Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 VALTIOVARAINMINISTERIÖN EHDOTUS VUODEN 2016 TALOUSARVIOKSI
   Tuloarviot
   Määrärahat
     21. Eduskunta
     22. Tasavallan presidentti
     23. Valtioneuvoston kanslia
     24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
     25. Oikeusministeriön hallinnonala
       01. Ministeriö ja hallinto
            01. Oikeusministeriön toimintamenot
            03. (25.01.03 ja 04) Oikeusministeriön yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot
            (04.) Tutkimus ja kehittäminen
            05. Oikeusrekisterikeskuksen toimintamenot
            20. Erityismenot
            21. Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
            29. Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
            50. Avustukset
            51. Eräät valtion maksamat korvaukset
       10. Tuomioistuimet ja oikeusapu
       20. Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta
       30. Syyttäjät
       40. Rangaistusten täytäntöönpano
       50. Vaalimenot
     26. Sisäministeriön hallinnonala
     27. Puolustusministeriön hallinnonala
     28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
     29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
     30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
     31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
     32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
     33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
     35. Ympäristöministeriön hallinnonala
     36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

01. Ministeriö ja hallintoPDF-versio

Selvitysosa: Oikeusministeriö toiminta-ajatuksensa mukaisesti osana valtioneuvostoa luo oikeuspolitiikan linjoja, kehittää säädöspolitiikkaa ja ohjaa hallinnonalaansa. Oikeusministeriön tavoitteena on avoin, aktiivinen ja turvallinen yhteiskunta, jossa jokainen voi luottaa oikeuksiensa toteutumiseen. Oikeusministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat alustavat tavoitteet vuodelle 2015.

Valtiollinen järjestelmä ja säädöspolitiikka

Oikeusministeriö edistää yhteisten menettelytapojen ja työvälineiden käyttöä lainvalmistelutyön suunnittelussa, johtamisessa ja seurannassa valtioneuvostossa. Osallistutaan aktiiviseti lainvalmistelutyön osaamisen parantamiseen koulutuksella ja ohjeistuksella. Valtioneuvostossa laaditut säädösehdotukset tarkastetaan oikeusministeriössä lakitekniseltä kannalta.

Huolehditaan oikeusministeriön hallinnonalalle kuuluvista Ahvenanmaan asioista sekä yhteensovitetaan valtioneuvostossa ministeriöiden hallinnonaloille kuuluvia Ahvenanmaan asioita. Jatketaan työtä Ahvenanmaan itsehallintojärjestelmän nykyaikaistamiseksi.

Demokratia ja perusoikeudet

Vuonna 2016 valmistellaan demokratiapoliittinen toimintaohjelma v. 2014 annetun demokratiaselonteon pohjalta. Toimintaohjelma sisältää konkreettisia hankkeita erityisesti osallistumiseen, yhdenvertaisuuteen ja avoimuuteen liittyen. Vuonna 2016 demokratiaverkkopalvelut ovat valmistuneet, ja niiden toimivuutta seurataan. Osallistutaan kansalaisyhteiskunnan ja vapaaehtoistyön toimintaedellytysten kehittämiseen.

Vaalien osalta valmistaudutaan toteuttamaan lainsäädännön ja vaalijärjestelmän kehittämishankkeita esimerkiksi nettiäänestystä kunnallisissa kansanäänestyksissä koskevan kokeilun toteuttamiseksi sitä koskevien linjausten pohjalta.

Valmistellaan toinen kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma vuoden 2016 loppuun mennessä. Jatketaan perus- ja ihmisoikeusindikaattoreiden kehittämistä ja systemaattisen seurannan juurruttamista perus- ja ihmisoikeuspolitiikan työvälineenä. Jatketaan työtä EU:n perusoikeusulottuvuuden vahvistamiseksi käytännön toiminnassa ja vahvistetaan yhteistyötä EU:n perusoikeusviraston kanssa.

