Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
         01. (32.01, osa) Hallinto
         20. (32.20, osa ja 01, osa) Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka
              01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot
              06. Innovaatiorahoituskeskus Tekesin toimintamenot
              28. Materiaalitehokkuuden edistäminen
              40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen
              41. (32.01.41) Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin
              42. Innovaatiokeskittymien kehittäminen
              43. (32.01.42) Cleantech- ja biotalousratkaisujen sekä innovaatioiden kaupallistamisen tukeminen
              46. Laivanrakennuksen innovaatiotuki
              47. Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset
              48. Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille
              49. Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan
              (50.) Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen
              51. Naisille suunnattu innovaatiopalkinto
              80. Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan
              82. Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan
              83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan
              87. Pääomalaina Finnvera Oyj:lle
              88. Pääomasijoitus Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle
              89. Pääomasijoitus Tekes Pääomasijoitus Oy:lle
         30. (32.30, osa) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka
         40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä
         50. (32.50, 20, osa ja 30, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka
         60. Energiapolitiikka
         70. Kotouttaminen
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

20. (32.20, osa ja 01, osa) Elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaPDF-versio

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Selvitysosa: Kasvupolitiikan toteuttamiseksi elinkeino- ja innovaatiopolitiikalla vahvistetaan kilpailukyvyn ja talouden kasvun edellytyksiä. Olennaista on varmistaa, että Suomi on vetovoimainen toimintaympäristö kasvua hakeville yrityksille, korkeatasoiselle osaamiselle ja ulkomaisille investoinneille. Toimenpiteillä tuetaan myös yritysten jatkuvaa uudistumista ja elinkeinorakenteen monipuolistumista sekä suomalaisten yritysten menestymistä globaaleilla markkinoilla. Nämä yhdessä luovat perustan talouskasvulle, uusien työpaikkojen syntymiselle ja hyvinvoinnille.

Kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön rakentamista tuetaan pääomamarkkinoita kehittämällä, kasvuhakuisten yritysten rahoituksen saatavuutta parantamalla sekä uusien investointien ja osaamisen houkuttelulla.

Toimenpiteillä edistetään toimialojen uudistumista ja uusien kärkien syntyä. Yrityksiä kannustetaan uudistamiseen hyödyntäen uusia arvonluonnin lähteitä ja digitalisaatiota. Uudistumista ja elinkeinoelämän monipuolistumista tuetaan vahvistamalla kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskittymien ja ekosysteemien muodostumista Suomeen. Alueiden uudistumista edistetään ennakoivilla rakennemuutoksen toimilla ja kannustamalla niitä erikoistumiseen ja kokeiluihin. Tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi vahvistetaan elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä sekä parannetaan tutkimuksen ja innovaatioiden kaupallistamisen edellytyksiä.

Suomalaisten yritysten menestymistä globaaleilla markkinoilla tuetaan auttamalla yrityksiä tunnistamaan globaaleja liiketoimintamahdollisuuksia, rakentamalla globaaleja verkostoja sekä kannustamalla yrityksiä tuottamaan suomalaisiin vahvuuksiin perustuvia ratkaisuja globaaleihin asiakastarpeisiin ja kanavoimaan niistä lisäarvoa kotimaahan. Tähän pyritään luomalla kilpailuetua uusista arvonluonnin lähteistä ja edelläkävijämarkkinoista sekä kehittämällä ratkaisuja globaaleihin asiakastarpeisiin strategisesti merkittävillä kasvualoilla, kuten bio-, digi-, cleantech- ja terveysaloilla. Uutta kasvua haetaan myös arktisen liiketoiminnan mahdollisuuksista.

Hallitusohjelman keskeisenä tavoitteena on kasvurahoitus ja yritysten rahoitusaseman ja oman pääoman vahvistaminen. Tehokkaasti toimiva yritysrahoitusmarkkina on edellytys, jotta Suomeen saadaan lisää kasvavia ja kansainvälistyviä yrityksiä. Julkisella yritysrahoituksella on tärkeä tehtävä rahoitusmarkkinoiden toiminnassa olevien puutteiden korjaamisessa. Yleinen periaate on markkinaehtoisuus ja yksityisen rahoituksen täydentäminen ja katalysointi. Julkista yritysrahoitusta ja valtion riskinjakoa tarvitaan erityisesti aloittavissa yrityksissä, innovatiivisissa kasvuyrityksissä sekä vienninrahoituksessa.

Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toimintatapoja ja yhteistyötä uudistetaan hyödyntämällä digitalisaatiota ja kokeiluja.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti elinkeino- ja innovaatiopolitiikan tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa sekä kasvupolitiikan edellytysten vahvistamiseksi seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2017:

 2013
toteutuma
2014
toteutuma
2015
arvio
2016
arvio
2017
tavoite
      
Suomi on kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö elinkeinotoiminnalle     
— Alkaviin yrityksiin tehtyjen yksityisten riskisijoitusten määrä, milj. euroa135124116> 120> 120
— Ulkomaisessa omistuksessa olevien tytäryhtiöiden henkilöstön määrän kasvu Suomessa, %-2,24,14> 4> 4
Yritykset uudistuvat ja elinkeinorakenne monipuolistuu     
— Yritysten t&k-menojen kehitys, %-2,0-4,2-4> 0> 2
— Pk-yritysten osuus kaikkien yritysten henkilömäärästä, %65,966,3> 66> 67> 67
Suomalaiset yritykset menestyvät globaaleilla markkinoilla     
— Suomen osuus vientimarkkinoista, vuosimuutos %0,14-2,51> 0> 0> 0

Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toteuttamiseen osallistuvat ministeriön lisäksi Geologian tutkimuskeskus, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Innovaatiorahoituskeskus Tekes, Tekes Pääomasijoitus Oy, Finnvera Oyj, Suomen Vientiluotto Oy, Suomen Teollisuussijoitus Oy sekä useat valtionapuyhteisöt.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Valiokunta on huolissaan Suomen viennin tilasta ja korostaa, että Suomen nykyinen taloustilanne sekä vientituotteiden heikko kysyntä, huono kilpailukyky ja tuottavuuden lasku vaativat entistä tuloksellisempia toimenpiteitä viennin ja yritysten kansainvälistymisen edistämiseksi. Vaikka viennin kehityksessä on nähtävissä positiivisia merkkejä, tilanne ei ole tyydyttävä. Esimerkiksi valtiovarainministeriön syksyllä 2016 julkaiseman taloudellisen katsauksen mukaan Suomen viennin kehitys jää edelleen maailmankauppaa vaisummaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkuu.

Valiokunta pitää myönteisenä sitä, että vientiä harjoittavien pk-yritysten määrä on lisääntynyt selvästi. Saadun selvityksen mukaan Suomessa on tällä hetkellä noin 21 000 vientiä harjoittavaa pk-yritystä, kun määrä esimerkiksi vuonna 2008 oli 16 000. Pk-yritysten kansainvälistyminen ei kuitenkaan vielä näy vientitilastoissa, sillä valtaosa vientiä harjoittavista pk-yrityksistä tekee vasta pienimuotoista tai satunnaista vientiä. Uudet viejät ovat yhä useammin palvelualan mikroyrityksiä. Uusista pk-viejäyrityksistä arviolta jopa 70 prosenttia edustaa palvelusektoria.

Syksyllä 2016 julkaistun selvityksen mukaan kansainvälisistä pk-yrityksistä 57 prosenttia uskoi suhdanteiden parantuvan seuraavan vuoden aikana (vuotta aiemmin 40 prosenttia). Heikompia suhdanteita odotti kahdeksan prosenttia (vuotta aiemmin 13 prosenttia). Myös vientinäkymät ovat kansainvälisissä pk-yrityksissä kohentuneet vuodentakaisesta. Yrityksistä 56 prosenttia uskoi vientinsä lisääntyvän seuraavan vuoden aikana (vuotta aiemmin 46 prosenttia). Viennin heikkenemiseen uskoi vain harva eli 5 prosenttia kansainvälisistä pk-yrityksistä (vuotta aiemmin 10 prosenttia).

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että pk-yritykset ovat yritystoiminnan kansainvälistymisen kasvumahdollisuuksien näkökulmasta keskeinen taho, ja pitää tärkeänä tukea entistä tuloksellisemmin pk-yritysten vientiedellytysten parantamista. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että pk-yritysten osuus viennistä on Suomessa selvästi vähäisempää kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa.

Valiokunta painottaa yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistämisessä julkista rahoitusta saavien palvelujentarjoajien yhteistyön sujuvuutta ja työnjaon selkeyttä sekä yritysten tarvitsemien palveluiden saatavuuden helppoutta. Valiokunta näkee mm. Team Finland -verkoston toiminnassa kehittämismahdollisuuksia. Verkoston toiminta on koettu pirstaleiseksi ja huonosti tunnetuksi. Lisäksi kasvuohjelmien toteutukseen on kohdistunut paljon kritiikkiä ja ohjelmien onnistumisessa on ilmennyt suuria ohjelmakohtaisia eroja. Ohjelmien kehittämiskohteita ovat mm. rahoitus- ja ohjausmallin uudistaminen, resurssien käytön tehostaminen ja yhteistyön lisääminen ohjelmien välillä sekä eri palveluntarjoajien kanssa. Valiokunta pitää hyvänä, että Team Finland -verkoston toiminnan edelleen kehittämiseksi ja selkeyttämiseksi on nyt ryhdytty toimenpiteisiin.

Valiokunta on huolestunut Venäjälle suuntautuvan viennin tilasta. Tällä hetkellä Venäjä on vientimaana viidennellä sijalla Saksan, Ruotsin, Yhdysvaltojen ja Alankomaiden jälkeen. Esimerkiksi vuonna 2008 Venäjä oli Suomen suurin ja vuosina 2009—2014 toiseksi tai kolmanneksi suurin vientimaa. Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan Venäjälle suuntautuvan tavaraviennin arvo laski vuoden 2016 tammi—elokuussa 11 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja sen osuus viennistä oli enää 5,5 prosenttia. Vuosina 2005—2014 vastaava osuus oli yleensä 9—11 prosentin tasolla. Myönteistä on, että elokuussa vienti kasvoi kaksi prosenttia koneiden ja laitteiden, öljyjalosteiden sekä paperin ja pahvin viennin johdosta. Edellisen kerran kuukausittainen viennin arvo kasvoi joulukuussa 2013.

Suurimpia syitä Suomen ja Venäjän välisen kaupan pienenemiseen ovat Venäjän taloustilanteen heikentyminen, öljyn hinnan lasku ja ruplan kurssikehitys. EU:n asettamien pakotteiden ja Venäjän vastapakotteiden merkitys on arvioitu elintarviketeollisuutta lukuun ottamatta pieneksi. Saadun selvityksen mukaan EU:n asettamien sanktioiden alaisten tavaroiden osuus Venäjälle suuntautuvasta tavaraviennistä oli ennen kriisiä noin 0,5 prosenttia. Venäjän asettamien vastapakotteiden alaisten tavaroiden osuus oli noin viisi prosenttia.

Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus koko ajan arvioi ja kehittää toimiaan, jotta valtio voisi omalta osaltaan luoda parempia edellytyksiä Venäjälle suuntautuvan viennin lisäämiseksi. Viennin sujuvuuden parantamiseksi tarvitaan myös entistä tarkempaa tietoa niistä käytännön ongelmista, joita suomalaisyritykset kokevat Venäjän viennissään. Kyseisiä ongelmia ovat mm. liiketoimintaa häiritsevän viranomaisvalvonnan lisääntyminen, kasvava protektionismi, rahoituksen vaikeudet (mm. pk-yritysten vientikaupan rahoitusvaikeudet ja asiakkaiden rahoitusongelmat) sekä erilaiset vientiä vaikeuttavat maksut ja ennakoimattomat säädösmuutokset.

Valiokunta viittaa viennin edistämisen osalta momentin 32.01.40 kohdalla lausuttuun. Momentille 32.01.40 on osoitettu useampia määrärahalisäyksiä mm. viennin edistämiseen.

