Talousarvioesitys 2016
18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 593 735 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja puolustusvoimien turvallisuushankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen
2) puolustusmateriaalihankintoihin ja puolustusvoimien turvallisuushankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan
3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 98 034 000 euroa.
1) Vuonna 2016 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2016—2020 enintään 314 100 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2016 -tilausvaltuus, PVKEH 2016).
PVKEH 2016 -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2016 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.
2) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2012 (PVKEH 2012) -tilausvaltuuden maksatusaikaa pidennetään vuoteen 2019 saakka tilausvaltuuden enimmäismäärää yhteensä 280 826 000 euroa muuttamatta.
3) Vuonna 2016 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
4) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina.
Selvitysosa:
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020— | Yhteensä vuodesta 2016 lähtien |
|
| Vanhat tilausvaltuudet | ||||||
| Valmiusyhtymien varustaminen (VYV 1) -tilausvaltuus | 14 175 | 9 800 | 19 100 | 43 075 | ||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2007) -tilausvaltuus | 24 107 | 24 107 | ||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2009) -tilausvaltuus | 22 042 | 15 000 | 37 042 | |||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2012) -tilausvaltuus | 66 782 | 11 541 | 6 057 | 5 000 | 89 380 | |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2013) -tilausvaltuus | 129 436 | 66 152 | 195 588 | |||
| Tekninen tutkimus, tuotekehitys ja hankevalmistelu 2013 (TTK-PROTO 2013) -tilausvaltuus | 8 160 | 8 160 | ||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2014) -tilausvaltuus | 97 600 | 71 300 | 58 000 | 53 000 | 22 000 | 301 900 |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2015) -tilausvaltuus | 84 462 | 60 050 | 8 775 | 12 700 | 165 987 | |
| Vanhat tilausvaltuudet yhteensä | 446 764 | 233 843 | 91 932 | 70 700 | 22 000 | 865 239 |
| Uusi tilausvaltuus | ||||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2016) -tilausvaltuus | 37 100 | 108 050 | 76 350 | 53 200 | 39 400 | 314 100 |
| Uusi tilausvaltuus yhteensä | 37 100 | 108 050 | 76 350 | 53 200 | 39 400 | 314 100 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Valtuudet yhteensä | 483 864 | 341 893 | 168 282 | 123 900 | 61 400 | 1 179 339 |
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen perustuu seuraaviin puolustusvoimien kehittämisohjelmiin sekä niissä kehitettäviin suorituskykyihin:
Rakennetaan puolustusvoimien yhteinen suorituskykyjen käyttöä tukeva johtamisjärjestelmä sekä tuetaan yhteisoperaatioiden johtamista kehittämällä yhteistä tilannetietoisuutta ja varmennettuja operatiivisia tietoteknisiä palveluita.
- — korvataan puolustushaarojen itsenäisiä järjestelmiä ja sovelluksia yhteisellä johtamisjärjestelmällä
- — luodaan edellytyksiä operaatioiden johtamiselle muuttamalla ja uusimalla teknisiä rakenteita ja palveluita
- — kehitetään integroitua tiedustelun, valvonnan ja johtamisen tiedonsiirtoa ja tietoteknisen alustan liityntäkykyä
- — uudistetaan tietohallintoa, toteutetaan tietotekninen integraatio, lisätään hallinnollisissa tietopalveluissa valtionhallinnon keskinäistä yhteistoimintaa ja muita kumppanuusratkaisuja sekä siirretään henkilöstövoimavaroja hallinnollisista tietopalveluista operatiiviseen tietojenkäsittely-ympäristöön
- — laajennetaan toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntämistä tavoitteena toimintavarmuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
- — jatketaan puolustusvoimien 2020-luvun tarpeita vastaavan puolustushaarojen yhteisen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän arkkitehtuurin luomista, jolla mahdollistetaan sähköinen, kansainvälinen tieto- ja tilannekuvavaihto
- — kehitetään kyberpuolustuskykyä.
