituu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kautta. Kullekin keskukselle sekä aluehallintovirastolle laaditaan hallituskaudeksi tulossopimus, jota tarkistetaan vuosittain. Tulossopimus perustuu aluehallintovirastoille ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille laaditussa yhteisessä strategia-asiakirjassa asetettuihin yleisiin tavoitteisiin ja päämääriin sekä alueen maakuntaohjelmiin ja niiden toimeenpanosuunnitelmiin. Maakuntien liitot osallistuvat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä tarvittavin osin aluehallintovirastojen keskushallinnon kanssa käytäviin tulosneuvotteluihin alueen kehittämistavoitteiden huomioon ottamiseksi.

Kansallisina erityispolitiikkoina jatkavat kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikat, joiden keskeiset toimenpiteet linjataan valtioneuvoston hyväksymissä valtakunnallisissa alueiden kehittämisen painopisteissä. Metropolipolitiikka jatkuu erityistoimenpiteenä.

Rakennemuutokset ovat osa normaalia aluetalouden kehitystä ja elinkeinorakenteen uusistumista. Rakennemuutoksen vaikutusten hallinnassa korostuu alueiden oma varautuminen ja vastuu elinkeinoelämän kehittämisessä sekä työ- ja elinkeinoministeriön konsernin eri instrumenttien samansuuntainen ja toisiaan tukeva käyttö. Elinkeinorakenteen uudistamisen keskiössä ovat yrittäjyyden ja alueen yritysten toimintaedellytysten parantaminen. Rakennemuutoksen ennakointi ja aktiivinen elinkeinopolitiikka ylläpitävät alueen elinvoimaa, vähentävät muutoksesta aiheutuvia haittoja ja vahvistavat alueiden kilpailukykyä sekä taloudellista kasvua.

Rakennerahastopolitiikka

"Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" Suomen rakennerahasto-ohjelma sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimet. Ohjelmassa on viisi toimintalinjaa. Niillä tuetaan erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä, uuden tiedon ja osaamisen tuottamista ja hyödyntämistä, työllisyyttä ja työvoiman liikkuvuutta, koulutusta, ammattitaitoa ja elinikäistä oppimista sekä sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden torjuntaa. Läpileikkaavana horisontaalisena erityistavoitteena on muun muassa vähähiilisen talouden edistäminen, johon kohdistuu 25 % EAKR:n rahoituksesta. Rakennerahasto-ohjelma toteuttaa ja edistää Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita.

EU:lta saatavat tulot ohjelmakausien 2007—2013 ja 2014—2020 osalta budjetoidaan momentille 12.32.50.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti alueiden kehittämisen ja rakennerahastopolitiikan tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa sekä kasvupolitiikan edellytysten vahvistamiseksi seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2017:

 2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
    
Alueiden elinkeinoelämän kasvun ja kilpailukyvyn vahvistaminen   
— Käynnistyneet kehitysprosessit / innovaatioaloitteet, vähintään (kpl)-4540
— Innovaatioita edistävien julkisten hankintojen osuus kaupunkien hankinnoista, vähintään (%)-55
Ennakoidun rakennemuutoksen toimintatapa (ERM) vahvistaa alueiden muutosjoustavuutta (resilienssi)   
Rakennerahasto-ohjelman 2014—2020 tehokas hyödyntäminen   
— Myöntämisvaltuuden sidonta-aste, vähintään (%)546570

40. Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 11 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain (8/2014) mukaisesti alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämiseen sekä alueiden elinkeino- ja innovaatiopolitiikan aktivointiin liittyvien kehittämis- ja investointihankkeiden menojen maksamiseen:

1) alueiden rakennemuutosta ennakoiviin ja korjaaviin kehittämishankkeisiin

2) valtion ja kaupunkien välisten kasvusopimusten toteuttamiseen

3) useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin tai valtakunnallisesti tärkeisiin alueiden kehittämistä koskeviin kehittämishankkeisiin

4) edellä mainittujen hankkeiden toteuttamiseksi tarvittavan, enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen sekä henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien tila- ja muiden kustannusten maksamiseen

5) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeiden toteuttamisen kannalta perusteltua.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Rahoituksen kohteena ovat alueiden rakennemuutoksen ennakoivat ja korjaavat toimenpiteet. Keskeisessä roolissa ovat elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllisyyttä ja yritystoimintaa edistävät kokeilut. Määrärahalla tuetaan merkittävien kehittämisavausten nopeaa liikkeelle lähtöä ja käynnistetään mittaluokaltaan huomattavia kehitysprosesseja.