01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 31 557 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälisten jäsenmaksujen maksamiseen

2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, joka edistää maankamaran luonnonvarojen kestävää käyttöä. Tutkimuskeskuksen tavoitteena on tiedon, osaamisen ja innovaatioiden avulla tukea elinkeinoelämän ja alueiden kilpailukykyä sekä tukea kustannustehokasta yhteiskuntasuunnittelua. Tutkimuskeskusta kehitetään kansallisena geotietokeskuksena sekä eurooppalaisena huippuosaajana mineraalivarojen kestävän käytön tutkimuksessa.

GTK edistää investointeja ja elinkeinotoimintaa osana kestävän kehityksen taloutta. Uusilla innovaatioilla ja geotiedon hyödynnettävyydellä lisätään kustannustehokkuutta ja vahvistetaan elinkeinopolitiikassa määriteltyjä tavoitteita ja kasvun kärkialueita.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Geologian tutkimuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2017:

Vaikuttavuus
  • — Mineraalitalous luo kestävää kasvua: mineraalisten raaka-aineiden hyödyntämisen ja jatkojalostuksen kautta syntyy ratkaisuja kehittyviin materiaalitarpeisiin
  • — Uusia luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä edistäviä cleantech-ratkaisuja syntyy
  • — Geologia yhdyskuntien kestävän rakentamisen tehostajana: geologisen tiedon hyödyntäminen alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa sekä niihin liittyvissä ympäristökysymyksissä parantuvat.

Toiminnallinen tuloksellisuus

 2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
    
Tulosalueiden osuus kustannuksista, %   
— mineraalivarat ja raaka-ainehuolto57,2 5756
— energiahuolto ja ympäristö22,02122
— maankäyttö ja rakentaminen20,82222
Yhteisrahoitteinen toiminta   
— kustannusvastaavuus, %55,55050
— osuus ydintoiminnan htv-kertymästä, %18,71820
— hankkeiden lukumäärä, kpl989595
Maksullinen toiminta   
— tulot, milj. euroa8,76,57,8
— ylijäämä, 1 000 euroa842455550
— ylijäämä, % tuotoista9,777
— htv-kertymät46,36060

Tuotokset ja laadunhallinta

  • — Digitalisaation mahdollisuudet ja systeemiset hyödyt sovelletaan viraston kaikkiin prosesseihin, innovatiivisiin tietopääoman kasvattamisen toimintamalleihin ja asiakasratkaisuihin
  • — Suomen keskeisistä kaivosmineraaleista valmistuu kokonaisarvio ja mineraalivarantojen kartoituksen uudistetut lopputuotteet ovat asiakkaiden käytössä
  • — Materiaalitutkimuksen infrastruktuuria ja yhteistoimintamalleja kehitetään aktiivisesti kohti laajempia kansainvälisen tason osaamiskeskittymiä ja osaamista tuotteistetaan vastaamaan kiertotalouden haasteisiin
  • — Innovaatiohakuista yhteistyötä tiivistetään Cleantech-teeman alueella: tutkimusyhteistyötä yritysten kanssa lisätään koskien energiaratkaisuja, materiaalitehokkuutta ja teollisuuden tuotantoympäristöjen hallintaratkaisuja
  • — Tiedontuotantoprosessien digitalisointi, yhtenäiset karttatietokantaratkaisut, palvelukonseptointi ja niihin perustuvat käyttäjälähtöiset palvelut parantavat tuottavuutta, kartuttavat tietopääomaa ja lisäävät geologisen tutkimustiedon ja aineistojen monipuolista käyttöä
  • — Yhdyskuntarakentamisen yhteistoiminta- ja tietotuotantomallin (suunnittelua ja rakentamista palvelevat 3D-mallit) määrittely edistyy kohti tavoitetilaksi asetettua yhtenäistä kansallista geomallia. Maankäytön painopistealueilla pohjatutkimustiedon käytettävyys ja kattavuus parantuu merkittävästi.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

 2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
    
Henkilötyövuosien kehitys530472430
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5)3,53,603,65

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio

2017
esitys
    
Bruttomenot48 41041 89042 557
Bruttotulot12 5799 00011 000
Nettomenot35 83132 89031 557
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta2 553  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle2 832  

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio

2017
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot   
— suoritteiden myyntituotot8 5636 5007 800
— muut tuotot95--
Tuotot yhteensä8 6586 5007 800
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset   
— erilliskustannukset5 6044 6005 550
— osuus yhteiskustannuksista2 2121 4451 700
Kustannukset yhteensä7 8166 0457 250
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)842455550
Kustannusvastaavuus, % 111108108

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kaivosresurssien palkkausmenot (siirto momentille 32.01.01)-40
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-16
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-8
Lomarahojen alentaminen (Kiky)-392
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa20
Palkkaliukumasäästö-173
Palkkausten tarkistukset1
Säästöpäätös1 000
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-182
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54)-785
Toimintamenojen tuottavuussäästö-168
Toimintamenosäästö (HO 2015)-50
Työajan pidentäminen (Kiky)-256
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-39
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen-245
Yhteensä-1 333

2017 talousarvio31 557 000
2016 II lisätalousarvio-225 000
2016 talousarvio32 890 000
2015 tilinpäätös36 110 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 31 557 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälisten jäsenmaksujen maksamiseen

2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

06. Innovaatiorahoituskeskus Tekesin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 36 557 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös hanke- ja ohjelmatoiminnan, aktivoinnin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen sekä ennakointitoimintaan ja kansainvälistymisen edistämiseen.

Selvitysosa: Innovaatiorahoituskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian, innovaatioiden ja kasvurahoituksen keinoin. Tämä uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa, tuottavuutta ja työelämän laatua, lisää vientiä sekä luo työllisyyttä ja hyvinvointia. Tulokset saavutetaan asiakkaiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla, johon Tekes kannustaa rahoituksellaan ja siihen liittyvillä palveluilla. Asiakkaita ovat ilman toimialarajoituksia kaiken kokoiset yritykset sekä tutkimus- ja julkiset organisaatiot.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Tekesille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2017:

Toiminnallinen tuloksellisuus

 2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
    
Toiminnallinen tehokkuus   
Rahoitus- ja asiakkuustyön kokonaiskustannus/myönnetty rahoitus, %4,1< 7,0< 6,5
Asiakaspalautteen yleisarvio Tekesin toiminnasta (1—5) 4,3> 4,3> 4,3
    
Tuotokset ja laadunhallinta   
Suoritteet   
Pk-yritysten osuus yritysrahoituksesta, % 70> 70> 70

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

 2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
    
Henkilötyövuosien kehitys 285,3285280
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5)3,7--
Team Finland -kumppanuusorganisaatioiden yhteinen henkilöstökysely (1—5)-Otetaan käyttöön> 3,5

Tulostavoitteiden saavuttamiseen osallistuu Tekesin lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten Tekes-tehtäviä hoitava henkilöstö, joiden osalta resurssit on budjetoitu momentille 32.01.02. Tulostavoitteiden saavuttamiseen käytetään toimintamenojen lisäksi Tekesin hallinnoimien muiden momenttien (32.20.40, 32.20.43, 32.20.83 ja 32.20.89) sekä momentin 32.20.42 määrärahoja ja valtuuksia. Momenttiensa myöntövaltuuksilla Tekes rahoittaa riskipitoisia tutkimus- ja kehittämis- ja innovaatiotoiminnan projekteja, jotka toteutetaan pääosin vuosina 2017—2020.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Hanke- ja ohjelmatoiminta5 340 000
Toimintamenot31 217 000
Yhteensä36 557 000

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio

2017
esitys
    
Bruttomenot40 81838 54836 657
Bruttotulot531100100
Nettomenot40 28738 44836 557
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta18 383  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle18 668  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto (siirto momentilta 29.10.20)250
Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto (siirto momentilta 32.01.21)250
EU:n Horisontti 2020 -ohjeman kansallisen koordinoinnin vahvistaminen (siirto momentille 32.01.01) (-1 htv)-70
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-8
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-4
Lomarahojen alentaminen (Kiky)-360
Palkkaliukumasäästö-85
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-168
Toimintamenojen tuottavuussäästö-198
Toimintamenosäästö (HO 2015)-1 000
Työajan pidentäminen (Kiky)-236
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-36
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen-226
Yhteensä-1 891

2017 talousarvio36 557 000
2016 II lisätalousarvio-296 000
2016 talousarvio38 448 000
2015 tilinpäätös40 572 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 43 523 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 6 966 000 euroa talousarvioesityksen 36 557 000 euroon nähden aiheutuu 93 henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirrosta momentilta 32.01.02.


2017 talousarvio43 523 000
2016 II lisätalousarvio-296 000
2016 talousarvio38 448 000
2015 tilinpäätös40 572 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 43 523 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös hanke- ja ohjelmatoiminnan, aktivoinnin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen sekä ennakointitoimintaan ja kansainvälistymisen edistämiseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)

Momentilta vähennetään 1 370 000 euroa.

Selvitysosa: Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 2 000 000 euroa siirtona momentille 32.50.41 Tekesin ja Finpron kansainvälisen ohjelmayhteistyön vahvistamiseksi ja lisäyksenä 630 000 euroa siirtona momentilta 32.01.02 johtuen vuoden 2017 talousarviossa siirrettyjen palkkaus- ja muiden menojen tarkentumisesta.


2017 I lisätalousarvio-1 370 000
2017 talousarvio43 523 000
2016 tilinpäätös38 152 000
2015 tilinpäätös40 572 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)

Momentilta vähennetään 1 370 000 euroa.

28. Materiaalitehokkuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) materiaalitehokkuutta edistävään selvitys-, kokeilu-, menetelmäkehitys- ja informaatiotoimintaan

2) EU:n rahoittamien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden osarahoitukseen

3) enintään 130 000 euroa yritysten materiaalikatselmusten kehittämisen yhteydessä suoritettaviin avustusluonteisiin vähämerkityksisiin kustannusosuuksiin, jotka liittyvät yritysten materiaalikatselmuskokeiluihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Materiaalitehokkuus on luonnonvarojen säästeliästä käyttöä, tehokasta sivuvirtojen hallintaa, jätteen määrän vähentämistä ja materiaalien kierrätystä sekä haitallisten ympäristövaikutusten vähentämistä. Määrärahaa käytetään kansallisen materiaalitehokkuusohjelman toimeenpanoon liittyviin hankkeisiin, joilla edistetään materiaalitehokkuutta parantavien ratkaisujen kehittymistä siten, että yritysten kilpailukyky paranee ja haitalliset ympäristövaikutukset vähenevät. Määrärahaa käytetään myös yritysten materiaalikatselmuskokeiluihin.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

— Materiaalien tehokkaampi käyttö lisää energiatehokkuutta ja kilpailukykyä sekä edistää kestäviin tuotanto- ja kulutustapoihin siirtymistä.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Määrärahatason alentaminen-100
Yhteensä-100

2017 talousarvio400 000
2016 talousarvio500 000
2015 tilinpäätös500 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) materiaalitehokkuutta edistävään selvitys-, kokeilu-, menetelmäkehitys- ja informaatiotoimintaan

2) EU:n rahoittamien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden osarahoitukseen

3) enintään 130 000 euroa yritysten materiaalikatselmusten kehittämisen yhteydessä suoritettaviin avustusluonteisiin vähämerkityksisiin kustannusosuuksiin, jotka liittyvät yritysten materiaalikatselmuskokeiluihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 274 500 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2017 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 240 515 000 euron arvosta.

Mikäli vuoden 2016 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2017 enintään 20 000 000 eurolla.

Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää:

1) valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan

2) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa

3) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin kehittämishankkeisiin

4) yritysten, kuntien ja kuntayhtymien, yleishyödyllisten yhteisöjen sekä valtion budjettitalouden organisaatioiden työelämän kehittämishankkeisiin

5) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, jotka edistävät teknologisen, liiketoiminnallisen sekä muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta merkittävän osaamisen syntymistä, kehittymistä ja laaja-alaista hyödyntämistä

6) valtion budjettitalouden piirin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien tutkimusorganisaatioiden kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin, hankkeiden valmisteluun sekä osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen

7) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien tutkimusorganisaatioiden kansainväliselle organisaatiolle maksettaviin jäsen- ja ohjelmamaksuihin sekä laitetoimituksiin ja Tekesin puolesta tehtävistä matkoista muille kuin Tekesin henkilöstölle aiheutuviin matkakustannuksiin

8) julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 6 §:ssä määriteltyjen hankintayksiköiden julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen valmisteluun ja toteutukseen

9) kansainvälisille organisaatioille innovaatioyhteistyön ja -ohjelmien jäsen- ja osallistumismaksuihin

10) valtionosuuslain (688/2001) ja Euroopan komission asetuksen (EY 651/2014) sekä valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein yrityksille ja muille yhteisöille Suomessa tapahtuvaan audiovisuaalisten teosten käsikirjoittamisen, kehittämisen, tuotannon ja levityksen kustannuksiin sekä myynnin edistämiseen. Avustusta voidaan myöntää myös ulkomaisille toimijoille.

Avustusta voidaan maksaa myös palveluseteleinä.

Momentilta voidaan maksaa ennen vuotta 2010 momentilta 32.20.20 tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot.

Momentilta voidaan maksaa ennakkomaksuja pienille ja keskisuurille yrityksille, kun ennakkomaksulla vähennetään muun julkisen rahoituksen tarvetta Tekes-avustuksen siltarahoitukseen.

Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Rahoitusta kohdistetaan erityisesti elinkeinorakenteiden uudistumista nopeuttaviin riskipitoisiin hankkeisiin. Rahoituksella kannustetaan yrityksiä ja muita yhteisöjä sekä valtion budjettitalouteen kuuluvia organisaatioita tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta sekä edistämään työelämän kehitystä. Rahoitusta myönnettäessä otetaan huomioon Tekesin rahoituksen vaikutus hankkeen toteutukseen, hankkeen vaikuttavuus, tavoiteltava liiketoiminta sekä kehitettävän innovaation tai osaamisen uutuusarvo, tulosten hyödyntäminen, käytettävät voimavarat, taloudelliset edellytykset ja verkottuminen sekä hankkeiden välilliset vaikutukset elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa.

Audiovisuaalisen tuotannon kannustimella vauhditetaan audiovisuaalisen tuotannon kasvua, alan yritystoimintaa, työllisyyttä, kansainvälistymistä, mukaan lukien ulkomaisten investointien edistäminen, sekä alan ekosysteemien monipuolistumista Suomessa.

Tukea myönnetään erityisesti:

  • — riskipitoisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin ja ohjelmiin, joilla tähdätään uuden teknologian ja osaamisen luomiseen ja hyödyntämiseen sekä energiatalouden, ympäristö- ja hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen teollisuudessa ja palveluissa
  • — nuorten innovatiivisten yritysten liiketoimintojen kehittämiseen
  • — pienille ja keskisuurille yrityksille uuden teknologian, osaamisen, teollisoikeuksien sekä innovaatiopalvelujen hankkimiseen
  • — innovatiivisten tuotantotapojen kehittämiseen ja kokeilemiseen pilotti- tai demonstraatiomittakaavassa sekä koetuotantoon
  • — kunnallisten organisaatioiden, valtion budjettitalouteen kuuluvien organisaatioiden, yritysten ja muiden yhteisöjen sellaisten innovatiivisten hankintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen, joilla tilaaja tavoittelee toimintansa tai palvelujensa laadun ja kustannustehokkuuden merkittävää parantamista ja jotka edellyttävät tarjoajilta uuden tuotteen, tuotantomenetelmän, palvelun tai muun innovatiivisen ratkaisun kehittämistä
  • — työelämän kehittämishankkeisiin
  • — audiovisuaalisen tuotannon tekemiseen Suomessa.

Tekesin tulostavoitteiden saavuttamiseen käytetään myös momenttien 32.20.06, 32.20.42, 32.20.43, 32.20.83 ja 32.20.89 määrärahoja ja valtuuksia.

Eurooppalaisia yhteistyöhankkeita koskevat EU-tulot on merkitty momentille 12.32.99.

Tekesin vaikuttavuustavoitteiden toteutumista seurataan ensisijaisesti riippumattomilla vaikuttavuusarvioinneilla sekä vuosittain suuntaa-antavilla seurantamittareilla.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Tekesille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2017:

Vaikuttavuus

 2015
toteutuma
2016
arvio
2017
tavoite
    
1. Globaalisti kilpailukykyinen elinkeinoelämä: Suomeen kehittyy paljon kilpailukykyisiä ja kasvuhakuisia toimijoita kumppaniverkostoineen. Uudet tuotteet ja palvelut pääsevät kansainvälisille markkinoille ja onnistuneet läpimurrot kasvattavat vientiä nopeasti.   
Alkavat ja pk-yritykset    
Tekes tukee alkavien yritysten liiketoimintaosaamisen vahvistumista ja kannustaa suuren määrän yrityksiä merkittävään kansainväliseen kasvuun innovaatioiden avulla sekä kehittymään houkutteleviksi sijoituskohteiksi yksityisille sijoittajille.    
— Pk-yritysten uusi vienti/Tekesin rahoitus (paras neljännes ylittää tavoitearvon), kerroin19,2> 20> 22
— Rahoitettujen hankkeiden synnyttämä vuosittainen vienti/Tekesin rahoitus, kerroin17,8> 10> 10
2. Houkutteleva innovaatioympäristö: Suomalainen huippuosaaminen, kokeilualustat ja verkostot kutsuvat ja innostavat läpimurtoihin. Maailman tuloksellisin palvelukokonaisuus ja toimiva Team Finland -yhteistyö mahdollistavat innovatiivisten yritysten menestymisen Suomessa.   
Suuret yritykset   
Tekes kannustaa suuret yritykset rohkeaan ja kansantalouden kannalta merkittävään uudistumiseen sekä osaamista ja liiketoimintamahdollisuuksia kumppaneille synnyttävään yhteistyöhön   
— Suurten yritysten tutkimus- ja innovaatiotoiminnan alihankinnat pk-yrityksiltä ja tutkimusorganisaatioilta/Tekesin rahoitus, %83> 90> 90
Julkiset tutkimusorganisaatiot   
Tekes vauhdittaa taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti hyödyllisten osaamisten, verkostojen ja tutkimustulosten synnyttämistä ja siirtymistä elinkeinoelämän hyödynnettäväksi   
— Yritysten arvio tutkimustulosten ja osaamisten kaupallisen hyödyntämisen todennäköisyydestä, %-> 65> 70

Valtuuden ja määrärahan käytön arvioitu jakautuminen (1 000 euroa)

 MäärärahaValtuus
   
Avustukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan159 650161 515
— alkaville yrityksille 53 000
— pk-yrityksille 54 015
— suuryrityksille 53 500
Julkisen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus98 05063 800
Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ohjelmamaksut16 80016 200
Yhteensä274 500240 515

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 20172018201920202021—Yhteensä
vuodesta
2017 lähtien
       
Ennen vuotta 2017 tehdyt sitoumukset241 640109 60037 12010 7502 970402 080
Vuoden 2017 sitoumukset32 860107 88567 95024 8807 440240 515
Menot yhteensä274 500217 485105 07035 63010 410642 595

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto (siirto momentilta 29.10.20)500
Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto (siirto momentilta 32.20.88)500
Maksatusten tarkistukset-11 070
Säästöpäätökset-45 800
Yhteensä-55 870

2017 talousarvio274 500 000
2016 talousarvio330 370 000
2015 tilinpäätös367 194 625

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää:

10) valtionavustuslain (688/2001) ja Euroopan komission asetuksen (EY 651/2014) sekä valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein yrityksille ja muille yhteisöille Suomessa tapahtuvaan audiovisuaalisten teosten käsikirjoittamisen, kehittämisen, tuotannon ja levityksen kustannuksiin sekä myynnin edistämiseen. Avustusta voidaan myöntää myös ulkomaisille toimijoille.

Selvitysosa: Päätösosan kohta 10) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmannen kappaleen kohdan 10).


2017 talousarvio274 500 000
2016 III lisätalousarvio5 000 000
2016 talousarvio330 370 000
2015 tilinpäätös367 194 625

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Valiokunta on huolissaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan kohdennetun panostuksen vähenemisestä, mikä voi omalta osaltaan heikentää Suomen tuottavuuskehitystä, viennin jalostusarvon nostamista ja elinkeino- ja innovaatiopolitiikalle asetettujen tavoitteiden toteuttamista. Pysyäkseen kilpailukykyisenä Suomi tarvitsee huomattavasti nykyistä enemmän uusia innovaatioita ja niiden kanavoimista käytännön toimintaan. Innovaatioilla voimme lisätä talouskasvua ja vientiä sekä korjata elinkeinoelämän rakenteita. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä hallituksen tavoitetta kääntää tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laatu ja vaikuttavuus jälleen nousuun.

Vuonna 2015 tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonaismenot olivat 6,1 mrd. euroa. Laskua edellisvuoteen oli 440 milj. euroa. Vuonna 2016 panostus laskee edelleen noin 100 milj. euroa. Huolestuttavaa on, että tutkimus- ja kehittämismenojen bruttokansantuoteosuus on laskenut vuodesta 2009 alkaen ja että vuonna 2015 yritysten tuotekehityspanostukset vähenivät 360 milj. euroa (kahdeksan prosenttia) edelliseen vuoteen verrattuna. Valtion rahoitus tutkimus- ja kehittämistoimintaan laski vuosina 2011—2015 reaalihinnoin 215 milj. euroa (11 prosenttia). Vuoden 2017 talousarvioesityksessä määräksi esitetään 1 820 milj. euroa eli 25 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2016 varsinaisessa talousarviossa. Saadun selvityksen mukaan julkisen tuen osuus yritysten t&k-menoista sijoittuu OECD-maiden vertailussa vasta sijalle 24.

Kun julkinen rahoitus supistuu, myös yksityisen sektorin panostukset vähenevät. On tutkitusti todettu, että Tekesin yhden euron panostus on tuottanut kaksi euroa yritysten tuotekehitys- ja innovaatiosijoituksia.

Määrän lisäksi innovaatiotoiminnan rohkeus on heikentynyt. T&k-panostuksista puolet kohdistuu olemassa olevien tuotteiden paranteluun, mutta enää reilut 10 prosenttia uusiin, rohkeisiin avauksiin. Tämä osuus on huomattavasti alle OECD-keskiarvon. Saadun arvion mukaan tämä johtuu osittain siitä, että suurten yritysten t&k-tukea on viime vuosina oleellisesti vähennetty. Valiokunta pitää perusteltuna, että valtion t&k-rahoituksen myöntämisen perusteita harkitaan uudelleen, jotta julkisella rahoituksella luotaisiin nykyistä parempia edellytyksiä elinkeinorakenteen uudistumiselle ja uusille kasvun kärjille. Kehittämistarpeita valiokunta näkee myös siinä osaamisessa, mikä liittyy uusien tuotteiden markkinointiin ja saamiseen kansainvälisille markkinoille. Valtion rahoituksen perustaksi tarvitaan uutta tutkimustietoa julkisen panostuksen pienenemisen ja kohdentamisen muutosten (esim. Tekesin avustusvaltuuksien leikkaukset) vaikutuksista.

Valiokunta pitää tärkeänä, että erilaisten yritystukien myöntämisessä kiinnitetään nykyistä enemmän huomiota innovaatiotoiminnan tukemiseen. Valiokunta on huolestunut siitä, että saadun selvityksen mukaan yritystuet kohdistuvat pahimmillaan niin, että innovatiivisten yritysten suhteellinen asema jopa vaikeutuu. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että yritystukijärjestelmästä on vähitellen kehittynyt laaja ja hajanainen kokonaisuus, ja siihen, että yritystukien vaikuttavuudesta on viime vuosina esitetty useita kriittisiä arvioita. Ongelmallista on, että tukitoimia on usein käynnistetty ilman tarkkaa analyysiä siitä, milloin ja millä edellytyksillä tukitoimista voidaan luopua. Valiokunta pitää hyvänä, että hallituksen tarkoituksena on paneutua yritystukijärjestelmän toimivuuteen sekä lisätä tukien vaikuttavuutta.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 274 500 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2017 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 240 515 000 euron arvosta.

