Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

10. Sotilaallinen maanpuolustusPDF-versio

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Selvitysosa:Puolustusvoimat ylläpitää ja kehittää koko maan kattavaa alueellista puolustusjärjestelmää sekä yleistä asevelvollisuutta puolustuksen perusratkaisuina. Puolustuskyky perustuu puolustusjärjestelmän suorituskykyihin ja niille kansallisella ja kansainvälisellä yhteistyöllä saatavaan tukeen.

Puolustusvoimien kehittäminen mitoitetaan siten, että maahamme kohdistuvat eriasteiset uhat kyetään hallitsemaan kaikissa tilanteissa yhteistoiminnassa muiden viranomaisten kanssa. Ennaltaehkäisy- ja torjuntakyvyn perustana on oltava joukkojen riittävä suorituskyky. Osassa järjestelmiä on ylläpidettävä korkea valmius, jolla kyetään kiistämään yllätys ja estämään lamautus. Joukot on varustettava ja koulutettava riittävällä ja ajanmukaisella puolustusmateriaalilla.

Puolustusvoimien tehtävien toteuttaminen edellyttää muuttuneessa turvallisuusympäristössä hybridisodankäyntikyvyn lisäksi nykyistä korkeampaa valmiutta ja taistelunkestävyyttä.

Yleisen asevelvollisuuden edellytykset turvataan ja asevelvollisuutta hyödynnetään nykyistä laaja-alaisemmin. Koko palveluskelpoinen miespuolinen ikäluokka koulutetaan. Asevelvollisten osaamista ja toimintakykyä kehitetään määrällisesti ja laadullisesti riittävällä varusmies- ja kertausharjoituskoulutuksella. Varusmiesten ja reserviläisten siviiliosaamista hyödynnetään täysimääräisesti.

Puolustusvoimat osallistuu aktiivisesti viranomaisten väliseen yhteistyöhön. Kansainvälisellä yhteistyöllä tuetaan kansallisten sotilaallisten suorituskykyjen ylläpitoa ja kehittämistä sekä lisätään puolustusvoimien henkilöstön ja reserviläisten ammattitaitoa eriasteisten kriisien hallitsemiseksi.

Puolustuskyvyn pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen ylläpito ja kehittäminen  edellyttävät tasapainoa materiaalisen valmiuden menojen, henkilöstömenojen ja muiden toimintamenojen välillä.

Toiminnalliset tulostavoitteet

Sotilaalliselle maanpuolustukselle asetetaan seuraavat pääluokkaperusteluissa esitettyjä hallinnonalan yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita edistävät, alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Suorituskykyinen puolustusjärjestelmä
  • — Puolustusvoimilla on riittävän ennakkovaroituksen antava sotilasstrateginen tilannekuva.
  • — Puolustusvoimat valvoo alueellista koskemattomuutta sekä ennalta ehkäisee ja tarvittaessa torjuu alueloukkaukset.
  • — Puolustusvoimilla on valmius torjua sotilaallisen voiman käyttö ja sillä uhkaaminen koko maan alueella.
  • — Puolustusvoimat kykenee muodostamaan painopisteen kulloisenkin tilanteen vaatimusten mukaisesti torjuessaan sotilaallisen voiman käyttöä.
  • — Puolustusvoimat jatkaa asevelvollisuuden ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämistä yhteistyössä puolustusministeriön ja muiden hallinnonalojen kanssa.
  • — Kansainvälistä puolustusyhteistyötä syvennetään ja laajennetaan tukemaan puolustuskyvyn ylläpitämistä ja kehittämistä. Meri- ja ilmatilannekuvayhteistyötä syvennetään ja niiden kehittämistä jatketaan. Puolustusvoimat hyödyntää resurssien puitteissa monikansallisen harjoitusyhteistyön tarjoamat mahdollisuudet ja kehittää osallistumistaan harjoitustoimintaan.
  • — Puolustusvoimat suuntaa kiinteistö- ja ympäristöinvestoinnit kustannustehokkaasti painopisteinä terveys, turvallisuus ja poikkeusolojen vaatimukset.
  • — Puolustusvoimat toteuttaa puolustusministeriön räjähdevarastoinnin kehittämispäätöksen (FI.PLM.2013-4162) mukaiset toimenpiteet.
  • — Puolustusvoimat toteuttaa julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoimintaa koskevan lain edellyttämät toimenpiteet.
  • — Puolustusvoimat on mukana kehittämässä valtionhallinnon ja erityisesti turvallisuusviranomaisten yhteisiä ICT- palveluita ja keskittää toimialariippumattomat ICT- tehtävät valtionhallinnon yhteiseen palvelukeskukseen.
  • — Puolustusvoimat toteuttaa isäntämaatuen antamisen edellyttämät järjestelyt ja jatkaa avun antamisen ja ulkopuolisen sotilaallisen avun vastaanottamisen edellyttämien järjestelyjen toimeenpanoa osana puolustuskyvyn kehittämistä.
  • — Puolustusvoimat toteuttaa puolustusministeriön materiaalipoliittiset linjaukset käynnissä olevissa ja suunniteltuihin tilausvaltuuksiin sisältyvissä keskeisissä hankkeissa.
Turvallinen yhteiskunta
  • — Puolustusvoimilla on valmius tukea muita viranomaisia.
  • — Puolustusvoimat kehittää yhteistoimintakykyä ja menettelytapoja muiden viranomaisten kanssa mm. valtakunnallisessa turvallisuusvalvonnassa. Lisäksi puolustusvoimat kehittää turvallisuusvalvontaa keskittämällä toimintoja ja yhdenmukaistamalla turvallisuustekniikkaa ottaen huomioon yhteistoiminnan muiden viranomaisten kanssa.
  • — Puolustusvoimat osallistuu kansallisen kyberstrategian toimeenpanoon ja kehittämiseen hallinnonalan toimeenpano-ohjelman mukaisesti.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Puolustusministeriön hallinnonalan määrärahoiksi ehdotetaan noin 2 886 milj. euroa, joka on noin 227 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2015. Määrärahojen kasvu johtuu pääasiassa materiaalihankintojen menojen myöhentämisestä noin 129 milj. eurolla vuosilta 2013—2015. Hallinnonalan menojen arvioidaan olevan yhteensä 1,37 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Puolustushallinto toteutti vuosina 2012—2014 laajan puolustusvoimauudistuksen, jonka tavoitteena oli Suomen puolustuskyvystä huolehtiminen ja pysyvien kustannussäästöjen aikaansaaminen. Uudistuksella puolustusvoimat sopeutettiin pieneneviin ikäluokkiin ja kasvaviin kustannuspaineisiin.

