Talousarvioesitys 2016
01. Ympäristöhallinnon toimintamenot
Selvitysosa:Ympäristöhallinto rakentaa kestävää elinympäristöä ja tukee vihreää kasvua. Tavoitteena on parempi ympäristö tuleville sukupolville. Ympäristöstä, ympäristön tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä tuotetaan tietoa, arvioidaan vaihtoehtoisia kehityssuuntia ja kehitetään ratkaisuja kestävän kehityksen ja kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi.
Toimintaa ja voimavaroja suunnataan strategisten linjausten mukaisesti vastaamaan toimintaympäristön tarpeita. Säädösten ja toimenpiteiden vaikutusten arviointia kehitetään.
Ympäristöhallinnon henkilöstövoimavaroja johdetaan ja osaamista kehitetään suunnitelmallisesti tavoitteena säilyttää ympäristöhallinnon palvelukyky ja turvata henkilöstön motivaatio ja kehittymismahdollisuudet.
Ministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen tavoitteet ja voimavarat esitetään tässä luvussa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintatavoitteet ja voimavarat on budjetoitu lukuun 35.20 Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen ja Metsähallituksen luontopalvelujen lukuun 35.10 Ympäristön- ja luonnonsuojelu.
Ympäristöministeriö osallistuu valtion aluehallinnon strategiseen ohjaukseen yhteistyössä sitä ohjaavien muiden ministeriöiden kanssa sekä huolehtii virastojen ympäristötehtävien toiminnallisesta ohjauksesta.
Aluehallintovirastojen ympäristölupatehtävien tulostavoitteet ja toimintamenot on budjetoitu valtiovarainministeriön pääluokkaan momentille 28.40.01.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot on budjetoitu työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan momentille 32.01.02. Ympäristöministeriö asettaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille seuraavat alustavat tulostavoitteet tukemaan pääluokkaperusteluissa esitettyjä toimialan vaikuttavuustavoitteita:
- — Osallistutaan valtioneuvoston ilmasto- ja energiapoliittisessa selonteossa edellytettyjen alueellisten toimenpidestrategioiden valmisteluun ja toimeenpanoon sekä ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategian mukaisiin alueellisiin toimiin.
- — Tuulivoimarakentamista ohjataan ympäristön, kansalaisten ja kokonaistaloudellisuuden kannalta optimaalisille paikoille.
- — Kehitetään alueen jätehuoltoa ja sitä ohjaavaa alueellista jätesuunnitelmaa. Tehostetaan toimia jätealan uudistuneen lainsäädännön toimeenpanossa ja sen tavoitteiden toteuttamisessa.
- — Huolehditaan uuden ympäristönsuojelulain toimeenpanosta ja tehostetaan vesilain, jätelain, kemikaalilain ja nitraattiasetuksen toimeenpanon valvontaa ja raportointia. Tuetaan aluehallintovirastoja lupa-asioiden käsittelyssä sekä osallistutaan ympäristölupamääräysten perustana olevien parhaan käyttökelpoisen tekniikan velvoitteiden valmisteluun. Tehdään riskinarvioinnin perusteella valvontatarkastuksia, joista valvontasuunnitelmien mukaisten määräaikaistarkastusten osuus on vähintään puolet.
- — Toteutetaan vuoteen 2021 ulottuvia vesienhoitosuunnitelmia ja valmistellaan toimeenpano-ohjelmat. Raportoidaan vuoteen 2015 ulottuvien vesienhoitosuunnitelmien toteutuminen.
- — Edistetään valtion avustuksilla vesien- ja merenhoidon suunnitelmien ja ohjelmien toimeenpanon hankkeita.
- — Lisätään tietoa pohjavesiin kohdistuvista riskeistä ja toteutetaan pohjavesialueiden määritys ja luokittelu.
- — Toimeenpannaan merenhoitosuunnitelman seuranta- ja toimenpideohjelmaa, tarkistetaan merenhoitosuunnitelman ensimmäistä osaa ja edistetään ravinteiden kierrätystä.