Mikäli vuoden 2016 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2017 enintään 20 000 000 eurolla.

Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää:

1) valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan

2) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa

3) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin kehittämishankkeisiin

4) yritysten, kuntien ja kuntayhtymien, yleishyödyllisten yhteisöjen sekä valtion budjettitalouden organisaatioiden työelämän kehittämishankkeisiin

5) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, jotka edistävät teknologisen, liiketoiminnallisen sekä muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta merkittävän osaamisen syntymistä, kehittymistä ja laaja-alaista hyödyntämistä

6) valtion budjettitalouden piirin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien tutkimusorganisaatioiden kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin, hankkeiden valmisteluun sekä osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen

7) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien tutkimusorganisaatioiden kansainväliselle organisaatiolle maksettaviin jäsen- ja ohjelmamaksuihin sekä laitetoimituksiin ja Tekesin puolesta tehtävistä matkoista muille kuin Tekesin henkilöstölle aiheutuviin matkakustannuksiin

8) julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 6 §:ssä määriteltyjen hankintayksiköiden julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen valmisteluun ja toteutukseen

9) kansainvälisille organisaatioille innovaatioyhteistyön ja -ohjelmien jäsen- ja osallistumismaksuihin

10) valtionavustuslain (688/2001) ja Euroopan komission asetuksen (EY 651/2014) sekä valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein yrityksille ja muille yhteisöille Suomessa tapahtuvaan audiovisuaalisten teosten käsikirjoittamisen, kehittämisen, tuotannon ja levityksen kustannuksiin sekä myynnin edistämiseen. Avustusta voidaan myöntää myös ulkomaisille toimijoille

Avustusta voidaan maksaa myös palveluseteleinä.

Momentilta voidaan maksaa ennen vuotta 2010 momentilta 32.20.20 tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot.

Momentilta voidaan maksaa ennakkomaksuja pienille ja keskisuurille yrityksille, kun ennakkomaksulla vähennetään muun julkisen rahoituksen tarvetta Tekes-avustuksen siltarahoitukseen.

Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

 

I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäys aiheutuu rahoituspäätösten maksatusarvioiden tarkentumisesta.


2017 I lisätalousarvio10 000 000
2017 talousarvio274 500 000
2016 tilinpäätös335 351 786
2015 tilinpäätös367 194 625

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000 euroa.

 

III lisätalousarvioesitys HE 142/2017 vp (19.10.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 40 000 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäys aiheutuu rahoituspäätösten maksatusarvioiden tarkentumisesta. Innovaatiorahoituskeskus Tekesin avustusvaltuuksista kasvava osuus on sidottu uudenlaisiin rahoitusvälineisiin, joiden rahoitussykli on aiempaa nopeampi. Rahoituksesta maksetaan ennakkona 70 %, kun taas perinteisessä rahoituksessa maksatukset perustuvat toteutuneisiin kustannuksiin.


2017 III lisätalousarvio40 000 000
2017 I lisätalousarvio10 000 000
2017 talousarvio274 500 000
2016 tilinpäätös335 351 786
2015 tilinpäätös367 194 625

 

Eduskunnan kirjelmä EK 32/2017 vp (24.11.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 40 000 000 euroa.

41. (32.01.41) Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 2 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää biotalouden korkealuokkaisten tutkimus- ja pilot-infrastruktuurien rakentamiseen, kehittämiseen ja ylläpitoon sekä näistä aiheutuvien arvonlisäverojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Strategisesti erityisen tärkeissä pilot- ja tutkimusinfrastruktuuri-investoinneissa valtion tuki on 100 %.

Arviomääräraha sisältää korvauksen yhtiölle hankintojen ja arvonlisäverokustannuksiin muun kuin arvonlisäverolain (1501/1993) 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun liiketoiminnan muodossa harjoitetun liiketaloudellisen toiminnan osalta.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 20172018Yhteensä
vuodesta 2017
lähtien
    
Ennen vuotta 2017 tehdyt sitoumukset 2 5001 5004 000
Menot yhteensä2 5001 5004 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Bioruukki-1 000
Yhteensä-1 000

2017 talousarvio2 500 000
2016 II lisätalousarvio972 000
2016 talousarvio3 500 000
2015 tilinpäätös1 102 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 2 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää biotalouden korkealuokkaisten tutkimus- ja pilot-infrastruktuurien rakentamiseen, kehittämiseen ja ylläpitoon sekä näistä aiheutuvien arvonlisäverojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

42. Innovaatiokeskittymien kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 2 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtioneuvoston asetuksella tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta (1444/2014) säädetyin perustein Innovatiiviset kaupungit -ohjelman toteutukseen, sisältäen yritysten, kuntien, kuntayhtymien, yleishyödyllisten yhteisöjen sekä valtion virastojen ja laitosten tähän liittyvät toimenpiteet

2) muihin innovaatiokeskittymiä ja -ekosysteemejä tukeviin kehittämistoimenpiteisiin

3) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Kulutusmenot budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena siltä osin kuin on kyse kilpaillusta hankerahoituksesta. Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Määrärahalla lisätään suurimpien kaupunkiseutujen ja valtion välistä yhteistyötä vetovoimaisten innovaatiokeskittymien aikaansaamiseksi Suomeen sekä luodaan vahvoja alueellisia innovaatiokeskittymiä, jotka ovat kansallisesti ja kansainvälisesti verkottuneita. Yhteistyö näkyy kansallisten linjausten ja paikallisten kehittämisstrategioiden yhdensuuntaisuutena sekä voimavarojen suuntaamisessa valituille temaattisille painopistealueille.

Tärkein toimenpide on Innovatiiviset kaupungit -ohjelma (INKA), johon on valittu viisi kansallisesti tärkeää temaattista painopistettä: Biotalous, Kestävät energiaratkaisut, Kyberturvallisuus, Tulevaisuuden terveys sekä Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus. Ohjelman toteuttajiksi on hyväksytty 12 kaupunkiseutua. Hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti INKA-ohjelma päättyy vuonna 2017. Vähenevien määrärahojen vuoksi ohjelman toimenpiteitä uudelleen suunnataan kaikkein vaikuttavimpiin hankkeisiin.

INKA-ohjelmassa määrärahaa käytetään alueen eri toimijoiden yhteistyöhön lisäämiseen, yritysten aktivointiin, laajojen hankekokonaisuuksien valmisteluun sekä yritysten, korkeakoulujen, kuntien, kuntayhtymien sekä yleishyödyllisten yhteisöjen, valtionvirastojen ja laitosten tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Hankkeilla edistetään kehitys- ja kokeiluympäristöjä, jotka mahdollistavat käyttäjien, yritysten ja julkisten toimijoiden yhteistyön ja ratkaisujen pilotoinnin uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi. Tavoitteena on hyödyntää kaupunkiseutujen suuret tulevaisuusinvestoinnit innovaatioiden kokeilu- ja demonstraatioympäristöinä.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
  • — Innovaatiokeskittymissä syntyy elinkeinoelämän ja julkisten toimijoiden yhteistyöhön perustuen uutta osaamislähtöistä, kansainvälisesti kilpailukykyistä liiketoimintaa
  • — Kaupunkiympäristöistä luodaan vetovoimaisia kokeilu- ja kehitysalustoja innovaatiotoiminnalle
  • — Innovaatiotoimijoiden kytkennät kansallisiin ja globaaleihin innovaatio- ja liiketoimintaverkostoihin vahvistuvat.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (meriteollisuus)-2 724
Säästöpäätös -2 000
Yhteensä-4 724

2017 talousarvio2 300 000
2016 talousarvio7 024 000
2015 tilinpäätös9 800 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Momentille myönnetään 4 100 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 1 800 000 euroa talousarvioesityksen 2 300 000 euroon nähden aiheutuu uudelleenbudjetoinnista ja liittyy hankkeiden toteutumisen viivästymiseen. Vuoden 2014 talousarviossa myönnetystä määrärahasta peruutettiin 1 800 000 euroa vuoden 2016 kolmannessa lisätalousarvioesityksessä ja se budjetoidaan uudelleen vuodelle 2017.


2017 talousarvio4 100 000
2016 III lisätalousarvio
2016 talousarvio7 024 000
2015 tilinpäätös9 800 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 4 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtioneuvoston asetuksella tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta (1444/2014) säädetyin perustein Innovatiiviset kaupungit -ohjelman toteutukseen, sisältäen yritysten, kuntien, kuntayhtymien, yleishyödyllisten yhteisöjen sekä valtion virastojen ja laitosten tähän liittyvät toimenpiteet

2) muihin innovaatiokeskittymiä ja -ekosysteemejä tukeviin kehittämistoimenpiteisiin

3) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Kulutusmenot budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena siltä osin kuin on kyse kilpaillusta hankerahoituksesta. Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

 

I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 4 000 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää:

1) Innovatiiviset kaupungit -ohjelman toteutukseen valtioneuvoston asetuksessa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta (1444/2014) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevassa asetuksessa (EY 1407/2013) säädetyin perustein yrityksille ja muille yhteisöille

2) Innovatiiviset kaupungit -ohjelman toteutukseen valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin kehittämishankkeisiin

3) Innovatiiviset kaupungit -ohjelman toteutukseen valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin

4) muihin innovaatiokeskittymiä ja -ekosysteemejä tukeviin kehittämistoimenpiteisiin

5) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Vuoden 2015 talousarviossa myönnetystä 9 800 000 euron kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 4 000 000 euroa.

Selvitysosa: Valtioneuvoston asetus tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta (1444/2014) ei koske ei-taloudellista toimintaa, kuten julkista tutkimusta (kohdat 2 ja 3). Muutokset yhtenäistävät Tekesin käytössä olevien eri rahoituslähteiden rahoitusperiaatteita asiakkaiden suuntaan ja mahdollistavat Innovatiiviset kaupungit -ohjelman tavoitteiden mukaisesti erityyppisten toimijoiden laajojen hankekokonaisuuksien rahoittamisen.

Lisämäärärahan tarve aiheutuu uudelleenbudjetoinnista. Määrärahan arvioitua hitaamman käytön syynä on Innovatiiviset kaupungit -ohjelman tavoitteiden mukaisten laajojen hankekokonaisuuksien valmistelun edellyttämä pitkä aika.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.


2017 I lisätalousarvio4 000 000
2017 talousarvio4 100 000
2016 tilinpäätös7 024 000
2015 tilinpäätös9 800 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 4 000 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää:

1) Innovatiiviset kaupungit -ohjelman toteutukseen valtioneuvoston asetuksessa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta (1444/2014) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevassa asetuksessa (EY 1407/2013) säädetyin perustein yrityksille ja muille yhteisöille

2) Innovatiiviset kaupungit -ohjelman toteutukseen valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin kehittämishankkeisiin

3) Innovatiiviset kaupungit -ohjelman toteutukseen valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin

4) muihin innovaatiokeskittymiä ja -ekosysteemejä tukeviin kehittämistoimenpiteisiin

5) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Vuoden 2015 talousarviossa myönnetystä 9 800 000 euron kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 4 000 000 euroa.

 

III lisätalousarvioesitys HE 142/2017 vp (19.10.2017)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen muihin innovaatiokeskittymiä ja -ekosysteemejä tukeviin kehittämistoimenpiteisiin yrityksille ja yhteisöille, korkeakouluille, tutkimuslaitoksille, kunnille ja kuntayhtymille. Määrärahaa saa käyttää myös valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden kulutusmenojen maksamiseen.

