Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 VALTIOVARAINMINISTERIÖN EHDOTUS VUODEN 2016 TALOUSARVIOKSI
   Tuloarviot
   Määrärahat
     21. Eduskunta
     22. Tasavallan presidentti
     23. Valtioneuvoston kanslia
     24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
     25. Oikeusministeriön hallinnonala
       01. Ministeriö ja hallinto
       10. Tuomioistuimet ja oikeusapu
            01. Korkeimman oikeuden toimintamenot
            02. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot
            03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot
            04. Oikeusaputoimistojen ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot
            50. Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset
       20. Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta
       30. Syyttäjät
       40. Rangaistusten täytäntöönpano
       50. Vaalimenot
     26. Sisäministeriön hallinnonala
     27. Puolustusministeriön hallinnonala
     28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
     29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
     30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
     31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
     32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
     33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
     35. Ympäristöministeriön hallinnonala
     36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

10. Tuomioistuimet ja oikeusapuPDF-versio

Selvitysosa: Riippumattomat sekä hyvin ja tehokkaasti toimivat tuomioistuimet ovat edellytys perus- ja ihmisoikeusvaatimusten mukaisen oikeusturvan toteutumiselle sekä oikeusvarmuudelle, jota vaaditaan niin talouselämässä kuin kansalaisten keskinäisten suhteiden järjestämisessä. Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilyttäminen sekä ristiriitojen selvittäminen tasapuolisin menettelyin ennalta asetettujen yleisten sääntöjen pohjalta edellyttävät hyvin toimivaa oikeusjärjestelmää.

Kansallisen lainsäädännön lisäksi oikeusturvatehtävistä on säädetty kansainvälisin sopimuksin. Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuin arvioi oikeuskäytännössään sitä, miten jäsenvaltiot noudattavat kansainvälistä ihmisoikeussopimusta.

Tietotekniikan kehitys ja videoneuvottelulaitteiden käyttö antavat mahdollisuuden tehostaa työtä ja parantaa sähköisiä oikeuspalveluja. Lainkäytön laadun parannushankkeita on jatkettava sekä tuomioistuinten työmenetelmiä kehitettävä käyttäen hyväksi tietotekniikan tarjoama mahdollisuus. Vuonna 2016 tavoitteena on valmistella muutosjohtamista siten, että uudet työmenetelmät voidaan ottaa joustavasti ja tehokkaasti käyttöön uusien asiankäsittelyjärjestelmien valmistuessa.

Yleisissä tuomioistuimissa riita-asioiden määrät ovat kasvaneet. Suppealla haastehakemuksella vireille tulleita velkomusasioita on saapunut muutaman vuoden takaiseen nähden selkeästi enemmän. Pikaluottojen ja muiden pienten ja lyhytaikaisten luottojen antamiseen liittyvää lainsäädäntöä on tiukennettu. Erityisesti näihin luottoihin säädetty korkokatto vaikuttaa vähentäneen pikavippien antamiseen liittyvää yritystoimintaa, mikä puolestaan on vähentänyt käräjäoikeudessa vireille tulleiden suppeiden riita-asioiden lukumäärää. Asiamäärän arvioidaan kuitenkin v. 2016 olevan edelleen korkea muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Asiamäärään vaikuttaa edelleen huonona jatkuva taloustilanne.

Tuomioistuinten käsiteltäväksi tulee yhä useammin laajoja ja oikeudellisesti vaativia asioita sekä uudenlaisia oikeudellisia kysymyksiä. Yhtenä syynä tähän on EU-säädösten ulottuminen vähitellen yhä laajemmalle hallintolainkäytössä sekä yksityis- ja rikosoikeudellisissa asioissa. Niin ikään puhtaasti kansallisessa lainsäädännössä tapahtuu jatkuvasti muutoksia, jotka vaativat perehtymistä ja tulkintaa tuomioistuimissa. Myös oikeusturvaa koskevat odotukset ovat kasvaneet. Kaikki tämä asettaa yhä suurempia vaatimuksia niin lainkäyttöjärjestelmän toimivuudelle kuin henkilöstön ammatillisille taidoillekin.

Jotta oikeudenkäynnit eivät pitkittyisi, on tärkeää, että voimavarat on kohdennettu oikein tuomioistuimille ja niitä käytetään tehokkaasti. Keskimääräiset käsittelyajat ovat tuomioistuimissa kohtuulliset, mutta osa oikeudenkäynneistä kestää liian pitkään. Oikeusturvan yhtäläisen saatavuuden kannalta on tärkeää, että yksikkökohtaiset käsittelyajat eivät samantyyppissä asioissa poikkea merkittävästi koko maan keskiarvosta ja että oikeudenkäynnin kokonaiskesto on kohtuullinen. Kokonaiskäsittelyajasta tulee ottaa vastuu asian käsittelyn kaikissa vaiheissa muun muassa seuraamalla erityisesti kussakin tuomioistuinasteessa yli vuoden viipyneitä asioita ja edistämällä niiden nopeaa käsittelyä.

Tuomiopiirijakojen tarkoituksenmukaisuutta on tarkasteltava jatkossa, jotta voidaan luoda paremmat mahdollisuudet tuomioistuinten yleis- ja erityisosaamisen kehittämiseen yhä vaativammassa oikeusympäristössä. Myös henkilöstöresurssit voi helpommin kohdentaa tarkoituksenmukaisesti suuremmista tuomioistuinyksiköistä koostuvassa tuomioistuinrakenteessa. Käräjäoikeudet ottavat toiminnan suunnittelussa huomioon työryhmän esitykseen perustuvan mahdollisen verkoston uudistamisen.

