Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       30. Aikuiskoulutus
       70. Opintotuki
       90. Liikuntatoimi
       91. Nuorisotyö

Talousarvioesitys 2016

90. LiikuntatoimiPDF-versio

Selvitysosa:Liikuntatoimen tehtävänä on liikunnan edistäminen. Valtio ja kunnat luovat edellytyksiä liikunnalle. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä sekä liikunnan yleisten edellytysten luomisesta valtionhallinnossa.

Toimialaa ohjaavat liikuntalaki ja -asetus, hallitusohjelma, valtion talousarvio, opetus- ja kulttuuriministeriön strategiat ja linjaukset sekä toimialan kansainväliset yleissopimukset. EU:n liikuntapolitiikan vaikutus kansalliseen liikuntatoimeen on lisääntymässä. Liikunnan toimialan strateginen johtaminen ja ohjausjärjestelmät perustuvat tiedolla johtamisen periaatteelle sekä liikuntapoliittisten toimenpiteiden vaikutusten jatkuvalle arvioinnille.

Liikunnan edistämiseksi ja liikunnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden saavuttamiseksi liikuntapolitiikan eri tavoitealueilla toteutetaan toimenpiteitä, joille on yhteistä alan tietoperustan vahvistaminen ja osaamisen kehittäminen sekä yhdenvertaisuuden, eettisyyden ja rehellisyyden toteutuminen.

Liikuntatoimen toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet ovat:

Toiminnalliset tavoitteet Keskeisimmät toimenpiteet
   
Liikunta on yhdenvertaisesti saavutettavissa — Parannetaan kunnallisia liikunta- ja liikuntapaikkapalveluja koskevaa tietopohjaa ja varmistetaan ohjauksen yhdensuuntaisuus paikallistasoa koskevissa liikuntapoliittisissa toimenpiteissä.
— Liikuntapaikkarakentamisen avustamisessa painotetaan ensisijaisesti laadukkaiden ja laajoille käyttäjäryhmille suunnattujen liikuntapaikkojen rakentamista ja peruskorjaamista.
— Avustetaan liikunnan yhdenvertaisuutta lisääviä hankkeita.
— Tuetaan maahanmuuttajien kotouttamista liikunnan avulla.
— Edistetään informaatio-ohjauksella, että liikunnan edistäminen huomioidaan kuntien strategioissa.
Liikunta ja urheilu lisäävät osallistumista — Tuetaan liikunnan kansalaisjärjestötoimintaa.
— Tuetaan paikallista seuratoimintaa ja matalan kynnyksen liikuntatoimintaa.
—Tuetaan eettistä ja yhteiskuntavastuullista huippu-urheilutoimintaa ja urheilijoiden valmentautumismahdollisuuksia.
— Vahvistetaan urheilu-uran ja opiskelun tai koulunkäynnin yhdistämisen toimenpiteitä.
— Myönnetään tunnustuspalkintoja suomalaisille olympiavoittajille.
— Vahvistetaan järjestöjen edellytyksiä hakea ja järjestää kansainvälisiä urheilun suurtapahtumia.
— Tuetaan liikunnan ja urheilun eettisiä toimenpiteitä avustamalla Suomen Antidopingtoimikuntaa. Vahvistetaan urheilun integriteettiä lisäämällä ottelutulosten manipulointia ehkäiseviä toimia.
— Tuetaan liikuntajärjestöjen kansainvälisiä yhteistyö- ja vaikuttamismahdollisuuksia.
Liikunnallinen elämäntapa yleistyy — Tuetaan OKM:n ja STM:n yhteisen terveyttä edistävän liikunnan strategian ja toimenpideohjelman toimeenpanoa.
— Tuetaan Liikkuva koulu -ohjelmaa, työelämän liikunnallistamiseen tähtääviä toimenpiteitä ja ohjelmia sekä muita liikunnan edistämishankkeita koko elämänkulussa.
— Huomioidaan liikunta-alan yrittäjyys osana luovien alojen yrittäjyyden edistämistä.
Liikunta-alan tietopohja ja osaaminen vahvistuu — Tuetaan liikunnan koulutuskeskusten osaamisen ja laadun kehittämistä.
— Parannetaan eri väestöryhmien osallistumismahdollisuuksia liikunta-alan vapaatavoitteiseen koulutukseen.
— Tuetaan liikunta-alan tutkimus- ja tiedonvälitystoimintaa liikuntapoliittisen päätöksenteon tarpeiden näkökulmasta.
— Parannetaan liikuntatieteellisen tutkimuksen laatua tekemällä yhteistyötä Suomen Akatemian kanssa.
— Lisätään tiedon saavutettavuutta sekä kehitetään valtion liikuntaneuvoston liikuntapolitiikan vaikutusten arviointijärjestelmää.
— Tuetaan tiedon tuotantoa liikuntapaikkarakentamisen ja liikuntaa suosivan yhdyskuntasuunnittelun kehittämiseksi.
— Tuetaan urheiluoikeuden professuuria.
— Tuetaan Suomessa järjestettäviä liikunnan toimialan kansainvälisiä tieteellisiä kongresseja.