Sopimusmenettelyllä kehitetään metropolialueen, kaupunkien, kasvukäytävien sekä eri alueiden omiin vahvuuksiin perustuvaa kilpailukykyä. Määräraha toimii katalyyttirahana, jolla kaupunkeja/alueita kannustetaan aktiiviseen kasvu- ja kilpailukykypolitiikkaan. Määrärahasta tuettavia keskeisiä toimenpiteitä ovat kaupunkien elinkeinoperustan aktiivinen uudistaminen, elinkeinoelämän kytkeytyminen kansainvälisiin arvoverkkoihin, innovaatiopolitiikan ja alueellisten osaamiskeskittymien kehittämishankkeet sekä innovaatioita edistävät julkiset hankinnat.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (Kimolan kanava)-6 000
Työllisyys ja kilpailukyky: Metropolipolitiikka, alueelliset innovaatiot ja kokeilut2 000
Yhteensä-4 000

2017 talousarvio11 000 000
2016 talousarvio15 000 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Määrärahaa saa käyttää alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain (8/2014) mukaisesti innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämiseen sekä alueiden elinkeino- ja innovaatiopolitiikan aktivointiin liittyvien kehittämis- ja investointihankkeiden menojen maksamiseen:

4) edellä mainittujen hankkeiden toteuttamiseksi tarvittaviin kulutusmenoihin sekä enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen ja henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien tila- ja muiden kustannusten maksamiseen.

Selvitysosa: Päätösosan kohta 4) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 4).


2017 talousarvio11 000 000
2016 talousarvio15 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 11 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain (8/2014) mukaisesti alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämiseen sekä alueiden elinkeino- ja innovaatiopolitiikan aktivointiin liittyvien kehittämis- ja investointihankkeiden menojen maksamiseen:

1) alueiden rakennemuutosta ennakoiviin ja korjaaviin kehittämishankkeisiin

2) valtion ja kaupunkien välisten kasvusopimusten toteuttamiseen

3) useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin tai valtakunnallisesti tärkeisiin alueiden kehittämistä koskeviin kehittämishankkeisiin

4) edellä mainittujen hankkeiden toteuttamiseksi tarvittaviin kulutusmenoihin sekä enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen ja henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien tila- ja muiden kustannusten maksamiseen

5) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeiden toteuttamisen kannalta perusteltua.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

 

III lisätalousarvioesitys HE 142/2017 vp (19.10.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 5 987 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää Kimolan kanavan kunnostamiseen.

Selvitysosa: Lisämäärärahan tarpeesta 3 667 000 euroa aiheutuu Kimolan kanava -hankkeen arvioitua suuremmista kustannuksista ja 2 320 000 euroa arvonlisäveromenoista.


2017 III lisätalousarvio5 987 000
2017 talousarvio11 000 000
2016 tilinpäätös15 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 32/2017 vp (24.11.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 5 987 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää Kimolan kanavan kunnostamiseen.

41. (32.20.41) Valtionavustus Finpron toimintaan (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 33 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) ja avustuksesta Finpro Oy:n ja Finpro ry:n toimintaan vuosina 2016—2020 annetun valtioneuvoston asetuksen (1531/2015) mukaisesti yleisavustuksena Finpron toiminnan menoihin, joilla edistetään:

1) yritysten kansainvälistymistä

2) Suomeen suuntautuvaa ulkomaista matkailua

3) Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja pääomasijoituksia.

Finprolle voidaan sen palvelujen julkiseen palveluun verrattavan luonteen sekä sen toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden perusteella myöntää valtionavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Yleisavustusta voidaan myöntää Finpron tuottamiin toimintoihin, joilla edistetään yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvaa ulkomaista matkailua sekä Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja pääomasijoituksia, ja Finpron alaisuudessa toimivan vientikeskusverkoston ylläpitämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Yritysten kansainvälistymisen edistämisessä tarjotaan yrityksille kansainvälistymisneuvontaa, tunnistetaan ja jaetaan tietoa kansainvälisistä liiketoimintamahdollisuuksista sekä verkotetaan yrityksiä niin Suomessa kuin ulkomailla. Matkailun edistämisessä vahvistetaan ja parannetaan Suomen matkailumaakuvaa, matkailutuotteiden vientiä ja kysyntää yhteismarkkinoinnilla toimijoiden kanssa sekä tuetaan tuotekehitystä. Investointien ja pääomasijoitusten hankinnassa korostetaan osaamisintensiivisiä aloja, korkean lisäarvon tuotantoa, T&K&I-investointeja sekä investointien työllistämisvaikutuksia.

Vaikuttavuus

 2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
    
Yritykset kansainvälistyvät ja verkottuvat keskenään ja niiden kansainvälisen liiketoiminnan osaaminen syvenee   
— Pk-yritysten osuus Finpron kaikista asiakkaista (%) 75> 75> 75
— Finpron neuvontapalveluasiakkaiden lukumäärä (kpl) 3 000> 3 000> 3 000
Matkailutulo kasvaa   
— Kansainväliset matkailutulot (matkailutase, milj. euroa)2 4472 6002 700
— Rekisteröidyt ulkomaiset yöpymiset (1 000 vrk)5 5066 0006 180
Ulkomaisilla investoinneilla luodaan talouskasvua, lisätään työpaikkoja ja vahvistetaan osaamispohjaa   
— Ulkomaisten investointien työllistävyys (työpaikkojen lukumäärä) 749660700
— Ulkomaisten investointien määrä (milj. euroa)554480490