- — Vaikutuksiltaan merkittäviä yleis- ja asemakaavoja ohjataan yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi, liikennetarpeen vähentämiseksi sekä palvelurakenteen kehittämiseksi. Parannetaan kaupunkiseutukokonaisuuksien suunnittelua ja hillitään kaupunkiseuduilla taajamien lievealueiden hajarakentamista.
- — Alueidenkäytön ja rakentamisen ohjauksessa huomioidaan elinympäristön turvallisuus ja terveellisyys sekä kulttuuriympäristön arvot. Tällä parannetaan ihmisten hyvinvointia ja alueiden vetovoimaa.
- — Ohjataan alueidenkäyttöä siten, että viherrakenteen ja -ympäristön laatu sekä elinympäristön viihtyisyys paranevat.
- — Toteutetaan kulttuuriympäristöstrategiaa ja edistetään kulttuuriympäristön hyvää hoitoa.
- — Vaikutetaan luonnon monimuotoisuuden kadon pysäyttämiseen erityisesti luontotyyppien ja uhanalaisten lajien suojelun monipuolisella keinovalikoimalla sekä edistämällä Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa (METSO) ja soidensuojelua.
- — Yhdenmukaistetaan ja tehostetaan toimintatapoja Natura 2000 -verkoston suojelun toimeenpanon ja turvaamistoimien osalta ja vastataan sitä koskevien yleissuunnitelmien päivittämisestä.
- — Edistetään luonnonvarojen ekologisesti kestävää käyttöä. Aloitetaan perinnebiotooppien inventointi.
Tunnuslukuja
| Indikaattori | 2013 toteutuma |
2014 toteutuma |
2015 tavoite |
2016 tavoite |
| METSO-alueiden suojelu, ha | 7 611 | 7 913 | 7 500 | 5 800 |
| Maatalouden typpitase, kg/ha | 46 | 46 | 46 | 46 |
| Maatalouden fosforitase, kg/ha | 4 | 4 | 4 | 4 |
| Ympäristönsuojelun valvontatarkastukset, kpl | 2 500 | 2 145 | 2 200 | 1 800 |
| Valtion jätehuoltotyönä toteutetut pilaantuneiden alueiden kunnostukset, kpl | 15 | 9 | 12 | 8 |
| Väestötiheydeltään vähintään 20 as/ha alueilla asuvan väestön osuus koko kaupunkiseudun väestöstä, % | 63,9 | 64,0 | 64,1 | 64,1 |
01. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 28 591 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös korvauksiin, joita suoritetaan Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle seuraavista EU-asetuksiin ja EU-direktiiveihin perustuvista markkinavalvontatehtävistä:
1) sähkö- ja elektroniikkalaitteissa, pakkauksissa sekä paristoissa ja akuissa käytettävien vaarallisten aineiden käytön rajoittaminen ja pakkausten perusvaatimukset, raskasmetallipitoisuudet ja merkinnät
2) otsonikerrosta heikentäviä aineita sekä fluorattuja kasvihuonekaasuja koskevien Euroopan yhteisöjen asetusten edellyttämä laitteiden huoltajien pätevyyden toteaminen ja rekisteröiminen
3) rakennustuotteet
4) rakennustuotteiden ekosuunnittelu ja energiamerkintä.
Lisäksi määrärahaa saa käyttää korvauksiin Motiva Services Oy:lle Euroopan unionin ympäristömerkin myöntämisjärjestelmän mukaisten tehtävien hoidosta, Tukesille korvauksiin CE-merkitsemättömien tuotteiden markkinavalvonnasta sekä valtionavustusten maksamiseen yliopistoille, korkeakouluille ja muille vastaaville tutkimustoimintaa harjoittaville yhteisöille tutkimustoimintaan.