Eräitä liikuntatoimen tunnuslukuja

  2013
toteutuma
2014
toteutuma
2016
arvio
       
Kuntien liikunnan edistämisaktiivisuus, kuvaa toiminnan suunnittelua ja johtamista/Tea-viisari1)      
— koko maan väestöpainotettu keskiarvo 66 67 70
       
Valtionavustuksilla tuetut liikuntatilat (peruskorjaus- ja uudisrakentamishankkeet)      
— uimahallit (kpl) 5 8 10
— liikuntahallit tai kentät (kpl) 18 14 14
— jäähallit (kpl) 5 8 3
Yhteensä 28 30 27
— lähiliikuntapaikat (kpl) 52 49 65
       
Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelma      
Hankkeet 229 218 220
Kunnat 100 89 100
Liikkujat      
— naiset (%) 64 63 62
— miehet (%) 36 37 38
Liikkujat 140 000 140 000 140 000
       
Kehittämistuki liikunta- ja urheiluseuroille      
Myönnetyt 309 378 410
Hakemukset 1 205 1 162 1 200
Lapsia ja nuoria 90 000 92 000 93 500
— tytöt (%) 40 60 40
— pojat (%) 40 60 60
       
Liikkuva koulu -ohjelma2)      
Koulut 172 800 1 400
Oppilaat 60 000 163 000 285 000
       
Urheiluakatemioiden avustaminen      
Avustetut urheiluakatemiat, kpl 19 19 17
Akatemioihin kiinnittyneiden urheilijoiden määrä, I ja II-taso n. 2 370 2 400 2 400
       
Dopingtestit (ADT ry)      
Kansallisen testausohjelman testit, yht 2 877 2 770 2 800
— kilpailun ulkopuoliset 1 453 1 460 1 400
— kilpailutestit 1 424 1 310 1 400
— joista veritestejä 27 81 310
Urheilijaprofiilit, verinäytteet 245 276 300
       
Vapaan sivistystyön toteutuneet suoritteet liikunnan koulutuskeskuksissa      
Valtakunnalliset 409 773 403 804 400 000
Valtionosuudella rahoitetut vuorokaudet/% 279 900/68,3 279 900/69,3 279 900/70,0
       
Alueelliset 89 709 86 915 85 000
Valtionosuudella rahoitetut päivät/% 53 000/59,1 53 000/61,0 53 000/62,4

1) Tea-viisarijärjestelmän tunnusluku kertoo kahden vuoden välein kunnan liikunnan edistämisestä 7 eri näkökulmasta (mm. johtaminen, seuranta ja voimavarat). Koko maan luku on kaikkien vastanneiden keskiarvo, joka on painotettu vastanneen yksikön väestöpohjalla. Vuoden 2013 luku perustuu vuoden 2012 tuloksiin.

2) Vuoden 2013 tunnusluvut sisältävät ainoastaan valtakunnallisten kokeiluhankkeiden parissa tapahtuvan toiminnan. Vuoden 2014 lukuihin on lisäksi sisällytetty aluehallinnon kautta OKM:n määrärahasta avustusta saaneiden hankekoulujen toiminta. Vuoden 2016 arvio sisältää edellä mainitun lisäksi Liikkuviksi kouluiksi muutoin rekisteröityneet koulut.