Toiminnallinen tuloksellisuus

 2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
    
— Asiakastyytyväisyys Finpron Export Finland -toimintoon 3,62> 4,10> 4,10
— Sidosryhmätyytyväisyys Finpron Visit Finland -toimintoon 3,383,904,00
— Asiakastyytyväisyys Finpron Invest in Finland -toimintoon 4,35> 4,10> 4,10

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (Invest in Finland -toiminto)-2 000
Yhteensä-2 000

2017 talousarvio33 600 000
2016 talousarvio35 600 000
2015 tilinpäätös52 095 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Osa avustuksista voidaan maksaa ennakkona.

Selvitysosa: Päätösosa lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmanneksi kappaleeksi, jolloin talousarvioesityksen momentin päätösosan nykyiset kolmas ja neljäs kappale muuttuvat neljänneksi ja viidenneksi kappaleeksi.


2017 talousarvio33 600 000
2016 talousarvio35 600 000
2015 tilinpäätös52 095 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Valiokunta korostaa Suomen matkailun merkitystä talouskasvulle ja työllisyydelle sekä näkee matkailussa merkittävää kasvupotentiaalia. Matkailusektori työllistää noin 140 000 henkilöä, ja matkailun osuus BKT:stä on 2,5 prosenttia. Osuus on suurempi kuin esimerkiksi elintarviketeollisuuden tai metsäteollisuuden. Matkailulla on myös merkittävät kerrannaisvaikutukset muille toimialoille, kuten esimerkiksi rakennus-, kuljetus- ja kaupan aloille. Arvion mukaan yksi matkailueuro tuo 56 sentin lisäarvon muille toimialoille. Vuonna 2015 ulkomaisten matkailijoiden Suomeen jättämät tulot olivat yli 4 mrd. euroa.

Valiokunta on huolestunut siitä, että Suomen matkailu menettää koko ajan markkinaosuuksiaan muihin Pohjoismaihin verrattuna. Ulkomaisten yöpymisten kokonaismäärä Pohjoismaissa on vuosina 2009—2015 kasvanut 23,6 prosenttia (Ruotsissa 26,3 prosenttia, Tanskassa 34,6 prosenttia ja Norjassa 13,6 prosenttia), kun vastaava kasvu on Suomessa ollut vain 12,7 prosenttia. Valiokunta pitää puutteena sitä, ettei Suomessa ole matkailun kehittämisen perustana kokonaisvaltaista pitkän tähtäimen matkailustrategiaa. Valiokunnan mielestä matkailun edistämisessä olisi tärkeää pyrkiä palveluelinkeinojen kasvuun mm. rakenneuudistusten avulla sekä lisätä Suomen tunnettavuutta ulkomailla. Epätyydyttävän tilanteen yhtenä syynä voi olla se, ettei valtio ole Suomessa panostanut matkailun edistämiseen yhtä paljon kuin edellä mainitut maat. Valiokunta pitää tärkeänä, että valtion panostus matkailun edistämiseen nostetaan muiden Pohjoismaiden tasolle. Valiokunta lisää momentille 530 000 euroa Visit Finlandin sosiaalisessa mediassa suorittamaan matkailumarkkinointiin. Myönteistä on, että Suomen kiinnostavuus matkailumaana on lisääntynyt.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 34 130 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) ja avustuksesta Finpro Oy:n ja Finpro ry:n toimintaan vuosina 2016—2020 annetun valtioneuvoston asetuksen (1531/2015) mukaisesti yleisavustuksena Finpron toiminnan menoihin, joilla edistetään:

1) yritysten kansainvälistymistä

2) Suomeen suuntautuvaa ulkomaista matkailua

3) Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja pääomasijoituksia.

Osa avustuksista voidaan maksaa ennakkona.

Finprolle voidaan sen palvelujen julkiseen palveluun verrattavan luonteen sekä sen toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden perusteella myöntää valtionavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

 

I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 2 000 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäys on siirtoa momentilta 32.20.06 Tekesin ja Finpron kansainvälisen ohjelmayhteistyön vahvistamiseksi.


2017 I lisätalousarvio2 000 000
2017 talousarvio34 130 000
2016 tilinpäätös35 600 000
2015 tilinpäätös52 095 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 2 000 000 euroa.

 

III lisätalousarvioesitys HE 142/2017 vp (19.10.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 800 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäys aiheutuu Matkailu 4.0 -kokonaisuuden käynnistämisen aikaistamisesta.


2017 III lisätalousarvio800 000
2017 I lisätalousarvio2 000 000
2017 talousarvio34 130 000
2016 tilinpäätös35 600 000
2015 tilinpäätös52 095 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 32/2017 vp (24.11.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 800 000 euroa.

