Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       30. Aikuiskoulutus
       70. Opintotuki
       90. Liikuntatoimi
       91. Nuorisotyö

Talousarvioesitys 2016

10. Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatusPDF-versio

Selvitysosa:

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Varhaiskasvatuksen ja yleissivistävän koulutuksen (esiopetus, perusopetus, lisäopetus, lukiokoulutus, taiteen perusopetus ja aamu- ja iltapäivätoiminta) tavoitteena on turvata sivistykselliset perusoikeudet jokaiselle lapselle, oppilaalle ja opiskelijalle sekä edistää heidän hyvinvointiaan, kehitystään ja oppimistaan. Varhaiskasvatuksen ja yleissivistävän koulutuksen kehittämisen lähtökohtana on yhdenvertaisten mahdollisuuksien luominen sekä laadukkaan kasvatuksen ja koulutuksen takaaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta. Tavoitteena on varhaiskasvatuksen sekä koulu- ja oppilaitosverkon toimintakyvyn ja saavutettavuuden sekä toiminnan vaikuttavuuden turvaaminen.

Varhaiskasvatus koostuu kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuudesta. Varhaiskasvatuksen lähtökohtana on laaja-alaiseen, monitieteiseen tietoon ja tutkimukseen sekä pedagogisten menetelmien hallintaan perustuva kokonaisvaltainen näkemys lapsen kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta. Varhaiskasvatuksella luodaan vahvaa perustaa lapsen persoonallisuuden sekä taitojen, kykyjen ja arvopohjan tasapainoiselle kasvulle, kehitykselle, elinikäiselle oppimiselle sekä hyvinvoinnille ja terveydelle. Tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen jatkumoa. Varhaiskasvatuspalveluilla tuetaan työn ja perheen yhteensovittamista. Subjektiivista päivähoito-oikeutta rajoitetaan osa-aikaiseksi silloin, kun vanhempi on kotona äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla tai kotihoidontuella.

Päivähoitomaksuja sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuja korotetaan. Päivähoitomaksuista syntyvä lisätulo arviolta 22 milj. euroa vuonna 2016 ja vuositasolla 54 milj. euroa vahvistaa kuntien taloutta. Asiasta annetaan lakiesitys kevätistuntokaudella 2016 ja muutokset tulevat voimaan 1.8.2016. Aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen korotus puolestaan vahvistaa kuntien taloutta arviolta 10 milj. eurolla vuonna 2016 ja vuositasolla arviolta 20 milj. eurolla. Korotus toteutetaan antamalla hallituksen esitys perusopetuslain muuttamisesta vuoden 2015 aikana.

Esiopetuksessa varmistetaan laadukas oppimisen ja kehityksen jatkumo varhaiskasvatuksesta perusopetukseen kaikille lapsille. Esiopetus lisää koulutuksellista tasa-arvoa ja vähentää syrjäytymistä. Perusopetuksen lähtökohtina ovat laadukas ja turvallinen lähikoulu sekä yhtenäinen peruskoulu. Tavoitteena on kehittää koulua lasten ja nuorten oppimista ja hyvinvointia edistävänä yhteisönä. Tämä saavutetaan turvaamalla ammattitaitoinen ja laadukas opetus, ohjaus ja tukitoimet, oppilas- ja opiskelijahuolto sekä turvallinen oppimisympäristö.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistaminen alkaa varhaiskasvatuksessa ja jatkuu esi- ja perusopetuksessa, toisen asteen koulutuksessa sekä muussa yleissivistävässä koulutuksessa. Esi- ja perusopetus sekä lukiokoulutus toteutetaan laadukkaasti ja tuloksellisesti siten, että oppilaat ja opiskelijat saavuttavat jatko-opintojen edellyttämät valmiudet ja koulutuksen keskeyttäminen vähenee. Koulutuksellista tasa-arvoa edistetään. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta kuvataan kansallisilla ja kansainvälisillä arviointi- ja tutkimustuloksilla.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatusta koskevien asiakasmaksusäännösten valmistelua jatketaan.

Parannetaan peruskoulun edellytyksiä toimia kaikkien lasten oppivelvollisuuskouluna huomioimalla koulujen toimintaympäristö niiden rahoituksessa.