Valiokunta pitää myönteisenä, että puolustusvoimat on pystynyt palauttamaan vuonna 2015 toiminnan tason (kertausharjoitukset, maastovuorokaudet, lentotunnit ja alusvuorokaudet) uudistuksen mukaisten tehtävien ja suorituskykyisten joukkojen tuottamisen edellyttämälle tasolle. Tämä taso pystytään valiokunnan saaman selvityksen mukaan säilyttämään myös vuonna 2016.

Valiokunta pitää myös myönteisenä, että puolustusmateriaalihankintoihin on pystytty lisäämään parlamentaarisen selvitystyöryhmän raportin mukaisesti 50 milj. euroa. Lisäksi menoihin on tehty 1,5 prosentin ennakollinen hinta- ja kustannustason tarkistus, mikä merkitsee noin 25,1 milj. euron lisäystä. Vastaavasti määrärahaan on tehty vuonna 2014 toteutuneen kustannustason vähennys noin 11 milj. euroa.

Toimintamenojen osalta valiokunta toteaa, että toimintaympäristön muutos edellyttää nykyistä korkeampaa puolustusvoimien toimintavalmiutta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan valmiuden tehostamiseen ei kuitenkaan ole riittävää rahoitusta. Kiireellisiä toimenpiteitä vaativat erityisesti maavoimien nopean toiminnan valmiuden nostaminen ja kyberpuolustuskyvyn kehittäminen.

Valiokunta kiinnittää huomiota lisäksi siihen, että puolustusvoimauudistus rahoitettiin pitkälti puolustusmateriaalihankintojen kustannuksella ja toiminnasta tinkimisellä. Tehdyt leikkaukset kerryttivät myös kunnossapito- ja koulutusvelkaa. Talousarvioesityksessä siirretään lähes 62 milj. euroa puolustusmateriaalihankinnoista toimintamenoihin. Siirrettävä määräraha on pääosin (51 milj. euroa) tarkoitus käyttää materiaalin kunnossapitoon, kuten varaosiin. Valiokunta pitää hyvänä, että varaosavajeen kattamisesta huolehditaan eikä vaje vaaranna toiminnan tasoa vuonna 2016. Valiokunta pitää kuitenkin erittäin ongelmallisena sitä, että toimintamenoja joudutaan rahoittamaan uusien hankintojen kustannuksella.

Materiaalihankintojen osuus on vain noin 22 prosenttia ehdotetusta sotilaallisen maanpuolustuksen budjetista. Tasoa ei voida valiokunnan mielestä pitää riittävänä, jotta sodan ajan joukot pystytään varustamaan tarvittavalla tavalla kaluston vanhetessa. Materiaalihankintojen osuuden tulee olla noin yksi kolmasosa puolustusbudjetista uskottavan puolustuskyvyn ylläpitämiseksi. Lisäksi pidemmällä aikavälillä haasteena on rahoituksen riittävyys puolustusvoimien tulossa oleviin suuriin materiaali-investointeihin, kuten Laivue 2020 -hankkeeseen ja Hornet-torjuntahävittäjien korvaamiseen. Näitä hankintoja ei voida sisällyttää normaaliin hankintabudjettiin, vaan niitä varten tarvitaan erillisrahoitus.

Materiaalihankintojen määrärahan niukkuus vaikuttaa väistämättä myös kotimaasta tehtäviin hankintoihin ja kotimaisen puolustusteollisuuden osaamisen kehittymiseen sekä työllistämismahdollisuuksiin. Valiokunta pitää tärkeänä Suomessa toimivaa puolustusteollisuutta, joka on oleellinen osa kansallista puolustuskykyä ja huoltovarmuutta. Suomelle pienenä puolustusmateriaalin tuottajamaana on myös ensiarvoisen tärkeää, että puolustusteollista kilpailua koskevia säädöksiä tulkitaan EU-maissa samalla tavalla.

01. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 866 418 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) ulkomaalaisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuksesta ja puolustusvoimien joukkojen kansainvälisestä harjoitustoiminnasta ja sen valmisteluista sekä muusta puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) enintään 4 800 000 euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön määräämäksi siirtymäajaksi puolustushallinnon rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä tai muihin puolustushallinnon vastaaviin tarpeisiin perustuen

3) enintään 155 000 euroa sotainvalideille ja sotaveteraaneille, maanpuolustustyölle, partiolaistoimintaan sekä merkittäville urheilu- ja muille vastaaville tapahtumille suoritettavan liiketaloudellisin perustein hinnoitellun maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen

4) puolustusvoimien toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja monikansallisten yhteishankintajärjestelyjen kuluosuuksiin

5) Vapaudenristin Ritarikunnan menoihin

6) kotimaisen puolustusteollisuuden vientiedellytysten ja kansainvälistymisen tukemiseen liittyvien menojen maksamiseen

7) puolustusvoimien tarpeita vastaavaan museotoimintaan liittyvien menojen maksamiseen.

Valtuudet

1) Vuonna 2016 saa tehdä puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2016—2021 enintään 146 576 000 euroa.

2) Vuonna 2016 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Uusiin tilausvaltuuksiin sisältyvien tavaroiden ja palvelujen hintojen tarkistuksista aiheutuvien lisämenojen maksamiseen käytetään puolustusvoimien toimintamenoihin vuosittain myönnettäviä määrärahoja.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina.

Selvitysosa:Momentin bruttomenojen 1 898,3 milj. euroa arvioidaan jakautuvan seuraavasti: palkkausmenot 791,2 milj. euroa, materiaalisen valmiuden menot (pl. palkat) 404,9 milj. euroa, kiinteistömenot 262,7 milj. euroa, asevelvollisten koulutuksen ja ylläpitohuollon menot (pl. palkat) 173,6 milj. euroa sekä muut toimintamenot 265,9 milj. euroa.

Toiminnalliset tulostavoitteet

Toiminnallinen tehokkuus 2014
toteutuma
2015
ennakoitu
2016
arvio
       
Taloudellisuus      
Varusmiespäivän hinta (euroa) 50 58 55
Reserviläispäivän hinta (euroa) 224 166 168
HN lentotunnin hinta (euroa) 8 348 9 500 9 750
NH-90 lentotunnin hinta (euroa) 7 956 8 100 8 500
       
Tuottavuus      
Pääesikunnan, puolustushaarojen ja sotilasläänien esikuntien henkilötyövuosimäärä/puolustusvoimien henkilötyövuosimäärä yhteensä (%) 11 11 10
Koulutetut varusmiehet/varusmiespalvelukseen tulleet (%) 85 83 85
       
Kannattavuus      
Maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus-% on vähintään 89 105 105
Tuotokset ja laadunhallinta 2014
toteutuma
2015
ennakoitu
2016
arvio
       
Koulutetut varusmiehet (lkm) 21 418 21 300 21 200
Varusmiesten sotaharjoitusperusteiset maastovuorokaudet (lkm) 26 35 35
Kouluttajien määrä/koulutusjoukkue (lkm) 2,6 2,5 2,5
Kertausharjoituksissa koulutetut reserviläiset (lkm) 5 818 18 000 18 000
Kertausharjoituskoulutetut reserviläiset/SA-joukkoihin sijoitetut (%) 1,6 7,8 7,8
HN lentotunnit (lkm) 7 998 8 900 8 900
NH-90 lentotunnit (lkm) 1 271 1 650 1 850
Taistelualus 1A valmiusvuorokaudet (lkm) 1 158 1 400 1 400

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2016 2017 2018 2019 2020— Yhteensä vuodesta 2016 lähtien
             
Vanhat tilausvaltuudet            
Peruslentokoulutus VN-kalustolla -tilausvaltuus 4 581 3 502 2 424     10 507
Vuoden 2013 toimintamenojen tilausvaltuus 14 373         14 373
Puolustusvoimien logistiikka 2013 (PVLOG 2013) -tilausvaltuus 30 520 9 750       40 270
Vuoden 2014 toimintamenojen tilausvaltuus 22 400         22 400
KASI-järjestelmän ylläpito
-tilausvaltuus
3 000 3 000 3 000 3 000 3 000 15 000
Vuoden 2015 toimintamenojen tilausvaltuus 70 811 31 638 10 207     112 656
Kunnossapidon kumppanuus (Millog) -tilausvaltuus 99 254 97 214 95 559 95 131 93 897 481 055
Alkeis- ja peruslentokoulutuksen koulutusjärjestelmän hankinta
-tilausvaltuus
2 000 22 000 15 000     39 000
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 246 939 167 104 126 190 98 131 96 897 735 261
             
Uusi tilausvaltuus            
Vuoden 2016 toimintamenojen tilausvaltuus   94 529 47 837 3 010 1 200 146 576
Uusi tilausvaltuus yhteensä   94 529 47 837 3 010 1 200 146 576
             
Valtuudet yhteensä 246 939 261 633 174 027 101 141 98 097 881 837

Momentilta palkattavan henkilöstön määrä vähenee 209 henkilötyövuotta vuoteen 2015 verrattuna. Vähennys aiheutuu pääosin siitä, että v. 2015 henkilöstöä on vielä puolustusvoimauudistuksen henkilöstötoimien seurauksena ylivahvuudessa.