42. (32.30.45) Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 20 078 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (9/2014) ja sitä edeltäneen lain (1336/2006) mukaisten avustusten maksamiseen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksia parantaviin ja muihin yritysten kehittämishankkeisiin sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen pk-yritysten toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Momentilta maksetaan ennen vuotta 2017 tehdyistä sitoumuksista aiheutuvia menoja. Momentilla ei ole käytettävissä myöntämisvaltuutta uusien avustusten myöntämiseen.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 2017201820192020Yhteensä
vuodesta
2017 lähtien
      
Ennen vuotta 2017 tehdyt sitoumukset20 0788 1711 178678 30 105
Menot yhteensä20 0788 1711 17867830 105

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Julkisen talouden sopeutustoimet (HO 2015)-8 040
Keksintötoiminnan määrärahan kasvu100
Kertaluonteisten valtuuden lisäysten vaikutukset maksatusmäärärahaan-200
Maksatusmäärärahan tarkistukset2 400
Pk-yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistämisen maksatukset1 000
Säästötoimet-5 400
Yhteensä-10 140

2017 talousarvio20 078 000
2016 talousarvio30 218 000
2015 tilinpäätös24 427 544

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Valtuus

Mikäli vuoden 2016 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2017 enintään 5 000 000 eurolla.

Selvitysosa: Päätösosa lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdaksi.

Momentin vuoden 2016 myöntämisvaltuutta jää käyttämättä. Tämä johtuu lähinnä Microsoftin irtisanomisten kohteena olleiden, erityisesti Varsinais-Suomen, alueiden start-up- ja muiden pk-yritysten hankkeiden aktivoinnin ja valmistelun vaatimasta ajasta, minkä vuoksi merkittävä osa hankkeista käynnistyy vasta vuoden 2017 puolella.


2017 talousarvio20 078 000
2016 talousarvio30 218 000
2015 tilinpäätös24 427 544

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 20 078 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (9/2014) ja sitä edeltäneen lain (1336/2006) mukaisten avustusten maksamiseen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksia parantaviin ja muihin yritysten kehittämishankkeisiin sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen pk-yritysten toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Mikäli vuoden 2016 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2017 enintään 5 000 000 eurolla.

 

III lisätalousarvioesitys HE 142/2017 vp (19.10.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 1 800 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäys aiheutuu rahoituspäätösten maksatusarvioiden tarkentumisesta.


2017 III lisätalousarvio1 800 000
2017 talousarvio20 078 000
2016 tilinpäätös25 149 761
2015 tilinpäätös24 427 544

 

Eduskunnan kirjelmä EK 32/2017 vp (24.11.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 1 800 000 euroa.

43. (32.20.43) Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 5 315 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ennen vuotta 2017 yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1300/2010) ja yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta vuosina 2016—2020 annetun valtioneuvoston asetuksen (1734/2015) mukaisesti myönnettyjen avustusten maksamiseen

2) Astanan vuoden 2017 maailmannäyttelyn osallistumiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Vuonna 2017 momentilta ei enää myönnetä uusia avustuksia. Yritysten yhteishankkeita toteuttavat ulkomaankauppaa ja elinkeinopolitiikkaa edistävät järjestöt ja Finpro, eri toimialojen toimialaliitot sekä yritykset tai niiden yhteenliittymät.

Määrärahalla toteutetaan yritysten yhteishankkeita, joissa osallistujina on pääasiallisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Yhteishankkeisiin osallistumisen tavoitteena on yrityksen viennin käynnistäminen uusilla markkina-alueilla, uusien tuotteiden markkinoille vieminen, yritysten viennin kasvattaminen ja nykyisten liikesuhteiden säilyttäminen sekä uusien kumppanuuksien etsiminen uusilta vientimarkkinoilta. Yhteishankkeisiin osallistuminen madaltaa yritysten kansainvälistymisen kynnystä ja nopeuttaa pk-yritysten uusille markkinoille pääsyä. Osallistujina yhteishankkeissa on kasvuyrityksiä, tuotekehitysvaiheen jälkeisessä kaupallistamisvaiheessa olevia yrityksiä, yritysten uusia, innovatiivisia verkostoja ja muita yritysryhmiä.

Toiminnallinen tuloksellisuus

 2015
toteutuma
2016
arvio
2017
arvio
    
Yhteishankkeisiin osallistuvat yritykset (kpl)1 270100 45
Pk-yritysten osuus yhteishankkeiden avustuksista (%)888787
Toteutettujen yksittäisten yhteishankkeiden lukumäärä, (kpl)214156
Pk-yrityksille suunnattujen vientiverkostohankkeiden ja kumppanuusohjelmien määrä (kpl)507030
Osallistumiset kv. näyttelyihin9052
Käsittelyajat (kk)1—21—21—2

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 20172018Yhteensä
vuodesta
2017 lähtien
    