Suunnataan voimavaroja perusopetuksen oppimistapoja ja -ympäristöjä kehittäviin toimenpiteisiin ja varmistetaan perusopetuksen saavutettavuus myös jatkossa. Tuetaan aamu- ja iltapäivätoiminnan tarjontaa perusopetuksen 1.—2. luokan oppilaille sekä erityistä tukea tarvitseville. Suunnataan esi- ja perusopetukseen kehittämistoimia, joilla parannetaan oppimistuloksia sekä tuetaan oppimisen ja pedagogiikan kehittämistä lähikouluperiaatetta vahvistaen. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen arviointia kehitetään. Luonnontieteiden ja matematiikan osaamista ja kiinnostusta oppimiseen vahvistetaan jatkamalla valtakunnallisen kehittämisohjelman toteuttamista. Jatketaan kielitaidon vahvistamista tukemalla kielikylpytoimintaa. Tuetaan tehostetun ja erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden oppimisen ja hyvinvoinnin tukea osana yleisopetusta sekä koulupudokkuutta estäviä toimia. Parannetaan perusopetuksen oppimistuloksia sekä kavennetaan niissä syntyneitä eroja.

Tuetaan lukiolaisten nopeaa valmistumista sekä siirtymää työelämään. Kehitetään lukiokoulutuksen järjestäjäverkon rakennetta vapaaehtoisuuden pohjalta. Järjestäjäverkon kehittäminen tapahtuu nykyisten määrärahojen puitteissa eikä siihen ole tarkoitus myöntää erillisrahoitusta. Valmistellaan rahoitusjärjestelmän uudistaminen siten, että suoritusten ja vaikuttavuuden painoarvo rahoituksen perusteena on merkittävä. Rahoitusjärjestelmä tukee, kannustaa ja ohjaa koulutuksen järjestäjiä toiminnan vaikuttavuuden, laadun ja tehokkuuden parantamiseen ja turvaa koulutuksen alueellisen saatavuuden. Rahoitus maksetaan koulutuksen järjestäjälle.

Lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistamista jatketaan siten, että ne voidaan ottaa käyttöön 1.8.2016. Lisätään lukiokoulutuksen ja korkea-asteen välistä yhteistyötä.

Toteutetaan lukiokoulutuksen kehittämishanke, jolla pyritään muun muassa lisäämään merkittävästi tieto- ja viestintätekniikan käyttöä, monipuolistamaan opiskelu- ja opetusmenetelmiä sekä lisäämään toiminnallista yhteistyötä muiden koulumuotojen ja työelämän kanssa.

Vahvistetaan lasten ja nuorten emotionaalisia ja psykososiaalisia taitoja sekä jatketaan toimia koulukiusaamisen vähentämiseksi. Jatketaan psykososiaalisen hyvinvoinnin ja elämänhallintataitojen edistämiseen sekä kiusaamisen ja sen vaikutusten vähentämiseen liittyvän Kaikki Mukaan (KaMu) -toimenpideohjelman kehittämistä toisen asteen oppilaitoksissa vuonna 2016. Panostetaan kouluviihtyvyyteen sekä koulurauhaan ja nostetaan lasten ja nuorten henkisen sekä fyysisen hyvinvoinnin tasoa.

Ylioppilastutkintoa kehitetään tukemaan koulutuksen yleissivistäviä tavoitteita ja mahdollistamaan tutkinnon laajempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Valmistellaan tieto- ja viestintätekniikan asteittaista käyttöönottoa. Ensimmäiset kokeet (saksa, filosofia ja maantiede) järjestetään tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen syksyllä 2016 ja koko tutkinto keväällä 2020. Uudistetaan äidinkielen, vieraiden kielten ja matematiikan kokeita. Matematiikan kokeen rakenteellinen uudistus toteutetaan 2016 ja äidinkielen koeuudistukset 2018.