Selvitysosa:Ympäristöministeriön keskeiset tavoitteet vuodelle 2016:
- — Saadaan aikaan riittävän kattava ja sitova kansainvälinen sopimus ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi sekä vaikutetaan EU:ssa vuodelle 2030 asetetun vähintään 40 %:n päästövähennystavoitteen toimeenpanoon. Vahvistetaan arktisten alueiden ilmastonmuutoskysymysten näkyvyyttä ja vaikuttavuutta.
- — Parannetaan uudisrakentamisen sekä olemassa olevan rakennuskannan laatua, sisäilmastoa ja energiatehokkuutta eri ohjausvälineillä.
- — Tuulivoimarakentamista edistetään kehittämällä ohjauskeinoja ja hyvää suunnittelua.
- — Kehitetään vihreää taloutta muun muassa vaikuttamalla EU:n kiertotalous- ja jätelainsäädäntöaloitteiden valmisteluun, arvioimalla eri politiikkatoimien mahdollisuuksia ja vaikuttavuutta, ja niiden toimeenpanoon sekä edistämällä uusia käytännönläheisiä toimintamalleja ja kehittämis- ja kokeiluhankkeita.
- — Edistetään haitallisten aineiden ja kemikaalien hallintaa kestävän kierrätystalouden turvaamiseksi.
- — Valmistellaan jätelain (646/2011) muutosta ja lain nojalla annettavia asetuksia, sekä jatketaan jätelainsäädännön tuottajavastuusäädösten toimivuuden arviointia ja viimeistellään valtakunnallinen jätesuunnitelma.
- — Ohjataan uuden ympäristönsuojelulain toimeenpanoa ja varmistetaan EY:n teollisuuspäästödirektiivin täytäntöönpano osana ympäristölupien päätöksentekoa.
- — Valmistellaan uuden kansallisen pilaantuneiden maa-alueiden riskinhallintaohjelman toimeenpanon edellyttämät säädökset ja ohjeistukset. Tehostetaan ympäristövahinkojen torjunnan alueellista ja valtakunnallista suunnittelua ja koordinointia.
- — Käynnistetään valtakunnallisen öljyntorjuntaohjelman laatiminen.
- — Valmistellaan kansallista ilmansuojeluohjelmaa.
- — Haitallisten ja vaarallisten aineiden seurantaa tehostetaan lisääntyneiden vaatimusten takia.
- — Käynnistetään merenhoidon toimenpideohjelman toteutus ja merenhoitosuunnitelman ensimmäisen osan päivitys.
- — Valmistellaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistamista ja kaavajärjestelmän kehittämistä.
- — Maankäytön ja rakentamisen ohjausta uudistetaan.
- — Valmistellaan kuntien rakennusvalvontayksiköiden määrää ja kokoa koskeva lakiesitys viranomaisohjauksen tehostamiseksi. Sähköinen asiointi sujuvoittaa rakentamisen lupamenettelyitä.
- — Uudistetaan rakentamismääräyskokoelmaa ja edistetään rakentamismääräysten ennakoivaa ja yhtenäistä tulkintaa.
- — Tehostetaan ja sujuvoitetaan ympäristöön kohdistuvia lupa- ja arviointimenettelyitä. Valmistellaan EU:n YVA-direktiivin muutos osaksi kansallista lainsäädäntöä.
- — Edistetään digitalisaatiota koko ympäristöhallinnon toimialueella.
- — Huolehditaan luonnon monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen ja EU:n biodiversiteettistrategian kansallisesta toimeenpanosta toteuttamalla Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kansallista strategiaa ja toimintaohjelmaa.
- — Jatketaan luonnonsuojelualueiden perustamissäädösten valmistelua.
- — Parannetaan lajien ja luontotyyppien suojelun tasoa ja kohdennetaan suojelutoimia uhanalaisimpiin lajeihin ja kohteisiin. Toteutetaan soidensuojelua täydentäviä toimia valtakunnallisesti arvokkaan suoluonnon turvaamiseksi ja jatketaan METSO-ohjelman toteuttamista.