Ennen vuotta 2017 tehdyt sitoumukset5 3151005 415
Menot yhteensä5 3151005 415

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Astanan maailmannäyttelyn menot (siirto momentilta 28.01.01)43
Astanan maailmannäyttelyn menot (siirto momentilta 28.10.01)609
Astanan maailmannäyttelyn menot (siirto momentilta 28.10.02)238
Astanan maailmannäyttelyn menot (siirto momentilta 32.01.21)780
Maksatusten tarkistukset-500
Säästöpäätös (HO 2015)-3 873
Yhteensä-2 703

2017 talousarvio5 315 000
2016 II lisätalousarvio1 110 000
2016 talousarvio8 018 000
2015 tilinpäätös11 051 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 5 315 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ennen vuotta 2017 yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1300/2010) ja yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta vuosina 2016—2020 annetun valtioneuvoston asetuksen (1734/2015) mukaisesti myönnettyjen avustusten maksamiseen

2) Astanan vuoden 2017 maailmannäyttelyn osallistumiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

 

III lisätalousarvioesitys HE 142/2017 vp (19.10.2017)

Momentilta vähennetään 2 000 000 euroa.

Selvitysosa: Vähennys aiheutuu rahoituspäätösten maksatusarvioiden tarkentumisesta.


2017 III lisätalousarvio-2 000 000
2017 talousarvio5 315 000
2016 tilinpäätös7 004 248
2015 tilinpäätös11 051 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 32/2017 vp (24.11.2017)

Momentilta vähennetään 2 000 000 euroa.

44. (32.30.44) Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla annetun alueellisesta kuljetustuesta vuosina 2014—2017 annetun valtioneuvoston asetuksen (1248/2014) mukaisen kuljetustuen maksamiseen tukeen oikeutetuilla alueilla toimiville pk-yrityksille niiden valmistamien tuotteiden pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvien kuljetuskustannusten alentamiseksi.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Kuljetustukea maksetaan harvaan asutuilla alueilla, eli Itä- ja Pohjois-Suomen NUTS 2 -alueella, sekä Saarijärven—Viitasaaren seutukunnan alueella toimivien pienten ja keskisuurten yritysten pitkän matkan tavarankuljetuksista. Kuljetustukijärjestelmän tavoitteena on alentaa syrjäisten ja harvaan asuttujen alueiden yritystoiminnalle pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvia lisäkustannuksia ja siten ylläpitää ja lisätä yritystoimintaa näillä alueilla.

Kuljetustukea maksetaan noin 200 pienelle ja keskisuurelle yritykselle.


2017 talousarvio5 000 000
2016 talousarvio5 000 000
2015 tilinpäätös5 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla annetun alueellisesta kuljetustuesta vuosina 2014—2017 annetun valtioneuvoston asetuksen (1248/2014) mukaisen kuljetustuen maksamiseen tukeen oikeutetuilla alueilla toimiville pk-yrityksille niiden valmistamien tuotteiden pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvien kuljetuskustannusten alentamiseksi.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 357 458 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) EU:n ohjelmakauden 2014—2020 investointi, kasvu ja työpaikka -tavoitetta toteuttavan Suomen rakennerahasto-ohjelman "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) EU:n ohjelmakauden 2014—2020 investointi, kasvu ja työpaikka -tavoitetta toteuttavan Suomen rakennerahasto-ohjelman "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen

3) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (tavoite 3) ja Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen rajayhteistyöosion (ENPI CBC) valtion rahoitusosuuden maksamiseen

4) edellä mainittujen ohjelmien toteutukseen liittyvän teknisen avun sekä ohjelmien toteuttamisen kannalta välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen

5) ohjelmakauden 2014—2020 Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavan ohjelman toteuttamiseen tarvittavan yhteensä enintään 250 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen

6) EU:n ohjelmakauden 2000—2006 neuvoston asetuksen 1260/1999 39 artiklan (varainhoitoa koskevat oikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen

7) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 neuvoston asetuksen 1083/2006 98—102 artiklan (rahoitusoikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen

8) EU:n ohjelmakauden 2014—2020 neuvoston asetuksen 1303/2013 143—147 artiklan (rahoitusoikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen

9) vähävaraisimmille suunnatun Eurooppalaisen avun rahastosta osarahoitettavan ohjelman EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen

10) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta perusteltua.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2017 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 378 684 000 eurolla. Mikäli vuoden 2016 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vielä vuonna 2017.

Selvitysosa: Myöntämisvaltuudesta yhteensä 203 570 000 euroa on EU:n rakennerahastojen rahoitusosuutta ja 175 114 000 euroa valtion rahoitusosuutta. Määrärahasta yhteensä 193 631 000 euroa on tarkoitus käyttää EU:n rakennerahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja 163 827 000 euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin.

Rakennerahasto-ohjelmien myöntämisvaltuudesta tehdään useampivuotiselle hankkeelle sidonta pääsääntöisesti vuosittain, jotta useita hankkeita voidaan rahoittaa yhtäaikaisesti ja näin varmistaa ohjelmavarojen täysimääräinen käyttö.