Tavoitteena on myös kehittää tuomioistuinten tehtäväkenttää siten, että ne voivat keskittyä erityisesti tuomitsemistoimintaan oikeusturvan kannalta keskeisissä asioissa. Tavoitteena on valmistella riidattomien asioiden käsittelyn keskittämistä.

Yleisissä tuomioistuimissa käsitellään ja ratkaistaan rikosoikeudellista vastuuta koskevat syyteasiat sekä yksityisoikeudellisia oikeussuhteita koskevat riita-asiat ja hakemusasiat. Yleiset tuomioistuimet huolehtivat siten rikosvastuun toteuttamisesta kaikilla yksityisen ja yhteiskunnallisen toiminnan aloilla. Ne vastaavat myös oikeussuojan antamisesta yksityishenkilöille, yrityksille ja muille yhteisöille niiden keskinäisissä suhteissa sekä myös suhteissa julkisyhteisöihin silloin, kun kysymys ei ole hallinto-oikeudellisen lainsäädännön soveltamisesta.

Hovioikeuksissa käytössä olevaa jatkokäsittelylupamenettelyä laajennetaan 1.10.2015 lukien siten, että yhä useampi asia kuuluu jatkokäsittelylupasäännösten soveltamispiiriin. Menettelyn tavoitteena on luoda edellytyksiä sille, että voimavaroja kohdennetaan enemmän asioihin, joissa on selkeä oikeussuojatarve. Tavoitteena on kehittää hovioikeuksien toimintatapoja siten, että uudistuksen tavoitteet toteutuvat ja siitä saatavat hyödyt voidaan saavuttaa.

Syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten toiminnanohjaus- ja dokumentinhallintajärjestelmän (AIPA) kehittämistä jatketaan. Tavoitteena on toteuttaa tietojärjestelmä, joka tukee tehokkaita työmenetelmiä ja mahdollistaa tuottavuuden parantamisen.

Hallintotuomioistuimilta haetaan muutosta viranomaisten eri hallinnonaloilla ja -tasoilla tekemiin päätöksiin. Hallinnossa tehdään vuosittain noin 20—30 milj. päätöstä, joista hallintotuomioistuimiin saapuu valitusasioina käsiteltäviksi noin 30 000 asiaa. Näistä noin 4 000 asiassa valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Muutoksenhakutuomioistuimissa käsiteltävien asioiden määrä on hallintopäätösten kokonaismäärään nähden vähäinen, mikä osoittaa, että hallinto toimii hyvin. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut, mutta myös muiden hallintotuomioistuinten ratkaisut ohjaavat koko julkisen vallankäytön lainmukaisuutta ja oikeusturvan toteutumista. Ratkaisuilla on myös vaikutuksia yhteiskunnan toimintaan ja kilpailukykyyn. Esimerkiksi verotusta ja taloudellista kilpailua, julkisia hankintoja, maankäytön suunnittelua, rakentamista ja liikenneyhteyksiä, ympäristölupa-asioita sekä ulkomaalaisasioita koskevilla ratkaisuilla on usein myös välittömiä kansantaloudellisia vaikutuksia. Niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta on tärkeää turvata asioiden joutuisa käsittely ja päätösten oikeusvarmuus. Pitkät oikeusprosessit saattavat vaikuttaa heikentävästi kilpailukykyyn erilaisten investointipäätösten viivästyessä.

Aloitetaan hallintotuomioistuinten uuden toiminnanohjaus- ja dokumentinhallintajärjestelmän (HAIPA) toteutus.

Tietoja henkilöstöstä

 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
arvio
    
Yleiset tuomioistuimet   
Henkilöstömäärä, htv2 4792 4602 450
Keski-ikä46,646,046,0
Naisten osuus, %69,769,069,0
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv7,38,08,0
    
Hallintotuomioistuimet   
Henkilöstömäärä, htv671680680
Keski-ikä47,847,047,0
Naisten osuus, %71,070,070,0
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv8,58,08,0

Oikeusavun tavoitteena on, että jokainen saa tarpeellisen avun oikeudellisen ongelman ratkaisuun mahdollisimman aikaisin, vaikka hänen taloudellinen asemansa olisi heikko. Oikeusapua tarjotaan siten, että se on kokonaistaloudellisesti tarkoituksenmukaista. Valtion oikeusaputoimistojen tehtävänä on oikeusapupäätösten tekeminen ja asianajo oikeusapuasioissa. Valtion oikeusaputoimistoista kansalainen voi saada itselleen oikeudellisten asioiden hoitamista varten avustajan kokonaan tai osittain valtion varoilla. Oikeusaputoimistojen käsittelemistä asioista keskimäärin 69 % hoidetaan korvauksetta ja osakorvausta vastaan oikeusapua annetaan 24 prosentissa asioista.

Oikeusaputoimistoissa hoidettavista asioista suurimman osan muodostavat perhe- ja perintöoikeudelliset asiat. Oikeudenkäyntiasioissa julkista oikeusapua antavat myös asianajajat ja muut yksityiset lakimiehet.

Vuonna 2015 valmistuu oikeusavun kokonaissuunnitelma oikeudellisen neuvonnan ja sähköisen asioinnin, vaihtoehtoisten riidanratkaisumenetelmien sekä julkisen oikeusavun kehittämisestä. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa palveluja tuotetaan nykyistä asiakaslähtöisemmin, monipuolisemmin eri palvelukanavia ja menetelmiä hyödyntäen, sekä palvelut ovat helposti kansalaisen saavutettavissa.

