Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         10. Poliisitoimi
              01. Poliisitoimen toimintamenot
              02. Suojelupoliisin toimintamenot
              20. Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot
              21. KEJO-hankkeen yhteiset toimintamenot
         20. Rajavartiolaitos
         30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta
         40. Maahanmuutto
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

10. PoliisitoimiPDF-versio

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Selvitysosa: Poliisi turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta, estää ennalta, paljastaa ja selvittää rikoksia sekä saattaa ne syyteharkintaan.

Poliisitoiminnan eri osa-alueiden tuloksellisella toiminnalla pyritään vaikuttamaan osaltaan siihen, että Suomi olisi edelleen yksi Euroopan turvallisimmista maista vaikka poliisitoimen toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi ja poliisitoimen rahoitus supistuu. Keskeisimmät poliisin toimintaan vaikuttavat toimintaympäristömuutokset liittyvät kansainvälisen ja kotimaisen turvallisuustilanteen muuttumiseen lyhyessä ajassa, laajamittaiseen maahantuloon ja laittomaan maahantuloon liittyvään rikollisuuteen, digitalisaation ja ICT:n nopeaan kehittymiseen sekä uusiin uhkakuviin, muuan muassa hybridivaikuttamiseen. Digitalisaatio ja ICT:n kehitys tarjoaa paitsi mahdollisuuksia tehostaa toimintaa, mutta myös lisää kyberrikollisuutta. Yksittäisten terrorististen väkivallan tekojen uhka on kohonnut Suomessa. Hybridivaikuttamisen keinot valtiollisen vaikuttamisen välineenä ovat lisääntyneet. Taloudellisten resurssien niukentuessa toimintaa on priorisoitava ja erityisesti HARVA-alueiden palveluiden turvaaminen on yhä haastavampaa.

Suojelupoliisin tehtävänä on torjua sellaisia hankkeita ja rikoksia, jotka voivat vaarantaa valtio- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtakunnan sisäistä tai ulkoista turvallisuutta sekä suorittaa tällaisten rikosten tutkintaa. Se myös ylläpitää ja kehittää yleistä valmiutta valtakunnan turvallisuutta vaarantavan toiminnan estämiseksi. Suojelupoliisin ja muun poliisitoiminnan yhteistyöstä huolehditaan.

Poliisin lakisääteiset tehtävät ovat laajoja, mutta poliisitoimintaan kohdistuvat keskeiset odotukset liittyvät ihmisten turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen lisäämiseen. Esimerkiksi osa rikostorjunnan tehtävistä kuormittaa poliisia paljon, vaikka niitä suorittamalla ei merkittävästi lisätä turvallisuutta tai turvallisuuden tunnetta. Eri rikollisuuden lajeihin liittyvät torjuntatoimet, kuten ennalta estäminen, paljastaminen ja selvittäminen, arvioidaan niiden tuottaman turvallisuuden kustannushyötyanalyysin avulla ja toimintaa kohdennetaan arvion mukaisesti.

Poliisin turvallisuuteen liittyvien tehtävien näkyvyyttä ja palvelujen saatavuutta lisätään muun muassa teknisillä ratkaisuilla. Samalla varmistetaan, että poliisi pystyy vastaamaan kiireellisen avun tarpeeseen vähintään nykytasolla. Nykyisen turvallisuustoimintaympäristön nopeat muutokset edellyttävät kykyä varautua vaikeasti ennakoitaviin tilanteisiin. Poliisi reagoi toimintaympäristön muutoksiin ennakoimalla ja kohdistamalla toimenpiteet ja voimavarat turvallisuuden kannalta kriittisiin asioihin yhdessä muiden turvallisuusalan toimijoiden kanssa turvallisuusriskien analysointiin, tietojohtoisuuteen ja oikeaan tilannekuvaan perustuen.

Poliisilain 1 §:n mukaan poliisi huolehtii tehtäviinsä kuuluvasta kansainvälisestä yhteistyöstä. Poliisi vaikuttaa aktiivisesti tietojenvaihdon ja operatiivisen yhteistyön tehostamiseksi Euroopan unionin jäsenvaltioiden kesken ja lähialueiden maiden kanssa ja hyödyntää kansainvälistä yhteistyötä sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Kansainvälisellä yhteistyöllä torjutaan Suomeen ulottuvaa ja Suomesta käsin toimivaa kansainvälistä rikollisuutta mukaan lukien talousrikollisuus. Kansainvälisen poliisiyhteistyön keinoin torjutaan ulkopuolelta Suomeen kohdistuvaa rikollisuutta jo lähtömaissa.

Poliisin tavoitteena on säilyttää toimintavalmiusaika hyvällä tasolla. Poliisitoimen resurssitilanteen johdosta seurataan ja raportoidaan mahdollisuuksia säilyttää peruspalveluiden saatavuus ja laatu. Poliisin resurssit kohdennetaan enenevissä määrin poliisin ydintehtäviin tai erityisiin painopistealueisiin (esim. talousrikollisuus ja harmaa talous). Lupapalveluiden saatavuutta ja palvelujen laatua pyritään ylläpitämään sähköisinä asiointipalveluina ja niitä täydentävinä käyntiasioinnin palveluina julkisoikeudellisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuudesta huolehtien.

01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 687 678 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös poliisihallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa annetun asetuksen (1177/2009) 2 §:n nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle.

Selvitysosa: Sisäministeriö asettaa poliisille seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Valvonta- ja hälytystoiminta sekä liikenneturvallisuus

Kiireellisten hälytyspalvelujen saatavuus pyritään säilyttämään. Poliisi arvioi ja raportoi yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvän valvonnan tasoa. Laittoman maahantulon tilanne pyritään säilyttämään Suomessa hallittuna ja toimenpiteet laittoman maahantulon torjumiseksi ovat uskottavia ja tehokkaita. Kielteisten turvapaikkapäätösten täytäntöönpano on tehokasta.