50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 147 622 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) liikuntalakiin (390/2015), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998) perustuvien valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti

2) kokeilu-, kehittämis-, selvitys- ja ohjelmatoiminnan menoihin

3) enintään 1 700 000 euroa urheilijoiden valmennus- ja harjoitteluapurahojen maksamiseen

4) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen liikunta-alan yhteistyön, liikuntatieteellisen toiminnan, liikunnan ja huippu-urheilun eettisen ja dopinginvastaisen toiminnan, testaustoiminnan ja dopingin vastaisen kasvatuksen tehostamisen menoihin sekä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkijoiden liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden ja näiden kanssa yhteistyössä toteutettavien tietojärjestelmä- ja muiden hankkeiden rahoittamiseen

5) enintään 339 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen Suomen Urheilumuseosäätiölle

6) valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen menoihin

7) enintään 260 000 euroa ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain (1419/2014) mukaisiin eläkkeisiin

8) enintään 40 000 euroa Pro Urheilu -tunnustusten maksamiseen

9) liikunnan aluehallinnon toiminnan menoihin

10) enintään 11 800 000 euroa Olympiastadionin perusparannushankkeeseen

11) enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Kunnan liikuntatoimen valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 12,00 euroa asukasta kohden.

Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden perusteena olevien opiskelijavuorokausien enimmäismäärä on 279 900 ja alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien enimmäismäärä on 53 000. Mainittujen määrien estämättä määrärahaa saa käyttää valtionosuuksien oikaisupäätöksistä aiheutuviin menoihin.

Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten yksikköhinta on 16,60 euroa opiskelijapäivää kohden.

Kohdan 7 määrärahaa saa käyttää enintään 16 täyttä eläkettä vastaavan ylimääräisen urheilijaeläkkeen myöntämiseen.

Kohtien 3 ja 7 määrärahat budjetoidaan maksuperusteisina.

Kohdassa 11 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Liikunnan yhdenvertaiseen saavutettavuuteen 29 821 000
Liikuntapaikkarakentamisen avustamiseen 28 321 000
Liikunnan yhdenvertaisuuteen 1 500 000
   
Liikuntaan ja urheiluun osallistuminen 61 356 000
Liikunnan kansalaistoimintaan 44 259 000
Huippu-urheiluun 11 560 000
Liikunnan ja urheilun suurtapahtumiin 1 700 000
Liikunnan ja urheilun eettiseen toimintaan 3 380 000
Kansainväliseen yhteistyöhön 457 000
   
Koko väestön liikunnan edistäminen 28 170 000
Valtionosuudet kuntien liikuntatoimintaan 19 400 000
Liikunnallisen elämäntavan edistämiseen 8 770 000
   
Liikunnan osaaminen ja tietopohja 28 275 000
Liikunnan koulutuskeskuksille 18 486 000
Liikuntatieteeseen ja tutkimuksiin 3 730 000
Tutkimus- ja kehitysyhteisöille sekä koulutustoimintaan 3 929 000
Liikunnan aluehallinnon toimintaan 350 000
Valtion liikuntaneuvoston toimintaan 480 000
Opetus- ja kulttuuriministeriön käytettäväksi 1 300 000
Yhteensä 147 622 000

Määrärahan mitoituksessa käytetty valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten arvonlisäverollinen keskimääräinen yksikköhinta on 97,07 euroa opiskelijavuorokautta kohden. Liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuksiin myönnetään 664 000 euroa momentilta 29.90.52.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -572
Yhteensä -572

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2016 talousarvio 147 622 000
2015 I lisätalousarvio
2015 talousarvio 148 194 000
2014 tilinpäätös 147 295 011

52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 744 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen valtakunnallisille liikunnan koulutuskeskuksille

2) enintään 80 000 euroa Suomen Akatemialle liikuntatieteellisten tutkimusten arvioinnin hallintokustannuksiin enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Momentin 29.90.50 määrärahasta osoitetaan valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuksiin yhteensä enintään 18 486 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Yksityisten oppilaitosten ylläpitäjien arvonlisäverojen osuuden muutos 187
Yhteensä 187

2016 talousarvio 744 000
2015 talousarvio 557 000
2014 tilinpäätös 107 333

(54.) Avustus Helsingin Olympiastadionin perusparannukseen (siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2015 talousarvio 40 000 000
2014 tilinpäätös 40 000 000