Tuetaan oppimisympäristöjen kehittämistä ja monipuolistamista sekä kehitetään vuorovaikutteisten oppimisympäristöjen pedagogiikkaa ja edistetään opetushenkilöstön osaamista sekä painotetaan tulevaisuuden taitopohjaa. Laajennetaan oppimistapoja ottamalla käyttöön digitaalisia oppimisympäristöjä sekä uudistetaan pedagogiikkaa. Edistetään yleissivistävässä koulutuksessa siirtymistä kohti digitaalisia materiaaleja ja kehitetään tapoja tukea opettajien omaa oppimateriaalien tuotantoa ja levitystä muidenkin käyttöön. Edistetään koulutuspilvipalveluiden standardointia ja kehitetään alaikäisten tunnistautumisratkaisua osana kansallista palveluarkkitehtuuria.

Järjestetään varhaiskasvatuksen ja yleissivistävän koulutuksen seminaareja Suomen toimiessa Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaana vuonna 2016.

OECD:n PISA-tutkimuksen tulokset Suomen osalta 2003—2012 ja tavoite vuodelle 2015

  2003
toteutuma
2006
toteutuma
2009
toteutuma
2012
toteutuma
20151)
tavoite
           
Lukutaito 543 547 536 524 538—550
Matematiikka 544 548 541 541 538—550
Luonnontiede 548 563 554 554 550—560

1) Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2004, 2007, 2010, 2013 ja 2016.

Päivähoitoon osallistuvien määrät sekä yleissivistävän koulutuksen oppilasmäärät, opetustunnit ja ohjaustunnit vuosina 2013—2016

  2013
toteutuma
2014
arvio
2015
arvio
2016
tavoite
         
Päivähoito1) 211 550 212 050 212 550 213 050
Esiopetus2) 59 800 60 420 62 500 62 000
Perusopetus 526 850 530 000 531 000 531 000
Lisäopetus 1 840 1 230 2 060 2 060
Vaikeimmin kehitysvammaiset oppilaat 1 470 1 450 1 470 1 470
Muut vammaisoppilaat 10 260 10 200 10 430 10 430
Maahanmuuttajien valmistava opetus 2 800 3 020 3 050 3 100
Joustavan perusopetuksen oppilaat (enintään) 1 840 1 860 2 000 2 000
Sisäoppilaitoslisä 530 450 540 540
Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä sekä heidän muun opetuksensa tukeminen (enintään) 20 690 22 610 24 000 24 000
Nuorten lukiokoulutus 99 460 97 800 102 000 101 000
Aikuisten lukiokoulutus 25 650 25 240 26 000 26 000
— josta yli 18-vuotiaat 5 650 6 000 7 100 7 000
— aikuislukioiden/-linjojen aineopiskelijoiden suorittamien lukion pakollisten ja syventävien/valinnaisten kurssien lukumäärien perusteella lasketut opiskelijat 1 150 1 190 1 200 1 200
Taiteen perusopetus3)        
— musiikkioppilaitosten tunnit 1 653 000 1 653 000 1 653 000 1 653 000
— muun taiteen perusopetuksen tunnit 140 800 140 800 140 800 140 800
Aamu- ja iltapäivätoiminta3)        
— osallistuvat lapset 56 000 56 000 56 000 56 000
— ohjaustunnit 3 390 000 3 390 000 3 390 000 3 390 000

1) Kuntien järjestämä päivähoito, sisältää koko- ja osapäivähoidossa päiväkodissa ja perhepäivähoidossa olevat lapset yhteensä.

2) Esi- ja perusopetuksen luvut ovat toteutumavuoden syksyn valtionosuustietoja (kunnat, kuntayhtymät, yksityiset opetuksen järjestäjät)

3) Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä

Ylioppilastutkintoon osallistuu vuonna 2016 noin 77 850 kokelasta, ja heidän arvioidaan suorittavan yhteensä noin 196 300 koetta.

Luvun nimike on muutettu.

01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 43 816 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkausmenojen ja muiden menojen maksamiseen

2) valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahanmuuttajien täydentävään opetukseen, VALTERI-koulun palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan sekä avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen

3) Helsingin eurooppalaisen koulun toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Suomalais-venäläinen koulu ja Helsingin ranskalais-suomalainen koulu toimivat esi-, perus- ja lukio-opetuksen kouluina. Koulut kehittävät kulttuuriyhteyksien ja verkottumisen kautta koulujen kielten- ja kulttuuriopetusta. Valtion yleissivistävää erityiskoulua (VALTERI-koulu) kehitetään. Helsingin eurooppalaisen koulun tehtävänä on tarjota Eurooppa-koulujen opetussuunnitelmiin perustuvaa opetusta.