Liikennevalvonnan vaikuttavuus pyritään säilyttämään huolimatta siitä, että liikennevalvontaan kohdennettua työaikaa joudutaan kohdentamaan myös yleisen järjestyksen ja turvallisuuden hallintaan sekä rikostorjuntaan turvapaikanhakijatilanteesta johtuen. Tätä yritetään kompensoida automaattista liikennevalvontaa lisäämällä. Poliisin paljastamien rattijuopumusten, törkeiden liikenneturvallisuuden vaarantamisen taso sekä raskaan liikenteen valvonnan taso pyritään säilyttämään aikaisempien vuosien tasolla.

Valvonta2015
toteutuma
2016
arvio
2017
tavoite
    
Tuottavuus   
Tuottavuus (ABC-tehtävät/htv)434416429
Liikennevalvonnan tuottavuus, kpl/htv894908927
Taloudellisuus   
Toimintamenomääräraha, 1 000 euroa170 801169 249162 876
Henkilötyövuodet2 4022 4022 329
Valvonnan kustannukset, 1 000 euroa218 169219 089212 856
Taloudellisuus (kustannukset/ABC-tehtävät), euroa209219213
Palvelukyky ja laatu   
Onnistuminen kotiväkivaltaan puuttumisessa, keskiarvo vähintään, arvosana 1—4-2,9-
Onnistuminen liikennevalvonnassa, keskiarvo vähintään, arvosana 1—4-2,9-
Onnistuminen poliisin partioinnissa ja muussa näkyvässä toiminnassa, keskiarvo vähintään, arvosana 1—4-2,8-
Liikennevalvontaan käytetty työaika, htv505490480
— josta raskaan liikenteen valvontaan käytetty työaika, htv45,74643
Automaattisen liikennevalvonnan suoritteet, kpl408 324440 000460 000
Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, tapaukset enintään, kpl3 9003 5003 300
Henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet enintään, kpl5 1015 2005 100
Rattijuopumusrikosten määrä enintään, kpl18 47919 00017 500
Ulkomaalaisvalvontaan käytetty työaika, htv,   
pl. rajatarkastustoiminta202020
Suoritteet   
Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden (yjt) tehtävämäärä, kpl1 041 8101 000 0001 000 000
— josta oma-aloitteiset tehtävät, %35,13030
Oma-aloitteellisuus (%) eräissä taajamavalvontaan liittyvissä tehtävissä (03 Pahoinpitely, tappelu | 15 Vahingonteko | 34 Päihtynyt henkilö | 35 Häiriökäyttäytyminen ja ilkivalta)9,79,08,0
Hälytystoiminta2015
toteutuma
2016
arvio
2017
tavoite
    
Tuottavuus   
Tuottavuus (A- ja B-hälytystehtävät, määrä/htv)481508474
Taloudellisuus   
Toimintamenomääräraha, 1 000 euroa93 24092 74889 160
Henkilötyövuodet1 1811 1811 181
Hälytystoiminnan kustannukset, 1 000 euroa113 653111 466108 295
Taloudellisuus (kustannukset/hälytystehtävät A+B), euroa200186193
Palvelukyky ja laatu   
Toimintavalmiusaika A-luokan tehtävissä, min9,39,510,0
Toimintavalmiusaika A- ja B-luokan tehtävissä, min17,818,018,5
Toimintavalmiusaika alle 20 min (%, A+B -tehtävistä)70,970,069,0
Toimintavalmiusaika alle 45 min (%, A+B -tehtävistä)92,389,088,0
Onnistuminen kiireellisissä hälytystehtävissä, keskiarvo vähintään, arvosana 1—4-3,2-
Suoritteet   
Perheväkivaltaan liittyvät hälytystehtävät enintään, kpl26 22326 00026 000
A ja B hälytystehtävien määrä enintään, kpl567 814600 000560 000
A, B ja C hälytystehtävien määrä enintään, kpl1 041 8101 000 0001 000 000
Rikostorjunta

Poliisin mahdollisuudet panostaa mm. sarjoittamistyötä edellyttävään ns. pimeänä poliisin tietoon tulleiden rikosten selvittämiseen ovat entistä haasteellisemmat. Tämä osaltaan heikentää omaisuusrikosten selvitysasteita. Piilorikollisuuden paljastamisen edellytysten arvioidaan heikkenevän ja tämä voi realisoitua jatkossa etenkin törkeän huumerikollisuuden vähentyneenä paljastamisena. Poliisi seuraa tutkinta-aikojen ja rikosten selvitysasteen kehitystä ja raportoi näistä sekä piilorikollisuuden lisääntymisestä.

Ennalta estävää toimintaa toteutetaan lisäämällä tietojohtoista moniviranomaisyhteistyötä, ihmisten omaa varautumista rikosuhkiin ja vastuuta rikostorjunnasta. Lisäksi sekä kolmannen sektorin että yksityisen sektorin kuten yksityisen turva-alan toimijoiden mukanaoloa lisätään. Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten sekä seksuaalirikosten kokonaismäärää pyritään vähentämään ennalta estävällä toiminnalla ja rikostapausten paremmalla tunnistamisella. Järjestäytynyttä rikollisuutta torjutaan yhteistyöllä Tullin ja Rajavartiolaitoksen kanssa sekä toimivalla kansainvälisellä yhteistyöllä. Törkeiden huumerikosten torjuntatoimia kehitetään ja tehostetaan erityisesti.

Väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ehkäisy liitetään osaksi poliisin ennalta estävää toimintaa ja Ankkuritoimintaa, jota laajennetaan. Poliisi puuttuu rasistisia piirteitä omaavaan ja muuhun viharikollisuuteen sekä ihmiskauppaan.

Talousrikostorjunnassa pyritään reaaliaikaiseen rikostutkintaan, avoinna olevien juttujen määrän vähentämiseen, tutkinta-aikojen lyhentämiseen ja takaisin saadun rikoshyödyn määrän kasvuun entistä tiiviimmällä poliisi-syyttäjä -esitutkintayhteistyöllä. Myös keskeisten yhteistyötahojen verohallinnon, ulosoton ja pesänhoitajien yhteistyötä tulee kehittää.

Tietoverkkorikollisuuden torjunnassa pannaan täytäntöön vielä toteuttamatta olevat kansallisen kyberstrategian täytäntöönpano-ohjelmassa esitetyt toimenpide-ehdotukset.