Rahoituksen käytössä sovelletaan kunkin hallinnonalan rahoittamassa toiminnassa sovellettavia kansallisia ja EU:n säännöksiä ja rahoitus kohdennetaan kullakin hallinnonalalla mainittujen säännösten ja rakennerahasto-ohjelmien puitteissa asianomaisen ministeriön määrittelemällä tavalla. Maksettavien kustannusten tukikelpoisuuden tulee lisäksi olla kansallisten ja Euroopan unionin säännösten mukaisesti etukäteen tarkastettu, lukuun ottamatta ennakoita ja työvoimapoliittisten kustannusten maksamista siirtomenojen osalta.

Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavia julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisia palkkatukia voidaan maksaa momentin 32.30.51 päätösosan kohdissa 2—4 määriteltyjen korvattavien palkkakustannusten määrän rajoitteiden mukaisesti.

Teknisen avun toimeenpanemisesta päätetään Euroopan yhteisöjen rakennerahastosäännöksissä ja kansallisissa rakennerahastosäännöksissä säädetyssä menettelyssä.

Euroopan komission hyväksymässä kumppanuussopimuksessa määritellään, miten Euroopan rakenne- ja investointirahastoilla (Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto, Euroopan sosiaalirahasto, Euroopan aluekehitysrahasto ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto) edistetään Eurooppa 2020 -strategian älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun päämääriä ja tavoitteita. Euroopan sosiaalirahaston ja aluekehitysrahaston toimet on koottu Suomen rakennerahasto-ohjelmaan "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020". Ohjelman kokonaisrahoitus on noin 2,6 mrd. euroa, josta EU-rahoitusosuus on noin 1,3 mrd. euroa ja kansallinen julkinen vastinrahoitus noin 2,6 mrd. euroa. Julkisesta rahoituksesta valtion osuus on 75 % ja kuntien ja muun julkisen rahoituksen osuus 25 %.

Ohjelmakauden 2014—2020 rakennerahasto-ohjelman rahoitus kohdentuu työllisyyden edistämiseen, rakenteellisen työttömyyden vähentämiseen ja työelämän laadun parantamiseen, työvoiman saatavuuden varmistamiseen, osaamisen ja uuden tiedon hyödyntämiseen, pk-yritysten kasvumahdollisuuksien parantamiseen, uusiutuvan energian ja tehokkuuden lisäämiseen sekä sosiaalisen osallisuuden edistämiseen. Ohjelmakauden 2014—2020 Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) toimenpitein tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden integroitumista, kokemusten vaihtoa, verkostojen syntymistä ja vahvistumista. Ohjelmilla pyritään vaikuttamaan muun muassa raja-alueiden kilpailukykyyn ja taloudelliseen kehitykseen. Pk-yritysaloiteohjelman tavoitteena on uuden velkarahoituksen myöntäminen pk-yrityksille uusien yritysten perustamiseen, alkuvaiheen pääomaan, yritysten yleistoimintojen tehostamiseen tarkoitettuun pääomaan sekä uusien hankkeiden toteuttamiseen tai uuden kehittämiseen olemassa olevien yritysten toimesta tai sellaisten yritysten pääsyyn markkinoille.

Suomen rakennerahasto-ohjelman jakautuminen toimintalinjoittain (pl. Eurooppalaisen alueellisen yhteistyön (EAY), Eurooppalaisen avun rahaton (FEAD) ja Eurooppalaisen naapuruuden väliseen rajayhteistyöosion (ENI CBC) osuudet)

 Osuus koko ohjelmakaudella (%)Valtuus v. 2017 (milj. euroa)
   
TL 1. Pk-yritysten kilpailukyky (EAKR)24,987,146
TL 2. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)33,2116,195
TL 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR)18,364,047
TL 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR)12,844,798
TL 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR)7,827,300
TL 6. Tekninen tuki (EAKR)1,86,738
TL 7. Tekninen tuki (ESR)1,24,392
Yhteensä100,0350,616

Ohjelmakauden 2014—2020 myöntämisvaltuuden käytöstä aiheutuvat menot (milj. euroa)

  2017201820192020Yhteensä
vuodesta 2017
lähtien
   
Vuoden 2014 sitoumukset 184,99378,355 --263,348
Vuoden 2015 sitoumukset 114,489130,356130,356-375,201
Vuoden 2016 sitoumukset 57,97675,737132,540132,539398,792
Yhteensä 357,458284,448262,896132,5391 037,341

Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmaosioihin ja prioriteetteihin, EU:n rahoitusosuudet (milj. euroa)

Ohjelma/osio/prioriteettiOhjelmakauden
2014—2020
rahoituskehys
valtuutena
Budjetoitu
valtuutta
v. 2016
talousarvio
Myöntämisvaltuus
v. 2017
Budjetoitu
määrärahaa
v. 2016
Määräraha
v. 2017
      