Oppilasmäärät

  2013
toteutuma
2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite
         
Helsingin ranskalais-suomalainen koulu 814 803 840 815
Suomalais-venäläinen koulu 683 696 705 689
Valtion yleissivistävä erityiskoulu (VALTERI-koulu) 454 401 403 383
Eurooppa-koulut (suomalaiset oppilaat) 606 598 620 620
Koulukotien perusopetus 141 120 128 120
Helsingin eurooppalainen koulu 267 276 270 283
Yhteensä 2 965 2 894 2 966 2 910

VALTERI-koulun ohjaustoiminnan tunnusluvut

  2013
toteutuma
2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite
         
Ohjaustoiminta kentällä        
— ohjauskäyntejä 1 108 1 505 1 535 1 569
— oppilaita 918 842 798 802
Tilapäinen opetus ja kuntoutus        
— Tukijaksopäivät 3 258 3 830 3 653 3 679
— Tukijaksojen oppilaat 445 443 445 449

Henkilötyövuodet

  2013
toteutuma
2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite
         
Helsingin ranskalais-suomalainen koulu 75,6 76,2 76 76
Suomalais-venäläinen koulu 81,1 82,7 81 81
Valtion yleissivistävä erityiskoulu (VALTERI-koulu) 616,3 614,9 610 608
EU:n Eurooppa-koulut 33 32 32 32
Helsingin eurooppalainen koulu 59,8 60,5 61 61
Yhteensä 865,8 866,3 860 858

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Kielikoulut 3 705 000
VALTERI-koulu 34 317 000
Koulukotien perusopetus 1 592 000
EU:n Eurooppa-koulut 1 700 000
Helsingin eurooppalainen koulu 2 502 000
Yhteensä 43 816 000

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
       
Bruttomenot 67 539 66 754 64 816
Bruttotulot 21 199 20 000 21 000
Nettomenot 46 340 46 754 43 816
       
Siirtyneet erät      
— edelliseltä vuodelta siirtyneet 13 067    
— seuraavalle vuodelle siirtyneet 17 251    

Kuntien rahoitusosuus valtion yleissivistävän lukiokoulutuksen kustannuksiin, 1 136 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.10.30 mitoituksessa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Onerva Mäen koulun kertamenon poistuminen -1 250
Onerva Mäen koulun lisävuokran tarkistus 750
Onerva Mäen koulun lisävuokravaltuuden päättyminen -190
Onerva Mäen koulun väliaikaistilojen vuokrauksen päättyminen -820
Opetushallituksen toimintamenojen turvaaminen (siirron palautus momentilta 29.01.02) 525
Opiskelijavalintapalvelut (siirron palautus momentilta 29.01.02) 7
Suomalais-venäläisen koulun lisävuokran päättyminen -50
Suomalais-venäläisen koulun peruskorjauksen lisävuokravaltuuden päättyminen -400
Ylioppilastutkinnon sähköistäminen (siirto momentille 29.10.02) -100
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -59
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -1 220
Palkkaliukumasäästö -192
Palkkausten tarkistukset 271
Toimintamenojen tuottavuussäästö -227
Vuokramenojen indeksikorotus 77
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -44
Tasomuutos -16
Yhteensä -2 938

2016 talousarvio 43 816 000
2015 I lisätalousarvio
2015 talousarvio 46 754 000
2014 tilinpäätös 50 524 000

02. Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 334 000 euroa.