Kansalliskielistrategian toimeenpanoa jatketaan ja valmistellaan tältä osin erillinen toimintaohjelma. Saamen kielilain uudistustarpeet selvitetään. Kerätään tietoa viittomakielilain soveltamisesta. Käynnistetään oikeusministeriön uuden yhdenvertaisuussuunnitelman toteuttaminen. Tuotetaan aineistoa yhdenvertaisuuslain soveltamiseen ja hyvien etnisten suhteiden edistämiseen.

Oikeusturvan saatavuus

Oikeusturvaa kehitetään ja sopeutetaan kiristyviin talouden reunaehtoihin v. 2013 valmistuneen vuosille 2013—2025 laaditun oikeudenhoidon uudistamisohjelman ja siitä tehtyjen linjausten pohjalta. Jatketaan syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten toiminnanohjaus- ja dokumentinhallintajärjestelmän kehittämistä tietojärjestelmähankkeella (AIPA), jonka aineistopankilla tuotetaan näille nykyistä paremmat työvälineet. Valmistellaan myös hallintotuomioistuinten asianhallintajärjestelmien uudistamista.

Jatketaan tuomioistuinten hallintoa koskevien säädösten yhtenäistämistä tuomioistuinlakityöryhmän esityksen (mietintöjä ja lausuntoja 26/2014) ja siitä saadun lausuntopalautteen pohjalta tehtävien linjausten perusteella. Tavoitteena on antaa asiasta hallituksen esitys syksyllä 2015, joten voimaantulo ajoittunee vuodelle 2016.

Sakon ja rikesakon määräämistä koskevan lainsäädännön voimaantulosta säädetään niin, että lainsäädäntö voi tulla voimaan vuoden 2016 aikana.

Jatketaan valmistelua oikeudenkäyntimenettelyä hallintoasioissa koskevan sääntelyn uudistamiseksi täsmällisemmäksi ja informatiivisemmaksi. Tavoitteena on korvata nykyinen hallintolainkäyttölaki uudella lailla oikeudenkäynnistä hallintoasioissa. Lisäksi jatketaan yhdessä muiden ministeriöiden kanssa työtä hallinnon muutoksenhaun kehittämiseksi laajentamalla oikaisuvaatimus- ja valituslupajärjestelmiä uusiin asiaryhmiin.

Jatketaan oikeudenhoidon uudistamisohjelmassa mainittujen oikeudenkäynnin tehostamistoimenpiteiden toteuttamista ja ohjelmassa mainittujen rakenteiden uudistamista.

Kehitetään julkisen oikeusavun oikeudellista neuvontaa, sähköistä asiointia ja vaihtoehtoisia riidanratkaisumenetelmiä vuonna 2015 valmistuvan oikeusavun kokonaissuunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa palveluja tuotetaan nykyistä asiakaslähtöisemmin, monipuolisemmin eri palvelukanavia ja menetelmiä hyödyntäen niin että palvelut ovat helposti kansalaisen saavutettavissa.

Osallistutaan ulosoton rakenneuudistushankkeen (URA) toteutukseen sen johtoryhmässä ja eri työryhmissä. Kun hankkeen vaatimat poliittiset linjaukset on saatu, jatketaan tarvittavia lainsäädäntötoimia ja käynnistetään mahdolliset virkaehtosopimusneuvottelut.

Kriminaalipolitiikka

Kriminaalipolitiikan tietopohjaa vahvistetaan edistämällä kriminologista tutkimusta ja sen sovellettavuutta. Tehostetaan kriminaalipolitiikan ja eri rikoksentorjuntamenetelmien vaikuttavuutta koskevan tiedon keräämistä ja analysointia sekä edistetään tutkimustiedon hyödyntämistä päätöksenteossa.

Paikallista rikoksentorjuntaa ja asuinalueiden turvallisuutta kehitetään. Asuinalueiden turvallisuuden ja viihtyisyyden parantamiseksi edistetään asukkaiden osallisuutta ja kansalaisvaikuttamista.

Laaditaan uusi rikoksentorjuntaohjelma.

Rikoksen uhreille tarjottavat tukipalvelut järjestetään uhridirektiivin edellyttämällä tavalla yhteistyössä sosiaali- ja terveyshallinnon ja palveluita tuottavien järjestöjen kanssa.

