Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       10. Verotus ja tulli
       90. Kuntien tukeminen

Talousarvioesitys 2016

90. Kuntien tukeminenPDF-versio

Selvitysosa:Kunnan peruspalvelujen valtionosuudella ja verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella pyritään turvaamaan kuntien mahdollisuudet pitää yllä riittävät peruspalvelut eri osissa maata ja tasapainottamaan kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja niiden kokonaisrahoitusta alueittain ja kuntaryhmittäin. Valtionosuuden perusteena olevat laskennalliset kustannukset perustuvat keskeisesti ikäryhmittäisiin kustannuksiin ja sairastavuuteen. Sairastavuuskertoimen osatekijöitä ovat terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuolto. Muita laskennallisten kustannusten määräytymistekijöitä ovat työttömyyskerroin, vieraskielisyyskerroin, kaksikielisyys, saaristoisuus, asukastiheyskerroin ja koulutustaustakerroin.

Kriteerien toinen osa muodostuu lisäosista, jotka ovat saamelaisten kotiseutualueen kunnan, syrjäisyyden ja työpaikkaomavaraisuuden lisäosat.

Kuntien yhdistymisavustuksilla edistetään vapaaehtoiselta pohjalta kuntien yhdistymisiä sekä muita sellaisia kunta- ja seuturakenteen muutoksia, jotka edesauttavat laadukkaiden ja tasavertaisten kunnallisten peruspalveluiden tuottamista taloudellisemmin.

Keskeiset uudistukset

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi varhaiskasvatuslain (36/1973) muuttamisesta. Subjektiivista päivähoito-oikeutta ehdotetaan rajoitettavaksi silloin, kun vanhempi on kotona äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla tai kotihoidon tuella.

Hallitusohjelman mukaisesti perhe- ja omaishoidon kehittämiseen sekä lastensuojeluun ja lapsiperheiden kotipalveluihin osoitetaan lisärahoitusta.

Vaikuttavuustavoitteet

Ehkäisevän toiminnan tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisy, väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen sekä ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantaminen. Tavoitteisiin pyritään johtamista ja rakenteita kehittämällä sekä tuottamalla ja levittämällä työvälineitä ja hyvän toiminnan malleja kuntien käyttöön. Vaikuttavuustavoitteita kuvataan tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokkaan kuuluvassa luvussa 33.60.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa. Peruspalveluita vahvistetaan ja uudistetaan, ikäihmisille turvataan ihmisarvoinen vanhuus sekä panostetaan mielenterveys- ja päihdepalveluihin.

Kuntien järjestämän esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen ja kulttuuritoimen lähtökohtana on koulutuksen perusturvan sekä kirjasto- ja kulttuuripalveluiden takaaminen ja vahvistaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta koko maan kattavasti. Kunnille myönnettävän rahoituksen keskeisiä tavoitteita ovat sivistyksellisten perusoikeuksien turvaaminen jokaiselle oppilaalle ja opiskelijalle hänen kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaan sekä osana kansalaisten sivistyksellisiä oikeuksia turvata jokaiselle mahdollisuus kehittää itseään koko maan kattavilla kirjasto- ja tieto- ja kulttuuripalveluilla sekä varmistaa väestön tasavertainen tiedon ja kulttuurin saatavuus.

Taiteen perusopetuksen tavoitteena on tarjota kunnan asukkaille mahdollisuus osallistua taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla.