Selvitysosa:

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
       
Bruttomenot 8 869 9 568 9 492
Bruttotulot 6 868 7 298 7 158
Nettomenot 2 001 2 270 2 334
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 078    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 426    

Nettobudjetoitavat tulot kertyvät ylioppilastutkintolautakunnan suoritteista perittävistä maksuista annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (908/2010) mukaan.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ylioppilastutkinnon sähköistäminen (siirto momentilta 29.10.01) 100
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -4
Palkkaliukumasäästö -2
Toimintamenojen tuottavuussäästö -9
Toimintamenosäästö (HO 2015) -20
Vuokramenojen indeksikorotus 1
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -2
Yhteensä 64

2016 talousarvio 2 334 000
2015 talousarvio 2 270 000
2014 tilinpäätös 2 349 000

20. Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 11 072 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen sekä niihin liittyvien kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen

2) EU:n ja OECD:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

3) yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen tilastoinnin, tietoteknisten palvelujen sekä toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien rahoittamiseen

4) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Digitaalisuutta hyödyntävien työtapojen päivittämisen tukeminen opetuksessa 375
Yhteensä 375

Momentin nimike on muutettu ja momentin määräraha on muutettu kolmivuotiseksi siirtomäärärahaksi.


2016 talousarvio 11 072 000
2015 talousarvio 10 697 000
2014 tilinpäätös 12 717 000

30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 703 353 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen

2) enintään 3 800 000 euroa edellä mainitun lain 13 §:n 3 momentin mukaisille muille kuin oppivelvollisille järjestettävän perusopetuksen aineenopetuksen käyttökustannuksiin

3) enintään 2 386 000 euroa avustuksina yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin

4) enintään 6 000 000 euroa joustavan perusopetuksen käyttökustannuksiin

5) enintään 1 300 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 44 §:n mukaisten avustusten maksamiseen opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille

6) enintään 150 000 euroa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin

7) enintään 5 575 000 euroa yleissivistävän koulutuksen innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa ja ylioppilastutkintolautakunnan tieto- ja viestintäteknologiseen varustamiseen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainväliseen toimintaan

8) enintään 6 365 000 euroa yleissivistävän koulutuksen laadun kehittämiseen jolla pyritään monipuolistamaan työtapoja, opetusmenetelmiä ja lisäämään opiskelutaitoja ja -motivaatiota sekä lisäämään opiskelun vuorovaikutteisuutta ja vahvistamaan yhteisöllisyyttä ja toiminnallista yhteistyötä muiden koulumuotojen ja työelämän kanssa

9) enintään 7 645 000 euroa avustuksina esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen laadun kehittämiseen ja siihen liittyvään koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen

10) enintään 9 175 000 euroa koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin

11) enintään 842 000 euroa avustuksina kielikylpytoiminnan laajentamiseen

12) enintään 2 865 000 euroa avustuksina koululaisten kerhotoiminnan tukemiseen

13) Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaisten menojen maksamiseen

14) enintään 11 975 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 45 §:n mukaisten avustusten maksamiseen täydentävän vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen

15) opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 45 §:n mukaisten avustusten maksamiseen saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen

16) enintään 120 000 euroa saamelaiskäräjien käytettäväksi valtionavustuksen maksamiseen saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseksi

17) rahoituslain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1769/2009) mukaisten valtionavustusten maksamiseen

18) Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseen Suomessa samoin edellytyksin kuin muilla kunnassa asuvilla.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään 3 390 000 tuntia. Ohjaustunnin hinta on 26,00 euroa.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään 1 653 000 ja muussa opetustuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään 140 800 tuntia.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009), kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) ja perusopetuslain (628/1998) muuttamisesta.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

   
1) Laskennalliset kustannukset (opiskelijamäärä * yksikköhinta) 621 138 000
— kunnallinen lukiokoulutus (88 200 * 6 071,83 €) 535 534 000
— yksityinen lukiokoulutus (9 800 * 6 399,43 €, sis. alv.) 62 716 000
— kunnallinen yli 18-vuotiaana aloittaneiden lukiokoulutus (5 400 * 3 381,79 €) 18 262 000
— yksityinen yli 18-vuotiaana aloittaneiden lukiokoulutus (1 300 * 3 558,41 €, sis. alv.) 4 626 000
Kuntien rahoitusosuus -448 521 000
Perusopetus, vaikeimmin kehitysvammaiset 45 818 000
Perusopetus, muut vammaisoppilaat 202 655 000
Maahanmuuttajien valmistava opetus 50 588 000
Lisäopetus 17 068 000
Muiden kuin oppivelvollisten esi- ja perusopetus 14 905 000
Sisäoppilaitoslisä 1 672 000
Koulukotikorotus 1 078 000
Aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus 50 240 000
Opetustuntikohtainen taiteen perusopetuksen valtionosuus 78 807 000
Ulkomailla toimivien koulujen valtionosuus 3 384 000
Yksityisen opetuksen järjestäjän alkavan ja laajenevan toiminnan rahoitus 3 358 000
   