Rikostorjunta2015
toteutuma
2016
arvio
2017
tavoite
    
Tuottavuus   
Tuottavuus (selvitetyt rikoslakirikokset/htv)747071
Taloudellisuus   
Toimintamenomääräraha, 1 000 euroa273 473272 400261 865
Henkilötyövuodet3 8633 7953 718
Rikostorjunnan kustannukset, 1 000 euroa352 265362 842352 519
Taloudellisuus (kustannukset/selvitetyt rikoslakirikokset), euroa1 2271 3691 330
Palvelukyky ja laatu   
Rikoslakirikosten selvitystaso (pl. liikennerikokset), %, vähintään48,145,042,0
Rikoslakirikosten tutkinta-aika (pl. liikennerikokset), ka, vrk119125125
Omaisuusrikosten selvitystaso, %, vähintään36,735,533,5
Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten selvitystaso, %, vähintään69,970,070,0
Päätettyjen talousrikosjuttujen sisälläoloaika, ka, vrk, enintään469500500
Talousrikostorjunnan henkilötyövuodet337337337
Järjestäytyneiden rikollisryhmien määrä (EU- ja muut ryhmät), kpl767775
Järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kuuluvien henkilöiden määrä, kpl665700700
Onnistuminen väkivaltarikosten selvittämisessä ja torjunnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41)-2,9-
Onnistuminen talousrikosten torjunnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41)-2,6-
Onnistuminen huumerikosten selvittämisessä/paljastamisessa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41)-2,8-
Onnistuminen asuntomurtojen selvittämisessä, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41)-2,6-
Onnistuminen autovarkauksien selvittämisessä, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41)-2,6-
Onnistuminen rasismiin viittaavien rikosten paljastamisessa ja tutkinnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41)-2,7-
Verkossa tapahtuva poliisitoiminta (esim. vihjepalvelu, verkkopoliisi), keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41)-3,3-
IT-tutkintaan käytetyt henkilötyövuodet323232
Suoritteet   
Kaikki selvitetyt rikokset, määrä, sis. liikennerikkomukset617 600600 000600 000
Selvitetyt rikoslakirikokset, määrä287 047265 000265 000
Haltuun saatu rikoshyöty kaikissa rikoksissa (netto), milj. euroa33,145,045,0
Haltuun saatu rikoshyöty talousrikoksissa (netto), milj. euroa29,435,035,0
Päätettyjen talousrikosten määrä, kpl1 958 2 0002 000
Avoinna olevien talousrikosten määrä, kpl2 2092 2002 200
Päätettyjen järjestäytyneen rikollisuuden juttujen määrä, kpl7541 0001 000
Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrä, kpl36 32336 50036 500
Poliisin tietoon tulleet törkeät huumausainerikokset, määrä889850850

1) Lähde: Poliisibarometri

Lupahallinto

Poliisin lupahallinto vaikuttaa hallinnollisen päätöksenteon ja valvonnan keinoin rikoksia ennalta estävästi sekä yleistä järjestystä ja turvallisuutta turvaavasti yhteiskunnassa, jonka turvallisuustilanne on muutoksessa. Poliisi turvaa maksullisen lupahallinnon riittävän palvelutason, tehokkaat menettelyt ja näitä vastaavat resurssit kustannusvastaavuudesta huolehtien. Lupahallinnon toiminnot ja prosessit uudistuvat hallinnollisesti kevyemmiksi. Poliisi huolehtii sähköisten lupapalveluiden ja asianhallinnan ylläpitämisestä ja kehittämisestä siten, että palvelut ovat asiakasystävällisiä, teknistä kehitystä tarkoituksenmukaisesti hyödyntäviä ja toiminnallisesti tehokkaita. Pääasiallisena palvelun tarjoamisen tapana ovat sähköiset palvelut ja sähköisen asioinnin käyttöaste säilyy suunnitelmallisesti korkealla tasolla. Käyntiasiointi täydentää sähköistä palvelua. Lupahallinnon henkilöstön osaaminen ydintehtävissä vahvistuu.

Lupahallinto2015
toteutuma
2016
arvio
2017
tavoite
    
Tuottavuus   
Tuottavuus (poliisin myöntämät luvat/lupa-htv, maksullinen ja maksuton)1 7271 5401 780
Lupahallinnon tuottotavoite, 1 000 euroa66 04855 35049 300
Taloudellisuus   
Henkilötyövuodet841756619
Lupapalvelujen kustannukset, 1 000 euroa61 99055 35049 300
Taloudellisuus (kustannukset/poliisin myöntämät luvat), euroa434844
Lupahallinnon kustannusvastaavuus, %106,5100100
Palvelukyky ja laatu  
Onnistuminen lupahallinnossa, arvosana 1—41)-3,3-
Sähköisen asioinnin toteuma-aste (%)203050
Sähköisen asioinnin käyttöaste (%)294045
Suoritteet   
Poliisin käsittelemät lupa-asiat yhteensä, kpl1 452 2501 164 0001 114 000
— Matkustusasiakirjat (passit ja henkilökortit yhteensä)915 795980 000980 000
— Ajoluvat350 977--
— Aseluvat57 93960 000 60 000
— Turva-alan luvat60 77162 00062 000
— Ulkomaalaisluvat2)54 90050 000-
— Muut luvat11 86812 00012 000

1) Lähde: Poliisibarometri

2) Toimivalta ulkomaalaislupa-asioissa siirtyy poliisilta Maahanmuuttovirastolle 1.1.2017. Asiaa koskeva esitys on annettu eduskunnalle 21.4.2016.

Lupavalvonta2015
toteutuma
2016
arvio
2017
tavoite
    
Taloudellisuus   
Henkilötyövuodet (maksuton, sisältyvät lupahallinnon kokonaishtv-määrään)206205205
Toimintamenomääräraha, 1 000 euroa13 77913 87613 339
Lupavalvonnan kustannukset (maksuttomat lupapalvelut), 1 000 euroa17 97316 91216 431
Suoritteet   
Valvonnalliset toimenpiteet yhteensä, kpl (sis. ajo-oikeuspäätökset, aselupien peruutus- ja varoituspäätökset sekä järjestyksenvalvoja- ja vartijakorttien peruutukset ja varoitukset)119 13572 00065 000
Poliisikoulutus

Poliisikoulutuksella vastataan poliisin henkilöstö- ja osaamistarpeeseen. Poliisiammattikorkeakoulun uusien opiskelijoiden määräksi esitetään asetettavan vähintään 400 aloittavan opiskelijan tasolle v. 2017. Poliisikoulutusta annetaan edelleen molemmilla kansalliskielillä. Koulutuksessa kehitetään kansainvälisen poliisiyhteistyön ja monikulttuurisuuden edellyttämää ammattitaitoa. Koulutuksen tuottavuutta parannetaan laajentamalla verkko-opetuksen käyttöä. Poliisiammattikorkeakoulu tuottaa tutkimustietoa poliisitoiminnan, sisäisen turvallisuuden ja oppilaitoksen opetuksen kehittämiseen.