Selvitysosa: Muutos mahdollistaa työ- ja elinkeinoministeriön osallistumisen innovaatiokeskittymien ja -ekosysteemien kehittämiseen yhteistyössä muiden julkisten toimijoiden kanssa.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2017 III lisätalousarvio
2017 I lisätalousarvio4 000 000
2017 talousarvio4 100 000
2016 tilinpäätös7 024 000
2015 tilinpäätös9 800 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 32/2017 vp (24.11.2017)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen muihin innovaatiokeskittymiä ja -ekosysteemejä tukeviin kehittämistoimenpiteisiin yrityksille ja yhteisöille, korkeakouluille, tutkimuslaitoksille, kunnille ja kuntayhtymille. Määrärahaa saa käyttää myös valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden kulutusmenojen maksamiseen.

43. (32.01.42) Cleantech- ja biotalousratkaisujen sekä innovaatioiden kaupallistamisen tukeminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 43 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille, korkeakouluille, valtion tutkimuslaitoksille ja kunnallisille organisaatioille taloudelliseen toimintaan:

1) tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistamiseen innovaatioiden kaupallistamiseksi

2) pk-yritysten cleantech-ratkaisujen kehittämiseen

3) biotalouden uusien tuotteiden, palveluiden ja liiketoimintamallien kehittämiseen

4) cleantech- ja biotalouden ratkaisujen pilotointiin ja demonstrointiin.

Määrärahaa saa käyttää myös julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä harjoittavien valtion tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja vastaavien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin.

Momentilta voidaan maksaa ennakkomaksuja pienille ja keskisuurille yrityksille, kun ennakkomaksulla vähennetään muun julkisen rahoituksen tarvetta Tekes-avustuksen siltarahoitukseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman strategisten tavoitteiden toimeenpanoa tuetaan kärkihankkeilla vuosina 2016—2018. Painopistealueiden kilpailukyky ja työllisyys, osaaminen ja koulutus sekä biotalous ja puhtaat ratkaisut rahoituksesta 43 000 000 euroa kohdennetaan cleantech- ja biotalouden ratkaisujen kehittämiseen, pilotointiin ja demonstrointiin sekä tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistamiseen innovaatioiden kaupallistamiseksi vuonna 2017. Biotalouden ja cleantechin uusien innovaatioiden käyttöönottoa vauhditetaan kokeiluhankkeilla ja innovatiivisilla julkisilla hankinnoilla.

Tavoitteet
  • — Uusia työpaikkoja syntyy kestävän luonnonvarojen käytön ja cleantech-yritysten kasvun myötä
  • — Biotalous- ja cleantech-ratkaisuja kehittävien pk-yritysten vienti kasvaa
  • — Tekes vauhdittaa taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti hyödyllisten osaamisten, verkostojen ja tutkimustulosten synnyttämistä ja siirtymistä elinkeinoelämän hyödynnettäväksi.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Tutkimustulosten kaupallistaminen20 000 000
Kasvuhakuisten pk-yritysten cleantech-ratkaisut8 000 000
Biotalouden uudet tuotteet, palvelut ja liiketoimintamallit12 000 000
Cleantech-pilotit2 000 000
Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamisen demonstraatiot1 000 000
Yhteensä43 000 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Uudet tuotteet, palvelut ja liiketoimintamallit5 000
Kilpailukyky ja työllisyys: Kasvuhakuisten pk-yritysten cleantech-ratkaisujen vauhdittaminen2 000
Osaaminen ja koulutus: Tutkimustulosten kaupallistaminen6 000
Yhteensä13 000

2017 talousarvio43 000 000
2016 II lisätalousarvio
2016 talousarvio30 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 43 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille, korkeakouluille, valtion tutkimuslaitoksille ja kunnallisille organisaatioille taloudelliseen toimintaan:

1) tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistamiseen innovaatioiden kaupallistamiseksi

2) pk-yritysten cleantech-ratkaisujen kehittämiseen

3) biotalouden uusien tuotteiden, palveluiden ja liiketoimintamallien kehittämiseen

4) cleantech- ja biotalouden ratkaisujen pilotointiin ja demonstrointiin.

Määrärahaa saa käyttää myös julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä harjoittavien valtion tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja vastaavien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin.

Momentilta voidaan maksaa ennakkomaksuja pienille ja keskisuurille yrityksille, kun ennakkomaksulla vähennetään muun julkisen rahoituksen tarvetta Tekes-avustuksen siltarahoitukseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

46. Laivanrakennuksen innovaatiotuki (siirtomääräraha 3 v)

 

III lisätalousarvioesitys HE 142/2017 vp (19.10.2017)

Momentille myönnetään 30 860 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää laivanrakennuksen innovaatioihin myönnettävästä valtionavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (364/2015) mukaisiin avustuksiin.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Vuoden 2015 ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnetystä 20 000 000 euron kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 6 510 000 euroa.

Selvitysosa: Määrärahaa on tarkoitus myöntää rekisteröidyille laivanrakennusyrityksille, laivankorjausyrityksille tai laivakonversioyrityksille uuden alustyypin kehittämiseen ja suunnitteluun, aluksen innovatiivisiin osiin, jotka voidaan erottaa aluksesta erillisinä osina sekä innovatiivisiin tuotanto-, suunnittelu- ja logistiikkamenetelmien kehittämiseen ja toteuttamiseen.

Innovaatiotuen viimeinen osa maksetaan alushankkeen valmistuttua, joten vuoden 2015 määräraha ei ole enää käytettävissä, kun viimeiset tukea saaneet alushankkeet valmistuvat vuosina 2018—2019.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.


2017 III lisätalousarvio30 860 000
2015 tilinpäätös20 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 32/2017 vp (24.11.2017)

Momentille myönnetään 30 860 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää laivanrakennuksen innovaatioihin myönnettävästä valtionavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (364/2015) mukaisiin avustuksiin.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Vuoden 2015 ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnetystä 20 000 000 euron kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 6 510 000 euroa.

47. Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 64 643 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Finnvera Oyj:n luotto- ja takaustoiminnasta syntyneiden tappioiden osittaiseen korvaamiseen valtioneuvoston antaman luotto- ja takaustappiositoumuksen mukaisesti.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Valtioneuvosto on antanut valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain (445/1998) 8 §:n nojalla sitoumuksen siitä, että valtio korvaa Finnvera Oyj:n luottotappioita sitoumuksen ehtojen mukaisesti niistä luotoista ja takauksista, jotka yhtiö on myöntänyt 1.1.1999 alkaen. Tätä ennen Kera Oy:n myöntämistä luotoista ja takauksista korvataan luotto- ja takaustappiot Kera Oyj:stä annetun lain (65/1971) nojalla annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti. Valtion luotto- ja takaustappiositoumuksiin perustuva korvausosuus Finnveran Oyj:n luottotappioista on 35—80 % riippuen tukialueesta, yritystyypistä ja käytetystä rahoitusinstrumentista.

Finnvera Oyj korjaa yritysrahoituksessa ilmeneviä markkinapuutteita sekä suuntaa rahoitustaan edistämään yritystoiminnan alkua sekä yritysten kasvua ja kansainvälistymistä.

Luottotappiokorvaukset mahdollistavat sen, että Finnvera Oyj voi myöntää lainoja ja takauksia silloinkin, kun yrityksen vakuudet ovat riittämättömiä. Vuonna 2017 Finnvera Oyj:n arvioidaan tekevän noin 9 000 rahoituspäätöstä ja myöntävän luotto- ja takaustappiositoumuksen piirissä olevia lainoja ja takauksia yritystoimintaan noin 1,1 mrd. euroa noin 2,2 mrd. euron kokonaishankkeisiin, josta Finnvera Oyj:n osuus on hieman alle 50 % sekä pankkien ja muun rahoituksen osuus hieman yli 50 %. Asiakkaita Finnvera Oyj:llä on noin 29 000, josta alle kymmenen henkilöä työllistävien yritysten osuus on noin 90 %. Finnvera Oyj rahoitti vuonna 2015 yli 2 100 kasvavaa yritystä, minkä määrä arvioidaan vuonna 2017 säilyvän samalla tasolla.

Vaikuttavuus

 2015
toteutuma
2016
arvio
2017
arvio
    
Aloittavien yritysten määrä, kpl3 5563 5003 500
Myötävaikutetut uudet työpaikat, kpl8 6248 0008 500

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Maksatusten kasvu: Tukialueiden ulkopuolisen tappiokorvausprosentin nostaminen 55 %:iin306
Maksatusten tarkistus-452
Rahoitusvaltuuksien lisääminen ja laajentaminen5 454
Säästöpäätös (korkotuet)-400
Työllisyys ja kilpailukyky: Juniorilainaohjelma3 000
Yhteensä7 908

2017 talousarvio64 643 000
2016 talousarvio56 735 000
2015 tilinpäätös90 497 129

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 64 643 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Finnvera Oyj:n luotto- ja takaustoiminnasta syntyneiden tappioiden osittaiseen korvaamiseen valtioneuvoston antaman luotto- ja takaustappiositoumuksen mukaisesti.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

 

III lisätalousarvioesitys HE 142/2017 vp (19.10.2017)

Momentilta vähennetään 10 000 000 euroa.

Selvitysosa: Vähennys aiheutuu ennakoitua pienemmistä valtiolle maksettavaksi tulevista Finnvera Oyj:n tappiokorvauksista.


2017 III lisätalousarvio-10 000 000
2017 talousarvio64 643 000
2016 tilinpäätös36 044 150
2015 tilinpäätös90 497 129

 

Eduskunnan kirjelmä EK 32/2017 vp (24.11.2017)

Momentilta vähennetään 10 000 000 euroa.

48. Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 40 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) sekä julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) mukaisen korkotuen maksamiseen

2) Valtiokonttorille korontasaussopimuksista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden ja kustannusten maksamiseen

3) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annetun lain (1136/1996) mukaisesti Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan hallinnointipalkkion suorittamiseen

4) julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) mukaisesti Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan alijäämäkorvauksen suorittamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korkotuen avulla varmistetaan, että suomalaisilla vientiyrityksillä on käytössään vastaavanlainen viennin ja alustoimitusten rahoitusjärjestelmä kuin tärkeimpien kilpailijamaidemme viejillä. Tämän rahoitusjärjestelmän avulla parannetaan suomalaisten vientiyritysten mahdollisuuksia menestyä pääomatavaraviennin ja alustoimitusten tarjouskilpailuissa ja samalla autetaan viejiä, kotimaisia telakoita ja alihankkijoita työllistämään.

Julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) nojalla Suomen Vientiluotto Oy voi tehdä korontasaussopimuksia ja -päätöksiä enintään 13 000 milj. euron pääomalle sekä myöntää OECD-ehtoisia kiinteäkorkoisia luottoja koskevia rahoituspäätöksiä enintään 13 000 milj. euron pääomalle.

Myöntämisvaltuuden käyttöastetta laskettaessa otetaan huomioon korontasaussopimusten ja -päätösten erääntymätön pääoma täysimääräisenä ja tarjousten pääomasta 50 %.