Oikeusaputoimistojen organisaatiorakenne uudistetaan. Oikeusavun sähköistä asiointipalvelua, kuten etäpalvelua ja sähköistä ajanvarausta kehitetään ja kansalaisia ohjataan käyttämään monipuolisesti eri palvelumuotoja. Arvioidaan ja kehitetään oikeusavun asianajoprosessia parhaiden käytäntöjen mukaiseksi.

Oikeusaputoimistojen keskimääräinen jonotusaika on lyhentynyt yhdellä päivällä ja on noin 13 päivää. Oikeusaputoimistojen ajanvarausjärjestelmän käytäntöjä kehitetään edelleen. Tavoitteena on, että ajanvaraus on nykyistä joustavampaa ja nopeampaa sekä jonotusaika lyhyempi.

Yleisen edunvalvonnan asiakkaita ovat henkilöt, jotka eivät kykene valvomaan etujaan tai hoitamaan taloudellisia asioitaan sairauden tai muun syyn takia. Edunvalvojan toiminta on luonteeltaan yksityisoikeudellisten asioiden hoitoa, kuten sopimusten tekemistä, kirjanpitoa, sijoitustoimintaa, laskujen maksua ja etuuksien hakemista. Edunvalvojan määrää maistraatti tai käräjäoikeus. Edunvalvojaksi voidaan määrätä joko yksityinen tai yleinen edunvalvoja.

Kuluttajariitalautakunta toteuttaa oikeusturvaa antamalla kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien ja elinkeinoharjoittajien välisiin sekä asuntoa koskeviin yksityisten välisiin erimielisyyksiin. Kuluttajariitalautakunta ennaltaehkäisee, sovittelee ja ratkaisee lautakunnan toimivaltaan kuuluvia riita-asioita puolueettomasti, asiantuntevasti ja taloudellisesti. Lautakunnan tavoitteena on joutuisa asian käsittely. Vakiintuneella ratkaisukäytännöllään ja periaatteellisesti tärkeillä täysistuntoratkaisuillaan lautakunta linjaa ja ohjaa kuluttajaoikeutta. Annetaan hallituksen esitys EU:n kuluttajariitojen vaihtoehtoista riidanratkaisua koskevan direktiivin (2013/11/EU) täytäntöönpanemiseksi. Direktiivin voimaan saattamisen johdosta kuluttajariitalautakunnan sähköistä asiointia ja menettelytapoja kehitetään.

Tietoja henkilöstöstä

 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
arvio
    
Oikeusaputoimistot ja yleinen edunvalvonta   
Henkilöstömäärä, oikeusaputoimistot, htv954950955
Keski-ikä48,649,049,0
Naisten osuus, %82,183,083,0
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv9,810,010,0
    
Kuluttajariitalautakunta   
Henkilöstömäärä, htv323232
Keski-ikä45,145,145,1
Naisten osuus, %56,857,057,0
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv1515,015,0

01. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 9 020 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon EU:lta saatavat tulot sekä yhteistoiminnasta virastojen, laitosten ja talousarvion ulkopuolisten osapuolten kanssa saatavat tulot.

Selvitysosa: Korkein oikeus on ylin tuomioistuin riita- ja rikosasioissa. Sen tehtävänä on valituslupajärjestelmän pohjalta yksittäisiä valitusasioita tutkimalla ja ratkaisemalla antaa oikeuskäytäntöä ohjaavia ja yhtenäistäviä ennakkopäätöksiä lain tulkinnasta ja soveltamisesta. Lisäksi korkein oikeus käsittelee ja ratkaisee ylimääräistä muutoksenhakua koskevia asioita sekä antaa tasavallan presidentille lausuntoja armahdusasioissa ja Ahvenanmaan itsehallintoa koskevissa asioissa. Korkein oikeus valvoo alempien tuomioistuinten lainkäyttöä.

Korkeimpaan oikeuteen saapuvissa asioissa on havaittavissa sovellettavien oikeussääntöjen moninaistuminen, kuten eurooppaoikeuden ja muun kansainvälisen oikeuden kasvava merkitys. Sääntelyn ja muiden oikeuslähteiden lisääntyminen, muuttuminen ja juttujen monimutkaistuminen sekä lainsäädännön epäajantasaisuus vaikuttavat jatkuvasti lainkäytössä esiin tulevien kysymysten sisältöön ja prejudikaattitarpeisiin.

Korkeimpaan oikeuteen arvioidaan v. 2016 saapuvan 2 550 asiaa. Tavoitteena on, että valitusluvan myöntämistä tai epäämistä koskeva päätös annetaan mahdollisimman joutuisasti, jotta niissä asioissa, joissa valituslupaa ei myönnetä, ratkaisun lainvoimaisuus ei viivästy tarpeettomasti. Tietyissä oikeudellisissa asioissa on tarpeen saada nopeasti ennakkoratkaisu, jolla on alemmissa asteissa ratkaisuja yhtenäistävä ja muutoksenhakua vähentävä vaikutus. Tavoitteena on, että vuoden 2016 lopussa vireillä olevista valitusasioista (valitusluvan saaneet ja suorat valitukset) enintään 70 % on ollut vireillä yli 12 kuukautta. Pidemmän aikavälin tavoitteena on, että vireillä olevista valitusasioista vähintään 33 % on ollut vireillä alle 9 kuukautta, noin 33 % 9—12 kuukautta ja enintään 33 % yli 12 kuukautta.