Palvelutuotannon rahoittamiseksi otetaan käyttöön rikosuhrimaksu ja kehitetään siihen liittyvää valtionavustusjärjestelmää.

Oikeusministeriö toimii korruption vastaisen työn koordinaatioviranomaisena. Tavoitteena on edelleen lisätä keskeisten viranomaisten ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä ja tietoisuutta korruptiosta. Laaditaan korruption vastainen strategia.

Korkean uusimisriskin omaavien vankien vapauttamismenettelyä kehitetään. Poikkihallinnollista yhteistyötä lisätään rangaistusta suorittavien normaalipalveluihin pääsyn tehostamiseksi.

Valmistellaan lainsäädäntö, joka mahdollistaa matkustuskiellon sähköisen valvonnan ja muiden tutkintavankeuden vaihtoehtojen käyttämisen. Toteutetaan vankirahajärjestelmää koskeva uudistus. Sakon muuntorangaistuksen kokonaisprosessia uudistetaan. Tavoitteena on selkeyttää ja tehostaa muuntorangaistusmenettelyä, joka nykymuodossaan on monimutkainen ja työllistää useita eri viranomaisia.

Rikosprosessin tehostamiseksi ja nopeuttamiseksi parannetaan poliisin, syyttäjän ja tuomioistuinten yhteistyötä. Oikeusministeriö osallistuu edelleen harmaan talouden torjuntaan yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa.

Tehostetaan rikoshyödyn menettämistä koskevaa lainsäädäntöä.

Kansalaisten oikeussuhteet

Perheoikeuden alalla selvitetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain muutostarpeet.

Yhtiöoikeuden alalla selvitetään tarvetta tarkistaa asunto-osakeyhtiölain mukaista päätöksentekomenettelyä koskevaa sääntelyä muun muassa kaupunkirakenteen tiivistämiseen liittyvän päätöksenteon helpottamiseksi.

Rakenteiden uudistaminen ja henkilöstömuutosten tuki

Oikeudenhoidon uudistamisohjelman mukaan tuomioistuinverkoston uudistamista on syytä jatkaa. Käräjäoikeusverkostoa tarkastellut virkamiestyöryhmän ehdotus tähtää tasakokoisempiin tuomioistuimiin, jolloin resurssit voidaan jakaa tarkoituksenmukaisemmin väestö- ja juttumäärän sekä laadun mukaan. Vahvemmissa tuomioistuimissa osaamista voidaan kehittää paremmin kuin pienemmissä ja haavoittuvuus vähenee. On myös selvitetty korkeimpien oikeuksien yhdistämisen hyötyjä ja haittoja. Asiaa arvioineen työryhmän näkemyksen mukaan yhdistetyllä ylimmällä tuomioistuimella olisi nykyistä tilannetta paremmat edellytykset ohjata oikeus- ja hallintokäytäntöä yhdenmukaisin perustein minkä lisäksi tuomioistuinten asiantuntemus olisi paremmin hyödynnettävissä. Näillä molemmilla puolestaan olisi vaikutuksensa lainkäytön laatuun ja kansalaisten oikeusturvaan. Tuomioistuinverkostoa ja ylimpiä tuomioistuimia koskevat kehittämislinjaukset on tarkoitus tehdä syksyllä 2015.

Valtakunnansyyttäjänvirasto selvittää mahdollisuuksia vähentää edelleen virastojen määrää. Tavoitteena on hallinnollisen työn keskittäminen ja osaamisen vahvistaminen.

Ulosottolaitoksessa on meneillään suuri rakenneuudistus, jonka yhteydessä tarkastellaan myös toimenkuvia ja menettelytapoja. Lisäksi rakenneuudistuksessa valmistellaan ulosottoon yhden viraston mallia, jolla kevennettäisiin organisaatiorakennetta sekä helpotettaisiin tehtävien tarkoituksenmukaista järjestelyä. Alueellista toimintaa varten viraston on suunniteltu toimivan alueellisina yksikköinä. Uudistuksessa voitaneen saada sekä tehokkuus- että oikeusturvahyötyjä tiettyjen toimintojen keskittämisestä. Tärkeää on koko ajan huolehtia asianosaisten oikeusturvasta ja ulosoton hyvän tuloksen säilymisestä.