Vuoden 2016 toimintamenojen tilausvaltuudella on tarkoitus hankkia varaosia ja materiaalin kunnossapitopalveluja maa-, meri- ja ilmavoimille.

Uusi tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
       
Bruttomenot 1 888 125 1 870 714 1 898 284
Bruttotulot 30 579 27 654 31 866
Nettomenot 1 857 546 1 843 060 1 866 418
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 121 390    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 127 104    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 1 118 3 336 1 637
— muut tuotot 12 383 13 032 14 731
Tuotot yhteensä 13 501 16 368 16 368
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 13 536 13 577 13 897
— osuus yhteiskustannuksista 1 651 1 937 1 718
Kustannukset yhteensä 15 187 15 514 15 615
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -1 686 854 753
Kustannusvastaavuus, % 89 106 105
       
Hintatuki 351 200 200
       
Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen -1 335 1 054 953

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ennakollinen kustannustasotarkistus (2016) 16 353
Senaatti-kiinteistöjen vuokrien korotus 36 000
Siirto momentille 27.01.01 (2 htv) -180
Siirto momentilta 27.10.18 10 620
Terveydenhuollon valvonnan uudet tehtävät (siirto momentille 28.40.01) (1 htv) -75
Toteutunut kustannustasotarkistus (2014) -4 995
Vuokrasopimusten ennenaikaisten päättymisten vaikutukset -4 893
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -548
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -22 604
Palkkaliukumasäästö -7 263
Palkkausten tarkistukset 6 757
Toimintamenosäästö (HO 2015) -5 370
Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirron palautus momentilta 28.20.01) 10
Vuokramenojen indeksikorotus 1 412
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -1 866
Yhteensä 23 358

2016 talousarvio 1 866 418 000
2015 I lisätalousarvio -5 020 000
2015 talousarvio 1 843 060 000
2014 tilinpäätös 1 863 259 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 917 418 000 euroa.

Valtuus

1) Vuonna 2016 saa tehdä puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2017—2021 enintään 146 774 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan valtuuskohdan kohta 1) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan kohdan 1).

Lisäys 51 000 000 euroa talousarvioesityksen 1 866 418 000 euroon nähden on siirtoa momentilta 27.10.18 materiaalisen valmiuden menoihin eli varustamiseen ja materiaalin kunnossapitoon.

Vuoden 2016 toimintamenojen tilausvaltuuden enimmäismäärän lisääminen 198 000 eurolla talousarvioesityksen 146 576 000 euroon nähden ja tilausvaltuuden menoajoitukseen ehdotettavat muutokset johtuvat ilma-, meri- ja maajärjestelmien kunnossapitoa koskevien sopimusten täsmentymisestä puolustusvoimien alkuperäisen talousarvioehdotuksen tekemisen jälkeen.

Tilausvaltuuteen ehdotettavat muutokset toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

Tilausvaltuuden muutosten johdosta valtuustaulukko muuttuu seuraavaksi:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2016 2017 2018 2019 2020— Yhteensä vuodesta 2016 lähtien
             
Vanhat tilausvaltuudet            
Peruslentokoulutus VN-kalustolla -tilausvaltuus 4 581 3 502 2 424     10 507
Vuoden 2013 toimintamenojen tilausvaltuus 14 373         14 373
Puolustusvoimien logistiikka 2013 (PVLOG 2013) -tilausvaltuus 30 520 9 750       40 270
Vuoden 2014 toimintamenojen tilausvaltuus 22 400         22 400
KASI-järjestelmän ylläpito -tilausvaltuus 3 000 3 000 3 000 3 000 3 000 15 000
Vuoden 2015 toimintamenojen tilausvaltuus 70 811 31 638 10 207     112 656
Kunnossapidon kumppanuus (Millog) -tilausvaltuus 99 254 97 214 95 559 95 131 93 897 481 055
Alkeis- ja peruslentokoulutuksen koulutusjärjestelmän hankinta -tilausvaltuus 2 000 22 000 15 000     39 000
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 246 939 167 104 126 190 98 131 96 897 735 261
             
Uusi tilausvaltuus            
Vuoden 2016 toimintamenojen tilausvaltuus   89 916 41 392 8 486 6 980 146 774
Uusi tilausvaltuus yhteensä   89 916 41 392 8 486 6 980 146 774
             
Valtuudet yhteensä 246 939 257 020 167 582 106 617 103 877 882 035

2016 talousarvio 1 917 418 000
2015 IV lisätalousarvio 900 000
2015 I lisätalousarvio -5 020 000
2015 talousarvio 1 843 060 000
2014 tilinpäätös 1 863 259 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 917 418 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) ulkomaalaisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuksesta ja puolustusvoimien joukkojen kansainvälisestä harjoitustoiminnasta ja sen valmisteluista sekä muusta puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) enintään 4 800 000 euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön määräämäksi siirtymäajaksi puolustushallinnon rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä tai muihin puolustushallinnon vastaaviin tarpeisiin perustuen

3) enintään 155 000 euroa sotainvalideille ja sotaveteraaneille, maanpuolustustyölle, partiolaistoimintaan sekä merkittäville urheilu- ja muille vastaaville tapahtumille suoritettavan liiketaloudellisin perustein hinnoitellun maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen

4) puolustusvoimien toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja monikansallisten yhteishankintajärjestelyjen kuluosuuksiin

5) Vapaudenristin Ritarikunnan menoihin

6) kotimaisen puolustusteollisuuden vientiedellytysten ja kansainvälistymisen tukemiseen liittyvien menojen maksamiseen

7) puolustusvoimien tarpeita vastaavaan museotoimintaan liittyvien menojen maksamiseen.