Laskennallisten kustannusten laskennassa käytettäviä tietoja

  2015
arvio
2016
arvio
     
Laskennalliset kustannukset    
0—5-vuotiaat euroa/asukas 8 484,92 8 921,74
6-vuotiaat euroa/asukas 8 940,00 9 400,82
7—12-vuotiaat euroa/asukas 7 266,05 7 635,55
13—15-vuotiaat euroa/asukas 12 471,90 13 096,72
16—18-vuotiaat euroa/asukas 3 975,89 4 187,65
19—64-vuotiaat euroa/asukas 1 035,28 1 087,48
65—74-vuotiaat euroa/asukas 2 129,17 2 246,32
75—84-vuotiaat euroa/asukas 5 717,11 6 059,61
85-vuotiaat ja vanhemmat euroa/asukas 19 112,65 20 205,29
Sairastavuuden mukaan 1 125,29 1 179,36
Työttömyysasteen mukaan euroa/asukas 87,44 91,64
Kaksikielisyyden mukaan euroa/asukas 269,61 282,56
Vieraskielisyyden mukaan euroa/asukas 1 893,80 1 984,79
Asukastiheyden mukaan euroa/asukas 38,10 39,93
Saaristoisuuden mukaan euroa/asukas 371,08 388,91
Koulutustaustan mukaan euroa/asukas 409,82 429,51
     
Lisäosat    
Syrjäisyys euroa/asukas 207,12 207,12
Saamelaisten kotiseutualueen kunnat euroa/asukas 2 630,69 2 630,69
Työpaikkaomavaraisuus euroa/asukas 62,86 62,86

20. Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 7 755 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kuntien informaatioteknologiaan kohdennettuihin, kuntien tietovarantojen hyväksikäytön edellytyksiä parantaviin kehittämishankkeisiin sekä tietoteknisten palveluiden järjestämiseen ja jo toteutettujen ratkaisuiden käyttöönoton tukemiseen

2) harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin sekä EU:n hyväksymien ja rahoittamien hankkeiden maksamiseen

3) muuhun yhteiseen julkisen tietohallinnon kehittämiseen

4) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelmaan.

Selvitysosa:Määrärahalla tuetaan ja nopeutetaan kuntien tietohallintokehitystä tavoitteena parantaa tuottavuutta sekä edistää kuntien ja julkishallinnon yhteisiä informaatioteknologian kehittämishankkeita sekä sähköisten toimintatapojen käyttöönottoa. Määrärahaa käytetään Julkisen hallinnon suositusten ja lakiin julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta (634/2011) perustuvien standardien laadintaan sekä muuhun yhteiseen julkisen hallinnon tietohallinnon kehittämistoimintaan. Määrärahalla voidaan tukea ja edistää julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain mukaisen julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurityön käynnistystä, arkkitehtuurikuvausten toteutusta, työvälineiden käyttöönottoa sekä toteutettujen tulosten julkaisua arkkitehtuurityölle asetettujen tavoitteiden ja hyötyjen aikaansaamiseksi.

Hankkeiden erittely ja määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Kuntien informaatioteknologian kehittämishankkeet 5 755 000
Muu julkisen hallinnon tietohallintoyhteistyö 2 000 000
Yhteensä 7 755 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteinen uudelleenkohdentaminen 2 000
Siirto momentille 28.90.30 -1 855
Tasomuutos -1 855
Yhteensä -1 710

2016 talousarvio 7 755 000
2015 talousarvio 9 465 000
2014 tilinpäätös 16 995 000

(22.) Kunta- ja palvelurakennemuutosten toteuttaminen (siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2015 talousarvio 600 000
2014 tilinpäätös 600 000

30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 9 121 792 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen

2) verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen maksamiseen

3) enintään 30 200 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettujen lakien (635/1998 ja 1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 oppilaitosten perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen

4) enintään 3 500 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettujen lakien (635/1998 ja 1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2016 yleisten kirjastojen perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Kunnan peruspalvelujen valtionosuus
Laskennalliset kustannukset 26 963 413
— ikärakenne 18 980 754
— sairastavuus 6 406 500
— työttömyys 501 730
— kaksikielisyys 98 246
— vieraskielisyys 593 331
— asukastiheys 197 639
— saaristoisuus 14 969
— koulutustausta 170 244
   
Kuntien rahoitusosuus -20 028 442
Valtionosuus 6 934 971
   
Lisäosat 313 381
   
Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus 678 513
   
V. 2015 järjestelmämuutoksen tasaus 29 034
   
Valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen liittyvä kotikuntakorvausten siirtymäjärjestely 1 628
   
Kotikuntaa vailla olevien 6—15 v. kotikuntakorvaukset (valtio korvaa) 2 302
   
Yksityisten opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero 5 382
   
Valtionosuuteen tehtävät lisäykset ja vähennykset 1 156 581
Yhteensä 9 121 792

Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 25,72. Valtionosuuksien määräytymisen perusteena oleva vuodenvaihteen 2014/2015 asukasluku on 5 442 837.