Oikeusapua kehitetään oikeudellisen neuvonnan, oikeusavun ja vaihtoehtoisen riidanratkaisun kokonaishankkeessa.

Rikosseuraamusalalla on toteutettu viimeisen 15 vuoden aikana kolme isoa organisaatiouudistusta ja Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiorakenteet ovat kunnossa. Rikosseuraamuslaitoksen toimitilarakennetta uudistetaan siten, että se tukee Rikosseuraamuslaitokselle asetettuja toiminnallisia ja yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita ja mahdollistaa uusintarikollisuuteen vaikuttavan toiminnan jatkumisen alenevista määrärahoista huolimatta.

Henkilöstöpolitiikassa olennaista on tukea rakennemuutoksia sekä toiminnan ja työyhteisöjen kehittämistä pitkäjänteisesti, kannustavasti sekä hyvään ja tasapainoiseen henkilöstöpolitiikkaan kuuluvien periaatteiden mukaisesti.

Tietoja henkilöstöstä

 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
arvio
    
Oikeusministeriö   
Henkilötyövuodet259245240
Keski-ikä46,646,546,5
Naisten osuus, %696969
Työtyytyväisyysindeksi3,73,73,7
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv6,26,06,0
    
Muut erillisvirastot    
Henkilötyövuodet189195200
Keski-ikä45,645,545,5
Naisten osuus, %676767
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv10,210,010,0

01. Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 21 425 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten yhteisöjen jäsenmaksujen ja maksuosuuksien maksamiseen sekä oikeusministeriön hyväksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen.

Selvitysosa: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen tasa-arvoisen avioliiton edellyttämistä lainsäädäntömuutoksista.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
    
Bruttomenot27 52523 17521 825
Bruttotulot473400400
Nettomenot27 05222 77521 425
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta2 565  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle3 174  

Määrärahan arvioitu käyttö päätoiminnoittain

 htv%
   
Yhteiskuntapoliittiset tehtävät, sidosryhmäyhteistyö ja ulkoinen viestintä188
Säädösvalmistelu4619
EU- ja kansainvälinen yhteistyö2410
Ministeriön ja hallinnonalan ohjaus ja kehittäminen6025
Ministeriön muut hallintotehtävät2410
Ministeriön sisäinen hallinto3615
Palkallinen poissaolo3213
Yhteensä240100

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Rikosuhripalvelujen valtionavun hallinnointi (0,5 htv)100
VNHY:n perustamisesta aiheutuva siirto momentille 23.01.01 (-2 htv)-849
Vuoden 2015 kertaluonteinen määräraha (vaalitutkimus)-200
Vuoden 2015 siirron momentille 25.01.50 peruuttaminen (siirto momentilta 25.01.50)45
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-246
Palkkaliukumasäästö-110
Palkkausten tarkistukset123
Toimintamenojen tuottavuussäästö-131
Toimintamenosäästö (HO 2015)-97
Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirron palautus momentilta 28.20.01)15
Yhteensä-1 350

2016 talousarvio21 425 000
2015 talousarvio22 775 000
2014 tilinpäätös27 661 000

03. (25.01.03 ja 04) Oikeusministeriön yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 264 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lapsiasiavaltuutetun toimiston, tasa-arvovaltuutetun toimiston, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston, tietosuojavaltuutetun toimiston, onnettomuustutkintakeskuksen, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan, tietosuojalautakunnan sekä Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimivan Euroopan Kriminaalipolitiikan instituutin toimintamenojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös Euroopan Kriminaalipolitiikan instituutin jakamien apurahojen maksamiseen.

Nettobudjetoinnissa ei ole otettu huomioon tietoyhteiskuntakaaren (917/2014) 305 §:ssä säädetyistä valvontatehtävistä perittävistä maksuista kertyviä tuloja.