Valtuudet

1) Vuonna 2016 saa tehdä puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2017—2021 enintään 146 774 000 euroa.

2) Vuonna 2016 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Uusiin tilausvaltuuksiin sisältyvien tavaroiden ja palvelujen hintojen tarkistuksista aiheutuvien lisämenojen maksamiseen käytetään puolustusvoimien toimintamenoihin vuosittain myönnettäviä määrärahoja.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentilta vähennetään 17 708 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös vapaaehtoisen asepalveluksen kutsuntaterveystarkastuksista aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 3 016 000 euroa vuoden 2015 valuuttakurssien muutoksista aiheutuvista menoista ja 250 000 euroa siirtona momentilta 27.10.18 sekä vähennyksenä 18 090 000 euroa vuoden 2015 toteutuneen indeksikehityksen mukaisesta kustannustasotarkistuksesta, 2 816 000 euroa VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta ja 68 000 euroa valtion vuokrajärjestelmässä käyttöön otetun omakustannusperiaatteen vaikutuksen tarkistuksesta johtuen.

Vuoden 2014 alusta on siirrytty järjestelmään, jossa vuosittain kevään lisätalousarvioesityksen yhteydessä selvitetään valuuttakurssimuutosten nettomääräinen vaikutus edellisen vuoden määrärahatarpeeseen. Vaikutusta vastaava tarkistus ehdotetaan lisätalousarvioesityksissä ao. momenttien määrärahoihin lisäyksenä tai vähennyksenä.

Perustelujen muutoksella poistetaan esteet sille, että puolustusvoimat voi tarjota vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuville naisille mahdollisuutta hakea jälkikäteen puolustusvoimilta korvausta heille kutsuntaterveystarkastuksesta aiheutuneista kuluista.


2016 II lisätalousarvio -17 708 000
2016 talousarvio 1 917 418 000
2015 tilinpäätös 1 838 940 000
2014 tilinpäätös 1 863 259 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentilta vähennetään 17 708 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös vapaaehtoisen asepalveluksen kutsuntaterveystarkastuksista aiheutuviin menoihin.

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää myös enintään 4 000 000 euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamisesta puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön siirtomäärärahakauden puitteissa määräämäksi siirtymäajaksi puolustushallinnon rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä tai muihin puolustushallinnon vastaaviin tarpeisiin perustuen.

Selvitysosa:Varsinaista talousarviota laadittaessa arvioitiin asuntojen verotusarvon muutoksiin ja puolustusvoimauudistukseen perustuen asuntosubventiomäärärahan tarpeeksi 4 800 000 euroa vuonna 2016. Subventiomäärärahan tarve on tämän jälkeen tarkentunut noin 4 000 000 euroon, joten määrärahasta voidaan käyttää 800 000 euroa muihin momenttiperustelujen mukaisiin puolustusvoimien toimintamenoihin.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2016 III lisätalousarvio
2016 II lisätalousarvio -17 708 000
2016 talousarvio 1 917 418 000
2015 tilinpäätös 1 838 940 000
2014 tilinpäätös 1 863 259 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää myös enintään 4 000 000 euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamisesta puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön siirtomäärärahakauden puitteissa määräämäksi siirtymäajaksi puolustushallinnon rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä tai muihin puolustushallinnon vastaaviin tarpeisiin perustuen.

18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 593 735 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja puolustusvoimien turvallisuushankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen

2) puolustusmateriaalihankintoihin ja puolustusvoimien turvallisuushankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan

3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 98 034 000 euroa.

Valtuus

1) Vuonna 2016 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2016—2020 enintään 314 100 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2016 -tilausvaltuus, PVKEH 2016).

PVKEH 2016 -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2016 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.

2) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2012 (PVKEH 2012) -tilausvaltuuden maksatusaikaa pidennetään vuoteen 2019 saakka tilausvaltuuden enimmäismäärää yhteensä 280 826 000 euroa muuttamatta.

3) Vuonna 2016 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

4) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina.