Ylläpidetään ja kehitetään päätöksenteon ja yhteisoperaatioiden johtamisen tukena tarvittavaa ennakkovaroituskykyä, toimintaympäristötietoisuutta sekä valvonta- ja maalitilannekuvaa.
- — ylläpidetään ja kehitetään tiedonhankinta- ja analysointikykyä
- — ylläpidetään ilmavalvonnan kauko- ja keskivalvontaa
- — ylläpidetään ja kehitetään ilmasta tapahtuvaa tiedustelu- ja valvontakykyä
- — ylläpidetään tiedustelun tietojärjestelmää
- — ylläpidetään puolustusvoimien yhteisen maalitilannekuvan luomista
- — kehitetään sotilastiedustelun kykyä tukea tulenkäyttöä ja vaikuttamista.
Rakennetaan ja ylläpidetään suorituskykyjä, joilla vaikutetaan operatiivisesti merkittäviin kohteisiin.
- — hankitaan kaukovaikuttamisen ampumatarvikkeita
- — jatketaan puolustusvoimien erikoisjoukkojen ja helikopterijärjestelmän rakentamista.
Ylläpidetään puolustusvoimien yhteinen logistinen järjestelmä, jolla varmistetaan joukkojen toimintakyky.
- — luodaan puolustusvoimille yhtenäiset logistiikan rakenteet, toimintatavat ja osaaminen sekä integroidaan puolustushaarojen huoltojärjestelmät tiiviimmin kansainvälistyvään elinkeinoelämään yhteensopivaksi
- — kehitetään ja ylläpidetään ilmakuljetuskykyä ml. hyödyntämällä kansainvälisen strategisen kuljetuskyvyn hankkeita
- — jatketaan alueellisten joukkojen materiaalihankintoja täydennys-, kuljetus- ja kunnossapitojärjestelmän puutteiden korvaamiseksi.
Kehitetään alueellisten joukkojen tulivoimaa, suojaa ja liikkuvuutta sekä ylläpidetään operatiivisten joukkojen suorituskykyä.
- — kehitetään alueellisia joukkoja toteuttamalla poistuvien suorituskykyjen korvaaminen sekä kokonaisrakenteen uudistus
- — täydennetään, ylläpidetään ja kehitetään operatiivisia joukkoja
- — kehitetään suojelukykyä ja uusitaan panssarintorjunta-aseistusta
- — jatketaan jalkaväkimiinojen suorituskyvyn korvaavien järjestelmien hankintoja.
Kehitetään meriyhteyksien turvaamiskykyä, miinantorjuntakykyä ja rannikkojoukkojen liikkuvuutta.
- — otetaan käyttöön uudet miinantorjunta-alukset
- — ylläpidetään taistelualuskaluston suorituskyky
- — ylläpidetään miina-asetta
- — kehitetään rannikkojoukkojen liikkuvuutta ja tulivoimaa
- — jatketaan ampumatarvikkeiden hankintoja.
Ylläpidetään ilmatorjunnan sekä Hornet-järjestelmän suorituskykyä.
- — jatketaan Hornet-torjuntahävittäjien elinjaksopäivitystä (MLU2) sekä hankitaan hävittäjäkalustojen elinkaaren turvaavia kriittisiä koneiden sekä moottoreiden vaihtolaitteita ja osia
- — rakennetaan ilmasta maahan -suorituskyky
- — saatetaan päätökseen erittäin lyhyen kantaman ilmatorjuntaohjusten hankinnat
- — saatetaan päätökseen keskikantaman ilmatorjuntaohjus-hanke.
Rakennetaan ja ylläpidetään joukkorakenteen mukaisia suorituskykyisiä joukkoja sekä luodaan edellytyksiä uusien joukkojen perustamiselle.