Selvitysosa: Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on yhteistyössä muiden viranomaisten sekä toimialansa järjestöjen ja vastaavien muiden toimijoiden kanssa arvioida ja edistää lapsen edun ja oikeuksien toteutumista yleisellä hallinnon, yhteiskuntapolitiikan ja lainsäädännön tasolla sekä edistää Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen hyväksymän lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen (SopS 59-60/1991) toteutumista. Lasten aseman ja oikeuksien sekä niitä koskevan viranomaisten yhteistyön edistämistä varten lapsiasiavaltuutetun apuna toimii lapsiasianeuvottelukunta.

Tasa-arvovaltuutettu valvoo naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/1986) noudattamista ja edistää aloitteiden, neuvojen ja ohjeiden avulla lain tarkoituksen toteutumista. Tasa-arvovaltuutettu antaa tietoja tasa-arvolaista ja sen soveltamisesta sekä seuraa naisten ja miesten tasa-arvon toteutumista yhteiskuntaelämän eri aloilla.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävänä on valvoa yhdenvertaisuuslain noudattamista sen mukaan kuin sanotussa laissa säädetään sekä muutoinkin edistää yhdenvertaisuuden toteutumista ja ehkäistä syrjintää. Lisäksi valtuutettu toimii kansallisena ihmiskaupparaportoijana. Yhdenvertaisuuden yleisen edistämisen ja syrjinnän ehkäisemisen kannalta merkittävien toimijoiden ja viranomaisten tietojenvaihtoa sekä yhdenvertaisuuteen liittyvien kysymysten käsittelyä varten yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston yhteydessä on yhdenvertaisuusasioiden neuvottelukunta.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta käsittelee ja ratkaisee yhdenvertaisuuslain sekä naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain mukaan sille kuuluvat asiat.

Tietosuojavaltuutetun tehtävänä on käsitellä ja ratkaista henkilötietojen ja luottotietojen käsittelyä koskevat asiat siten kuin henkilötietolaissa (523/1999) ja luottotietolaissa (527/2007) säädetään sekä hoitaa muut mainituista laeista johtuvat tehtävät. Tietosuojavaltuutetun toimisto ylläpitää ja edistää perusoikeutta yksityisyyteen ja luottamusta yhteiskunnan palveluihin sekä osallistuu tietoyhteiskunnan kehittämiseen Suomessa ja EU:ssa.

Tietosuojalautakunta käsittelee ja ratkaisee asiat, jotka henkilötietolain mukaan kuuluvat sen päätettäviksi sekä seuraa henkilötietojen käsittelyä koskevan lainsäädännön kehittämistarvetta ja tekee tarpeelliseksi katsomiaan aloitteita.

Onnettomuustutkintakeskuksen tehtävänä on turvallisuustutkintalain (525/2011) mukaan kehittää ja ylläpitää onnettomuuksien tutkintavalmiutta, selvittää tehokkaasti ja luotettavasti onnettomuuksien syitä ja antaa niiden perusteella turvallisuussuosituksia sekä seurata turvallisuussuositusten toteutumista.

Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimiva Euroopan Kriminaalipolitiikan instituutti tuottaa kansainvälisiä asiantuntijapalveluja kriminaalipolitiikan alalla. Laitoksen toimintaa ohjaavat keskeisesti YK:n kriminaalipoliittinen ohjelma ja siihen liittyvät linjapäätökset.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
    
Bruttomenot18 2567 7617 664
Bruttotulot7 535400400
Nettomenot10 7217 3617 264
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta2 698  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle2 121  

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

  
Lapsiasiavaltuutetun toiminta630
Tasa-arvovaltuutetun toiminta1 010
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toiminta1 334
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta240
Lapsiasianeuvottelukunta20
Tietosuojavaltuutetun toiminta1 684
Tietosuojalautakunta15
Onnettomuustutkintakeskus1 492
Kriminaalipolitiikan instituutti530
Palvelukeskusten maksut309
Yhteensä7 264