Tunnuslukutaulukko

 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite/arvio
    
Ratkaistut asiat, kpl2 6172 3502 450
— myönnetyt valitusluvat122130130
— annetut asiaratkaisut valitusasioissa136130130
— julkaistut ratkaisut103105105
Keskimääräinen käsittelyaika (kk)   
— kaikki asiat6,07,07,5
— valituslupa-asiat4,86,06,5
— asiaratkaisut 21,121,020,0
Toiminnallinen tehokkuus   
— taloudellisuus (€/asia)3 4393 9503 750
— tuottavuus (asia/htv)353232

Korkeimman oikeuden päätöksistä lain 701/1993 mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 320 000 euroa momentille 12.25.10.

Toiminnan menot ja tulot

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
    
Bruttomenot9 0249 0129 023
Bruttotulot2433
Nettomenot 9 0009 0099 020
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta758  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle757  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa-215
Palkkaliukumasäästö-30
Palkkausten tarkistukset54
Sisäinen turvallisuus ja oikeudenhoito (HO 2015)282
Toimintamenojen tuottavuussäästö-45
Toimintamenosäästö (HO 2015)-40
Vuokramenojen indeksikorotus14
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-9
Yhteensä11

2016 talousarvio9 020 000
2015 talousarvio9 009 000
2014 tilinpäätös8 999 000

02. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 990 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon EU:lta saatavat tulot sekä yhteistoiminnasta virastojen, laitosten ja talousarvion ulkopuolisten osapuolten kanssa saatavat tulot.

Selvitysosa: Korkein hallinto-oikeus ratkaisee hallintopäätöksistä tehdyt valitukset ylimpänä oikeusasteena. Korkein hallinto-oikeus myös valvoo hallintolainkäyttöä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisemista asioista lähes 90 % koskee alueellisten hallinto-oikeuksien antamia päätöksiä. Lisäksi korkein hallinto-oikeus ratkaisee muun muassa markkinaoikeuden sekä valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksistä tehtyjä valituksia. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapuvista asioista suurimpia asiaryhmiä ovat ulkomaalaisasiat, sosiaali- ja terveydenhuolto, rakentaminen ja ympäristö, verotus, valtio-oikeus ja yleishallinto sekä taloudellinen toiminta kuten kilpailuasiat ja julkiset hankinnat. Ulkomaalaisasioista suurin osa koskee hallinto-oikeuden kielteistä ratkaisua turvapaikkaa koskevissa asioissa. Vuonna 2014 saapui 416 turvapaikka-asiaa. Turvapaikka-asioiden määrän oletetaan olevan edelleen korkealla tasolla v. 2016. Tavoitteena on kuitenkin pitää keskimääräinen käsittelyaika näissä asioissa alle 8 kuukaudessa (8,1 kk v. 2014).

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa käsiteltävät asiat ovat merkittäviä paitsi yksilön oikeusturvalle koko yhteiskunnan toimivuudelle. Päätöksillä ohjataan oikeus- ja hallintokäytäntöä. Korkeimman hallinto-oikeuden on voitava vastata oikeusturvatehtäväänsä ratkaisemalla muutoksenhakuasiat joutuisasti ja perustellusti sekä julkaisemalla päätöksiään.

Oikeusturvan kannalta vähimmäistavoitteena on, että korkein hallinto-oikeus voi ratkaista vähintään saman verran asioita, kun uusia tulee vireille. Valituslupaa lisäävät lainsäädäntömuutokset kohdistuvat määrällisesti pieniin asiaryhmiin, ja siirtymäsäännöksistä johtuen niiden vaikutus näkyy korkeimmassa hallinto-oikeudessa vuosien viiveellä.

Ratkaistavien asioiden keskimääräinen käsittelyaika on niukoista voimavaroista huolimatta saatava pysymään enintään 12 kuukaudessa. Asioista 30 % ratkaistaan alle 6 kuukaudessa ja 20 % 6—9 kuukaudessa. Yli 24 kuukauden käsittelyaikoja voi olla vain poikkeuksellisesti, lähinnä Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisua odottavissa asioissa.

Tunnuslukutaulukko

 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite/arvio
    
Ratkaistut asiat, kpl4 2723 7004 300
Keskimääräinen käsittelyaika (kk)11,312,012,0
Toiminnallinen tehokkuus   
— taloudellisuus (€/ratkaistu asia)2 4892 9702 650
— tuottavuus (ratkaistut asiat/htv)443943

Korkeimman hallinto-oikeuden suoritteista lain 701/1993 mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 600 000 euroa momentille 12.25.10.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
    
Bruttomenot10 64410 919 11 000
Bruttotulot121010
Nettomenot10 63210 909 10 990
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta677  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle1 015  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa-191
Palkkaliukumasäästö-38
Palkkausten tarkistukset63
Sisäinen turvallisuus ja oikeudenhoito (HO 2015)349
Toimintamenojen tuottavuussäästö-54
Toimintamenosäästö (HO 2015)-49
Vuokramenojen indeksikorotus12
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-11
Yhteensä81

2016 talousarvio10 990 000
2015 talousarvio10 909 000
2014 tilinpäätös10 970 000

03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 252 109 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetusta laista (715/2011) aiheutuviin menoihin ja siirtomenojen maksamiseen asianajajayhdistykselle lain 24 §:n 2 momentin mukaisesti. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta suoriteperusteisena.

Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) eikä avioliittoasetuksen (820/1987) mukaisesti perittäviä maksuja.

Perustetaan 1.4.2016 lukien yksi hovioikeudenneuvoksen (T14) virka edellyttäen, että samasta ajankohdasta lukien lakkautetaan yksi hovioikeudenlaamannin (T16) virka.

Selvitysosa: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen tuomioistuinmaksulaiksi sekä talousarvioesitykseen liittyvän esityksen yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laeiksi sopimuksen alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan hyväksymisestä sekä patenttilain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta.

Tuomioistuinmaksulain muutoksella on tarkoitus korottaa mm. oikeudenkäyntimaksuja ja hakemusasioiden käsittelystä perittäviä maksuja sekä laajentaa maksullisuuden soveltamisalaa. Muutoksilla toteutetaan tuomioistuinmaksutulojen vähintään 20 prosentin kokonaisvastaavuus tuomioistuinten kokonaismenotasosta. Muutosten tuloja lisääväksi vaikutukseksi arvioidaan 15 milj. euroa vuodessa. Uudistus on tarkoitus saattaa voimaan 1.1.2016.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen oikeudenkäymiskaaren (4/1734) sekä siihen liittyvien säädösten muuttamisesta siten, että hovioikeuteen tulevien asioiden määrää rajataan jatkokäsittelylupamenettelyllä. Uudistus toteutetaan siten, että siitä on saatavissa kustannussäästöjä vuositasolla 2 milj. euroa. Säästöt syntyvät tuomarin virkojen lisäksi muiden tehtävien vähentymisestä ja hallinnon yleiskustannusten alentumisesta.

Hovioikeuksiin saapui yhteensä 10 176 asiaa v. 2014 (9 689 asiaa v. 2013). Saapuvien asioiden määrän arvioidaan pysyvän samalla tasolla v. 2016. Vuonna 2014 saapuneista asioista oli 37 % siviiliasioita ja 63 % rikosasioita. Keskimääräinen käsittelyaika on lyhentynyt 5,8 kuukauteen. Asioista 60 % käsiteltiin alle 6 kuukaudessa ja 11 % viipyi hovioikeudessa yli vuoden. Yksittäisen hovioikeuden keskimääräinen käsittelyaika ylitti enimmillään 1,1 kuukautta koko maan keskiarvon v. 2014. Tavoitteena on, että alueelliset käsittelyaikaerot pienenevät. Vanhojen, yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrään kiinnitetään erityistä huomiota ja tavoitteena on, että näiden osuus vireillä olevista asioista on alle 7 %.

Tavoitteena on estää asioiden kokonaiskäsittelyajan pitkittyminen. Pitkään esitutkinnassa, syyteharkinnassa ja käräjäoikeusvaiheessa viipyneiden asioiden kokonaiskäsittelyaika tulee ottaa huomioon. Hovioikeudet pyrkivät siihen, että aiemmissa vaiheissa yli kolme vuotta kestäneiden asioiden käsittelyaika hovioikeusvaiheessa on enintään 12 kuukautta.

Käräjäoikeuksiin saapui v. 2014 noin 491 000 rikos- ja siviilioikeudellista asiaa. Siviilioikeudellisia asioita saapui noin 412 000, joista 85 % tuli vireille suppealla haastehakemuksella. Näitä ns. summaarisia asioita on viime vuosina ollut paljon ja taloudellisen tilanteen vuoksi asiamäärä säilynee korkeana.

Pääkäsittelyssä ratkaistavien laajojen riita-asioiden osalta tavoitteena on, että asioista 35 % ratkaistaan alle 6 kuukaudessa ja enintään 25 prosentissa käsittelyaika on yli vuoden. Yksinkertaiset rikosasiat voidaan käsitellä kirjallisessa menettelyssä pääkäsittelyä toimittamatta. Kirjallisesti ratkaistavien rikosasioiden osuuden arvioidaan v. 2016 olevan aiempien vuosien tasolla (n. 33 %).

Rikosasioiden pääkäsittelyn peruuntumisten osalta tavoitteena on, että peruuntumisosuus vähenee nykyisestä noin 20 prosentista. Istuntojen peruuntumistarpeen arvioidaan vähentyvän muun muassa videokuulemisia lisäämällä. Videoyhteyksien käytännöjärjestelyjä pyritään yhdenmukaistamaan asiaa selvittäneen työryhmän esitysten mukaisesti.

Vuoden 2014 lopussa vanhoja, yli vuoden vireillä olleita laajoja riita-asioita oli 3 235 kappaletta eli 38 % vireillä olevista laajoista riita-asioista. Tavoitteena on, että vanhojen asioiden osuus on v. 2016 tätä pienempi. Keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa v. 2014 oli 4,1 kuukautta ja pääkaupunkiseudun suurissa käräjäoikeuksissa 4,3—8,4 kuukautta. Vuonna 2016 tavoitteena on, ettei minkään käräjäoikeuden keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa ole yli 3 kuukautta koko maan keskiarvoa pidempi. Lisäksi tavoitteena on, että 45 prosentissa rikosasioista käsittelyaika on enintään 2 kuukautta, ja että käsittelyaika ylittää 9 kuukautta enintään 10 prosentissa rikosasioista.

Vuoden 2014 lopussa yli vuoden vireillä olleita rikosasioita oli 2 877 kappaletta eli 16 % vireillä olevista asioista. Tavoitteena on, että vanhojen vireillä olevien asioiden osuus on v. 2016 tätä pienempi.