Poliisikoulutus2015
toteutuma
2016
arvio
2017
tavoite
    
Tuottavuus   
Vuoden aikana suoritetut tutkintokoulutuksen opintopisteet/opettajien kokonaishtv297,9380413
Julkaisut/tutkimuksen htv:t2,63,03,0
Taloudellisuus   
Poliisiammattikorkeakoulun kokonaiskustannukset, 1 000 euroa27 72126 00026 000
Henkilötyövuodet197,3193193
Poliisi (AMK) - koulutuksen koulutuspäivän hinta, enintään, euroa411350330
Poliisi (ylempi AMK) - koulutuspäivän hinta, enintään, euroa456380360
Palvelukyky ja laatu   
Perustutkintokoulutuksesta tavoiteajassa valmistuneet, %98,898,098,0
Suoritteet   
Poliisi (AMK) koulutukseen hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohden9,1513,49,0
Poliisi (AMK) koulutuksen aloittaneiden määrä, hlöä320320400
Perustutkintokoulutuksesta valmistuvien määrä, hlöä1)17457254
Julkaisut, kpl434040

1) Vuosi 2017= poliisi (AMK) koulutuksesta valmistuvien määrä, hlöä

Yhteiset palvelut - tukitoiminnot ja muut tehtävät

2015
toteutuma
2016
arvio
2017
tavoite
    
Yhteiset palvelut - tukitoiminnot1)   
Taloudellisuus   
Toimintamenomääräraha, 1 000 euroa159 998160 100150 707
Henkilötyövuodet1 0411 0251 034
    
Yhteiset palvelut - muut tehtävät2)   
Taloudellisuus   
Toimintamenomääräraha, 1 000 euroa43 26443 08741 421
Henkilötyövuodet679692689
Muiden tehtävien kustannukset, 1 000 euroa58 82858 42456 761

1) Tukitoiminnot = taloushallinto, henkilöstöhallinto, materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tutkimus- ja analyysitoiminto, koulutus, työhyvinvointi, konsernipalvelut

2) Muut tehtävät = vartijat, vankilatoiminnot, vankikuljetukset, virka-avut, löytötavaratoiminto, kantelu- ja valitusasiat, lupahallinnon erillistoiminnot

Henkiset voimavarat

Poliisi sopeuttaa toimintansa sille myönnettyyn määrärahaan sopeuttamissuunnitelmansa mukaisesti. Säästötoimenpiteitä kohdennetaan mm. keskitettyyn rahoitukseen sekä kehittämishankkeisiin. Tällä kohdennuksella pyritään hillitsemään poliisin henkilöstön ja aivan erityisesti poliisimiesten htv-vähennyksiä. Poliisin henkilöstömäärä sovitetaan taloudellisiin reunaehtoihin.

Henkiset voimavarat2015
toteutuma1)
2016
arvio
2017
tavoite
    
Henkilötyövuodet2)10 0079 8509 571
Naisia, %-osuus29,629,629,6
Poliisimiehet, htv7 3597 3247 110
Naisia, %-osuus161616
Opiskelijat, htv3)157156173
Naisia, %-osuus20,424,824,8
Muu henkilöstö, htv2 4912 3702 288
Naisia, %-osuus70,370,770,7
Naisten %-osuus alipäällystössä, päällystössä ja päällikkötasolla10,610,610,6
Sairauspoissaolot, pv/htv9,310,010,0
Työtyytyväisyysindeksi3,283,33,3

1) Lähde PolStat, kaikki momentit. Vuoden 2015 toteutumassa poliisin momentilta 26.10.01 palkattujen osuus yht. 9 914 htv, muilta momenteilta palkattujen osuus yht. 93 htv. Vuoden 2016 arviossa muilta momenteilta palkattujen osuus yht. 80 htv. Vuoden 2017 tavoitteessa muilta momenteilta palkattavien osuus yht. 80 htv (15 htv poliisit + 65 htv muita virkoja).

2) Vuoden 2015 luvussa on mukana Suojelupoliisin htv-määrä (n. 240 htv).

3) Opiskelijoilla tarkoitetaan käytettävissä olevaan työvoimaan luettavat opiskelijat, jotka ovat työssäoppimisjaksolla työ- tai kenttäharjoittelussa.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
    
Bruttomenot815 209797 986750 155
Bruttotulot81 28368 49562 477
Nettomenot733 926729 491687 678
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta25 653  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle28 043  

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2015
toteutuma
2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot74 90060 11556 984
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset71 77560 11556 984
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)3 125--
Kustannusvastaavuus, %104100100

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Harmaan talouden erillismääräraha-9 600
Paikallispoliisitoiminta-300
Poliisihallituksen VITJA-hanke (v. 2017 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20)4 000
Poliisikoulutuksen aloituspaikkojen lisääminen400
Poliisiopiskelijoiden ateriatuen muutos-45
Poliisiopiskelijoiden korkeakoulutuen muutos-522
Siirto momentilta 26.10.02624
Todistajansuojeluohjelman sopeutumisavustusten maksaminen-10
Toiminnan turvaaminen/tason korotus (mm. harmaan talouden torjunta, liikennevalvonta)5 000
Turvapaikkahakijatilanteen vaatimat lisäresurssit -9 000
Turvapaikkatutkinta (siirto momentille 26.40.01)-1 660
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-178
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-89
Lomarahojen alentaminen (Kiky)-7 296
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa-235
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-3 917
Toimintamenojen tuottavuussäästö-3 580
Toimintamenosäästö (HO 2015)-4 142
Työajan pidentäminen (Kiky)-5 404
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-833
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen-5 026
Yhteensä-41 813

2017 talousarvio687 678 000
2016 II lisätalousarvio-895 000
2016 I lisätalousarvio1 700 000
2016 talousarvio729 491 000
2015 tilinpäätös736 316 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 696 178 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 8 500 000 euroa talousarvioesityksen 687 678 000 euroon nähden aiheutuu mm. Keskusrikospoliisin, paikallispoliisin ja nettipoliisin suorituskyvyn vahvistamisesta väkivaltaisten ääriliikkeiden laittoman toiminnan torjumiseksi sekä torjuntaan tarvittavista varustehankinnoista.


