Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
         01. (29.01, osa) Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot
         10. Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus
         20. Ammatillinen koulutus
         30. Aikuiskoulutus
         40. Korkeakouluopetus ja tutkimus
         70. Opintotuki
         80. (29.80 ja 29.01, osa) Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
              30. Avustus Liikkuva koulu -ohjelmaan
              50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen
              52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin
              (54.) Avustus Helsingin Olympiastadionin perusparannukseen
         91. Nuorisotyö
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

90. LiikuntatoimiPDF-versio

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Selvitysosa: Liikuntatoimen tehtävänä on liikunnan edistäminen. Valtio ja kunnat luovat edellytyksiä liikunnalle. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä sekä liikunnan yleisten edellytysten luomisesta valtionhallinnossa.

Toimialaa ohjaavat liikuntalaki ja -asetus, hallitusohjelma, valtion talousarvio, opetus- ja kulttuuriministeriön strategiat ja linjaukset sekä toimialan kansainväliset yleissopimukset. EU:n liikuntapolitiikan vaikutus kansalliseen liikuntatoimeen on lisääntymässä. Liikunnan toimialan strateginen johtaminen ja ohjausjärjestelmät perustuvat tiedolla johtamisen periaatteelle sekä liikuntapoliittisten toimenpiteiden vaikutusten jatkuvalle arvioinnille.

Liikunnan edistämiseksi ja liikunnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden saavuttamiseksi liikuntapolitiikan eri tavoitealueilla toteutetaan toimenpiteitä, joille on yhteistä alan tietoperustan vahvistaminen ja osaamisen kehittäminen sekä yhdenvertaisuuden, eettisyyden ja rehellisyyden toteutuminen.

Liikuntatoimen toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet ovat:

Toiminnalliset tavoitteetKeskeisimmät toimenpiteet
  
Liikunta on yhdenvertaisesti saavutettavissa — Parannetaan kunnallisia liikunta- ja liikuntapaikkapalveluja koskevaa tietopohjaa ja varmistetaan ohjauksen yhdensuuntaisuus paikallistasoa koskevissa liikuntapoliittisissa toimenpiteissä.
— Liikuntapaikkarakentamisen avustamisessa painotetaan ensisijaisesti laadukkaiden ja laajoille käyttäjäryhmille suunnattujen liikuntapaikkojen rakentamista ja peruskorjaamista.
— Avustetaan liikunnan yhdenvertaisuutta lisääviä hankkeita.
— Tuetaan maahanmuuttajien kotouttamista liikunnan avulla.
— Edistetään informaatio-ohjauksella, että liikunnan edistäminen huomioidaan kuntien strategioissa.
Liikunta ja urheilu lisäävät osallistumista— Tuetaan liikunnan kansalaisjärjestötoimintaa.
— Tuetaan paikallista seuratoimintaa ja matalan kynnyksen liikuntatoimintaa.
—Tuetaan eettistä ja yhteiskuntavastuullista huippu-urheilutoimintaa ja urheilijoiden valmentautumismahdollisuuksia.
— Vahvistetaan urheilu-uran ja opiskelun tai koulunkäynnin yhdistämisen toimenpiteitä.
— Myönnetään tunnustuspalkintoja suomalaisille olympiavoittajille.
— Vahvistetaan järjestöjen edellytyksiä hakea ja järjestää kansainvälisiä urheilun suurtapahtumia.
— Tuetaan liikunnan ja urheilun eettisiä toimenpiteitä avustamalla Suomen Antidopingtoimikuntaa. Vahvistetaan urheilun integriteettiä lisäämällä ottelutulosten manipulointia ehkäiseviä toimia.
— Tuetaan liikuntajärjestöjen kansainvälisiä yhteistyö- ja vaikuttamismahdollisuuksia.
Liikunnallinen elämäntapa yleistyy— Tuetaan OKM:n ja STM:n yhteisen terveyttä edistävän liikunnan strategian ja toimenpideohjelman toimeenpanoa.
— Tuetaan Liikkuva koulu -ohjelmaa, työelämän liikunnallistamiseen tähtääviä toimenpiteitä ja ohjelmia sekä muita liikunnan edistämishankkeita koko elämänkulussa.
— Huomioidaan liikunta-alan yrittäjyys osana luovien alojen yrittäjyyden edistämistä.
Liikunta-alan tietopohja ja osaaminen vahvistuu— Tuetaan liikunnan koulutuskeskusten osaamisen ja laadun kehittämistä.
— Parannetaan eri väestöryhmien osallistumismahdollisuuksia liikunta-alan vapaatavoitteiseen koulutukseen.
— Tuetaan liikunta-alan tutkimus- ja tiedonvälitystoimintaa liikuntapoliittisen päätöksenteon tarpeiden näkökulmasta.
— Parannetaan liikuntatieteellisen tutkimuksen laatua tekemällä yhteistyötä Suomen Akatemian kanssa.
— Lisätään tiedon saavutettavuutta sekä kehitetään valtion liikuntaneuvoston liikuntapolitiikan vaikutusten arviointijärjestelmää.
— Tuetaan tiedon tuotantoa liikuntapaikkarakentamisen ja liikuntaa suosivan yhdyskuntasuunnittelun kehittämiseksi.
— Tuetaan urheiluoikeuden professuuria.
— Tuetaan Suomessa järjestettäviä liikunnan toimialan kansainvälisiä tieteellisiä kongresseja.