Toimintaa kuvaavia tunnuslukuja

 2015
toteutuma
2016
arvio
2017
arvio
    
Uusia vientiluottoja koskevia korontasaussopimuksia ja -päätöksiä (milj. euroa)6847001 000
Myönnettyjen korontasaussopimusten ja -päätösten kanta vuoden lopussa (milj. euroa)3 7004 4005 400

Korontasaussopimuksista valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa)

 2017201820192020Yhteensä
vuodesta
2017 lähtien
      
Vientiluottojen korkotuki15 80021 20020 30017 80075 100
Suojausmenot24 50021 10020 00016 40082 000
Menot yhteensä40 30042 300 40 300 34 200157 100

Korontasaus­sopimuksista sekä korko- ja valuuttariskien suojaamisesta aiheutuvien menojen lisäksi valtiolle tuloutuu korkohyvityksiä ja suojaustuloja, jotka tuloutuvat momentille 12.32.99. Vuonna 2015 valtio sai korko­hyvi­tyksiä yhteensä 26,3 milj. euroa ja korontasaus­toiminnan ylijäämä oli 16,4 milj. euroa. Korontasaustoiminnasta valtiolle tulevien korkohyvitysten ja suojaustulojen arvioidaan olevan yhteensä 21,5 milj. euroa vuonna 2016 ja 27,9 milj. euroa vuonna 2017.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Valuuttakurssimuutokset, lainakannan kasvu ja muutokset suojauskustannuksissa 20 100
Yhteensä20 100

2017 talousarvio40 300 000
2016 talousarvio20 200 000
2015 tilinpäätös9 885 589

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 40 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) sekä julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) mukaisen korkotuen maksamiseen

2) Valtiokonttorille korontasaussopimuksista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden ja kustannusten maksamiseen

3) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annetun lain (1136/1996) mukaisesti Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan hallinnointipalkkion suorittamiseen

4) julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) mukaisesti Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan alijäämäkorvauksen suorittamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

49. Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 87 303 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yleisavustuksena yhtiölle Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain (761/2014) mukaisena rahoituksena:

1) Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n strategiseen, muuhun kuin liiketaloudellisilla perusteilla tapahtuvaan toimintaan käsittäen muun muassa yhtiön oma- ja yhteisrahoitteisen tutkimus- ja kehitystyön, osaamisen kehittämisen, innovaatiotoiminnan, teknologian lisensioinnin, uusien yritysten perustamisen ja yhteisrahoitteisten tutkimushankkeiden omarahoitusosuutta koskevat menot ja kansallisen mittanormaalijärjestelmän yleisen toteuttamisen, hallinnoinnin ja kehittämisen, kansallisten mittanormaalilaboratorioiden toiminnan ohjauksen, kansallisen kalibrointipalvelun järjestämisen sekä mittatekniikan edistämisen

2) korvaukseen yhtiölle hankintojen ja toimitilavuokrien arvonlisävero-osuuteen sekä toimitilavuokrien piileviin arvonlisäverokustannuksiin muun kuin arvonlisäverolain (1501/1993) 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun liiketoiminnan muodossa harjoitetun liiketaloudellisen toiminnan osalta

3) Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom-ohjelma 2014—2018) fuusiotutkimuksen kansallisen koordinaatiotehtävän hoitamiseen

4) Metrijärjestön jäsenmaksuun.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena ja se voidaan maksaa ennakkona.

Selvitysosa: Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n (VTT) tehtävä on riippumattomana ja puolueettomana tutkimuslaitoksena edistää tutkimuksen ja teknologian laaja-alaista hyödyntämistä sekä kaupallistamista elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa. Yhtiö vastaa tehtäväänsä liittyvästä kansainvälisestä toiminnasta. Yhtiöllä voi tehtävänsä toteuttamiseksi olla tytäryhtiöitä. Tehtävänsä toteuttamiseksi yhtiö harjoittaa teknologian soveltavaa tutkimusta ja kehittämistä sekä näihin liittyvää ennakointitoimintaa (strateginen tutkimus), tuottaa teknologiaan ja innovaatioihin perustuvia tutkimus- ja asiantuntijapalveluja (liiketaloudellisilla perusteilla tapahtuva tutkimus), toimii kansallisena metrologialaitoksena tieteellisen metrologian osalta, ylläpitää ja kehittää kansallista metrologiajärjestelmää, mittanormaalijärjestelmää ja kalibrointipalvelua sekä harjoittaa metrologian strategista ja liiketaloudellisilla perusteilla tapahtuvaa tutkimusta.

Strategisesti erityisen tärkeässä tutkimuksessa valtion tuki on 100 %.

Alv-kompensaatiota tarkistetaan vuosittain yhtiön viimeksi toteutuneen arvonlisäkertymän perusteella. Korvaus on euromääräinen ja perustuu viimeksi toteutuneen vahvistetun tilinpäätöksen tietoihin.

VTT toteuttaa vaikuttavuustavoitteitaan sekä omien ohjelmiensa kautta (kärkiohjelmat ja iBET-ohjelma (innovative Business from Emerging Technologies)) että osallistumalla julkisiin tutkimushankkeisiin (EU, Innovaatiorahoituskeskus Tekes, Suomen Akatemia, Strategisen tutkimuksen rahoitus ja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta), joissa kehitetään uutta osaamista. Valtionavustuksesta pääosa käytetään omana rahoitusosuutena näissä julkisissa tutkimushankkeissa. VTT:n uudistumisen pääinstrumentti on iBET-ohjelma, jolla luodaan sellaisia uusia ratkaisuja, joilla on huomattavaa teknologista, teollista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta 5—10 vuoden tähtäimellä. VTT:n tutkimustoiminta edesauttaa Suomen teollisuuden elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn tukemista sovelletun teknologiatutkimuksen ja -innovaatioiden luomisen avulla.

Valtionavustusta kohdennetaan vaikuttavuudeltaan suurempiin kokonaisuuksiin (%)

 2015
toteutuma
2016
arvio
2017
tavoite
    
Kärkiohjelmat5450—6050—60
Osaamisen kehittäminen4135—5535—55
Uudistuminen (Emerging technologies-ohjelma)555

Vaikuttavuus

 2015
toteutuma
2016
arvio
2017
tavoite
    
VTT on visionäärinen toimija ja sen maailmaluokan tutkimuksellisella osaamisella luodaan edellytyksiä elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kilpailukyvylle ja hyvinvoinnille   
— Yritysten rahoitusosuus VTT:n kärkiohjelmissa, (%)2123—2823—28
VTT on merkittävin suomalainen EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoituksen kotiuttaja ja suomalaisten yritysten verkottaja EU-hankkeisiin   
— EU:n tutkimusrahoituksen tuotot, (milj. euroa)2830—3230—35
VTT:n asiakasyritykset kasvavat ja kansainvälistyvät hyödyntämällä ja kaupallistamalla VTT:n tutkimustuloksia ja innovaatio-osaamista    
— Kaupallisesti tai tuotannollisesti hyödynnetyt/hyödynnettävät tutkimustulokset kun se on ollut hankkeen tavoitteena, (asiakasvaikuttavuuskysely, % vastaajista)7985—9585—95
VTT tukee uuden tiedon ja osaamisen hyödyntämistä sekä uusien teknologioiden käyttöönottoa elinkeinoelämässä strategisen yliopisto- ja tutkimuslaitosyhteistyön avulla valituilla kärkialueilla   
— VTT:n rooli teknologian kehittäjänä ja käyttöönoton edistäjänä, (asiakasvaikuttavuuskysely, 1—5), keskiarvo3,83,8—4,03,8—4,0

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

  
Yleisavustus perusrahoitukseen70 768
Arvonlisäverokompensaatio16 300
Yleisavustus Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom ohjelma 2014—2018) fuusiotutkimuksen kansallisen koordinaatiotehtävän hoitamiseen 160
Yleisavustukset jäsenmaksuihin 75
Yhteensä87 303

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertaluonteisen vähennyksen poistuminen2 000
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54)-6 467
Yhteensä-4 467

2017 talousarvio87 303 000
2016 talousarvio91 770 000
2015 tilinpäätös130 188 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 87 303 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yleisavustuksena yhtiölle Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain (761/2014) mukaisena rahoituksena:

1) Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n strategiseen, muuhun kuin liiketaloudellisilla perusteilla tapahtuvaan toimintaan käsittäen muun muassa yhtiön oma- ja yhteisrahoitteisen tutkimus- ja kehitystyön, osaamisen kehittämisen, innovaatiotoiminnan, teknologian lisensioinnin, uusien yritysten perustamisen ja yhteisrahoitteisten tutkimushankkeiden omarahoitusosuutta koskevat menot ja kansallisen mittanormaalijärjestelmän yleisen toteuttamisen, hallinnoinnin ja kehittämisen, kansallisten mittanormaalilaboratorioiden toiminnan ohjauksen, kansallisen kalibrointipalvelun järjestämisen sekä mittatekniikan edistämisen

2) korvaukseen yhtiölle hankintojen ja toimitilavuokrien arvonlisävero-osuuteen sekä toimitilavuokrien piileviin arvonlisäverokustannuksiin muun kuin arvonlisäverolain (1501/1993) 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun liiketoiminnan muodossa harjoitetun liiketaloudellisen toiminnan osalta

3) Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom-ohjelma 2014—2018) fuusiotutkimuksen kansallisen koordinaatiotehtävän hoitamiseen

4) Metrijärjestön jäsenmaksuun.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena ja se voidaan maksaa ennakkona.

(50.) Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Selvitysosa: Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2016 talousarvio1 000 000
2015 tilinpäätös

51. Naisille suunnattu innovaatiopalkinto (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 110 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksena naisille suunnatun innovaatiopalkinnon maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Naisille suunnattu innovaatiopalkinto on vuosina 2017—2019 myönnettävä 110 000 euron suuruinen tunnustuspalkinto. Palkinto on perustettu yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden 110-vuotisen historian kunniaksi.

Palkinto on tarkoitus myöntää naiselle tai naisista koostuvalle ryhmittymälle tieteellisesti merkittävästä innovaatiosta teknologian tai talouden alalla.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Uusi naisten innovaatiopalkinto110
Yhteensä110

2017 talousarvio110 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Momentille esitetään 110 000 euron määrärahaa, joka on tarkoitettu avustukseksi naisille suunnatun innovaatiopalkinnon maksamiseen. Palkinto on vuosina 2017—2019 myönnettävä 110 000 euron suuruinen tunnustuspalkinto, joka on perustettu yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden 110-vuotisen historian kunniaksi. Palkinto on tarkoitus myöntää naiselle tai naisista koostuvalle ryhmittymälle tieteellisesti merkittävästä innovaatiosta teknologian tai talouden alalla. Määräraha perustuu eduskunnan juhlaistunnossa 1.6.2016 käytyyn keskusteluun ja sen pohjalta tehtyyn toimenpidealoitteeseen naisille suunnatusta innovaatiopalkinnosta (TPA 30/2016 vp).

Valiokunta pitää naisille suunnattua 110 000 euron innovaatiopalkintoa perusteltuna. Tarkoituksena on, että eduskunnan kansliatoimikunnan asettama palkintoraati päättää palkinnon saajasta, ja palkinnon luovuttaa eduskunnan puhemies äänioikeuden vuosipäivänä, 1 päivänä kesäkuuta. Valiokunta pitää perusteltuna, että palkinnon myöntämisprosessin suunnittelussa ja käytännön järjestelyissä hyödynnetään Tekniikan Akatemia TAF:n asiantuntemusta, ja lisää siksi momentille 8 000 euroa palkintoprosessin käytännön järjestelyjä varten. Valiokunta pitää tärkeänä, että palkinto on tieteellisesti merkittävästä innovaatiosta annettava tunnustuspalkinto, jolloin palkinto ei ole tuloverolain 82 §:n nojalla palkinnon saajalle veronalaista tuloa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 118 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksena naisille suunnatun innovaatiopalkinnon maksamiseen sekä palkintoprosessin käytännön järjestelyistä aiheutuviin kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

80. Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 82 462 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vuosina 2009—2015 myönnettyjen jälleenrahoituslainojen korko- ja valuuttariskien suojauksesta Valtiokonttorille aiheutuvien kustannusten maksamiseen.

Selvitysosa: Viennin jälleenrahoitusmalli oli käytössä vuosina 2009—2015, jonka jälkeen valtiolle koituu luottojen kuolettamiseen saakka suojaustuloja/-menoja arviolta vuoteen 2026 saakka.

Vientihankkeiden jälleenrahoitusmallissa Suomen Vientiluotto Oy jälleenrahoitti koti- tai ulkomaisen luotto- tai rahoituslaitoksen suomalaiseen pääomatavaravientiin järjestämiä ostajaluottoja OECD-ehdoin. Jälleenrahoitus toteutettiin Suomen Vientiluotto Oy:lle myönnetyillä lainoilla.

Lainan takaisinmaksu luottolaitokselle tapahtuu samassa aikataulussa Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoituksen takaisinmaksun kanssa. Suomen Vientiluotto Oy:n rahoitusosuuden enimmäismäärä on OECD-ehtoisen vientiluoton määrä edellyttäen, että Finnvera Oyj on antanut Suomen Vientiluotto Oy:n myöntämälle luotolle täyden takuun. Lisäksi edellytetään, että jälleenrahoituksen saava pankki täyttää riittävät vakavaraisuutta ja taloudellista toimintakykyä koskevat vaatimukset.