2017 talousarvio696 178 000
2016 III lisätalousarvio-10 000
2016 II lisätalousarvio-895 000
2016 I lisätalousarvio1 700 000
2016 talousarvio729 491 000
2015 tilinpäätös736 316 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Momentille esitetään 696,178 milj. euron määrärahaa, joka on noin 33 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2016. Määrärahatasoa laskevat erityisesti kilpailukykysopimus (-17,5 milj. euroa), turvapaikkahakijatilanteeseen myönnetyn erillismäärärahan poistuminen (-9,0 milj. euroa) ja aiemmat hallitusohjelman mukaiset säästöt (-8 milj. euroa).

Sisäministeriö arvioi lokakuussa 2016, että talousarvioesityksen määrärahatasolla poliisin henkilöstön kokonaismäärä on 9 446 henkilötyövuotta vuonna 2017. Tästä 7 050 on poliisimiehiä. Valiokunta pitää myönteisenä, että hallitus täydensi talousarvioesitystään lisäämällä momentille 8,5 milj. euroa, jolla pystytään jatkamaan 200 poliisin määräaikaisuutta vuodenvaihteen jälkeen. Lisäys mahdollistaa valiokunnan saaman selvityksen mukaan poliisimiesten määrän pysymisen lähes vuoden 2016 tasolla. Lisäksi valiokunnalle kerrottiin, että käytännössä kaikki poliisit työllistetään eikä poliisien määrä ole rahakysymys vuonna 2017. Keskeistä on näin ollen poliisien saatavuuden turvaaminen tulevina vuosina. Tämän varmistamiseksi esitykseen sisältyy lisämääräraha poliisiammattikorkeakouluun sisään otettavien opiskelijoiden määrän nostamiseksi 400 opiskelijaan, mikä mahdollistaa sisäisen turvallisuuden selonteon (VNS 5/2016 vp) mukaisen 7 000 poliisimiehen vähimmäistason säilyttämisen.

Valiokunta viittaa sisäisen turvallisuuden selonteosta antamaansa lausuntoon (VaVL 5/2016 vp) ja on edelleen huolissaan siitä, että poliisimiesten määrä on jo nyt pienin koko EU:ssa asukaslukuun suhteutettuna. Toimintaympäristön muuttuessa muut Pohjoismaat lisäävät poliisien määrää, kun Suomessa suunta on vähenevä. Suomessa on pystytty suhteellisen vähäisillä resursseilla huolehtimaan poliisitoimesta ja ylläpitämään kansalaisten luottamus toimintaan. Poliisin määrärahakehys on kuitenkin voimakkaasti laskeva vuodesta 2018 alkaen. Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus tarkastelee poliisin ja myös muiden sisäisen turvallisuuden toimijoiden resursseja uudelleen vuosien 2018—2021 valtiontalouden kehyksiä laatiessaan.

Valiokunta pitää lisäksi tarpeellisena täydennyspoliisijärjestelmän kehittämistä, varsinkin kun poliisin osalta vallitsee täystyöllisyys. Tärkeää on selvittää myös toiminnasta aiheutuvat kustannukset. Täydennyspoliiseja voitaisiin käyttää joustavasti reservinä määrättyihin poliisitehtäviin sekä samalla ylläpitää heidän ammattitaitoaan ja motivaatiotaan. Järjestelmä on ollut olemassa jo lähes 20 vuotta, mutta toistaiseksi sitä ei ole määrätty otettavaksi käyttöön.

Sisäministeriössä on käynnistymässä sisäisen turvallisuuden selonteon linjausten mukaisesti poliisitoiminnan prioriteettien ja painopisteiden määritteleminen. Myös poliisia kuormittavaa rikosprosessia pyritään sujuvoittamaan, ja kustannussäästöjä haetaan mm. tarkastelemalla poliisin esitutkintavelvollisuutta. Rakenteellisena muutoksena kehitetään toimintamalleja, joilla lisätään poliisin näkyvyyttä ja tavoitettavuutta erityisesti tietoverkkoja hyödyntäen. Erityisen tärkeänä valiokunta pitää nettipoliisitoiminnan tehostamista. Valiokunta korostaa, että väkivaltaisten ääriliikkeiden toimintaan ja vihapuheisiin puuttumisen lisäksi nettipoliisien tulee edesauttaa myös lasten turvallista netinkäyttöä.

Valiokunta pitää hyvänä, että talousarvioesityksessä poliisitoiminnan tuloksia suhteutetaan läpinäkyvästi myönnettyihin määrärahoihin. Samalla on kuitenkin todettava, että merkittävää osaa toiminnasta, esimerkiksi poliisin näkyvyyden tuomaa turvallisuuden tunnetta, on vaikea mitata. Talousarvioesityksessä erityisesti harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan on todettu olevan valtiolle taloudellisesti tuottavaa toimintaa, ja sen avulla haltuun saatu rikoshyöty oli lähes 30 milj. euroa vuonna 2015. Valiokunta pitää hyvänä, että esitykseen sisältyy kevään 2016 kehyspäätöksen mukainen 5 milj. euron tasokorotus, joka suunnataan harmaan talouden torjuntaan ja automaattiseen liikenteenvalvontaan. Vuosina 2015—2016 toimintaan kohdistettiin kuitenkin 6,4 milj. euron lisämääräraha, joten tasokorotus ei mahdollista harmaan talouden torjunnan resursointia aivan edellisvuosien tapaan. Talousrikollisuuteen kytkeytyy usein järjestäytynyt rikollisuus, joten tästäkin syystä myös järjestäytyneen rikollisuuden torjuntastrategiaa on erittäin tarpeellista jatkaa.

Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota kasvavaan kyberrikollisuuteen. Keskusrikospoliisiin on sijoitettu poliisin Kyberkeskus, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. poliisilaitosten rikostorjunnan kanssa. Kyberrikollisuuden arvioidaan muodostavan tulevaisuudessa lähes yhtä suuren uhan kuin perinteinen rikollisuus, joka sekin kasvavassa määrin toteutetaan verkkoympäristössä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Kyberkeskuksen toiminta on erittäin kustannustehokasta, ja sitä on syytä edelleen vahvistaa.

Valiokunta toteaa, että turvallisuusympäristön muutoksen myötä poliisilla tulee olla aiempaa parempi kyky varautua erilaisiin nopeasti kehittyviin tilanteisiin ja myös kyky ennalta ehkäistä tällaisten tilanteiden syntymistä. Niukat määrärahat on siten hyödynnettävä maksimaalisesti. Myönteistä on, että poliisin resurssien käyttö on valiokunnan saaman selvityksen perusteella joustavaa koko valtakunnan alueella. Valiokunta pitää kuitenkin edelleen perusteltuna, että Helsingin poliisilaitos on erityistehtäviensä vuoksi resursoitu hieman paremmin kuin muut paikallispoliisin yksiköt. Tarpeen on arvioida myös Helsinki-Vantaan lentoaseman vaikutusta paikallispoliisin määrärahatarpeeseen.

Valiokunta lisää momentille 500 000 euroa nettirikollisuuden torjuntaan. Määrärahasta 245 000 euroa osoitetaan lasten internetissä tapahtuvan seksuaalisen hyväksikäytön ennaltaehkäisyyn ja 255 000 euroa nettikiusaamisen ja -huijausten torjuntaan sekä selvittämiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 696 678 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös poliisihallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa annetun asetuksen (1177/2009) 2 §:n nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle.

02. Suojelupoliisin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 25 891 000 euroa.

Selvitysosa: Sisäministeriö asettaa Suojelupoliisille seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Suojelupoliisin keskeisenä tavoitteena on kansallista turvallisuutta uhkaavien tekojen ja hankkeiden ennalta estäminen ja oikea-aikaisen tiedon tuottaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistämiseksi ja päätöksenteon tueksi. Suojelupoliisin suorituskyvyn ylläpitäminen ja parantaminen on keskeistä, jotta valtion turvallisuus saadaan varmistettua muuttuvassa toimintaympäristössä ja toimintaympäristön asettamiin haasteisiin voidaan vastata myös tulevaisuudessa.

Operatiivinen toiminta

Suomessa ei tehdä eikä valmistella terroritekoja tai terrorismiin tähtääviä hankkeita. Suomea ei käytetä terroritekojen suunnitteluun muualla tehtäväksi eikä Suomea käytetä terrorismin logistisena tai muuna tukialueena. Kansalaiset luottavat poliisin kykyyn torjua terrorismia. Ulkovaltojen Suomeen suuntaama tiedustelutoiminta kartoitetaan ja rikoslain 12 luvussa tarkoitetut rikokset estetään.

Kehitetään kyberuhkien torjuntavalmiuksia kehittämällä suorituskykyä sekä syventämällä yhteistyökumppanuuksia ja selkeyttämällä rooleja.

Joukkotuhoaseiden sekä niiden valmistamiseen tarvittavan asiantuntemuksen, materiaalin ja välineistön kansainvälisten sopimusten vastainen vienti estetään Suomesta ja Suomen kautta toimijoille, joiden tarkoituksena on hankkia tai kehittää joukkotuhoaseita. Valtion sisäiseen turvallisuuteen vaikuttavien hankkeiden seuranta ei heikkene eikä tämän alan rikosten määrä lisäänny.

Turvallisuusselvitykset ja lausunnot

Suojelupoliisin antamat turvallisuusselvitykset ja lausunnot tähtäävät omalla alueellaan siihen, että turvallisuuden taso ja ihmisten kokema turvallisuuden tunne eivät heikkene.

Tiedonkeruu ja raportointitoiminta

Suojelupoliisiin kohdistuu entistä enemmän odotuksia ennakoivan tiedon hankkijana, tulkitsijana ja raportoijana. Suojelupoliisi sopii sisäministeriön kanssa tiedonhankintaprioriteeteista, joilla määritetään ennakkoon vuosittaiset painopisteet kansallista turvallisuutta palvelevalle tiedonhankinnalle. Tiedonhankintaprioriteetit muodostuvat keskeisesti ulko- ja turvallisuuspoliittisen johdon tietotarpeista ja niiden avulla tuetaan ajantasaista tietoa sekä suojataan yhteiskunnan etuja. Tiedonkeruu ja raportointitoiminta hyödyntävät käytettävissä olevia lähteitä tehokkaasti ja tuottavat valtiojohdolle ja muille asiakkaille/toimijoille päätöksenteon kannalta merkityksellistä tietoa.

Suojelupoliisin kehittäminen

Varmistetaan Suojelupoliisin alueellinen toimintakyky siten, että kaikki tehtävät pystytään jatkossakin hoitamaan eri puolella Suomea yhtä tehokkaasti ja tuloksellisesti. Suojelupoliisi jatkaa toimenpiteitä nykyisen toiminnallisen tietojärjestelmän uusimiseksi ja laajentamiseksi. Kaikissa uusissa tietojärjestelmien käyttöönotoissa otetaan huomioon Suojelupoliisin erityistarpeet ja yhteistoimintavaatimukset muiden poliisin tietojärjestelmien kanssa.

Henkiset voimavarat

Laaditaan pitkän tähtäimen henkilöstösuunnitelma sisältäen henkilöstöresurssien määrää, laatua ja kehittämistä koskevat tavoitteet ja toimenpiteet. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan muutosprosessissa.