- — Edistetään ekosysteemipalvelujen kestävää käyttöä kehittäen erityisesti luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja maatilamatkailua ja luontoyrittäjyyttä.
- — Edistetään ikääntyneiden ja muiden erityistä tukea tarvitsevien ryhmien kotona asumista ja ehkäistään asunnottomuutta.
- — Kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinojen suunnitteluyhteistyöllä eheytetään kaupunkiseutujen yhdyskuntarakennetta ja vähennetään liikennetarpeita ja parannetaan elinympäristön laatua sekä edistetään asuntorakentamista erityisesti Helsingin seudulla.
Tuotetaan hallinnolle tietoa, joka palvelee toiminnan ennakointia, ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön valmistelua, kehittämistä ja toimeenpanoa, kansainvälistä yhteistyötä sekä päätöksentekoa ja päätösten vaikutusten arviointia.
Vuoden 2016 kohteita ovat uudistetun ympäristönsuojelulain ja uuden jätelainsäädännön toimeenpano, kustannustehokas ja kestävä ilmastopolitiikka, luonnonvarojen kestävän käytön ja materiaalitehokkuuden edistäminen, vesien- ja merenhoitosuunnitelmien, luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelman ja METSO-ohjelman toimeenpano, maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarvioinnin jatkotoimenpiteet, rakennetun ympäristön laatu ja kestävyys (mm. ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma, energiatehokkuus sekä kosteus- ja homeohjelma), kaupunkiseutujen yhdyskunta- ja palvelurakenne, maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen kaupunkiseuduilla ml. metropolipolitiikka, asuntopolitiikka, kulttuuriympäristö, suunnitelmallinen kiinteistönpito ja korjausrakentaminen sekä kokonais- ja kohdealuearkkitehtuurityö.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) hoitaa ympäristöministeriön toimeksiannosta vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa annetun lain (387/2013) ja akuista ja paristoista annetun valtioneuvoston asetuksen (520/2014) markkinavalvontaa. Tukes hoitaa myös otsonikerrosta heikentävistä aineista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2009 ja fluoratuista kasvihuonekaasuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 517/2014 edellyttämät pätevyystodistukset ja niiden rekisteröinnin valtioneuvoston asetuksen (452/2009) mukaisesti. Pätevyystodistusten käsittelytuotot tuloutetaan momentille 12.35.99. Markkinavalvonta laajeni 10.7.2014 alkaen myös pakkausten perusvaatimuksia, raskasmetallipitoisuuksia ja merkintöjä koskevien Euroopan unionin direktiiviin pohjautuvien tuotevaatimusten valvontaan pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (518/2014) mukaisesti.
EU:n rakennustuoteasetukseen (EU) N:o 305/2011 perustuvaa rakennustuotteiden markkinavalvontaa hoitaa Tukes maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 181 §:n nojalla. 1.7.2013 voimaan tulleessa rakennustuoteasetuksessa säädetään velvoitteet CE-merkittyjen rakennustuotteiden markkinavalvonnalle. Rakennustuotteiden CE-merkinnän tultua pakolliseksi 1.7.2013 ja harmonisoitujen tuotestandardien määrän lisääntyessä on sekä neuvonta- ja valvontatarve kasvanut merkittävästi. 1.1.2015 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain 181 §:n muutoksen nojalla Tukes hoitaa myös eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä annetun lain (954/2012) mukaisen markkinavalvonnan. Energiamerkintädirektiivin (2010/30/EU) ja Eco-design direktiivin (2009/125/EY) täytäntöönpanosäädösten asianmukaisen soveltamisen markkinavalvonta perustuu lakiin tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista (1005/2008), jonka mukaisesti Tukes vastaa markkinavalvonnasta.
EU-ympäristömerkistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (66/2010/EY) 4 artiklan toimeenpanon kansalliseksi toimivaltaiseksi elimeksi on laissa EU-ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä (86/2011) nimetty Motiva Services Oy, jolle korvataan ympäristömerkkiin liittyvistä tehtävistä aiheutuvia menoja.