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)     
Tekninen tuki23,6043,3033,3692,2893,205
Valtakunnalliset teemat26,7006,1307,2164,2476,863
Alueosiot yhteensä716,47394,066110,72065,176105,314
— Itä- ja Pohjois-Suomi526,96768,06181,43547,15877,459
— Etelä- ja Länsi-Suomi189,50626,00529,28518,01827,855
Yhteensä766,777103,499121,30571,712115,382
      
Euroopan sosiaalirahasto (ESR)     
Tekninen tuki15,3812,1522,1961,4912,089
Valtakunnalliset teemat124,32616,32119,21311,30918,275
Alueosiot yhteensä372,97748,97057,63833,92954,824
— Itä- ja Pohjois-Suomi245,77132,26837,98022,35736,126
— Etelä- ja Länsi-Suomi127,20616,70219,65811,57218,698
Yhteensä512,68467,44379,04746,72975,188
      
Eurooppalaisen avun rahasto (FEAD)22,5413,1543,2182,1853,061
Pk-yritysaloiteohjelma20,00020,000-20,000-
      
Kaikki yhteensä1 322,002194,096203,570140,626193,631

Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmaosioihin ja prioriteetteihin, valtion rahoitusosuudet (milj. euroa)

Ohjelma/osio/prioriteettiOhjelmakauden
2014—2020
rahoituskehys
valtuutena
Budjetoitu
valtuutta
v. 2016
talousarvio
Myöntämisvaltuus
v. 2017
Budjetoitu
määrärahaa
v. 2016
Määräraha
v. 2017
      
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)     
Tekninen tuki23,6043,3033,3692,1973,152
Valtakunnalliset teemat15,0254,5985,4173,0595,067
Alueosiot yhteensä531,45469,18482,19346,02676,896
— Itä- ja Pohjois-Suomi390,88551,04660,45333,95956,557
— Etelä- ja Länsi-Suomi140,56918,13821,74012,06720,339
Yhteensä570,08377,08590,97951,28285,115
      
Euroopan sosiaalirahasto (ESR)     
Tekninen tuki15,3812,1522,1961,4322,054
Valtakunnalliset teemat93,24512,24114,4218,14313,492
Alueosiot yhteensä275,88736,72842,66824,43439,918
— Itä- ja Pohjois-Suomi181,79424,20128,11616,10026,304
— Etelä- ja Länsi-Suomi94,09312,52714,5528,33413,614
Yhteensä384,51351,12159,28534,00955,464
      
Eurooppalainen alueellinen yhteistyö (EAY) 51,0009,0007,0005,9876,549
Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosio (ENI CBC)69,97515,10617,28210,05016,168
Eurooppalaisen avun rahasto (FEAD)3,9780,5570,5680,3700,531
Pk-yritysaloiteohjelma20,00020,000-20,000-
      
Kaikki yhteensä1 099,549172,869175,114121,698163,827

Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ydinindikaattorit

 Tavoite
(2023)
  
Uudet yritykset1 170
Uudet työpaikat12 310
Uudet T&K&I-työpaikat1 330
Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämiin hankkeisiin osallistuvat yritykset7 900
Vähähiilisyyttä edistävien yritysten lukumäärä2 065
Työttömät ja työelämän ulkopuolelta tulevat alle 30-vuotiaat osallistujat26 000
Koulutustoimenpiteissä: perusasteen suorittaneet osallistujat28 200
Osallisuutta vahvistavissa toimenpiteissä: pitkäaikaistyöttömät11 250

EU-tuen maksut on merkitty momentille 12.32.50 ja takaisinperinnästä aiheutuvat erät momentille 12.39.10. Maakuntien liittojen korkotuotot ja mahdolliset aikaisempina vuosina maakuntien liitoille maksettujen määrärahojen palautukset on merkitty momentille 12.32.99.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
EAY ja ENI CBC -ohjelmien rahoitusjakauman tarkistus 1 100
Hintamuutos (rahoitus käyvin hinnoin) 10 664
Ohjelmakauden 2007-2013 maksatukset-20 000
Ohjelmakauden 2014-2020 maksatusten kasvu101 800
Ohjelmakauden 2014-2020 maksatusten siirtyminen8 000
Ohjelmakauden 2014-2020 suoritusvarauksen ennakointi11 835
Ohjelmakauden suoritusvarauksen muutos (7 %:sta 6 %:iin) 1 679
Tekniset muutokset 56
Yhteensä115 134

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2017 talousarvio357 458 000
2016 II lisätalousarvio40 000 000
2016 talousarvio242 324 000
2015 tilinpäätös344 969 639

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Määrärahaa saa käyttää:

11) pk-yritysaloiteohjelman EU- ja valtion rahoitusosuuksien maksamiseen.

Valtuus

Vuonna 2017 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 388 753 000 eurolla. Mikäli vuoden 2016 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vielä vuonna 2017.

Selvitysosa: Päätösosan ensimmäisen kappaleen kohta 11) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 11) ja päätösosan valtuuskohta korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan.

Pk-yritysaloiteohjelman käynnistymisen viivästymisestä johtuen momentilta maksetaan pk-yritysaloiteohjelmaan kuuluvia maksuja vuonna 2017.

