Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 VALTIOVARAINMINISTERIÖN EHDOTUS VUODEN 2016 TALOUSARVIOKSI
   Tuloarviot
   Määrärahat
     21. Eduskunta
     22. Tasavallan presidentti
     23. Valtioneuvoston kanslia
     24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
     25. Oikeusministeriön hallinnonala
     26. Sisäministeriön hallinnonala
     27. Puolustusministeriön hallinnonala
     28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       01. (28.01 ja 20, osa) Hallinto
       10. Verotus ja tulli
            01. Verohallinnon toimintamenot
            02. Tullin toimintamenot
            63. Takaisin maksetut verot
            95. Verotukseen liittyvät korkomenot
            97. Autoveron vientipalautus
       20. (28.20, osa) Palvelut valtioyhteisölle
       30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto
       40. Valtion alue- ja paikallishallinto
       50. Eläkkeet ja korvaukset
       60. Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot
       70. Valtionhallinnon kehittäminen
       80. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle
       90. Kuntien tukeminen
       91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen
       92. EU ja kansainväliset järjestöt
       99. Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot
     29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
     30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
     31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
     32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
     33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
     35. Ympäristöministeriön hallinnonala
     36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

10. Verotus ja tulliPDF-versio

Selvitysosa: Verohallinto on yhteiskunnan suurin verojen ja maksujen kerääjä ja siten ratkaiseva toimija julkisen talouden rahoitustoiminnan näkökulmasta. Verohallinnon perustehtävä on toimittaa verotus ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille siten, että veronsaajat saavat verotulonsa oikean määräisinä, oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. Verotus toimitetaan niin, että se aiheuttaa varsinaisten verojen lisäksi mahdollisimman vähän kustannuksia ja haittaa asiakkaan taloudelliselle toiminnalle.

Tullin tehtävänä on huolehtia tulliselvityksestä, tulli-, valmiste- ja autoverotuksesta, maahantuonnin arvonlisäverotuksesta, maahan tuotavien ja maasta vietävien tavaroiden ja ulkomaanliikenteen tullivalvonnasta, tullirikosten estämisestä ja paljastamisesta sekä muista tullitoimenpiteistä ja sen mukaan kuin erikseen säädetään toimittaa muuta verotusta ja suorittaa tullirikosten esitutkintaa. Lisäksi Tulli huolehtii ulkomaankaupan tilastoinnista, muusta toimialaansa liittyvästä tilastoinnista ja tehtävissään tarvitsemistaan laboratoriotutkimuksista. Tulli edistää tavarakaupan sujuvuutta ja varmistaa sen oikeellisuuden, kantaa tehokkaasti tavaraverot, tarjoaa palveluitaan asiakaslähtöisesti ja suojaa yhteiskuntaa, ympäristöä ja kansalaisia.

Valtiovarainministeriö asettaa Verohallinnolle ja Tullille seuraavat alustavat vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2016:

VaikuttavuustavoitteetToimenpiteet
  
Verotulojen kertymä turvataan edistämällä veronmaksumyönteisyyttä, antamalla ennakoivaa ohjausta ja hoitamalla verovalvonta uskottavasti. Verotulojen kertymä turvataan helpottamalla asiointia, antamalla ennakoivaa ohjausta ja valvomalla, että verot tulevat maksetuiksi. Verotustoimenpiteet kohdennetaan veronmaksajien tilanteiden ja toiminnan edellyttämällä tavalla. Segmentoinnin avulla tunnistetaan eri asiakasryhmien erilaiset neuvonta-, ohjaus- ja valvontatarpeet. Verotukseen liittyvä neuvonta annetaan kullekin asiakasryhmälle kohdennetusti. Keinoja ovat esim. sähköiset uutiskirjeet, ohjaus- ja valvontakampanjat, verohallintoaloitteinen ohjaus puhelimitse sekä verovälittäjä- ja tilitoimistoyhteistyön kehittäminen. Verohallinto panostaa veroja kerryttävään valvontaan, kuten suurten ja kansainvälisten yhtiöiden valvontaan sekä siirtohinnoittelun valvontaan. Kansainvälistä tietojenvaihtoa kehitetään edelleen. Verovajeen kokonaismäärän ja eri osatekijöiden selvittämistä jatketaan. Digitaaliset palvelut rakennetaan helppokäyttöisiksi ja ohjaamaan oikeaan toimintaan mahdollistaen mm. palveluverkoston supistamisen.
Harmaan talouden torjuntaa tehostetaan kehittämällä verotustoimintoja, tehostamalla valvontaa ja parantamalla yhteistyötä viranomaisten välillä.Harmaan talouden toimintaedellytyksiä ennaltaehkäistään tehokkaalla valvonnalla, yleiseen mielipiteeseen vaikuttavalla tiedottamisella ja kehittämällä verojen ilmoittamisen ja maksamisen menettelyjä. Konkreettisia keinoja ovat mm. Verohallinnon ylläpitämä julkinen veronumerorekisteri, rakennusalalla käyttöönotettu työntekijä- ja urakkatietojen kuukausittainen ilmoittamisvelvollisuus sekä verovelkatietojen julkistaminen verovelkarekisterin avulla. Viranomaistiedon käytettävyyttä lisätään velvoitteidenhoitoselvityksiin liittyvällä viranomaistietopalvelurajapintahankkeella ja ke­hitetään viranomaisten välistä yhteistyötä edelleen.
Asiakasvaikuttavuutta parannetaan ja sähköistä asiointia edistetään. Asiointitarvetta vähennetään edelleen mm. joustavia sähköisiä palveluita ja menettelytapoja kehittämällä. Henkilöasiakkaiden tarvetta veroasiointiin vähennetään hankkimalla mahdollisimman suuri osa verotukseen tarvittavista tiedoista heidän puolestaan. Tietoja toimittavien tahojen kustannuksia ja hallinnollista taakkaa kevennetään kehittämällä yhtenäisiä sähköisiä palveluja ja ratkaisuja, joiden avulla tiedot välittyvät Verohallinnon järjestelmiin automaattisesti ja mahdollisimman reaaliaikaisesti. Verotustietojen kerääminen ja käsittely tapahtuu sähköisessä muodossa. Sähköinen käsittely mahdollistaa mm. tehokkaat toimintaprosessit, valtakunnalliset työjonot ja valtakunnallisesti tasapuolisen työnjaon.
EU:n laajuisten sähköisten tullitoimintojen käyttöön ottaminen varmistetaan uudistetun tullikoodeksin edellyttämässä aikataulussa.Tulli osallistuu EU-tasoiseen valmisteluun ja kehittää tietojärjestelmiä EU-aikataulujen mukaisesti.
Yhteiskuntaa suojataan varmistamalla tavaraturvallisuus ja torjumalla rajat ylittävää rikollisuutta.Kehitetään valvonnan toimintamalleja ja toteutetaan tarvittavat teknologiauudistukset.

01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 407 776 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin

2) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien maksuosuuksien maksamiseen.

Valtuus

Mikäli verotusjärjestelmien kokonaisuudistamiseen liittyvään valmisohjelmistohankintaan myönnettyä valtuutta on jäänyt käyttämättä vuonna 2015, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä sopimuksia vuonna 2016 enintään 19 260 000 eurolla.

Selvitysosa:

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

 2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
    
Vaikuttavuus   
Asiakkaiden osuus, jotka maksavat mielellään veronsa, %737070
Asiakkaiden osuus, joiden mielestä pimeän työn teettäminen ja kuitittomat ostokset ovat väärin, %576062
Asiakkaiden osuus, joiden mielestä valvonta on tehokasta, %798080
Tuotokset ja laadunhallinta   
Asiakaskohtaisen perinnän kertymä, %545050
Suurten ja keskisuurten yritysten tarkastuskattavuus, %151515
Sähköisten alv-ilmoittajien osuus, %868585
Sähköisten tuloveroilmoitusten osuus, henkilöasiakkaat, %465052
Sähköisten verokorttimuutosten osuus, %484950
Toiminnallinen tehokkuus   
Tuottavuusindeksi, parivuosi1)103,199,9103,1
Taloudellisuusindeksi, parivuosi1)98,6104,3101,4
Siirtohinnoitteluvalvontaan kohdistettava työaika, htv394352
Harmaan talouden tarkastuksiin kohdistettavan työajan osuus, %343030
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen   
Henkilötyövuodet yhteensä4 8654 9804 865
Htv:t tehtävittäin   
— Harmaan talouden torjunnan lisätehtävät (HO:n vaatimukset)92128128
— Hallinnon rakenneuudistukset; 87 henkilöstön siirtyminen Valtoriin2)-73-87-87
Sairauspoissaolot, pv/htv10,69,08,0
Työtyytyväisyysindeksi, 1—5 VMBaro3,503,503,52

1) Indeksiluvut on laskettu parivuosimenetelmällä, jolloin edellisen vuoden vertailuluku on 100. Indeksikaavat: tuottavuusindeksi = tuotosindeksi/työpanosindeksi ja taloudellisuusindeksi = kustannusindeksi/tuotosindeksi.