Tavoitteena on estää asioiden kokonaiskäsittelyajan pitkittyminen. Pitkään esitutkinnassa ja syyteharkinnassa viipyneiden asioiden kokonaiskäsittelyaika tulee rikosasioissa ottaa huomioon. Keskimääräinen käsittelyaikatavoite on 9 kuukautta niissä asioissa, joissa esitutkinta ja syyteharkinta ovat kestäneet yhteensä yli kaksi vuotta. Sama tavoite koskee kaikkia rikosasioita ja tukee näin ollen harmaan talouden torjuntaohjelman tavoitteita. Varsinaisten rikosasioiden käsittelyyn kohdennetaan voimavaroja ruuhkautumisen välttämiseksi siten, että niitä ratkaistaan yhtä paljon kuin niitä saapuu.

Asiantuntija-avusteinen lasten huoltoriitojen sovittelumenettely otettiin käyttöön 1.5.2014 lukien koko maassa. Menettely vakinaistetaan ja sitä sovelletaan tarkoituksenmukaisessa laajuudessa v. 2016.

Hallinto-oikeuksiin saapui 20 488 asiaa v. 2014. Vuonna 2014 suurimpia asiaryhmiä olivat sosiaali- ja terveydenhuolto (30 %), ulkomaalaisasiat (17 %) ja verot (11 %). Vuonna 2016 asiarakenteessa ei arvioida tapahtuvan merkittäviä muutoksia aiempaan nähden.

Keskimääräinen käsittelyaika oli 8,0 kuukautta v. 2014. Asioista 43 % käsiteltiin alle kuudessa kuukaudessa ja 24 % viipyi hallinto-oikeudessa yli vuoden. Yksittäisen hallinto-oikeuden keskimääräinen käsittelyaika ylitti enimmillään 1,3 kuukautta koko maan keskiarvon v. 2014. Tavoitteena on, että alueelliset käsittelyaikaerot säilyvät kohtuullisina. Vanhojen, yli vuoden vireillä olleiden asioiden määrään kiinnitetään erityistä huomiota ja tavoitteena on, että näiden osuus vireillä olevista asioista pysyy alle 10 prosentissa (vuoden 2014 lopussa 1 723 asiaa eli 12 %).

Ulkomaalaisasiat muodostavat merkittävän osan hallinto-oikeuksiin saapuvista asioista. Turvapaikka-asiat kuuluvat ulkomaalaisasioiden ryhmään ja niitä käsittelee yksinomaan Helsingin hallinto-oikeus. Turvapaikka-asioita saapui yli 1 000 v. 2014. Turvapaikka-asioiden määrän oletetaan olevan korkealla tasolla myös v. 2016. Tavoitteena on, että turvapaikka-asiat käsitellään joutuisasti siten, että keskimääräinen käsittelyaika näissä asioissa on alle 6 kuukautta.

Vakuutusoikeuteen saapui 6 765 asiaa v. 2014 (6 696 v. 2013). Asiamäärän arvioidaan pysyvän lähes samalla tasolla.

Markkinaoikeuteen saapuneiden asioiden määrä tulee kasvamaan v. 2016, kun eurooppalaisen patenttituomioistuimen jaosto perustetaan markkinaoikeuden yhteyteen.

Työtuomioistuimeen on 2000-luvulla saapunut vuosittain 100—190 asiaa. Vuonna 2014 saapuneiden asioiden määrä oli 157 ja asiamäärän arvioidaan pysyvän samalla tasolla v. 2016.

Talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä oikeusministeriö on asettanut vuodelle 2016 seuraavat alustavat arviot ja toiminnalliset tavoitteet:

Tunnuslukutaulukko

 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite/arvio
    
Hovioikeudet   
Ratkaistut asiat, kpl9 94210 0009 500
Keskimääräinen käsittelyaika, kk5,86,06,0
Taloudellisuus (€/työmäärä)1 5601 7001 700
Tuottavuus (työmäärä/htv)555555
    
Käräjäoikeudet   
Ratkaistut asiat yhteensä, kpl499 575450 000460 000
— Rikosasiat54 24660 00060 000
— Laajat riita-asiat10 51310 50010 500
— Summaariset asiat360 517300 000300 000
    
Keskimääräinen käsittelyaika, kk   
— Rikosasiat4,13,84,0
— Laajat riita-asiat10,110,010,0
— Summaariset asiat2,52,52,5
— Velkajärjestelyasiat5,86,06,0
Taloudellisuus (€/työmäärä)632640650
Tuottavuus (työmäärä/htv)115120125
    
Hallinto-oikeudet   
Ratkaistut asiat, kpl19 72721 40021 400
Keskimääräinen käsittelyaika, kk8,08,08,0
Taloudellisuus (€/työmäärä)1 0941 0801 100
Tuottavuus (työmäärä/htv)747373
    
Vakuutusoikeus   
Ratkaistut asiat, kpl6 7607 0007 000
Keskimääräinen käsittelyaika, kk13,112,012,0
Taloudellisuus (€/ratkaistu asia)1 1671 1001 100
Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv)656868
    
Markkinaoikeus   
Ratkaistut asiat, kpl941700950
Keskimääräinen käsittelyaika, kk5,86,06,0
Taloudellisuus (€/ratkaistu asia)4 1245 0004 500
Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv)211620
    