Valtuuden lisäys talousarvioesityksen 378 684 000 euroon nähden on 10 069 000 euroa, missä on huomioitu kokonaisuudessaan komission tekemät tarkistukset Suomen rakennerahasto-ohjelman "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" rahoitusosuuksiin vuosille 2017—2020.


2017 talousarvio357 458 000
2016 III lisätalousarvio-20 000 000
2016 II lisätalousarvio40 000 000
2016 talousarvio242 324 000
2015 tilinpäätös344 969 639

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 357 458 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) EU:n ohjelmakauden 2014—2020 investointi, kasvu ja työpaikka -tavoitetta toteuttavan Suomen rakennerahasto-ohjelman "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) EU:n ohjelmakauden 2014—2020 investointi, kasvu ja työpaikka -tavoitetta toteuttavan Suomen rakennerahasto-ohjelman "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen

3) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (tavoite 3) ja Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen rajayhteistyöosion (ENPI CBC) valtion rahoitusosuuden maksamiseen

4) edellä mainittujen ohjelmien toteutukseen liittyvän teknisen avun sekä ohjelmien toteuttamisen kannalta välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen

5) ohjelmakauden 2014—2020 Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavan ohjelman toteuttamiseen tarvittavan yhteensä enintään 250 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen

6) EU:n ohjelmakauden 2000—2006 neuvoston asetuksen 1260/1999 39 artiklan (varainhoitoa koskevat oikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen

7) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 neuvoston asetuksen 1083/2006 98—102 artiklan (rahoitusoikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen

8) EU:n ohjelmakauden 2014—2020 neuvoston asetuksen 1303/2013 143—147 artiklan (rahoitusoikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen

9) vähävaraisimmille suunnatun Eurooppalaisen avun rahastosta osarahoitettavan ohjelman EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen

10) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta perusteltua

11) pk-yritysaloiteohjelman EU- ja valtion rahoitusosuuksien maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2017 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 388 753 000 eurolla. Mikäli vuoden 2016 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vielä vuonna 2017.

 

III lisätalousarvioesitys HE 142/2017 vp (19.10.2017)

Momentilta vähennetään 20 000 000 euroa.

Selvitysosa: Vähennys aiheutuu rakennerahasto- ja ulkorajayhteistyöhankkeiden ennakoitua pienemmistä maksatuksista vuodelle 2017. Vähennyksestä 10 851 000 euroa on EU:n rakennerahastojen rahoitusosuutta ja 9 149 000 euroa valtion rahoitusosuutta.


2017 III lisätalousarvio-20 000 000
2017 talousarvio357 458 000
2016 tilinpäätös240 700 953
2015 tilinpäätös344 969 639

 

Eduskunnan kirjelmä EK 32/2017 vp (24.11.2017)

Momentilta vähennetään 20 000 000 euroa.

65. (32.30.64) Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) perusteella työllisyysperusteisesta investointiavustuksesta ja työllisyystyöohjelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen (1075/2012) mukaisten avustusten maksamiseen

2) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) perusteella eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2002) 1—2 luvun mukaisten avustusten maksamiseen.

Momentilta maksettaviin valtion työllisyystyöohjelman mukaisiin investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu hallinnonalan arvonlisäveromomentille 32.01.29.

Momentilta saa maksaa myös sijoitusmenoja.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Momentilta maksetaan ennen vuotta 2017 tehdyistä sitoumuksista aiheutuvia menoja.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 2017201820192020Yhteensä
vuodesta
2017 lähtien
      
Ennen vuotta 2017 tehdyt sitoumukset5 0001 7001 0001 0008 700
Menot yhteensä5 0001 7001 0001 0008 700

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Valtuuden maksatusten pienentyminen-1 000
Yhteensä-1 000

2017 talousarvio5 000 000
2016 talousarvio6 000 000
2015 tilinpäätös5 715 826

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) perusteella työllisyysperusteisesta investointiavustuksesta ja työllisyystyöohjelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen (1075/2012) mukaisten avustusten maksamiseen

2) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) perusteella eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2002) 1—2 luvun mukaisten avustusten maksamiseen.

Momentilta maksettaviin valtion työllisyystyöohjelman mukaisiin investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu hallinnonalan arvonlisäveromomentille 32.01.29.

Momentilta saa maksaa myös sijoitusmenoja.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

 

III lisätalousarvioesitys HE 142/2017 vp (19.10.2017)

Momentilta vähennetään 2 500 000 euroa.

Selvitysosa: Vähennys aiheutuu rahoituspäätösten maksatusarvioiden tarkentumisesta.


2017 III lisätalousarvio-2 500 000
2017 talousarvio5 000 000
2016 tilinpäätös5 638 731
2015 tilinpäätös5 715 826

 

Eduskunnan kirjelmä EK 32/2017 vp (24.11.2017)

Momentilta vähennetään 2 500 000 euroa.