2) Henkilötyövuositasossa on huomioitu 87 henkilöstön siirtyminen Valtorin palvelukseen 1.3.2014 alkaen.

Verohallinto on valmistellut kokonaisarkkitehtuurinsa uudistusta, joka kattaisi kaikki nykyiset verolait ja niiden käsittelyä hoitavat verotusohjelmistot. Uudistus perustuu tuotepohjaiseen toiminnanohjausjärjestelmään. Tämän ns. valmisohjelmistouudistuksen arvioidaan turvaavan parhaiten verotuksen pidemmän aikavälin häiriöttömän toiminnan.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 20162017—Yhteensä
vuodesta 2016
lähtien
    
Ennen vuotta 2016 tehdyt sitoumukset28 76231 82860 590
Vuoden 2016 sitoumukset40018 86019 260
Menot yhteensä29 16250 68879 850

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
    
Bruttomenot410 136415 066411 676
Bruttotulot5 9804 5003 900
Nettomenot404 156410 566407 776
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta61 722  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle120 689  

Määrärahan mitoituksessa on huomioitu:

1) alle omakustannusarvon hinnoitelluista ennakkopäätöksistä ja julkisoikeudellisista suoritteista aiheutuvien menojen kattaminen

2) Ahvenanmaan ajoneuvoverotuksen kustannukset vuonna 2016

3) tulot yhteistoiminnasta muiden viranomaisten kanssa

4) tietojärjestelmien kokonaisuudistus.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Asiakirjahallinto 2018 (investointihanke)880
Harmaan talouden torjunnan muiden tehtävien jatkorahoitus3 465
Harmaan talouden torjunta2 860
Kv. verotustietojen tietojenvaihdon uudet vaatimukset: tehtävän laajennus 700
Metsänhoitomaksun poistuminen 2016-540
Strategiset kehittämishankkeet (siirto momentilta 28.01.21) (investointihanke)625
Tietoluovutusten maksuttomuus (siirto momenteilta 25.10.03, 25.20.01, 26.10.01, 26.40.01, 28.30.01, 30.01.05 ja 32.20.06)369
Toiminnan turvaaminen (v. 2015 rahoitus)-2 500
Toiminnan turvaaminen (v. 2016 rahoitus)8 000
Vakiomuotoisten tietoluovutusten maksuttomuus 2016 (kompensaatio)156
Valmisohjelmistouudistushanke (v. 2015 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20)-13 900
Valmisohjelmistouudistushanke (v. 2016 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20)18 700
Yritystietorajapinta viranomaiskäyttöön (v. 2015 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20)-500
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-62
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa-1 731
Palkkaliukumasäästö-1 583
Palkkausten tarkistukset2 018
Toimintamenojen tuottavuussäästö-1 981
Toimintamenosäästö (HO 2015)-3 330
Vuokramenojen indeksikorotus294
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-391
Tasomuutos-14 339
Yhteensä-2 790

2016 talousarvio407 776 000
2015 I lisätalousarvio2 500 000
2015 talousarvio410 566 000
2014 tilinpäätös463 123 000

02. Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 170 099 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin.

Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon:

1) huumekoiratoimintaan saatavat lahjoitukset

2) EU:lta saatavat tulot pois lukien EU:lle kannettavista kolmansien maiden tulleista saatava kantopalkkio

3) mahdolliset tulot viranomaisyhteistyöstä

4) tullin käsikirjojen ja muiden vastaavien tuotteiden myynnistä saatavat julkaisupalkkiot

5) tullialan ammattitutkinnon valmistavasta koulutuksesta saatavat tulot.