Työtuomioistuin   
Ratkaistut asiat, kpl191180180
Keskimääräinen käsittelyaika, kk6,26,06,0
Taloudellisuus (€/ratkaistu asia)5 0015 4005 400
Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv)222121

Tuomioistuinten suoritteista lain 701/1993 mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän noin 45,48 milj. euroa momentille 12.25.10. Niiden suoritteiden kokonaiskustannuksista, joista edellä mainitun lain perusteella maksuja peritään, voidaan maksuilla kattaa noin 49 %.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
    
Bruttomenot248 436248 210252 609
Bruttotulot713500500
Nettomenot247 723247 710252 109
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta24 383  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle36 709  

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

  
Yleiset tuomioistuimet  
Hovioikeudet34 415
Käräjäoikeudet137 757
Työtuomioistuin1 000
Yhteensä173 172
  
Hallintotuomioistuimet 
Hallinto-oikeudet34 156
Markkinaoikeus4 000
Vakuutusoikeus8 000
Yhteensä46 156
  
Tietohallinto- ja muut menot32 781
Yhteensä252 109

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Aineistopankkihanke (AIPA) (siirto momentilta 28.70.20)6 000
Harmaan talouden torjunta-1 561
Jatkokäsittelylupauudistus (HO)-2 000
Maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan asiat 2
Teollis- ja tekijänoikeusasioiden (IPR) keskittäminen markkinaoikeuteen-300
Tietoluovutusten maksuttomuus (siirto momentille 28.10.01)-64
Turun HO:n (Akatemiatalo) peruskorjauksesta aiheutuva vuokramenojen kasvu200
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa-2 623
Palkkaliukumasäästö-797
Palkkausten tarkistukset1 412
Sisäinen turvallisuus ja oikeudenhoito (HO 2015)6 391
Toimintamenojen tuottavuussäästö-1 234
Toimintamenosäästö (HO 2015)-1 124
Vuokramenojen indeksikorotus345
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-248
Yhteensä4 399

2016 talousarvio252 109 000
2015 I lisätalousarvio116 000
2015 talousarvio247 710 000
2014 tilinpäätös260 048 000

04. Oikeusaputoimistojen ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 60 432 000 euroa.

Momentille nettoutettavista tuloista oikeusavun saajan hävinneen vastapuolen korvaukset oikeudenkäyntikuluista budjetoidaan maksuperusteisena.

Määrärahaa saa käyttää myös holhoustoimen edunvalvontapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa (575/2008) tarkoitettujen edunvalvontapalveluiden järjestämisestä valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen.

Momentin nettobudjetoinnissa ei ole otettu huomioon holhoustoimen edunvalvontapalveluiden järjestämisestä annetun lain 8 §:ssä tarkoitettuja yleisen edunvalvonnan päämiehen varoista perittäviä palkkioita ja korvauksia.

Selvitysosa: Oikeusaputoimistoihin saapui noin 46 400 oikeusapuasiaa v. 2014. Saapuneista asioista 84 % oli siviili- ja hallinto-oikeudellisia asioita ja rikosasioita 16 %. Perhe- ja perintöoikeudelliset asiat olivat suurin asiaryhmä (49 %). Vuonna 2015 arvioidaan saapuvan noin 47 900 asiaa ja v. 2016 noin 48 000 asiaa. Oikeusaputoimistojen keskimääräinen jonotusaika oli koko maassa 12,9 päivää v. 2014. Tavoitteena on, että koko maan keskimääräinen jonotusaika on 12 päivää v. 2015 ja 11 päivää v. 2016. Tavoitteena on jonotusajan alueellisten erojen kaventaminen oikeusavun henkilöstöresurssien oikealla mitoituksella sekä etäpalvelulla ja muilla tehostamistoimilla. Tavoitteena on, että oikeusapupalvelun alueellinen saatavuus turvataan ja palvelua saadaan tasapuolisesti koko maassa.

Oikeusaputoimistojen yleisen edunvalvonnan päämiesmäärä oli noin 36 800 päämiestä v. 2014. Oikeusaputoimistoissa hoidettiin noin 33 100 päämiehen edunvalvonta ja ostopalveluina noin 3 700 päämiehen edunvalvonta. Päämiehistä täysi-ikäisiä oli 93 %. Ostopalveluja tarvitaan täydentämään oikeusaputoimistojen virkatyönä tuottamaa edunvalvontaa. Palveluja ostetaan erityisesti silloin, kun se on tarpeen palveluiden alueellisen saatavuuden turvaamiseksi.

Kuluttajariitalautakuntaan saapui noin 5 900 valitusta v. 2014. Lautakuntaan valitettiin eniten henkilökuljetuksista (lennon viivästyminen, peruuttaminen), asuntoasioista (rakentaminen ja remontointi) ja autokaupoista. Vuonna 2015 arvioidaan saapuvan noin 6 300 asiaa ja v. 2016 noin 6 400 asiaa. Kuluttajariitalautakunnan keskimääräinen kokonaiskäsittelyaika oli 9,2 kk v. 2014. Tavoitteena on, että kokonaiskäsittelyaika on 10 kk v. 2015 ja 9,5 kk v. 2016. Valitusten sähköistä käsittelyprosessia kehitetään kokonaiskäsittelyjan lyhentämiseksi.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen oikeusministeriö on alustavasti asettanut oikeusaputoimistoille ja kuluttajariitalautakunnalle seuraavat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2016:

Oikeusapu

 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite
    
Käsitellyt asiat, kpl46 73447 70047 700
Oikeusapuohjaus, kpl7 1278 0008 000
Oikeusapupäätökset yksityisille asiamiehille, kpl23 35424 00024 500
Taloudellisuus (euroa/painotettu työmäärä)115117119
Tuottavuus (painotettu työmäärä/htv)473478480

Yleinen edunvalvonta

 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite
    
Päämiesten määrä, kpl36 81737 70038 500
— oikeusaputoimisto edunvalvojana33 12633 80034 400
— edunvalvonta ostopalveluna3 6913 9004 100
Taloudellisuus (bruttomeno/päämies)836 838840
Tuottavuus (päämiesmäärä/htv)616363

Kuluttajariitalautakunta

 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite
    
Käsitellyt valitukset, kpl4 8384 9005 000
Taloudellisuus (€/käsitelty asia)455440440
Tuottavuus (käsitellyt asiat/htv)151157157
Käsittelyaika, kk9,210,09,5

Yleisen edunvalvonnan palveluista lain 575/2008 mukaisesti perittävinä palkkioina arvioidaan kertyvän noin 23 300 000 euroa momentille 12.25.15. Edunvalvontapalkkioiden määrä vastaa noin 70 % yleisen edunvalvonnan kokonaismenoista.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
    
Bruttomenot64 72965 27665 632
Bruttotulot28 3555 2005 200
Nettomenot36 374 60 07660 432
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta20 260  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle22 732  

Oikeusavun maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (Julkisoikeudellinen toiminta, 1 000 euroa)

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot   
— suoritteiden myyntituotot3 7173 7003 700
— muut tuotot65--
Tuotot yhteensä3 7823 7003 700
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset6 7656 4506 500
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)-2 984-2 750-2 800
Kustannusvastaavuus, %565757

Oikeusavun maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (Liiketaloudellinen toiminta, 1 000 euroa)

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot   
— suoritteiden myyntituotot1 4921 5001 530
— muut tuotot21--
Tuotot yhteensä1 5131 5001 530
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset1 7211 6161 700
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)-208-116-170
Kustannusvastaavuus, %889390

Oikeusavun palkkioista säädetään valtioneuvoston asetuksessa oikeusavun palkkioperusteista (290/2008).

Yleisen edunvalvonnan maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot   
— suoritteiden myyntituotot23 25022 20023 300
— muut tuotot7--
Tuotot yhteensä23 25722 20023 300
— tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot-22 20023 300
Tuotot yhteensä23 25722 20023 300
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset30 02628 90030 000
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)-6 769-6 700-6 700
Kustannusvastaavuus, %777778

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Oikeusgeneettiset isyystutkimukset (kertaluonteinen siirto momentille 25.01.20)-156
Siirto momentille 25.30.01-400
Yleisen edunvalvonnan bruttobudjetointi332
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa-152
Palkkaliukumasäästö-227
Palkkausten tarkistukset393
Sisäinen turvallisuus ja oikeudenhoito (HO 2015)1 742
Toimintamenojen tuottavuussäästö-300
Toimintamenosäästö (HO 2015)-867
Vuokramenojen indeksikorotus50
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-59
Yhteensä356

2016 talousarvio60 432 000
2015 talousarvio60 076 000
2014 tilinpäätös38 845 682

50. Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 59 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) oikeusapulaissa (257/2002)

2) yksityishenkilön velkajärjestelystä annetussa laissa (57/1993)

3) oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa (689/1997) säädettyjen korvausten maksamiseen

4) enintään 1 100 000 euroa konkurssilain (120/2004) mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkioihin sekä julkisselvityksestä aiheutuvien muiden konkurssimenettelyn menojen maksamiseen.

Momentille budjetoituihin yksityisille oikeusavustajille maksettaviin korvauksiin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 25.01.29.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Oikeusapu ja puolustus53 400 000
Asianomistajan avustaminen200 000
Yksityishenkilön velkajärjestely1 600 000
Syytteestä vapautetun oikeudenkäyntikulujen korvaus3 500 000
Konkurssilain mukaisten julkisselvittäjien ja pesänhoitajien palkkiot sekä julkisselvityksestä aiheutuvat muut konkurssimenettelyn menot (enintään)1 100 000
Yhteensä59 800 000

Yksityishenkilön velkajärjestelyasiassa määrätyn selvittäjän palkkioperusteista säädetään oikeusministeriön asetuksella (1212/2001). Palkkioita korotetaan 26 prosentilla 1.1.2016 lukien.

Vuonna 2014 yksityiset oikeusavustajat hoitivat noin 31 9001) oikeusapuasiaa. Yksityisille asiamiehille oikeusavusta suoritettavista kustannuksista 82 % kertyi yleisiltä tuomioistuimilta ja 12 % hallintotuomioistuimilta. Oikeusavun tuomioistuinasioista rikosasiat ovat määrällisesti ja kustannuksiltaan suurin asiaryhmä. Yksityishenkilön velkajärjestelylain mukaiset korvaukset olivat noin 2,2 milj. euroa. Syytteestä vapautettujen oikeudenkäyntikulujen korvaukset olivat noin 6,4 milj. euroa. Konkurssilain mukaisten julkisselvittäjien palkkiot olivat noin 1,5 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Julkisselvityksestä aiheutuneen konkurssimenettelyn kertaluonteinen vuoden 2015 talousarvion meno (Avilon Fibres Oy)-220
Tasomuutos15 000
Yhteensä14 780

2016 talousarvio59 800 000
2015 talousarvio45 020 000
2014 tilinpäätös60 456 245