- — aloitetaan taistelukoulutuksen oppimisympäristön simulaattorihankinnat.
Kehitetään kattavia ohjausmenettelyjä ja yhtenäisiä periaatteita, joilla edistetään kokonaisuuksien hallintaa, läpileikkaavuutta, tuloksellisuutta, tuottavuutta ja kustannustehokkuutta.
— tuotetaan tutkimustietoa ensisijaisesti puolustusvoimien strategisen suunnittelun tarpeisiin.
Sekä aiemmin hyväksytyt tilausvaltuudet että uusi PVKEH 2016 -tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.
Puolustusvoimien tiedustelun, valvonnan ja maalittamisen tuen kehittämisohjelmassa saatetaan meritiedustelukomppanioiden suorituskyky tasolle, jossa vähenevien rannikkojoukkojen jättämää operaatioalueen tyhjyyttä kyetään valvomaan ja vaikuttamisen edellyttämä maalinosoitus ja tuhovaikutuksen arviointi tyydyttävästi toteuttamaan.
Puolustusvoimien johtamisen kehittämisohjelmassa varustetaan operatiivisten ja alueellisten taisteluosastojen siirtymiskykyiset johtamispaikat sekä jatketaan ilmapuolustuksen tulenkäytön johtamisjärjestelmän kehittämistä siten, että ITTH-järjestelmästä voidaan luopua.
Puolustusvoimien taistelujärjestelmän yhteisten suorituskykyjen kehittämisohjelmassa luodaan puolustusvoimien vaikuttamiskyvyn perusta rakentamalla tärkeimmät vaikuttamisen asejärjestelmät sekä laatimalla ja testaamalla puolustusvoimien yhteisen vaikuttamisen operatiivinen konsepti osana tutkimus- ja operatiivista harjoitustoimintaa. Operatiivisen tulenkäytön hankkeilla hankitaan pitkän kantaman ampumatarvikkeita.
Maapuolustuksen kehittämisohjelmassa täydennetään Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunujen osajärjestelmiä, lisätään joukkojen taistelunkestävyyttä hankkimalla naamioverkkoja sekä täydennetään erillisyksiköiden varustusta hankkimalla henkilökohtaista varustusta ja ryhmäaseistusta.
Meripuolustuksen kehittämisohjelmassa peruskorjataan Jurmo-luokan venekalusto.
Ilmapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmassa ylläpidetään Hornet-kaluston kykyä toimia operatiivisesti toimivana järjestelmänä koko elinkaarensa ajan sekä parannetaan Hawk-kaluston koulutusarvoa ja sen pysymistä toimivana sekä käytettävänä järjestelmänä koko elinkaarensa ajan.
PVKEH 2012 -tilausvaltuuden menoajoitusmuutoksella ja maksatusaikaa pidentämällä saadaan määrärahat vastaamaan paremmin Hornet-torjuntahävittäjäkalustolle hankittavan pitkän kantaman ilmasta maahan -ohjusten arvioitua toimitusaikataulua.
Momentin määrärahasta arvioidaan käytettävän 483 864 000 euroa tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 11 837 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 98 034 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin, jotka sisältävät hallitusohjelman mukaisen puolustusbudjetin tasokorotuksen vuoden 2016 osuuden.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Ennakollinen kustannustasotarkistus (2016) | 8 047 |
| Menoajoitusmuutokset | 129 226 |
| Pansio-luokan miinalauttojen peruskorjaus (LTA I 2015) | 6 000 |
| Puolustusbudjetin tasomuutos (HO 2015) | 50 000 |
| Siirto momentille 27.10.01 | -10 620 |
| Toteutunut kustannustasotarkistus (2014) | -5 728 |
| Yhteensä | 176 925 |
| 2016 talousarvio | 593 735 000 |
| 2015 I lisätalousarvio | -2 362 000 |
| 2015 talousarvio | 416 810 000 |
| 2014 tilinpäätös | 427 561 000 |