Selvitysosa:

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

 2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
    
Palvelukyky ja laatu   
Asiakastyytyväisyys tulliselvityksessä (asteikko 1—5) 3,71)4,04,0
Asiakastyytyväisyys valmisteverotuksessa (asteikko 1—5) 3,61)4,04,0
Asiakastyytyväisyys autoselvityksessä (asteikko 1—5)3,241)4,04,0
Oikaistujen päätösten osuus tuonti-, valmiste- ja autoverotuksessa (%)2,12,02,0
Tullirikosten selvittämistaso (%)939393
Takaisin saatu rikoshyöty (milj. euroa)17,52022
Elintarvike- ja kulutustavaravalvonnan osuvuus (%)192323
Verojäämä (%)0,070,10,1
Tuottavuus   
Tuottavuusindeksi100102104
Henkilöstövoimavarat   
Henkilötyövuodet (peruslaskelman mukaiset)2 2522 1992 110
Sairauspoissaolot (pv/htv)11,411,010,5
Työtyytyväisyysindeksi (asteikko 1—20, työterveyslaitoksen tutkimus)-13,313,5

1) Vuoden 2013 toteutuma

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
    
Bruttomenot168 950164 513170 609
Bruttotulot1 022510510
Nettomenot167 928164 003170 099
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta10 799  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle9 230  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Toiminnan turvaaminen2 500
Tulliselvitysjärjestelmien kokonaisuudistus (ICT-hankinnan investointimenot) (v. 2016 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20)5 400
Valmisterverotusmuutokset (siirto momentilta 28.01.21)260
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-41
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa-1 372
Palkkaliukumasäästö-528
Palkkausten tarkistukset1 001
Sisäinen turvallisuus ja oikeudenhoito (HO 2015)4 000
Toimintamenojen tuottavuussäästö-799
Toimintamenosäästö (HO 2015)-860
Vuokramenojen indeksikorotus137
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-166
Tasomuutos-3 436
Yhteensä6 096

2016 talousarvio170 099 000
2015 I lisätalousarvio310 000
2015 talousarvio164 003 000
2014 tilinpäätös166 359 000

63. Takaisin maksetut verot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 17 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) veron takaisin maksamiseen tapauksissa, joissa maksuvelvollinen on sosiaalisista tai muista veronhuojennussäännöksissä taikka verosopimuksissa tarkoitetuista syistä valtiovarainministeriön, Verohallinnon ja Tullin päätöksen nojalla oikeutettu saamaan takaisin jo maksetun veron

2) tuomioistuimen päätöksellä palautettavaksi määrättyjen verojen, korkojen ja oikeudenkäyntikulujen maksamiseen tapauksissa, joissa vastaavaa tulo- tai muuta momenttia ei ole käytettävissä

3) EU:lle korvattavien perimättä jääneiden tullien ja niistä aiheutuvien korko- ja muiden kulujen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa: Määrärahan merkittävä lisäys perustuu valtiovarainministeriön vuonna 2012 tekemään arvonlisäveroa koskevaan huojennuspäätökseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Valtiovarainministeriön vuonna 2012 tekemä arvonlisäveroa koskeva huojennuspäätös14 700
Yhteensä14 700

2016 talousarvio17 900 000
2015 talousarvio3 200 000
2014 tilinpäätös4 603 049

95. Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 22 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää verotukseen liittyvien korkomenojen maksamiseen.

Korkomenot perustuvat seuraaviin säädöksiin:

1) verontilityslaki (532/1998)

2) veronkantolain 22 § ja siihen liittyvä voimaantulosäännös (609/2005)

3) autoverolain (1482/1994) 65 §

4) valmisteverotuslain (182/2010) 49 §:n 1 momentti

5) tullilain 39 §:n 2 momentti (1258/2009)

6) arvonlisäverolain 101 §:n 2 momentti (1486/1994)

7) verotililain 31 § ja siihen liittyvä voimaantulosäännös (604/2009).

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.


2016 talousarvio22 700 000
2015 I lisätalousarvio
2015 talousarvio22 700 000
2014 tilinpäätös12 487 985

97. Autoveron vientipalautus (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ajoneuvon arvossa jäljellä olevan autoveron palauttamiseen, kun Suomessa käytössä ollut ajoneuvo viedään maasta pysyvästi ulkomaille käytettäväksi. Vientipalautusta voidaan myöntää vain niille ajoneuvoille, jotka on ensiverotettu lain 5/2009 voimaantulon jälkeen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa: Määräraha perustuu autoverolakiin (1482/1994).

Autoveroa palautetaan se määrä, joka ajoneuvon arvossa on jäljellä vientiajankohtana. Vientipalautusta ei voida maksaa enempää kuin ajoneuvosta on maksettu autoveroa. Palautuksen edellytyksenä on myös, että ajoneuvon ensimmäisestä käyttöönotosta on kulunut enintään 10 vuotta ja että ajoneuvo on käyttökelpoinen.


2016 talousarvio3 000 000
2015 talousarvio3 000 000
2014 tilinpäätös1 768 257