2) Muiden kuin oppivelvollisten perusopetuksen aineenopetus (enintään) 3 800 000
3) Avustukset yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin (enintään) 2 386 000
4) Joustavan perusopetuksen lisä (enintään) 6 000 000
5) Avustukset opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille (enintään) 1 300 000
6) Avustukset muille kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saaville taiteen perusopetuksen järjestäjille (enintään) 150 000
7) Yleissivistävän koulutuksen innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa ja ylioppilastutkintolautakunnan tieto- ja viestintäteknologiseen varustamiseen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainväliseen toimintaan (enintään) 5 575 000
8) Yleissivistävän koulutuksen laadun kehittäminen (enintään) 6 365 000
9) Esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen laadun kehittämiseen ja siihen liittyvään koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen (enintään) 7 645 000
10) Koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin (enintään) 9 175 000
11) Kielikylpytoiminnan laajentaminen (enintään) 842 000
12) Kerhotoiminnan tukeminen (enintään) 2 865 000
13) Ulkomaanopetuksen menot 190 000
14) Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukeminen (enintään) 11 975 000
15) Rahoituslain 45 §:n mukaiset avustukset saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen 75 000
16) Saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseen saamelaisten kotiseutualueen kunnissa (enintään) 120 000
17) Rahoituslain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1769/2009) mukaisten valtionavustusten maksamiseen 2 200 000
18) Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten varhaiskasvatuksen järjestämisen tuki 500 000
Yhteensä 703 353 000

Varhaiskasvatuspalvelun EU:n kemikaaliviraston henkilöstön lapselle tuottavalla kunnalla on oikeus periä palvelun tuottamisesta aiheutuneiden kokonaiskustannusten ja perheen maksuosuuden välinen erotus Suomen valtiolta.

Määrärahan mitoituksessa käytetyt arviot (ei sis. alv)

   
Kotikuntakorvauksen perusosa 6 059,65 euroa/asukas
Lukiokoulutus 6 071,83 euroa/opisk.
Taiteen perusopetus  
— opetustuntikohtainen yksikköhinta 76,16 euroa/opetustunti
Aamu- ja iltapäivätoiminta 26,00 euroa/ohjaustunti

Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien rahoitusosuus sisältää 9 107 000 euroa kuntien osuutena lukiokoulutuksesta harjoittelukouluissa ja valtion yleissivistävissä oppilaitoksissa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluontoisten erien nettomuutos valtionavustuksista -9 950
Lukiokoulutukseen valmistava koulutus 1 000
Lukiokoulutuksen opiskelijamääräarvion alentaminen -9 183
Maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilasmääräarvion lisäys 4 110
Perusopetuksen opetusryhmäkoon pienentämisen avustuksista luopuminen -30 000
Valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistus, lukiokoulutus ja taiteen perusopetus 1 767
Valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistus, perusopetus 24 397
Yleissivistävän koulutuksen laadun parantamiseen myönnetyt avustukset -10 000
Yhteensä -27 859

2016 talousarvio 703 353 000
2015 I lisätalousarvio 6 050 000
2015 talousarvio 731 212 000
2014 tilinpäätös 829 537 328

51. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 978 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kerhokeskus - Koulutyön tuki ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry:lle, Ympäristökasvatuksen seura ry:lle, Kesälukioseura ry:lle, Suomi-koulujen Tuki ry:lle ja Suomi-koulujen toimintaan ja kehittämiseen sekä kotiperuskoulu/hemgrundskola -toimintaan, sekä vaihto-oppilasjärjestöjen ja lukiolaisten tiedeolympiatoiminnan tukemiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertamenon poistuminen -175
Järjestötukien säästö (HO 2015) -150
Yhteensä -325

2016 talousarvio 978 000
2015 talousarvio 1 303 000
2014 tilinpäätös 1 303 000