Suojelupoliisi2015
toteutuma
2016
arvio
2017
tavoite
    
Taloudellisuus   
Operatiivisen toiminnan toimintamenomääräraha, 1 000 euroa14 56016 75916 759
Operatiivisen toiminnan henkilötyövuodet185213213
Operatiivisen toiminnan kustannukset, 1 000 euroa19 80022 79122 791
Suoritteet   
Turvallisuusinformaatiotilaisuudet, kpl312200200
Turvallisuusselvitykset, kpl17 04650 00052 500
Kansalaisuusasialausunnot, kpl9280100
Oleskelu- ja työlupahakemuksia koskevat lausunnot, kpl418350400
Viisumihakemuksia koskevat lausunnot, kpl9 1319 0008 500
Tuotetut raportit, kpl118120140
Henkiset voimavarat   
Henkilötyövuodet250276291
Poliisimiehet, htv138154158
Muu henkilöstö, htv112122133
Sairauspoissaolot, pv/htv3,87,57,5
Työtyytyväisyysindeksi3,63,53,5

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
   
Bruttomenot26 52928 501
Bruttotulot2 6102 610
Nettomenot23 91925 891

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Eduskunnan lisäys-500
Siirto momentille 26.10.01-624
Suojelupoliisin toiminnan turvaaminen2 000
Supon SSK-hanke (v. 2016 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20)-3 275
Supon SSK-hanke (v. 2017 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20)5 950
Turvapaikkatilanteen vaatimat lisäresurssit Supolle-800
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-4
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015)-2
Lomarahojen alentaminen (Kiky)-259
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa2
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky)-132
Toimintamenosäästö (HO 2015)-88
Työajan pidentäminen (Kiky)-183
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky)-28
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen-85
Yhteensä1 972

2017 talousarvio25 891 000
2016 II lisätalousarvio-80 000
2016 talousarvio23 919 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 27 391 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.

Lisäys 1 500 000 euroa talousarvioesityksen 25 891 000 euroon nähden aiheutuu väkivaltaisten ääriliikkeiden laittoman toiminnan torjumiseen tarvittavista lisäresursseista.


2017 talousarvio27 391 000
2016 III lisätalousarvio170 000
2016 II lisätalousarvio-80 000
2016 talousarvio23 919 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Valiokunta pitää myönteisenä, että suojelupoliisin toimintamenoja esitetään lisättäväksi 23,919 milj. eurosta 27,391 milj. euroon. Esitykseen sisältyy kevään 2016 kehyspäätöksessä osoitettu 2 milj. euron tasokorotus suojelupoliisin toimintakyvyn varmistamiseen muuttuneessa toimintaympäristössä. Lisäksi suorituskykyä tehostavaan tietojärjestelmään osoitetaan 5,95 milj. euron tuottavuusmääräraha. Valiokunta pitää myös hyvänä, että hallitus täydensi budjettiesitystään lisäämällä 1,5 milj. euroa ääriliikkeiden väkivaltaiseen ja laittomaan toimintaan vaikuttamiseen. Esitettyjen lisäysten vaikutusta pienentävät kuitenkin valtionhallinnon yleiset säästötoimet, jotka kohdistuvat myös suojelupoliisiin.

Suojelupoliisin keskeisenä tavoitteena on kansallista turvallisuutta uhkaavien tekojen ja hankkeiden ennalta ehkäiseminen ja oikea-aikaisen tiedon tuottaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistämiseksi ja päätöksenteon tueksi. Toimintaympäristön muutokset vaikuttavat kaikkiin suojelupoliisin sektoreihin. Yhteiskunnan kustannusten minimoimisen kannalta on tarpeellista, että rikoksiin pystytään puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Poliisin tiedonsaantioikeuksia on näin ollen syytä kehittää. Valiokunta korostaa kuitenkin, että samalla tulee huolehtia myös kansalaisten perustuslaillisten oikeuksien turvaamisesta ja toiminnan riittävästä valvonnasta.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 27 391 000 euroa.

 

I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 200 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäys aiheutuu Suojelupoliisin toimitilojen uudistamiseen liittyvän hankkeen käynnistymisestä.


2017 I lisätalousarvio200 000
2017 talousarvio27 391 000
2016 tilinpäätös24 009 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 200 000 euroa.

20. Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 17 666 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) poliisin vastuulla olevien maasta poistettavien henkilöiden maasta poistamiskuljetuksista aiheutuviin menoihin

2) turvapaikanhakijoiden tulkkaus- ja käännöspalveluista aiheutuviin menoihin

3) Suomeen luovutettavien rikoksentekijöiden noutokuljetuksista aiheutuviin menoihin

4) maasta poistettavien identifioinnista ja tarvittavien matkustusasiakirjojen hankinnoista aiheutuviin menoihin

5) turvapaikkatutkinnan valmiusryhmän käytöstä aiheutuneiden matka- ja majoitusmenojen korvaamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Maasta poistamiskuljetukset13 366 000
Tulkkaus- ja käännöspalvelut1 750 000
Noutokuljetukset250 000
Henkilöllisyyden selvittäminen300 000
Valmiusryhmän käyttö2 000 000
Yhteensä17 666 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden maastapoistamisen kasvaneet menot-16 000
Tasokorotus kasvaneen turvapaikkahakijamäärän johdosta11 666
Yhteensä-4 334

2017 talousarvio17 666 000
2016 talousarvio22 000 000
2015 tilinpäätös7 470 737

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 17 666 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) poliisin vastuulla olevien maasta poistettavien henkilöiden maasta poistamiskuljetuksista aiheutuviin menoihin

2) turvapaikanhakijoiden tulkkaus- ja käännöspalveluista aiheutuviin menoihin

3) Suomeen luovutettavien rikoksentekijöiden noutokuljetuksista aiheutuviin menoihin

4) maasta poistettavien identifioinnista ja tarvittavien matkustusasiakirjojen hankinnoista aiheutuviin menoihin

5) turvapaikkatutkinnan valmiusryhmän käytöstä aiheutuneiden matka- ja majoitusmenojen korvaamiseen.

21. KEJO-hankkeen yhteiset toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 4 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan projektihenkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten, palkkausmenoihin.

Momentille nettobudjetoidaan hankkeen saama EU:n sisäisen turvallisuuden rahastosta myönnetty tukiosuus.

Valtuus

Mikäli vuoden 2013 talousarviossa tai vuoden 2014 kolmannessa lisätalousarviossa kenttäjohtojärjestelmän hankintaan tarkoitettua valtuutta on jäänyt käyttämättä vuonna 2016, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä sitoumuksia vuonna 2017.