Määrärahan mitoitukseen liittyvät hallituksen esitykset

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta siten, että kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti muuttuu 25,44 prosentista 25,72 prosenttiin vuonna 2016. Muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 0,15 prosenttiyksikköä liittyen valtionosuuden 40 000 000 euron leikkaukseen. Muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 0,27 prosenttiyksikköä liittyen hallitusohjelman mukaisten uudistusten toteuttamiseen siten, että valtionosuus on 100 %. Muutoksessa on otettu lisäyksenä huomioon 0,16 prosenttiyksikköä liittyen valtion ja kuntien väliseen kustannustenjaon tarkistukseen. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 73 700 000 euroa lain muutoksen johdosta.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi varhaiskasvatuslain (36/1973) muuttamisesta. Subjektiivinen päivähoito-oikeus rajataan hallitusohjelman mukaisesti puolipäiväiseksi silloin, kun toinen vanhemmista hoitaa perheen toista lasta äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla tai kotihoidontuella. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä 6 066 000 euroa lain muutoksen johdosta.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) muuttamisesta siten, että yksityisen hoidon tuen maksaminen rajataan puolipäiväiseksi silloin, kun toinen vanhemmista hoitaa perheen toista lasta äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla tai kotihoidontuella. Esitys ei vaikuta määrärahan mitoitukseen.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) sekä perhehoitolain (263/2015) muuttamisesta siten, että omaishoitajien ja perhehoitajien sijaisjärjestelyjä kehitetään. Kustannusvaikutukseksi arvioidaan vuonna 2016 n. 85 milj. euroa, jonka rahoituksesta valtio vastaa. Tarkoituksena on lisätä asiakkaan valinnanvapautta sekä parantaa ja yhtenäistää sijaisjärjestelyjen laatua siten, että kaikille omaishoitajille voidaan turvata mahdollisuus lakisääteisten vapaapäivien pitämiseen. Omais- tai perhehoitajalle annetaan etukäteen hoitopaikkalupaus hoidettavan hoitopaikasta siinä vaiheessa, kun omais- tai perhehoitaja ei voi enää jatkaa hoitosuhdetta. Perhehoitojärjestelmän ehtoja ja kannustimia kehitetään perhehoidon lisäämiseksi. Tavoitteena on omais- ja perhehoitoa lisäämällä hidastaa erityisesti vanhuspalvelujen menojen kasvua. Valtiolle koituvaksi osuudeksi säästöstä arvioidaan n. 24 milj. euroa vuonna 2016.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen terveydenhuoltolain (1326/2010) muuttamisesta siten, että alueellisesti keskitettävästä erityistason sairaanhoidosta ja sen osaamista tukevista vähimmäiskriteereistä säädetään nykyistä tarkemmin. Kunnille säädetään velvoite ohjata erikseen säädettävät vaativat leikkaukset niille terveydenhuollon yksiköille, jotka täyttävät säädetyt vähimmäiskriteerit. Uudistukseen liittyen tarkistetaan terveydenhuoltolain nojalla annetut alemmanasteiset säädökset. Uudistuksesta arvioidaan valtiolle koituvan säästöä v. 2016 n. 12,86 milj. euroa.

Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen, laskentaperusteet (1 000 euroa)