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Muu muutos6
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen palkkausten tarkistukset (siirto momentille 29.40.50)-3
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa-54
Palkkaliukumasäästö-17
Palkkausten tarkistukset34
Toimintamenojen tuottavuussäästö-26
Toimintamenosäästö (HO 2015)-34
Vuokramenojen indeksikorotus5
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-8
Yhteensä-97

2016 talousarvio7 264 000
2015 talousarvio7 361 000
2014 tilinpäätös10 144 000

(04.) Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)

Selvitysosa: Momentti ja sen määräraha ehdotetaan yhdistettäväksi momenttiin 25.01.03.



05. Oikeusrekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 810 000 euroa.

Selvitysosa: Oikeusrekisterikeskus toimii oikeusministeriön hallinnonalan tietojärjestelmien ja rekisterien rekisterinpitäjänä sekä välittää hallinnonalan viranomaisten ilmoittamia tietoja muille viranomaisille. Käytetyimpiä rekisterejä ovat rikosrekisteri, sakkorekisteri, konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteri sekä velkajärjestelyrekisteri. Oikeusrekisterikeskus huolehtii sakkoihin, menettämisseuraamuksiin, maksuihin ja saataviin liittyvistä täytäntöönpanotehtävistä ja käyttää valtion puhevaltaa näissä tehtävissä. Lisäksi Oikeusrekisterikeskus huolehtii hallinnonalan tietojärjestelmien ylläpidosta ja kehittämisestä yhteistyössä hallinnonalan virastojen kanssa siten kuin palvelusopimuksissa on sovittu. Oikeusrekisterikeskus hoitaa myös hallinnonalan lomakesuunnitteluun liittyviä tehtäviä.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
   
Bruttomenot11 35911 610
Bruttotulot8 0004 800
Nettomenot3 3596 810

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Rikosuhripalveluiden valtionavun hallinnointi70
Sakkomenettelylain soveltamiseen liittyvät muutokset340
Sisäinen turvallisuus (HO)146
Tasokorotus toiminnan turvaamiseksi300
Viranomaistoiminnan tulojen bruttobudjetointi2 600
Palkkaliukumasäästö-16
Palkkausten tarkistukset27
Toimintamenojen tuottavuussäästö-16
Yhteensä3 451

2016 talousarvio6 810 000
2015 talousarvio3 359 000

20. Erityismenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 11 032 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) turvallisuustutkintalaista (525/2011), Euroopan unionin lainsäädännön ja Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten mukaan turvallisuustutkintaa varten asetetuista tutkintaryhmistä sekä kansainvälisenä yhteistyönä toimitettavasta tutkinnasta aiheutuvien palkkioiden ja muiden kulutusmenojen maksamiseen

2) konkurssiasiamiehen vähävaraisessa konkurssipesässä ottamaan kuluvastuuseen liittyen ulkomaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa antamasta sitoumuksesta mahdollisesti johtuvan korvausvastuun toteuttamiseen

3) viranomaistoiminnasta lakien ja asetusten nojalla aiheutuvien oikeudenkäyntikulujen ja alaikäiselle asianosaiselle esitutkintaa varten edunvalvojan määräämisestä aiheutuneiden kulujen sekä edunvalvojan palkkioiden ja kulujen maksamiseen

4) valtion maksettavaksi vahingonkorvauslain (412/1974) nojalla määrättyjen korvausten maksamiseen

5) oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain (362/2009) nojalla aiheutuvien hyvitysten maksamiseen

6) oikeusapulain (257/2002) mukaisesti hoidettavien asioiden tulkkaus- ja käännöskulujen maksamiseen

7) oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain (378/2005) 19 §:n ja 20 §:n mukaisten korvausten maksamiseen

8) siirtomenojen maksamiseen yleisen edunvalvonnan ostopalvelujen päämiehille arvonlisäveron määrää vastaavana hyvityksenä.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Oikeudenkäynnin viivästymisestä annetun lain mukaisten korvausten maksatus (siirto momentille 28.50.50)-100
Oikeudenkäynnin viivästymishyvitysten käyttöalan kasvu100
Oikeusgeneettiset isyystutkimukset (kertaluonteinen siirto momentilta 25.10.04)156
Onnettomuustutkintakeskuksen henkilöstörakenteen muutos-315
Yhteensä-159

2016 talousarvio11 032 000
2015 talousarvio11 191 000
2014 tilinpäätös11 337 394

21. Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 295 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ministeriön hallinnonalalla tuottavuutta edistävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankintaan.