Tilapäinen viennin jälleenrahoitusjärjestelmä on korvattu luottomuotoisella viennin rahoitusjärjestelmällä.

Toimintaa kuvaavia tunnuslukuja

 2015
toteutuma
2016
arvio
2017
arvio
    
Lainojen nostot, milj. euroa385,3--

Jälleenrahoitustoiminnasta valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa)

 2017201820192020Yhteensä
      
Suojausmenot82 46273 21767 33260 094283 105
Yhteensä82 46273 21767 33260 094283 105

Valtio saa jälleenrahoitustoiminnan kautta rahoitetuista ostajaluotoista tuloja takaisinmaksettavien pääomien ja korkojen muodossa. Jälleenrahoitustoiminnasta valtiolle voi kertyä suojaustuloja tai aiheutua suojausmenoja. Talousarviovuoden aikana toteutuneiden suojaustulojen ja suojausmenojen yhteenlaskettu nettomäärä kirjataan vuoden päättyessä joko suojaustulona momentille 12.32.99 tai suojausmenona momentille 32.20.80. Vuonna 2015 suojaustuloja kirjattiin 892 202 euroa momentille 12.32.99.

Jälleenrahoitustoiminnan lainojen lyhennykset ja kurssierot lainoista ja johdannaisista tuloutuvat momentille 15.01.04 ja korkotulot lainoista ja johdannaisista momentille 13.01.05. Vuonna 2015 lainojen lyhennykset olivat 402,2 milj. euroa ja korkotulot 76,3 milj. euroa.

Jälleenrahoituksen arvioidut lainan lyhennykset, korkotulot ja suojaustulot ovat yhteensä 406,7 milj. euroa vuonna 2016 ja 383,9 milj. euroa vuonna 2017.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Muutokset suojauskustannuksissa-8 188
Valuuttakurssi- ja korkotasomuutokset-15 754
Yhteensä-23 942

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2017 talousarvio82 462 000
2016 talousarvio106 404 000
2015 tilinpäätös505 067 841

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 82 462 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vuosina 2009—2015 myönnettyjen jälleenrahoituslainojen korko- ja valuuttariskien suojauksesta Valtiokonttorille aiheutuvien kustannusten maksamiseen.

 

III lisätalousarvioesitys HE 142/2017 vp (19.10.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 12 000 000 euroa.

Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu tarkentuneista korko- ja valuuttakurssimuutoksiin liittyvistä suojautumismenoista sekä lainan ennenaikaisesta takaisinmaksusta aiheutuneesta kurssitappiosta.


2017 III lisätalousarvio12 000 000
2017 talousarvio82 462 000
2016 tilinpäätös97 976 810
2015 tilinpäätös505 067 841

 

Eduskunnan kirjelmä EK 32/2017 vp (24.11.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 12 000 000 euroa.

82. Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 10 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettujen luottomuotoiseen vienninrahoitukseen liittyvää varainhankintaa turvaavien lainojen maksamiseen.

Valtuus

Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettuja vienninrahoitukseen liittyviä lainoja Finnvera Oyj:lle enintään 500 000 000 euroa. Lainat saadaan myöntää vakuutta vaatimatta. Lainojen myöntämisen edellytyksenä on se, että rahoitusmarkkinoiden toiminnan häiriötila estää Finnvera Oyj:n valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a §:ssä tarkoitetun varainhankinnan toteuttamisen kohtuullisilla ehdoilla. Myönnettävien lainojen takaisinmaksuaika saa olla enintään 12 kuukautta. Myönnettävistä lainoista peritään käypää korkoa.

Selvitysosa: Julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) nojalla Suomen Vientiluotto Oy voi myöntää Finnvera Oyj:n varainhankintaan perustuvia vienti- ja alusluottoja. Lain mukaan valtio voi taata Finnvera Oyj:n luottomuotoiseen vienninrahoitukseen liittyvää varainhankintaa. Jos rahoitusmarkkinoiden toiminta on sellaisessa häiriötilanteessa, että se estää Finnvera Oyj:tä hankkimasta markkinoilta varainhankintaan tarkoitettuja lainoja ja lainaohjelmia, voidaan yhtiölle myöntää valtion talousarviossa olevien määrärahojen puitteissa lyhytaikaista enintään 12 kuukauden pituista lainaa käypää korkoa vastaan. Lainat on tarkoitus myöntää vakuutta vaatimatta.

Suomen Vientiluotto Oy:n myöntämien vienti- ja alusluottojen tavoitteena on varmistaa, että suomalaisilla yhtiöillä on käytössään vastaavanlainen kansainvälisesti kilpailukykyinen viennin ja alustoimitusten rahoitusjärjestelmä kuin tärkeimpien kilpailijamaidemme viejillä. Tämän rahoitusjärjestelmän avulla parannetaan suomalaisten viejien mahdollisuuksia menestyä pääomatavaraviennin- ja alustoimitusten tarjouskilpailuissa ja sitä kautta myös samalla autetaan vientiyrityksiä, kotimaisia telakoita sekä niiden alihankkijoita työllistämään.

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2017 talousarvio10 000
2016 talousarvio10 000
2015 tilinpäätös

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 10 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettujen luottomuotoiseen vienninrahoitukseen liittyvää varainhankintaa turvaavien lainojen maksamiseen.

Valtuus

Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettuja vienninrahoitukseen liittyviä lainoja Finnvera Oyj:lle enintään 500 000 000 euroa. Lainat saadaan myöntää vakuutta vaatimatta. Lainojen myöntämisen edellytyksenä on se, että rahoitusmarkkinoiden toiminnan häiriötila estää Finnvera Oyj:n valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a §:ssä tarkoitetun varainhankinnan toteuttamisen kohtuullisilla ehdoilla. Myönnettävien lainojen takaisinmaksuaika saa olla enintään 12 kuukautta. Myönnettävistä lainoista peritään käypää korkoa.

 

I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettuja vienninrahoitukseen liittyviä lainoja Finnvera Oyj:lle enintään 1 000 000 000 euroa. Lainat voidaan myöntää vakuutta vaatimatta. Lainojen myöntämisen edellytyksenä on se, että rahoitusmarkkinoiden toiminta on sellaisessa tilanteessa, että Finnvera Oyj ei kykene hankkimaan valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a §:ssä tarkoitettuja lainoja ja lainaohjelmia kohtuullisilla ehdoilla. Myönnettävien lainojen takaisinmaksuaika on pääasiallisesti lyhytaikaista, enintään 12 kuukauden pituista. Myönnettävistä lainoista peritään käypää korkoa.

Selvitysosa: Julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) nojalla Suomen Vientiluotto Oy voi myöntää Finnvera Oyj:n varainhankintaan perustuvia vienti- ja alusluottoja. Valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain mukaan valtio voi taata Finnvera Oyj:n luottomuotoiseen vienninrahoitukseen liittyvää varainhankintaa. Jos rahoitusmarkkinoiden toiminta on sellaisessa tilanteessa, että Finnvera Oyj ei kykene hankkimaan markkinoilta varoja kohtuullisilla ehdoilla, voidaan yhtiölle myöntää valtion talousarviossa olevien määrärahojen puitteissa pääasiallisesti lyhytaikaista, enintään 12 kuukauden pituista lainaa käypää korkoa vastaan. Lainat on tarkoitus myöntää vakuutta vaatimatta.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2017 I lisätalousarvio
2017 talousarvio10 000
2016 tilinpäätös
2015 tilinpäätös

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettuja vienninrahoitukseen liittyviä lainoja Finnvera Oyj:lle enintään 1 000 000 000 euroa. Lainat voidaan myöntää vakuutta vaatimatta. Lainojen myöntämisen edellytyksenä on se, että rahoitusmarkkinoiden toiminta on sellaisessa tilanteessa, että Finnvera Oyj ei kykene hankkimaan valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a §:ssä tarkoitettuja lainoja ja lainaohjelmia kohtuullisilla ehdoilla. Myönnettävien lainojen takaisinmaksuaika on pääasiallisesti lyhytaikaista, enintään 12 kuukauden pituista. Myönnettävistä lainoista peritään käypää korkoa.

83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 139 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion lainanannosta sekä valtion takauksesta ja valtion takuusta annetun lain (449/1988), valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan unionin vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä pääosin nuoria innovatiivisia yrityksiä palvelevien yrityskiihdyttämöjen ja riskipääomarahastoa kokoavien yritysten toiminnan käynnistämiseen.

Lainoja voidaan myöntää riskiehtoisena. Mikäli hanke tai sen tulosten taloudellinen hyödyntäminen viivästyy tai epäonnistuu, Tekesillä on lainansaajan hakemuksesta oikeus muuttaa lainan ehtoja valtioneuvoston asetuksella tarkemmin määriteltävällä tavalla.

Lainat myönnetään pääsääntöisesti vakuutta vaatimatta. Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona.

Valtiokonttorilla on oikeus sopia lainansaajan kanssa aiemmin myönnettyjen pääomalainojen ja niille kertyneiden korkojen muuttamisesta vieraan pääoman ehtoisiksi lainoiksi osakeyhtiölain mukaisesti. Valtiokonttori voi myös sopia lainojen erääntymisestä tällaisten muutosten yhteydessä. Muutos voidaan tehdä vain muiden velkojien suostumuksella.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2017 uusia lainoja saa myöntää enintään 146 823 000 eurolla.

Mikäli vuoden 2016 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2017 enintään 50 000 000 eurolla.

Selvitysosa: Lainoilla kannustetaan yrityksiä ja muita yhteisöjä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin teknologia-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta.

Rahoitusta myönnetään erityisesti:

  • — yrityksille ja muille yhteisöille tutkimus- ja kehitystyöhön, jonka tavoitteena on edistää kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palvelujen kehittämistä ja parantamista
  • — riskipitoisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin ja ohjelmiin, joilla tähdätään uuden teknologian ja osaamisen hyödyntämiseen sekä energiatalouden, ympäristö- ja hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen teollisuudessa ja palveluissa
  • — alkavien innovatiivisten yritysten ja olemassa olevien yritysten uusien liiketoimintojen käynnistämiseen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja tulosten liiketaloudellisen hyödyntämisen edistämiseen
  • — markkinaläheisiin riskipitoisiin kehitys-, pilotointi- ja demonstrointihankkeisiin
  • — innovatiivisten tuotantotapojen kehittämiseen ja kokeilemiseen pilotti- ja demostraatiomittakaavassa sekä koetuotantoon
  • — pienille ja keskisuurille yrityksille teknologiahankintoihin ja teollisoikeuksien sekä innovaatiopalvelujen hankkimiseen tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiohankkeen osana.

Lainojen takaisinmaksuista saatavat tulot on merkitty momentille 15.01.04 ja korot momentille 13.01.05.

Vaikuttavuustavoitteet on esitetty momentin 32.20.40 yhteydessä.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 20172018201920202021—Yhteensä
vuodesta
2017 lähtien
       
Ennen vuotta 2017 tehdyt sitoumukset81 35024 9258 0201 900475116 670
Vuoden 2017 sitoumukset58 55052 76019 98011 1334 400146 823
Menot yhteensä139 90077 68528 00013 0334 875263 493

Innovaatiorahoituskeskus Tekesin lainojen lainakanta

 201320142015
    
Valtiokonttorin hoidossa vuoden lopussa oleva lainakanta, milj. euroa683,5721,7 751,5

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Maksatusmäärärahojen tarkistukset-1 800
Yhteensä-1 800

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2017 talousarvio139 900 000
2016 talousarvio141 700 000
2015 tilinpäätös132 219 373

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 139 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion lainanannosta sekä valtion takauksesta ja valtion takuusta annetun lain (449/1988), valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan unionin vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä pääosin nuoria innovatiivisia yrityksiä palvelevien yrityskiihdyttämöjen ja riskipääomarahastoa kokoavien yritysten toiminnan käynnistämiseen.