Eräitä liikuntatoimen tunnuslukuja

 2013
toteutuma
2014
toteutuma
2016
arvio
    
Kuntien liikunnan edistämisaktiivisuus, kuvaa toiminnan suunnittelua ja johtamista/Tea-viisari1)   
— koko maan väestöpainotettu keskiarvo666770
    
OKM:n ja aluehallinnon myöntämät valtionavustukset liikuntapaikkarakentamiseen (peruskorjaus- ja uudisrakentamishankkeet)   
— Myöntöjä yhteensä (kpl)152172139
— uimahallit (kpl)588
— liikuntahallit tai -salit (kpl)181413
— palloilu- ja urheilukentät (kpl)353130
— jäähallit (kpl)5145
— lähiliikuntapaikat (kpl)545250
— muut liikuntapaikat355333
    
Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelma   
Hankkeet229218220
Kunnat10089100
Liikkujat   
— naiset (%)646362
— miehet (%)363738
Liikkujat140 000140 000140 000
    
Kehittämistuki liikunta- ja urheiluseuroille   
Myönnetyt309378450
Hakemukset1 2051 1621 200
Lapsia ja nuoria90 00092 00093 500
— tytöt (%)404040
— pojat (%)606060
    
Liikkuva koulu -ohjelma2)   
Koulut1728001 400
Oppilaat60 000163 000285 000
    
Urheiluakatemioiden avustaminen   
Avustetut urheiluakatemiat, kpl191917
Akatemioihin kiinnittyneiden urheilijoiden määrä, I ja II-tason. 2 3702 4002 400
    
Dopingtestit (ADT ry)   
Kansallisen testausohjelman testit, yht2 8772 7702 800
— kilpailun ulkopuoliset1 4531 4601 400
— kilpailutestit1 4241 3101 400
— joista veritestejä2781310
Urheilijaprofiilit, verinäytteet245276300
    
Vapaan sivistystyön toteutuneet suoritteet liikunnan koulutuskeskuksissa   
Valtakunnalliset409 773403 804400 000
Valtionosuudella rahoitetut vuorokaudet/%279 900/68,3279 900/69,3279 900/70,0
    
Alueelliset89 70986 91585 000
Valtionosuudella rahoitetut päivät/%53 000/59,153 000/61,053 000/62,4

1) Tea-viisarijärjestelmän tunnusluku kertoo kahden vuoden välein kunnan liikunnan edistämisestä 7 eri näkökulmasta (mm. johtaminen, seuranta ja voimavarat). Koko maan luku on kaikkien vastanneiden keskiarvo, joka on painotettu vastanneen yksikön väestöpohjalla. Vuoden 2013 luku perustuu vuoden 2012 tuloksiin.