Työajan jakautuminen tehtäväalueille (htv)
| Tehtäväalue | 2014 toteutuma |
2015 arvio |
2016 arvio |
| Ympäristönsuojelu | 57 | 55 | 54 |
| Luontoympäristö | 50 | 50 | 48 |
| Rakennettu ympäristö | 88 | 88 | 85 |
| Kansainväliset ja EU-asiat | 19 | 19 | 19 |
| Viestintä | 13 | 11 | 10 |
| Johto ja hallinto | 57 | 39 | 34 |
| Yhteensä | 284 | 262 | 250 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2014 toteutuma |
2015 varsinainen talousarvio |
2016 esitys |
|
| Bruttomenot | 36 317 | 31 902 | 29 391 |
| Bruttotulot | 762 | 800 | 800 |
| Nettomenot | 35 555 | 31 102 | 28 591 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 10 222 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 11 675 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kosteus- ja hometalkoot | -700 |
| Poliittinen toiminta (HO 2015) | -65 |
| Siirto momentille 23.01.02 | -75 |
| Siirto momentille 35.01.04 | -500 |
| Siirto momentilta 35.01.21 | 11 |
| Tukes korvaukset | 60 |
| VNHY:n perustamisesta aiheutuva siirto momentille 23.01.01 (-3 htv) | -770 |
| Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -11 |
| Palkkaliukumasäästö | -83 |
| Palkkausten tarkistukset | 130 |
| Toimintamenojen tuottavuussäästö | -170 |
| Toimintamenosäästö (HO 2015) | -340 |
| Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirron palautus momentilta 28.20.01) | 2 |
| Yhteensä | -2 511 |
| 2016 talousarvio | 28 591 000 |
| 2015 talousarvio | 31 102 000 |
| 2014 tilinpäätös | 37 008 000 |
04. Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 30 614 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Suomen ympäristökeskus (SYKE) kehittää ratkaisuja kestävän kehityksen edistämiseksi erityisesti valtioneuvoston, muun julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän käyttöön. Ratkaisujen pohjaksi SYKE tuottaa tietoa ympäristöstä, sen tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä arvioi vaihtoehtoisia kehityssuuntia. SYKE huolehtii myös useista EY-lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten edellyttämistä raportoinneista sekä hoitaa eräitä ympäristövalvonnan ja muita viranomaistehtäviä.
SYKE hoitaa myös maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvia vesivarojen käytön ja hoidon tehtäviä. Toimintamäärärahalla palkattua henkilöstöä arvioidaan käytettävän näihin tehtäviin noin 24 henkilötyövuotta ja muulla rahoituksella palkatun henkilöstön työpanoksesta noin 16 henkilötyövuotta. Tutkimuslaitosuudistukseen sopeutuminen vaikuttaa tehtävien hoitamiseen käytettäviin voimavaroihin vuosina 2015—2017. Muutokset tarkennetaan yhteisen suunnittelun kautta.
Suomen ympäristökeskuksen toiminta vaikuttaa kestävän kehityksen tietämyksen uudistamisen ja uuden tiedon välittämisen kautta. Tiedon keskeisiä käyttäjiä ovat valtioneuvosto, aluehallinto, kunnat, maakuntien liitot, liike-elämä, tiedotusvälineet, kansalaisjärjestöt sekä yksityiset kansalaiset.
Vaikuttavuustavoitteet ovat:
- — Biotalouden ja kiertotalouden kasvu on kestävää ilmastonmuutoksen hillinnän, vesi- ja muiden luonnonvarojen käytön, vesistöjen ja Itämeren kuormittumisen sekä ekosysteemien turvaamisen kannalta.
- — Elinympäristöt ovat monimuotoisia, terveellisiä sekä hyvinvointia edistäviä ja niiden merkitys osana ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä tiedostetaan.