Selvitysosa: Poliisin, pelastustoimen, sosiaali- ja terveystoimen, Rajavartiolaitoksen, puolustusvoimien sekä Tullin yhteisen kenttäjohtojärjestelmähankkeen (KEJO) tavoitteena on hankkeeseen osallistuvien keskeisten turvallisuusviranomaisten yhteisen kenttäjohtojärjestelmän käyttöönotto ja sovittaminen osaksi viranomaisten yhteistä sähköistä tapahtumankäsittelykokonaisuutta ja verkottunutta hätäkeskusmallia.

Tarve palkkausmenojen maksamiseen johtuu Hallinnon tietotekniikkakeskuksen lakkauttamisesta vuonna 2016 ja tehtävien siirtymisestä poliisin omaksi työksi.

Viranomaisten yhteisen kenttäjohtojärjestelmän keskeisimpiä tavoitteita ovat viranomaisten toiminnan ja viranomaisyhteistyön tehostuminen, viranomaisten yhteisen tilannekuvan mahdollistaminen, uusien työprosessien käyttöönotto kenttäolosuhteissa, kenttäjohtamisen ja viranomaisten välisen reaaliaikaisen tiedonvaihdon ja viestinnän tehostuminen sekä viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmäratkaisun myötä saavutettava kustannustehokkuus. Hanke ajoittuu vuosille 2013—2017 ja sen kokonaiskustannukset ovat n. 21,610 milj. euroa. Valtiovarainministeriö rahoittaa hanketta yhteensä 15 milj. eurolla tuottavuuden edistämiseen tarkoitetulla määrärahalla vuosina 2013—2017 erikseen laaditun KEJO-hankkeeseen osallistuvien ministeriöiden (sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, puolustusministeriö ja valtiovarainministeriö) välisen yhteistyöpöytäkirjan mukaisesti. Hankkeelle myönnettiin vuoden 2014 kolmannessa lisätalousarviossa 5,0 milj. euron lisävaltuus hankkeen investointiosuuden menojen maksamista varten. Lisävaltuudesta aiheutuvista menoista osa katetaan sisäasioiden EU-rahaston määrärahalla.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 2017Yhteensä
vuodesta 2017
lähtien
   
Turvallisuusviranomaisten yhteinen kenttäjohtojärjestelmä  
Ennen vuotta 2017 tehdyt sitoumukset4 0004 000
Menot yhteensä4 0004 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Viranomaisen kenttäjohtamisjärjestelmä (v. 2016 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20)-3 000
Tasomuutos-5 922
Yhteensä-8 922

2017 talousarvio4 000 000
2016 talousarvio12 922 000
2015 tilinpäätös

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 4 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan projektihenkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten, palkkausmenoihin.

Momentille nettobudjetoidaan hankkeen saama EU:n sisäisen turvallisuuden rahastosta myönnetty tukiosuus.

Valtuus

Mikäli vuoden 2013 talousarviossa tai vuoden 2014 kolmannessa lisätalousarviossa kenttäjohtojärjestelmän hankintaan tarkoitettua valtuutta on jäänyt käyttämättä vuonna 2016, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä sitoumuksia vuonna 2017.

 

I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että viranomaisten yhteisen kenttäjohtamisjärjestelmähankkeen (KEJO) osalta voidaan tehdä sitoumuksia siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja, mukaanlukien aiemmista sitoumuksista aiheutuvat menot, yhteensä enintään 21 500 000 euroa.

Selvitysosa: Vuoden 2014 kolmannessa lisätalousarviossa hankkeelle myönnettiin 5,0 milj. euron lisävaltuus aiemman 15 milj. euron valtuuden lisäksi. Lisävaltuudesta 1,5 milj. euroa ennakoitiin rahoitettavan myöhemmässä vaiheessa haettavalla EU:n sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF-P) määrärahalla, jolloin kansallisen määrärahan tarve momentilla olisi pienentynyt 5,0 milj. eurosta 3,5 milj. euroon. Vuoden 2017 alussa allekirjoitetun muutossopimuksen myötä ovat hankkeen aikataulu ja kustannusarvio muuttuneet ja hankkeelle 30.6.2016 myönnetty EU-rahoitus jätetään lisäämään hankkeen kokonaisrahoitusta. Valtuutta lisätään sen mukaisesti 1,5 milj. eurolla.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2017 I lisätalousarvio
2017 talousarvio4 000 000
2016 tilinpäätös12 922 000
2015 tilinpäätös

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että viranomaisten yhteisen kenttäjohtamisjärjestelmähankkeen (KEJO) osalta voidaan tehdä sitoumuksia siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja, mukaanlukien aiemmista sitoumuksista aiheutuvat menot, yhteensä enintään 21 500 000 euroa.

 

III lisätalousarvioesitys HE 142/2017 vp (19.10.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 1 792 000 euroa.

Vuoden 2016 talousarviossa myönnetystä 12 922 000 euron kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 792 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että vuonna 2017 saa tehdä kenttäjohtojärjestelmän hankintaan tarkoitettuja lisäsitoumuksia, joista saa aiheutua valtiolle menoja enintään 1 792 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäys aiheutuu aiemmin budjetoidun määrärahan uudelleenbudjetoinnista.

Lisävaltuus aiheutuu vuoden 2015 valtuuteen perustuvien sitoumusten jäämisestä arvioitua pienemmiksi siten, että vuoden 2016 menojen maksamiseen varattuja määrärahoja jää käyttämättä yhteensä 1 792 000 euroa.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.


2017 III lisätalousarvio1 792 000
2017 I lisätalousarvio
2017 talousarvio4 000 000
2016 tilinpäätös12 922 000
2015 tilinpäätös

 

Eduskunnan kirjelmä EK 32/2017 vp (24.11.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 1 792 000 euroa.

Vuoden 2016 talousarviossa myönnetystä 12 922 000 euron kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 792 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että vuonna 2017 saa tehdä kenttäjohtojärjestelmän hankintaan tarkoitettuja lisäsitoumuksia, joista saa aiheutua valtiolle menoja enintään 1 792 000 euroa.