2) Vuoden 2013 tunnusluvut sisältävät ainoastaan valtakunnallisten kokeiluhankkeiden parissa tapahtuvan toiminnan. Vuoden 2014 lukuihin on lisäksi sisällytetty aluehallinnon kautta OKM:n määrärahasta avustusta saaneiden hankekoulujen toiminta. Vuoden 2016 arvio sisältää edellä mainitun lisäksi Liikkuviksi kouluiksi muutoin rekisteröityneet koulut.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Liikuntabudjettiin ei kohdistu säästötoimia, koska valtion liikuntabudjetti rahoitetaan lähes kokonaan veikkausvoittovaroista. Veikkausvoittovaroja käytetään liikuntaan vuonna 2016 yhteensä 147,6 milj. euroa. Määräraha on tosin jonkin verran kuluvaa vuotta pienempi, mikä johtuu Veikkaus Oy:n hieman pienemmästä tuloutuksesta.

Valtion liikuntapolitiikan keskeisimmät tavoitteet vuonna 2016 ovat liikunnan yhdenvertainen saavutettavuus sekä yhteisöllisyyden, osallistumisen ja liikunnallisen elämäntavan lisääntyminen.

Valtion liikuntaneuvoston vastikään valmistuneessa raportissa on arvioitu valtionhallintoa liikunnan edistäjänä (Valtionhallinto liikunnan edistäjänä 2011—2015; Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2015:4). Raportin mukaan nykyinen liikuntajärjestelmä edistää lähinnä valmiiksi aktiivisten ja kilpaurheiluorientoituneiden ihmisten liikkumista, mutta liikuntaa harrastamattomien ja riittämättömästi liikkuvien kohderyhmä on jäänyt tavoittamatta. Näin siitä huolimatta, että valtion liikuntamäärärahat ovat 2000-luvulla kasvaneet 80 milj. eurosta 148 milj. euroon.

Määrärahojen nousun myötä opetus- ja kulttuuriministeriön tekemien yksittäisten päätösten määrä on lisääntynyt merkittävästi. Hankeavustuksilla on kannustettu järjestöjä, kuntia ja muita yhteisöjä suuntaamaan toimintaansa valtion tavoitteet, kuten matalan kynnyksen liikunta, yhdenvertaisuusnäkökulmat tai vähän liikkuvien tarpeet, huomioiden. Hankkeet ja kehittämistoiminta ovat synnyttäneet paljon monipuolista toimintaa, mutta liikuntaneuvoston arvion mukaan satojen yksittäisten toimenpiteiden ja valtakunnan tasoa kuvaavien indikaattoreiden välille ei tunnu syntyvän yhteyttä.

Valiokunta toteaa, että julkisen rahoituksen tulee tukea edellä mainittujen liikuntapoliittisten tavoitteiden toteutumista, mitkä pohjautuvat uuteen, 1.5.2015 voimaan tulleeseen liikuntalakiin (390/2015). On myös tärkeää, että julkisella rahoituksella saavutetaan mahdollisimman suuri vaikuttavuus, mikä edellyttää myös avustusten riittävää seurantaa.

Valiokunnan mielestä huomiota on kiinnitettävä erityisesti siihen, että suuri osa väestöstä liikkuu aivan liian vähän. Vain joka kymmenes työikäinen liikkuu suositusten mukaisella tavalla riittävästi; ikäihmisistä riittävästi liikkuu vain muutama prosentti. Liikunnan puutteesta on näin tullut merkittävälle osalle väestöstä terveyden riskitekijä. Liikkumattomuuden kustannusten on arvioitu olevan lähes 2 mrd. euroa terveydenhuollon vuotuisista kokonaiskustannuksista. Maailman terveysjärjestön (WHO) linjauksissa fyysinen passiivisuus on nostettu jo neljänneksi yleisimmäksi kuolinsyyksi maailmassa. Valiokunta katsoo, että liikunnan edistäminen edellyttää aiempaa vahvempaa poikkihallinnollista otetta sekä myös laajaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Erityisen tärkeää on kytkeä liikunta kiinteäksi osaksi terveydenhuoltoa, mihin terveyttä ja hyvinvointia edistävä kärkihanke antaa hyvän mahdollisuuden.