- — Ympäristöä koskevaa tietoa tuotetaan, jaetaan ja käytetään tehokkaasti, digitalisaation myötä kansalaisten osallistumisen edellytykset elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon paranevat ja ympäristötiedon tuottamiseen, jalostamiseen ja jakeluun kehittyy uutta yritystoimintaa.
- — Ympäristösääntelyn ongelmakohdat on tunnistettu ja niitä on poistettu kokeilemalla uusia toimintamalleja, käyttämällä hyväksi osallistavaa sääntelyn kehittämistä sekä sääntelyn ja kokeilujen johdonmukaista arviointia.
- — Eri toimijoiden yhteistyöhön perustuvat kokeilut tuottavat innovaatioita ja ratkaisumalleja, joiden avulla suomalaisen yhteiskunnan ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä voidaan vahvistaa ja joita voidaan hyödyntää myös kansainvälisesti.
Ympäristöministeriö asettaa Suomen ympäristökeskuksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat tulostavoitteet:
- — SYKE ottaa tutkimus- ja kehittämistoiminnassaan erityisesti huomioon seuraavat kysymykset:
- — biotalous ja ja kiertotalous
- — ympäristön seurannan tehostaminen yhdistämällä eri tahojen tuottamia tietoja mm. kaukokartoituksen ja mallien avulla tuotettuun tietoon
- — luonnonvaroja, ympäristön tilaa, päästöjä sekä muita paineita ja riskejä kuvaavien SYKEn keskeisten tietovarastojen ja -järjestelmien sekä paikkatietopalvelujen kehittäminen ja käytettävyyden parantaminen
- — arktisen alueen ympäristökysymykset
- — ikääntymisen ja väestörakenteen muutoksen vaikutukset palvelurakenteisiin, asumiseen ja liikkumiseen sekä kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.
- — SYKE osallistuu aktiivisesti Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) ja Sosiaali- ja terveysalan yhteenliittymän (SOTERKO) kehittämiseen tutkimuslaitosuudistuksen linjausten mukaisesti.
- — SYKE osallistuu ympäristöä koskevan sääntelyn uudistamiseen sekä tutkimus- ja kehittämishankkeiden kautta että tukemalla EU-sääntelyyn vaikuttamista asiantuntijaroolissa.
- — SYKE osallistuu EU:n Horisontti 2020 -ohjelman, LIFE-ympäristörahaston ja muiden EU:n rahoitusinstrumenttien hakuihin.
- — SYKEn ja Motivan yhteinen palvelukeskus (FISU) tukee kuntia ja kaupunkeja resurssitehokkuuden lisäämisessä.
- — Vesitilannepalveluja kehitetään tukemaan monipuolisesti sekä vesivarojen käyttöä että vesiensuojelua ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. SYKEn ja Ilmatieteen laitoksen yhteinen Tulvakeskus-palvelu tuottaa ajantasaiset sää- ja vesitilannetiedot ja -varoitukset viranomaisille ja kansalaisille.
- — Tutkimusalus Arandaa hyödynnetään kustannustehokkaasti ja laajapohjaisesti yhdessä SMHI:n (Svenska Meteorologiska Institutet), Luonnonvarakeskuksen ja muiden Itämeritutkimusta ja -seurantaa tekevien tahojen kanssa.
- — SYKEn laboratorioiden ympäristömittausten laatua ja luotettavuutta kehitetään edelleen, SYKE osallistuu aktiivisesti kansainväliseen metrologiatutkimukseen ja kehitystyöhön sekä tiivistää laboratorioyhteistyötä muiden LYNET-laitosten sekä yhteistyölaitosten kanssa.
- — SYKEn toimintaa sopeutetaan edelleen tutkimuslaitosuudistuksen linjausten mukaisesti.
Maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan tuloja arvioidaan kertyvän 4 milj. euroa, josta vientitoiminnan osuudeksi arvioidaan lähes puolet. Muulta valtionhallinnolta arvioidaan saatavan rahoitusta 11,5 milj. euroa. Talousarvion ulkopuolinen rahoitus arvioidaan 7 milj. euroksi, josta EU:n osuus on noin 4,5 milj. euroa. Entistä voimakkaampi kansainvälinen verkostoituminen vahvistaa SYKEn kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.
Tuottavuutta parannetaan kehittämällä verkostoyhteistyötä, toimintaprosesseja ja tietojärjestelmiä sekä laajentamalla sähköisiä verkkopalveluja kansallisesti ja kansainvälisesti. Tuottavuutta nostetaan myös tukitoiminnoissa. Merentutkimuksessa yhteistyötä jatketaan erityisesti Ilmatieteen laitoksen ja Ruotsin hydrometeorologisen laitoksen (SMHI) kanssa synergia- ja tuottavuushyötyjen saavuttamiseksi. Työnjakoa Ilmatieteen laitoksen kanssa selvennetään. Merentutkimuksen kansallista koordinaatiota ja tutkimusinfrastruktuuria edistetään kansallisten tutkimusinfrastruktuurilinjausten mukaisesti.
Koko ympäristöhallinnon tuottavuutta parannetaan muun muassa kehittämällä ympäristön seurantaa ja tietojärjestelmiä sekä lisäämällä seurantaan perustuvan raportoinnin automatisointia ja tietovarantoihin liittyvää yhteistyötä.
Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) puitteissa tuottavuutta parannetaan monipuolistamalla tutkimusyhteistyön toimintamalleja, kehittämällä yhdessä seurantamenetelmiä ja ottamalla niitä käyttöön, hyödyntämällä seurannassa uusia yhteistyömalleja sekä lisäämällä edelleen toimitila-, laboratorio- ja tutkimusinfrayhteistyötä.
Suomen ympäristökeskuksen henkilötyövuosien ja kustannusten arvioitu jakautuminen tehtäväalueittain vuosina 2014—2016
| Tehtäväalue | 2014 toteutuma kustannukset milj. € |
htv | 2015 arvio kustannukset milj. € |
htv | 2016 tavoite kustannukset milj. € |
htv |
| Tutkimus-, kehitys- ja kokeilutoiminta | 30,3 | 343 | 26,8 | 299 | 25,4 | 283 |
| Asiantuntijapalvelut ja viranomaistoiminta | 18,9 | 165 | 18,4 | 153 | 17,5 | 145 |
| Ympäristönseuranta ja tietovarannot | 14,4 | 102 | 13,2 | 121 | 11,5 | 100 |
| Hallinnonalan palvelut1) | 2,2 | 26 | 1,2 | 14 | 1,1 | 13 |
| Yhteensä | 65,8 | 636 | 59,6 | 587 | 55,5 | 541 |
| Toimintamenorahoitukseen perustuvan henkilötyön määrä | 362 | 340 | 322 |
1) Seurantakohdeuudistuksen takia vuosien 2014 ja 2015 tiedot eivät ole täysin vertailtavat tietovarantojen kustannusten osalta. Vuonna 2014 osa tietovarantojen kustannuksista ja henkilötyövuosista on sisältynyt hallinnonalan palveluihin. Vuonna 2015 hallinnonalan palvelut ovat yhteinen viestintä ja koulutuspalvelut.