Selvitysosa:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2016 2017 2018 2019 2020— Yhteensä
vuodesta 2016
lähtien
             
Vanhat tilausvaltuudet            
Valmiusyhtymien varustaminen (VYV 1) -tilausvaltuus 14 175 9 800 19 100     43 075
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2007) -tilausvaltuus 24 107         24 107
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2009) -tilausvaltuus 22 042 15 000       37 042
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2012) -tilausvaltuus 66 782 11 541 6 057 5 000   89 380
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2013) -tilausvaltuus 129 436 66 152       195 588
Tekninen tutkimus, tuotekehitys ja hankevalmistelu 2013 (TTK-PROTO 2013) -tilausvaltuus 8 160         8 160
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2014) -tilausvaltuus 97 600 71 300 58 000 53 000 22 000 301 900
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2015) -tilausvaltuus 84 462 60 050 8 775 12 700   165 987
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 446 764 233 843 91 932 70 700 22 000 865 239
             
Uusi tilausvaltuus            
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2016) -tilausvaltuus 37 100 108 050 76 350 53 200 39 400 314 100
Uusi tilausvaltuus yhteensä 37 100 108 050 76 350 53 200 39 400 314 100
             
Valtuudet yhteensä 483 864 341 893 168 282 123 900 61 400 1 179 339

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen perustuu seuraaviin puolustusvoimien kehittämisohjelmiin sekä niissä kehitettäviin suorituskykyihin:

Kehittämisohjelma / Suorituskyky / Tavoite
Puolustusvoimien johtamisen kehittämisohjelma

Rakennetaan puolustusvoimien yhteinen suorituskykyjen käyttöä tukeva johtamisjärjestelmä sekä tuetaan yhteisoperaatioiden johtamista kehittämällä yhteistä tilannetietoisuutta ja varmennettuja operatiivisia tietoteknisiä palveluita.

  • — korvataan puolustushaarojen itsenäisiä järjestelmiä ja sovelluksia yhteisellä johtamisjärjestelmällä
  • — luodaan edellytyksiä operaatioiden johtamiselle muuttamalla ja uusimalla teknisiä rakenteita ja palveluita
  • — kehitetään integroitua tiedustelun, valvonnan ja johtamisen tiedonsiirtoa ja tietoteknisen alustan liityntäkykyä
  • — uudistetaan tietohallintoa, toteutetaan tietotekninen integraatio, lisätään hallinnollisissa tietopalveluissa valtionhallinnon keskinäistä yhteistoimintaa ja muita kumppanuusratkaisuja sekä siirretään henkilöstövoimavaroja hallinnollisista tietopalveluista operatiiviseen tietojenkäsittely-ympäristöön
  • — laajennetaan toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntämistä tavoitteena toimintavarmuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
  • — jatketaan puolustusvoimien 2020-luvun tarpeita vastaavan puolustushaarojen yhteisen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän arkkitehtuurin luomista, jolla mahdollistetaan sähköinen, kansainvälinen tieto- ja tilannekuvavaihto
  • — kehitetään kyberpuolustuskykyä.
Puolustusvoimien tiedustelun, valvonnan ja maalittamistuen kehittämisohjelma

Ylläpidetään ja kehitetään päätöksenteon ja yhteisoperaatioiden johtamisen tukena tarvittavaa ennakkovaroituskykyä, toimintaympäristötietoisuutta sekä valvonta- ja maalitilannekuvaa.

  • — ylläpidetään ja kehitetään tiedonhankinta- ja analysointikykyä
  • — ylläpidetään ilmavalvonnan kauko- ja keskivalvontaa
  • — ylläpidetään ja kehitetään ilmasta tapahtuvaa tiedustelu- ja valvontakykyä
  • — ylläpidetään tiedustelun tietojärjestelmää
  • — ylläpidetään puolustusvoimien yhteisen maalitilannekuvan luomista
  • — kehitetään sotilastiedustelun kykyä tukea tulenkäyttöä ja vaikuttamista.
Puolustusvoimien taistelujärjestelmän yhteisten suorituskykyjen kehittämisohjelma

Rakennetaan ja ylläpidetään suorituskykyjä, joilla vaikutetaan operatiivisesti merkittäviin kohteisiin.

  • — hankitaan kaukovaikuttamisen ampumatarvikkeita
  • — jatketaan puolustusvoimien erikoisjoukkojen ja helikopterijärjestelmän rakentamista.
Puolustusvoimien logistiikan kehittämisohjelma

Ylläpidetään puolustusvoimien yhteinen logistinen järjestelmä, jolla varmistetaan joukkojen toimintakyky.

  • — luodaan puolustusvoimille yhtenäiset logistiikan rakenteet, toimintatavat ja osaaminen sekä integroidaan puolustushaarojen huoltojärjestelmät tiiviimmin kansainvälistyvään elinkeinoelämään yhteensopivaksi
  • — kehitetään ja ylläpidetään ilmakuljetuskykyä ml. hyödyntämällä kansainvälisen strategisen kuljetuskyvyn hankkeita
  • — jatketaan alueellisten joukkojen materiaalihankintoja täydennys-, kuljetus- ja kunnossapitojärjestelmän puutteiden korvaamiseksi.
Maapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

Kehitetään alueellisten joukkojen tulivoimaa, suojaa ja liikkuvuutta sekä ylläpidetään operatiivisten joukkojen suorituskykyä.

  • — kehitetään alueellisia joukkoja toteuttamalla poistuvien suorituskykyjen korvaaminen sekä kokonaisrakenteen uudistus
  • — täydennetään, ylläpidetään ja kehitetään operatiivisia joukkoja
  • — kehitetään suojelukykyä ja uusitaan panssarintorjunta-aseistusta
  • — jatketaan jalkaväkimiinojen suorituskyvyn korvaavien järjestelmien hankintoja.
Meripuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

Kehitetään meriyhteyksien turvaamiskykyä, miinantorjuntakykyä ja rannikkojoukkojen liikkuvuutta.