Valiokunnan mielestä tarvitaan myös herätteitä ja kampanjointia liikunnan lisäämiseksi, mihin myös tähtää liikuntamaaotteluhaaste, jonka Eduskunnan urheilukerho on esittänyt Ruotsin parlamentille ja sen kautta koko Ruotsin kansalle. Valiokunta lisää 30 000 euroa momentille 29.90.50 liikuntamaaottelun suunnitteluun ja koordinointiin.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että joukkuelajeja harrastavat nuoret pelaajat eivät ole saaneet vastaavanlaisia apurahoja kuin yksilölajien harrastajat. Valiokunnan mielestä jatkossa on perusteltua ottaa huomioon myös joukkuelajeja harrastavien nuorten pelaajien mahdollisuudet apurahoihin. Valiokunta lisää 50 000 euroa momentille 29.90.50 nuorten joukkuepelaajien apurahoihin.

Valiokunta korostaa myös lasten tasapuolisia mahdollisuuksia osallistua liikuntaan. Lasten ja nuorten liikunnan harrastaminen seuroissa on kallistunut voimakkaasti, ja etenkin kilpaurheilulajeissa kustannusten nousu on ollut niin merkittävää, ettei kaikilla perheillä ole varaa maksaa lapsen tai nuoren urheiluseuraharrastusta. Onkin tärkeää, että opetus- ja kulttuuriministeriö on äskettäin asettanut työryhmän pohtimaan toimia, joilla lasten ja nuorten liikuntaharrastuksen hintaa voitaisiin alentaa.

On myös erittäin myönteistä, että Liikkuva koulu -ohjelma laajennetaan nyt valtakunnalliseksi hankkeeksi, jonka tavoitteena on, että jokainen peruskoululainen liikkuu vähintään tunnin päivässä. Hanke on tärkeä, sillä liikunnan kokonaisharrastuksen määrä lasten ja nuorten keskuudessa on aivan liian vähäinen, vaikka noin puolet lapsista liikkuu urheiluseuroissa. Valiokunta painottaa myös koulujen liikuntapaikkojen kehittämistä, millä edistetään lasten tasapuolisia mahdollisuuksia liikkumiseen.

30. Avustus Liikkuva koulu -ohjelmaan (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 7 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Tunti liikuntaa päivässä -hankkeen toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.

Selvitysosa: Määräraha on tarkoitus käyttää Liikkuva koulu –ohjelman toteuttamiseen tavoitteena laajentaa ohjelma valtakunnalliseksi koskemaan kaikkia perusopetusikäisiä lapsia ja nuoria.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Osaaminen ja koulutus: Tunti liikuntaa päivässä7 000
Yhteensä7 000

2016 talousarvio7 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 7 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Tunti liikuntaa päivässä -hankkeen toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.

50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 147 622 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) liikuntalakiin (390/2015), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998) perustuvien valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti

2) kokeilu-, kehittämis-, selvitys- ja ohjelmatoiminnan menoihin

3) enintään 1 700 000 euroa urheilijoiden valmennus- ja harjoitteluapurahojen maksamiseen

4) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen liikunta-alan yhteistyön, liikuntatieteellisen toiminnan, liikunnan ja huippu-urheilun eettisen ja dopinginvastaisen toiminnan, testaustoiminnan ja dopingin vastaisen kasvatuksen tehostamisen menoihin sekä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkijoiden liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden ja näiden kanssa yhteistyössä toteutettavien tietojärjestelmä- ja muiden hankkeiden rahoittamiseen

5) enintään 339 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen Suomen Urheilumuseosäätiölle

6) valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen menoihin

7) enintään 260 000 euroa ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain (1419/2014) mukaisiin eläkkeisiin

8) enintään 40 000 euroa Pro Urheilu -tunnustusten maksamiseen

9) liikunnan aluehallinnon toiminnan menoihin

10) Olympiastadionin perusparannushankkeeseen

11) enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Kunnan liikuntatoimen valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 12,00 euroa asukasta kohden.

Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden perusteena olevien opiskelijavuorokausien enimmäismäärä on 279 900 ja alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien enimmäismäärä on 53 000. Mainittujen määrien estämättä määrärahaa saa käyttää valtionosuuksien oikaisupäätöksistä aiheutuviin menoihin.

Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten yksikköhinta on 16,60 euroa opiskelijapäivää kohden.

Kohdan 7 määrärahaa saa käyttää enintään 16 täyttä eläkettä vastaavan ylimääräisen urheilijaeläkkeen myöntämiseen.

Kohtien 3 ja 7 määrärahat budjetoidaan maksuperusteisina.

Kohdassa 11 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Liikunnan yhdenvertaiseen saavutettavuuteen29 821 000
Liikuntapaikkarakentamisen avustamiseen28 321 000
Liikunnan yhdenvertaisuuteen1 500 000
  
Liikuntaan ja urheiluun osallistuminen61 356 000
Liikunnan kansalaistoimintaan44 259 000
Huippu-urheiluun11 560 000
Liikunnan ja urheilun suurtapahtumiin1 700 000
Liikunnan ja urheilun eettiseen toimintaan3 380 000
Kansainväliseen yhteistyöhön457 000
  
Koko väestön liikunnan edistäminen28 170 000
Valtionosuudet kuntien liikuntatoimintaan19 400 000
Liikunnallisen elämäntavan edistämiseen8 770 000
  
Liikunnan osaaminen ja tietopohja28 275 000
Liikunnan koulutuskeskuksille 18 486 000
Liikuntatieteeseen ja tutkimuksiin3 730 000
Tutkimus- ja kehitysyhteisöille sekä koulutustoimintaan3 929 000
Liikunnan aluehallinnon toimintaan350 000
Valtion liikuntaneuvoston toimintaan480 000
Opetus- ja kulttuuriministeriön käytettäväksi1 300 000
Yhteensä147 622 000

Määrärahan mitoituksessa käytetty valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten arvonlisäverollinen keskimääräinen yksikköhinta on 97,07 euroa opiskelijavuorokautta kohden. Liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuksiin myönnetään 664 000 euroa momentilta 29.90.52.

Olympiastadionin perusparannushankkeen rahoitukseen on tarkoitus osoittaa enintään 11,8 milj. euroa vuosina 2016—2018. Hankkeen rahoituksen etupainotteisuudesta johtuva korkohyöty osoitetaan edunsaajalle, mikä lasketaan osaksi valtion rahoituksen kokonaissummaa ja vähentää vastaavasti momentilta 29.90.50 maksettavien hankkeeseen osoitettujen avustusten määrää.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tasomuutos-572
Yhteensä-572

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2016 talousarvio147 622 000
2015 I lisätalousarvio
2015 talousarvio148 194 000
2014 tilinpäätös147 295 011

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Määrärahaa saa käyttää:

7) ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain (1419/2014) mukaiseen enintään 16 täyttä eläkettä vastaavan ylimääräisen urheilijaeläkkeen myöntämiseen

Ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain mukainen eläkkeen suuruus on 1 324,32 euroa kuukaudessa.

Selvitysosa: Päätösosan ensimmäisen kappaleen kohta 7) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 7) ja päätösosan toinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kuudennen kappaleen.


2016 talousarvio147 622 000
2015 I lisätalousarvio
2015 talousarvio148 194 000
2014 tilinpäätös147 295 011

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Edellä luvun 90 perusteluissa esitettyyn viitaten valiokunta lisää momentille 30 000 euroa liikuntamaaottelun suunnitteluun ja 50 000 euroa nuorten joukkueurheilijoiden tukeen.