Lainoja voidaan myöntää riskiehtoisena. Mikäli hanke tai sen tulosten taloudellinen hyödyntäminen viivästyy tai epäonnistuu, Tekesillä on lainansaajan hakemuksesta oikeus muuttaa lainan ehtoja valtioneuvoston asetuksella tarkemmin määriteltävällä tavalla.

Lainat myönnetään pääsääntöisesti vakuutta vaatimatta. Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona.

Valtiokonttorilla on oikeus sopia lainansaajan kanssa aiemmin myönnettyjen pääomalainojen ja niille kertyneiden korkojen muuttamisesta vieraan pääoman ehtoisiksi lainoiksi osakeyhtiölain mukaisesti. Valtiokonttori voi myös sopia lainojen erääntymisestä tällaisten muutosten yhteydessä. Muutos voidaan tehdä vain muiden velkojien suostumuksella.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2017 uusia lainoja saa myöntää enintään 146 823 000 eurolla.

Mikäli vuoden 2016 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2017 enintään 50 000 000 eurolla.

 

I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 4 300 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2017 uusia lainoja saa myöntää enintään 156 823 000 eurolla.

Selvitysosa: Lisäys on siirtoa momentilta 32.20.89. Määrärahan 4 300 000 euron ja valtuuden 10 000 000 euron lisäys on tarkoitus käyttää pilotointi- ja demonstraatiohankkeiden rahoitukseen. Tekesin yritysrahoituksen kysyntä on kasvanut 49 % edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna.

Myöntämisvaltuuden lisäyksestä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 4 300 000 euroa vuonna 2017, 3 900 000 euroa vuonna 2018 ja 1 800 000 euroa vuonna 2019.


2017 I lisätalousarvio4 300 000
2017 talousarvio139 900 000
2016 tilinpäätös141 613 291
2015 tilinpäätös132 219 373

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 4 300 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2017 uusia lainoja saa myöntää enintään 156 823 000 eurolla.

87. Pääomalaina Finnvera Oyj:lle (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää osakeyhtiölain (624/2006) 12 luvun 1 §:ssä tarkoitetun korottoman ja vakuudettoman pääomalainan myöntämiseen Finnvera Oyj:lle käytettäväksi Aloitusrahasto Vera Oy:n pääomittamiseen. Mikäli pääomitettavan yhtiön rahoitustoiminnasta syntyy tappioita, laina voidaan jättää takaisinperimättä.

Selvitysosa: Tarkoituksena on, että pääomalainan takaisinmaksuaika on enintään 15 vuotta. Aloitusrahasto Vera Oy toimii rahoitusmarkkinoita täydentävänä pääomasijoittajana. Rahaston toiminnalla täydennetään rahoitusmarkkinoita tuotekehitystoiminnan rahoittamisen ja yksityisen pääomasijoitustoiminnan välillä erityisesti yritysten siemen- ja käynnistysvaiheessa. Rahasto tekee jatkosijoituksia aikaisen vaiheen teknologiayrityksiin sekä teknologiaintensiivisiin tai innovatiivisiin palveluyrityksiin. Kohdeyrityksillä tulee olla potentiaalia kehittyä kasvuyrityksiksi ja kansainvälistyä.

Rahaston hallinnoinnista vastaa Finnveran tytäryhtiö Veraventure Oy. Määrärahan tarkoituksena on ehkäistä riskipääomasijoitusmarkkinoiden puutteita, jotka vaikeuttavat erityisesti nopeasti kasvavien, aloittavien ja laajenevien yritysten riskipääoman saamista.

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2017 talousarvio5 000 000
2016 talousarvio5 000 000
2015 tilinpäätös5 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää osakeyhtiölain (624/2006) 12 luvun 1 §:ssä tarkoitetun korottoman ja vakuudettoman pääomalainan myöntämiseen Finnvera Oyj:lle käytettäväksi Aloitusrahasto Vera Oy:n pääomittamiseen. Mikäli pääomitettavan yhtiön rahoitustoiminnasta syntyy tappioita, laina voidaan jättää takaisinperimättä.

 

I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää osakeyhtiölain (624/2006) 12 luvun 1 §:ssä tarkoitetun korottoman ja vakuudettoman pääomalainan myöntämiseen Finnvera Oyj:lle käytettäväksi Aloitusrahasto Vera Oy:n tai sen sijaan tulevan ja toimintaa jatkavan yhtiön pääomittamiseen. Pääomalaina voidaan antaa anteeksi tappioiden tai arvonalentumiskirjausten määrällä, mikäli pääomitettavan yhtiön sijoituksiin tehdään arvonalentumiskirjauksia tai Finnvera Oyj myy työ- ja elinkeinoministeriön suostumuksella omistustaan pääomitettavasta yhtiöstä tappiolla tai yhtiö puretaan ja purkautumisesta aiheutuu Finnvera Oyj:lle tappiota. Anteeksianto koskee myös valtion Finnvera Oyj:lle Aloitusrahasto Vera Oy:n pääomittamiseen vuosina 2005—2016 myöntämiä pääomalainoja siltä osin, kuin niitä ei ole vielä anteeksiannettu.

Selvitysosa: Finnvera Oyj myi joulukuussa 2016 työ- ja elinkeinoministeriön suostumuksella enemmistön Aloitusrahasto Vera Oyj:n osakkeista Innovestor Kasvurahasto I Ky:lle. Kaupan jälkeen Finnvera Oyj:n omistus Aloitusrahasto Vera Oyj:n osakkeista on 19,99 %.

Finnvera Oyj:lle aiheutui osakkeiden myynnistä myyntitappio ja lisäksi Finnvera Oyj:n omistukseen jääneiden osakkeiden arvostaminen toteutuneeseen myyntihintaan aiheutti osakkeiden arvonalentumiskirjauksen. Myyntihetkestä lähtien anteeksianto toteutetaan Aloitusrahasto Vera Oy:n tai sen sijaan tulevan ja toimintaa jatkavan yhtiön omistusten myynnistä tai purkautumisesta johtuvien tappioiden sekä omistusten arvonalentumiskirjausten perusteella.

Rahaston hallinnoinnista vastaa kaupan jälkeen uuden pääomistajan Innovestor Rahasto I Ky:n hallinnointiyhtiö. Tarkoituksena on, että pääomalainan takaisinmaksuaika on enintään 15 vuotta.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2017 I lisätalousarvio
2017 talousarvio5 000 000
2016 tilinpäätös5 000 000
2015 tilinpäätös5 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää osakeyhtiölain (624/2006) 12 luvun 1 §:ssä tarkoitetun korottoman ja vakuudettoman pääomalainan myöntämiseen Finnvera Oyj:lle käytettäväksi Aloitusrahasto Vera Oy:n tai sen sijaan tulevan ja toimintaa jatkavan yhtiön pääomittamiseen. Pääomalaina voidaan antaa anteeksi tappioiden tai arvonalentumiskirjausten määrällä, mikäli pääomitettavan yhtiön sijoituksiin tehdään arvonalentumiskirjauksia tai Finnvera Oyj myy työ- ja elinkeinoministeriön suostumuksella omistustaan pääomitettavasta yhtiöstä tappiolla tai yhtiö puretaan ja purkautumisesta aiheutuu Finnvera Oyj:lle tappiota. Anteeksianto koskee myös valtion Finnvera Oyj:lle Aloitusrahasto Vera Oy:n pääomittamiseen vuosina 2005—2016 myöntämiä pääomalainoja siltä osin, kuin niitä ei ole vielä anteeksiannettu.

88. Pääomasijoitus Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 29 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Suomen Teollisuussijoitus Oy:n oman pääoman korottamiseen.

Selvitysosa: Määräraha on tarkoitus käyttää suomalaisen pääomasijoitusmarkkinan kehittämiseen ja monipuolistamiseen tekemällä markkinaehtoisia sijoituksia suomalaisiin kasvuyrityksiin sijoittaviin pääomasijoitusrahastoihin.

Suomen Teollisuussijoitus Oy:n sijoitustoimintaa kohdistetaan erityisesti venture-vaiheen rahoitukseen pääpainon ollessa aikaisessa kasvuvaiheessa (myöhempi venture). Keskeisimpinä sijoitustoiminnan painopisteinä ovat Suomeen sijoittavien venture-rahastojen koon kasvattaminen ja uusien hallinnointiyhtiöiden ja -tiimien perustamat venture-rahastot. Lisäksi varoja voidaan kohdistaa kasvurahastoihin (esimerkiksi välirahoitusrahastot ja kooltaan pienet pk-yritysten yritysjärjestelyrahastot) sekä rahastoihin tai sijoitusohjelmiin, joiden tavoitteena on kanavoida Suomeen kasvua edistävää EU:n rahoitusta (erityisesti Euroopan strategisten investointien rahasto, Euroopan investointirahasto). Sijoitustoiminnan tavoitteena on olla taloudellisesti kannattavaa ja siihen kohdistuneet varat ovat sijoituksista palautuessaan käytettävissä uusiin kasvuyrityssijoituksiin.

Määräraha on tarkoitus kohdistaa 3—6 rahastosijoitukseen vuosien 2017—2019 aikana. Sijoitustoiminnan vaikuttavuutta seurataan vuosittain muun muassa kohdeyhtiöiden kasvun ja työpaikkakertymän muodossa.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

— Määrärahan avulla kohderahastojen arvioidaan keräävän julkisen rahoituksen lisäksi yhteensä vähintään 100—200 milj. euroa yksityistä ja kansainvälistä pääomaa, mikä mahdollistaa uuden riskisijoituspääoman kanavoitumisen suomalaisiin kasvuyrityksiin.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto (siirto momentille 32.20.40)-500
Yhteensä-500

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2017 talousarvio29 500 000
2016 talousarvio30 000 000
2015 tilinpäätös105 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 29 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Suomen Teollisuussijoitus Oy:n oman pääoman korottamiseen.

89. Pääomasijoitus Tekes Pääomasijoitus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 20 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Tekes Pääomasijoitus Oy:n osakkeiden merkintähinnan ja muun pääoman maksamiseen. Yhtiö voi valtiotukea koskevien säännösten ja määräysten puitteissa ottaa rahastosijoituksissaan suurempaa riskiä tai tyytyä pienempään tuottoon kuin yksityiset sijoittajat.

Selvitysosa: Tekes Pääomasijoitus Oy tekee sijoituksia pääomarahastoihin, joiden sijoitustoiminnan painopiste on alkavissa suomalaisissa kasvuhakuisissa ja kansainvälistyvissä yrityksissä. Sijoituksia voidaan tehdä pääomarahastoihin, jotka sijoittavat suoraan tai soveltuvan rahastorakenteen kautta alkaviin yrityksiin.

Sijoitustoiminnan tavoitteena on monipuolinen alkavien yrityksien pääomasijoitusmarkkina sekä entistä suurempi yksityisten sijoitusten osuus alkavien yrityksien kokonaisrahoituksesta.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

— 2—4 uutta rahastosijoitusta, joissa yksityisen pääoman osuus on pääsääntöisesti vähintään 50 %. Yksityisen pääoman osuus voidaan toteuttaa myös rahaston sijoituskohteen tasolla.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Työllisyys ja kilpailukyky: Tutkimusten kaupallistaminen-10 000
Yhteensä-10 000

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2017 talousarvio20 000 000
2016 II lisätalousarvio
2016 talousarvio30 000 000
2015 tilinpäätös20 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 20 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Tekes Pääomasijoitus Oy:n osakkeiden merkintähinnan ja muun pääoman maksamiseen. Yhtiö voi valtiotukea koskevien säännösten ja määräysten puitteissa ottaa rahastosijoituksissaan suurempaa riskiä tai tyytyä pienempään tuottoon kuin yksityiset sijoittajat.

 

I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)

Momentilta vähennetään 4 300 000 euroa.

Selvitysosa: Vähennys on siirtoa momentille 32.20.83 ja aiheutuu Tekes Pääomasijoitus Oy:n vähentyneestä pääoman tarpeesta vuonna 2017.


2017 I lisätalousarvio-4 300 000
2017 talousarvio20 000 000
2016 tilinpäätös30 000 000
2015 tilinpäätös20 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)

Momentilta vähennetään 4 300 000 euroa.