SYKEn kokonaishenkilömäärän arvioidaan olevan noin 541 henkilötyövuotta. Toimintamenomomentin suoralla budjettirahoituksella palkatun henkilöstön määrä on 322 htv. Henkilöstön määrässä on otettu huomioon siirrot Valtoriin (9 htv) ja TULA-vähennykset (15—20 htv). Henkilöstövoimavaroja kohdennetaan strategisten tavoitteiden mukaisesti ottaen huomioon tuottavuushankkeiden vaikutukset. Tutkimus- ja asiantuntijatehtävien alueellistamista SYKEn alueellisiin toimipaikkoihin jatketaan.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2014 toteutuma |
2015 varsinainen talousarvio |
2016 esitys |
|
| Bruttomenot | 55 969 | 58 061 | 54 614 |
| Bruttotulot | 24 586 | 26 000 | 24 000 |
| Nettomenot | 31 383 | 32 061 | 30 614 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 3 839 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 3 111 |
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2014 toteutuma |
2015 varsinainen talousarvio |
2016 esitys |
|
| Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot | |||
| — muilta valtion virastoilta saatava rahoitus | 12 836 | 13 000 | 11 500 |
| — EU:lta saatava rahoitus | 4 047 | 5 000 | 4 500 |
| — muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus | 2 315 | 4 000 | 2 500 |
| Tuotot yhteensä | 19 198 | 22 000 | 18 500 |
| Hankkeiden kokonaiskustannukset | 34 439 | 39 000 | 35 000 |
| Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) | -15 241 | -17 000 | -16 500 |
| Omarahoitusosuus, % | 44 | 44 | 47 |
Yhteisrahoitteisten hankkeiden kustannusvastaavuus vaihtelee hanketyypeittäin ja määräytyy eri rahoittajatahojen rahoitusehtojen mukaan.
Määrärahasta on tarkoitus käyttää 2 100 000 euroa ympäristöhallinnon yhteisiin ydintoiminnan edellyttämiin ict-palveluihin.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Siirto momentilta 35.01.01 | 500 |
| VNHY:n perustamisesta aiheutuva siirto momentille 23.01.01 | -24 |
| Ympäristötiedon hankinnan, varastoinnin ja jakelun kehittämishanke Envibase (v. 2015 rahoitus) (momentille 35.01.21 tehdyn siirron palautus momentille 28.70.20) | -2 610 |
| Ympäristötiedon hankinnan, varastoinnin ja jakelun kehittämishanke Envibase (v. 2016 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) | 2 270 |
| Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -18 |
| Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa | -101 |
| Palkkaliukumasäästö | -169 |
| Palkkausten tarkistukset | 157 |
| Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54) | -1 307 |
| Toimintamenojen tuottavuussäästö | -139 |
| Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille 23.01.22) | -233 |
| Vuokramenojen indeksikorotus | 23 |
| Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö | -28 |
| Tasomuutos | 232 |
| Yhteensä | -1 447 |
| 2016 talousarvio | 30 614 000 |
| 2015 talousarvio | 32 061 000 |
| 2014 tilinpäätös | 30 655 000 |
(21.) Ympäristöministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Siirto momentille 35.01.01 | -11 |
| Tasomuutos | -1 186 |
| Yhteensä | -1 197 |
| 2015 talousarvio | 1 197 000 |
| 2014 tilinpäätös | 1 490 000 |
29. Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 6 970 000 euroa.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Siirto momentille 23.01.29 | -125 |
| Valtori (siirto momentilta 28.01.29) | 25 |
| Tasomuutos | 597 |
| Yhteensä | 497 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2016 talousarvio | 6 970 000 |
| 2015 talousarvio | 6 473 000 |
| 2014 tilinpäätös | 9 049 043 |
65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 1 734 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) avustuksiin valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille
2) valistus- ja neuvontatoiminnan tukemiseen valtakunnallisille asunto- ja rakennusalan järjestöille
3) saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 12 §:n mukaisiin avustuksiin saariston ympäristönhoitoa edistäviin hankkeisiin
4) saaristoalueiden ja tunturialueiden jätehuoltoa edistävän toiminnan tukemiseen
5) kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista sekä muuta ympäristökasvatusta ja -valistusta edistävien valtakunnallisesti ja alueellisesti merkittävien projektiluonteisten hankkeiden tukemiseen.
Selvitysosa:Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Järjestötukien säästö (HO 2015) | -266 |
| Tasomuutos | -100 |
| Yhteensä | -366 |
| 2016 talousarvio | 1 734 000 |
| 2015 talousarvio | 2 100 000 |
| 2014 tilinpäätös | 2 160 000 |