   
Perushinta Laskennallinen kustannus
Ikärakenteen mukaan  
— 0—5-vuotiaat (8 921,74 euroa/as) 3 176 900
— 6-vuotiaat (9 400,82 euroa/as) 569 155
— 7—12-vuotiaat (7 635,55 euroa/as) 2 695 128
— 13—15-vuotiaat (13 096,72 euroa/as) 2 282 158
— 16—18-vuotiaat (4 187,65 euroa/as) 752 184
— 19—64-vuotiaat (1 087,48 euroa/as) 3 456 882
— 65—74-vuotiaat (2 246,32 euroa/as) 1 342 961
— 75—84-vuotiaat (6 059,61 euroa/as) 2 026 041
— 85-vuotiaat ja vanhemmat (20 205,29 euroa/as) 2 679 345
Sairastavuuden mukaan (1 179,36 euroa/as) 6 406 500
Työttömyyden mukaan (91,64 euroa/as) 501 730
Kaksikielisyyden mukaan (282,56 euroa/as) 98 246
Vieraskielisyyden mukaan (1 984,79 euroa/as) 593 331
Asukastiheyden mukaan (39,93 euroa/as) 197 639
Saaristoisuuden mukaan (388,91 euroa/as) 14 969
Koulutustaustan mukaan (429,51 euroa/as) 170 244
Yhteensä 26 963 413

Kuntien rahoitusosuus

   
Asukasluku 5 442 837
Rahoitusosuus, euroa/as 3 679,78
Rahoitusosuus, 1 000 euroa 20 028 442

Syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat (1 000 euroa)

   
Perushinta  
Syrjäisyyden mukaan (207,12 euroa/as) 112 731
Työpaikkaomavaraisuuden mukaan (62,86 euroa/as) 197 065
Saamelaisten kotiseutualueen kunnan mukaan (2 630,69 euroa/as) 3 585
Yhteensä 313 381

Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus (1 000 euroa)

Lisäykset Vähennykset Netto
     
1 256 275 -577 762 678 513

V. 2015 järjestelmämuutoksen tasaus (1 000 euroa)

Lisäykset Vähennykset Netto
     
67 514 -38 480 29 034
     
Valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen liittyvä kotikuntakorvauksen siirtymäjärjestely   1 628

Muut valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset (1 000 euroa)

   
Valtionosuuden vähennykset  
— vakiomuotoisten tietoluovutusten hinnoittelumuutos -1 301
— lääkintä- ja lääkärihelikopteritoiminnan rahoitus -22 233
— valtion ja kuntien yhteisten tietojärjestelmähankkeiden rahoitus -2 917
— siirto momentille 29.01.02 -1 875
— järjestelmämuutoksen kustannusneutraalisuuteen liittyvä vähennys -29 010
— indeksikorotuksen jäädytys -55 053
— valtionosuusuudistukseen liittyvä yksityisten opetuksenjärjestäjien kotikuntakorvausten tasausjärjestelmän rahoitus -653
Vähennykset yhteensä -113 042
   
Valtionosuuden lisäykset  
— työmarkkinatukeen liittyvä korjauserä 29 549
— v. 2010 järjestelmämuutoksen tasaus 497
— v. 2010 verotulomenetysten kompensaatio 375 000
— v. 2011 verotulomenetysten kompensaatio 129 000
— v. 2012 verotulomenetysten kompensaatio 299 000
— v. 2013 verotulomenetysten kompensaatio 11 500
— v. 2014 verotulomenetysten kompensaatio 9 500
— v. 2015 verotulomenetysten kompensaatio 131 000
— v. 2016 verotulomenetysten kompensaatio 244 500
— maakuntien liittojen tehtäviin liittyvä lisäys 488
— oppilaitosten perustamiskustannusten valtionavustusten siirto 30 200
— kirjastojen perustamiskustannusten valtionavustusten siirto 3 500
— tasauksen neutraalisuus 5 889
Lisäykset yhteensä 1 269 623

Muu rahoitus (1 000 euroa)

   
Kotikuntaa vailla olevien 6—15 v. kotikuntakorvaukset 2 302
Yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero 5 382

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Aikuisten hammashuollon säästötoimet -1 431
Alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisen tehostaminen (HO) -12 860
Asukasluvun ja laskentatekijöiden muutos 54 982
Edellisen hallituksen päättämä valtionosuuden vähennys -40 000
Kirjastojen perustamiskustannusten siirto 3 500
Lastensuojelu ja lapsiperheiden kotiapu (HO) 10 000
Muut muutokset -3 248
Omais- ja perhehoidon kehittämisestä aiheutuva säästö (HO) -24 436
Omais- ja perhehoitajien vapaat (HO) 75 000
Opiskelijavalintapalvelut (siirron palautus momentilta 29.01.02) 131
Oppilaitosten perustamiskustannusten valtionavustukset 200
Perhehoidon kehittäminen (HO) 10 000
Päivystysjärjestelmän uudistaminen -1 000
Siirto momentilta 28.90.20 1 855
Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen (HO) -6 066
Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus 310 348
Veroperustemuutosten kompensaatio 244 500
Yhteensä 621 475