Valiokunta vähentää momentilta 80 000 euroa, joka on lisätty vastaavasti momentille 29.90.52. Momentin loppusumma ei edellä todetun johdosta muutu.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 147 622 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) liikuntalakiin (390/2015), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin (632/1998) perustuvien valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen sekä muiden urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen tarkoitettujen avustusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti

2) kokeilu-, kehittämis-, selvitys- ja ohjelmatoiminnan menoihin

3) enintään 1 700 000 euroa urheilijoiden valmennus- ja harjoitteluapurahojen maksamiseen

4) yhteisöjen ja valtionhallinnon kansainvälisen liikunta-alan yhteistyön, liikuntatieteellisen toiminnan, liikunnan ja huippu-urheilun eettisen ja dopinginvastaisen toiminnan, testaustoiminnan ja dopingin vastaisen kasvatuksen tehostamisen menoihin sekä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkijoiden liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden ja näiden kanssa yhteistyössä toteutettavien tietojärjestelmä- ja muiden hankkeiden rahoittamiseen

5) enintään 339 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen avustuksen maksamiseen Suomen Urheilumuseosäätiölle

6) valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen menoihin

7) ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain (1419/2014) mukaiseen enintään 16 täyttä eläkettä vastaavan ylimääräisen urheilijaeläkkeen myöntämiseen

8) enintään 40 000 euroa Pro Urheilu -tunnustusten maksamiseen

9) liikunnan aluehallinnon toiminnan menoihin

10) Olympiastadionin perusparannushankkeeseen

11) enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Kunnan liikuntatoimen valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 12,00 euroa asukasta kohden.

Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuden perusteena olevien opiskelijavuorokausien enimmäismäärä on 279 900 ja alueellisten liikunnan koulutuskeskusten opiskelijapäivien enimmäismäärä on 53 000. Mainittujen määrien estämättä määrärahaa saa käyttää valtionosuuksien oikaisupäätöksistä aiheutuviin menoihin.

Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten yksikköhinta on 16,60 euroa opiskelijapäivää kohden.

Ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä annetun lain mukainen eläkkeen suuruus on 1 324,32 euroa kuukaudessa.

Kohtien 3 ja 7 määrärahat budjetoidaan maksuperusteisina.

Kohdassa 11 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää myös enintään 1 750 000 euroa urheilijoiden valmennus- ja harjoitteluapurahojen maksamiseen.

Selvitysosa: Urheilijoiden valmennus- ja harjoitteluapurahojen maksamiseen myönnettyä enimmäismäärää tarkistetaan vastaamaan talousarviossa tehtyä lisäystä nuorten joukkueurheilijoiden tukeen.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2016 II lisätalousarvio
2016 talousarvio147 622 000
2015 tilinpäätös147 993 082
2014 tilinpäätös147 295 011

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää myös enintään 1 750 000 euroa urheilijoiden valmennus- ja harjoitteluapurahojen maksamiseen.

52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 744 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen valtakunnallisille liikunnan koulutuskeskuksille

2) enintään 80 000 euroa Suomen Akatemialle liikuntatieteellisten tutkimusten arvioinnin hallintokustannuksiin enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Momentin 29.90.50 määrärahasta osoitetaan valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuksiin yhteensä enintään 16 914 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Yksityisten oppilaitosten ylläpitäjien arvonlisäverojen osuuden muutos187
Yhteensä187

2016 talousarvio744 000
2015 talousarvio557 000
2014 tilinpäätös107 333

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Valiokunta lisää momentille 80 000 euroa viitaten edellä momentin 29.90.50 kohdalla todettuun.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 824 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen valtakunnallisille liikunnan koulutuskeskuksille

2) enintään 80 000 euroa Suomen Akatemialle liikuntatieteellisten tutkimusten arvioinnin hallintokustannuksiin enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

(54.) Avustus Helsingin Olympiastadionin perusparannukseen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Selvitysosa: Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2015 talousarvio40 000 000
2014 tilinpäätös40 000 000