Määrärahaa saa käyttää myös tuottavuutta edistäviin hankkeisiin liittyvän määräaikaisen henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen.

Selvitysosa: Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat. Määräraha on tarkoitus käyttää tuottavuutta edistävien hankkeiden rahoittamiseen.


2016 talousarvio295 000
2015 talousarvio295 000
2014 tilinpäätös251 000

29. Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 56 494 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös momentilta 25.10.50 yksityisille oikeusavustajille maksettaviin korvauksiin liittyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Arvolisäveromenojen tason muutos (eduskuntavaalit v. 2015)-843
Siirto momentille 23.01.29-137
Valtori (siirto momentilta 28.01.29)165
Yhteensä-815

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2016 talousarvio56 494 000
2015 talousarvio57 309 000
2014 tilinpäätös58 150 214

50. Avustukset (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 6 444 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) avustuksiin saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen

2) avustuksiin rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville yhteisöille sekä rikollisuutta ehkäisevän työn arviointiin

3) avustuksiin rikosten uhrien tukipalveluja tuottaville yhteisöille

4) avustuksiin Julkisen Sanan Neuvostolle ja säädösaineistoa julkaiseville yhteisöille

5) avustuksiin oikeusjärjestyksen ja demokratian kehittämistä ja tunnetuksi tekemistä tukevaan toimintaan.

Määrärahaa saa käyttää myös valtionhallinnon laitosten ja Helsingin yliopiston kanssa rikoksentorjuntaan ja rikoksentorjunnan arviointiin liittyvistä hankkeista aiheutuviin menoihin.

Käyttösuunnitelma (1 000 euroa)

  
Avustukset rikosten uhrien tukipalveluja tuottaville yhteisöille (enintään)3 060
Avustukset saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen (enintään)3 173
Muut avustukset (enintään)211
Yhteensä6 444

Selvitysosa:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa)

 201620172018201920202021 lukien
       
Saamelaiskulttuurikeskuksen vuokrasopimusvaltuus      
Ennen vuotta 2016 tehdyt sitoumukset1 4811 4811 4811 4811 4811 481/vuosi
Vuoden 2016 sitoumukset------
Menot yhteensä1 481 1 481 1 481 1 481 1 481 1 481/vuosi

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Valtionavustus rikoksen uhrien tukipalveluihin2 500
Vuoden 2015 kertaluonteinen määräraha (rikosuhripäivystys)-100
Vuoden 2015 siirron momentilta 25.01.01 peruuttaminen (siirto momentille 25.01.01)-45
Järjestötukien säästö (HO 2015)-121
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa-207
Vuokramenojen indeksikorotus11
Yhteensä2 038

2016 talousarvio6 444 000
2015 talousarvio4 406 000
2014 tilinpäätös4 237 607

51. Eräät valtion maksamat korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 18 070 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) rikosvahinkolain (1204/2005) nojalla maksettaviin rikosvahinkokorvauksiin

2) syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta annetun lain (422/1974) nojalla maksettaviin korvauksiin sekä niihin liittyvien vähäisten asiamiespalkkioiden maksamiseen

3) valtion korvauksesta eräille internoiduille siviilihenkilöille annetun lain (510/2014) nojalla maksettaviin korvauksiin.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Indeksitarkistus rikoksen uhreille maksettaviin korvauksiin70
Valtion korvaukset eräille internoiduille siviilihenkilöille-160
Yhteensä-90

2016 talousarvio18 070 000
2015 talousarvio18 160 000
2014 tilinpäätös17 566 829