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2016 talousarvio 9 121 792 000
2015 talousarvio 8 500 317 000
2014 tilinpäätös 8 629 502 931

31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 25 574 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kuntarakennelain (1698/2009) 43 §:n mukaisiin laskennallisiin yhdistymisavustuksiin

2) lain 44 §:n mukaisten valtionosuuksien vähenemisen korvaamiseen

3) enintään 1 000 000 euroa kuntarakennelain 16 §:n mukaisten erityisiin selvityksiin.

Selvitysosa:Säännökset yhdistymisavustusten muodosta ja tasosta on uudistettu vuoden 2008 alusta ja sen jälkeen toteutettavissa kuntajaon muutoksissa. Samalla on luovuttu kuntajaon muutosten yhteydessä erikseen maksettavasta investointi- ja kehittämishankkeiden tuesta.

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Yhdistymisavustus  
— vuoden 2016 kuntien yhdistymiset, 4 liitosta 5 200
— vuoden 2015 kuntien yhdistymiset, 3 liitosta 3 174
— vuoden 2014 kuntien yhdistymiset, 0 liitosta -
Yhteensä, 7 liitosta 8 374
Valtionosuusmenetysten kompensaatio  
— vuoden 2016 yhdistymiset -
— vuoden 2015 yhdistymiset 839
— vuoden 2014 yhdistymiset -
— vuoden 2013 yhdistymiset 15 361
— vuoden 2012 yhdistymiset -
Yhteensä 16 200
Kuntarakennelain mukaiset selvityskustannukset ja yhdistymisiin liittyviin esiselvityksiin myönnettävä avustus (enintään) 1 000
Kaikki yhteensä 25 574
  2014
toteutuma
2015
toteutuma
2016
arvio
       
Kuntien yhdistymisiä - 3 4
Kuntien määrän vähennys - 3 4
Määräraha, milj. € 33,9 36,1 25,6
— josta ko. vuoden yhdistymisten osuus, milj. € - 5,7 5,2

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kaupunkiseutuselvitykset -200
Kuntarakennelain mukaiset selvitykset -600
Valtionosuusmenetysten kompensaatio -2 611
Yhdistymisavustukset -7 150
Yhteensä -10 561

2016 talousarvio 25 574 000
2015 talousarvio 36 135 000
2014 tilinpäätös 33 901 729

34. Paikallisten kuntakokeilujen rahoitus (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 520 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kuntien lakisääteisten tehtävien perusteella säädettyjen velvoitteiden vähentämisen toimintaohjelman tueksi käynnistettävien paikallisten kuntakokeilujen valmisteluun, ohjaukseen, seurantaan ja arviointiin

2) paikallisiin kuntakokeiluihin osallistuville kunnille kohdennettaviin avustuksiin projektipäälliköiden palkkaamiseksi

3) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen paikallisten kuntakokeilujen ohjaus- ja hanketehtäviin. Nämä voidaan toteuttaa henkilötyövuositavoitteiden ulkopuolelta.

Kohdassa 1 ja 2 tarkoitetut valtionavustukset voidaan myöntää yleisavustuksena.

Selvitysosa:Määrärahalla toteutetaan kuntauudistukseen ja kuntien tehtävien arviointiin liittyviä kuntien velvoitteiden vähentämisen toimintaohjelman tueksi käynnistettäviä paikallisia kokeiluja. Niiden avulla on tarkoitus vähentää kuntien velvoitteita. Paikallisissa kuntakokeiluissa ministeriöt ja kunnat sopivat yhdessä palveluja koskevat tavoitteet.

Kokeilun tuloksia hyödynnetään kuntien tehtävien arviointityöryhmän työssä.


2016 talousarvio 520 000
2015 talousarvio 520 000
2014 tilinpäätös 520 000