  • — otetaan käyttöön uudet miinantorjunta-alukset
  • — ylläpidetään taistelualuskaluston suorituskyky
  • — ylläpidetään miina-asetta
  • — kehitetään rannikkojoukkojen liikkuvuutta ja tulivoimaa
  • — jatketaan ampumatarvikkeiden hankintoja.
Ilmapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

Ylläpidetään ilmatorjunnan sekä Hornet-järjestelmän suorituskykyä.

  • — jatketaan Hornet-torjuntahävittäjien elinjaksopäivitystä (MLU2) sekä hankitaan hävittäjäkalustojen elinkaaren turvaavia kriittisiä koneiden sekä moottoreiden vaihtolaitteita ja osia
  • — rakennetaan ilmasta maahan -suorituskyky
  • — saatetaan päätökseen erittäin lyhyen kantaman ilmatorjuntaohjusten hankinnat
  • — saatetaan päätökseen keskikantaman ilmatorjuntaohjus-hanke.
Puolustusvoimien joukkotuotantojärjestelmän kehittämisohjelma

Rakennetaan ja ylläpidetään joukkorakenteen mukaisia suorituskykyisiä joukkoja sekä luodaan edellytyksiä uusien joukkojen perustamiselle.

  • — aloitetaan taistelukoulutuksen oppimisympäristön simulaattorihankinnat.
Puolustusvoimien toiminnanohjausjärjestelmän kehittämisohjelma

Kehitetään kattavia ohjausmenettelyjä ja yhtenäisiä periaatteita, joilla edistetään kokonaisuuksien hallintaa, läpileikkaavuutta, tuloksellisuutta, tuottavuutta ja kustannustehokkuutta.

— tuotetaan tutkimustietoa ensisijaisesti puolustusvoimien strategisen suunnittelun tarpeisiin.

Sekä aiemmin hyväksytyt tilausvaltuudet että uusi PVKEH 2016 -tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

PVKEH 2016 -tilausvaltuuteen sisältyvät kehittämisohjelmien suurimmat hankkeet

Puolustusvoimien tiedustelun, valvonnan ja maalittamisen tuen kehittämisohjelmassa saatetaan meritiedustelukomppanioiden suorituskyky tasolle, jossa vähenevien rannikkojoukkojen jättämää operaatioalueen tyhjyyttä kyetään valvomaan ja vaikuttamisen edellyttämä maalinosoitus ja tuhovaikutuksen arviointi tyydyttävästi toteuttamaan.

Puolustusvoimien johtamisen kehittämisohjelmassa varustetaan operatiivisten ja alueellisten taisteluosastojen siirtymiskykyiset johtamispaikat sekä jatketaan ilmapuolustuksen tulenkäytön johtamisjärjestelmän kehittämistä siten, että ITTH-järjestelmästä voidaan luopua.

Puolustusvoimien taistelujärjestelmän yhteisten suorituskykyjen kehittämisohjelmassa luodaan puolustusvoimien vaikuttamiskyvyn perusta rakentamalla tärkeimmät vaikuttamisen asejärjestelmät sekä laatimalla ja testaamalla puolustusvoimien yhteisen vaikuttamisen operatiivinen konsepti osana tutkimus- ja operatiivista harjoitustoimintaa. Operatiivisen tulenkäytön hankkeilla hankitaan pitkän kantaman ampumatarvikkeita.

Maapuolustuksen kehittämisohjelmassa täydennetään Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunujen osajärjestelmiä, lisätään joukkojen taistelunkestävyyttä hankkimalla naamioverkkoja sekä täydennetään erillisyksiköiden varustusta hankkimalla henkilökohtaista varustusta ja ryhmäaseistusta.

Meripuolustuksen kehittämisohjelmassa peruskorjataan Jurmo-luokan venekalusto.

Ilmapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmassa ylläpidetään Hornet-kaluston kykyä toimia operatiivisesti toimivana järjestelmänä koko elinkaarensa ajan sekä parannetaan Hawk-kaluston koulutusarvoa ja sen pysymistä toimivana sekä käytettävänä järjestelmänä koko elinkaarensa ajan.

PVKEH 2012 -tilausvaltuuden menoajoitusmuutoksella ja maksatusaikaa pidentämällä saadaan määrärahat vastaamaan paremmin Hornet-torjuntahävittäjäkalustolle hankittavan pitkän kantaman ilmasta maahan -ohjusten arvioitua toimitusaikataulua.

Momentin määrärahasta arvioidaan käytettävän 483 864 000 euroa tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 11 837 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 98 034 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin, jotka sisältävät hallitusohjelman mukaisen puolustusbudjetin tasokorotuksen vuoden 2016 osuuden.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ennakollinen kustannustasotarkistus (2016) 8 047
Menoajoitusmuutokset 129 226
Pansio-luokan miinalauttojen peruskorjaus (LTA I 2015) 6 000
Puolustusbudjetin tasomuutos (HO 2015) 50 000
Siirto momentille 27.10.01 -10 620
Toteutunut kustannustasotarkistus (2014) -5 728
Yhteensä 176 925

2016 talousarvio 593 735 000
2015 I lisätalousarvio -2 362 000
2015 talousarvio 416 810 000
2014 tilinpäätös 427 561 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään 542 735 000 euroa.

Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 53 684 000 euroa.

Valtuus

1) Vuonna 2016 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2016—2020 enintään 182 276 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2016 -tilausvaltuus, PVKEH 2016).

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen, päätösosan toinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmannen kappaleen ja päätösosan valtuuskohdan kohta 1) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan kohdan 1).

Vähennys 51 000 000 euroa talousarvioesityksen 593 735 000 euroon nähden on siirtoa momentille 27.10.01. Toimintamenoihin on siirretty PVKEH 2016 -tilausvaltuuden vuoden 2016 määrärahasta 2 550 000 euroa, muista puolustusmateriaalihankinnoista 44 350 000 euroa ja indeksi- ja valuuttakurssimäärärahasta 4 100 000 euroa.

PVKEH 2016 -tilausvaltuuden enimmäismäärän pienentäminen 131 824 000 eurolla talousarvioesityksen 314 100 000 euroon nähden aiheutuu siitä, että suunnitellut hankinnat eivät edellytä valtuutta. Tilausvaltuuteen ehdotettavat muutokset toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

Muiden puolustusmateriaalihankintojen määrärahaa on vähennetty 44 350 000 euroa talousarvioesityksen 98 034 000 euroon nähden.

Indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen määrärahaa on vähennetty 4 100 000 euroa talousarvioesityksen 11 837 000 euroon nähden.

Tehtyjen muutosten jälkeen momentin määrärahasta arvioidaan käytettävän 481 314 000 euroa tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 7 737 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 53 684 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.

Tilausvaltuuden muutosten johdosta valtuustaulukko muuttuu seuraavaksi:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2016 2017 2018 2019 2020— Yhteensä
vuodesta 2016
lähtien
             
Vanhat tilausvaltuudet            
Valmiusyhtymien varustaminen (VYV 1) -tilausvaltuus 14 175 9 800 19 100     43 075
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2007) -tilausvaltuus 24 107         24 107
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2009) -tilausvaltuus 22 042 15 000       37 042
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2012) -tilausvaltuus 66 782 11 541 6 057 5 000   89 380
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2013) -tilausvaltuus 129 436 66 152       195 588
Tekninen tutkimus, tuotekehitys ja hankevalmistelu 2013 (TTK-PROTO 2013) -tilausvaltuus 8 160         8 160
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2014) -tilausvaltuus 97 600 71 300 58 000 53 000 22 000 301 900
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2015) -tilausvaltuus 84 462 60 050 8 775 12 700   165 987
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 446 764 233 843 91 932 70 700 22 000 865 239
             
Uusi tilausvaltuus            
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2016) -tilausvaltuus 34 550 68 426 56 100 12 000 11 200 182 276
Uusi tilausvaltuus yhteensä 34 550 68 426 56 100 12 000 11 200 182 276
             
Valtuudet yhteensä 481 314 302 269 148 032 82 700 33 200 1 047 515

2016 talousarvio 542 735 000
2015 IV lisätalousarvio 55 115 000
2015 I lisätalousarvio -2 362 000
2015 talousarvio 416 810 000
2014 tilinpäätös 427 561 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 542 735 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja puolustusvoimien turvallisuushankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen

2) puolustusmateriaalihankintoihin ja puolustusvoimien turvallisuushankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan

3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 53 684 000 euroa.

Valtuus

1) Vuonna 2016 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2016—2020 enintään 182 276 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2016 -tilausvaltuus, PVKEH 2016).

2) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2012 (PVKEH 2012) -tilausvaltuuden maksatusaikaa pidennetään vuoteen 2019 saakka tilausvaltuuden enimmäismäärää yhteensä 280 826 000 euroa muuttamatta.

3) Vuonna 2016 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

4) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 16 882 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 71 766 000 euroa.

Vuoden 2014 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 134 000 euroa.

Valtuus

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2013 (PVKEH 2013) -tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 1 200 000 eurolla 495 240 000 euroon tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 1 134 000 euroa aiemmin myönnetyn VYV2 -tilausvaltuuden vuoden 2014 maksatusmäärärahan uudelleenbudjetointina muihin puolustusmateriaalihankintoihin sekä 15 998 000 euroa vuoden 2015 valuuttakurssien muutoksista aiheutuneista menoista ja vähennyksenä 250 000 euroa siirtona momentille 27.10.01 PVKEH 2013 -tilausvaltuuden vuoden 2016 maksatusmäärärahasta.

Vuoden 2014 alusta on siirrytty järjestelmään, jossa vuosittain kevään lisätalousarvioesityksen yhteydessä selvitetään valuuttakurssimuutosten nettomääräinen vaikutus edellisen vuoden määrärahatarpeeseen. Vaikutusta vastaava tarkistus ehdotetaan lisätalousarvioesityksissä ao. momenttien määrärahoihin lisäyksenä tai vähennyksenä.

PVKEH 2013 -tilausvaltuuden enimmäismäärän vähentäminen 1 200 000 eurolla aiheutuu pääosin erään hankintatilauksen purkamisesta, jonka vuoksi tilausvaltuuden vuoden 2016 maksatusmäärärahasta siirretään 950 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin käytettäväksi vastaavaan hankintaan ja 250 000 euroa siirretään momentille 27.10.01, koska kaikki hankintaan liittyvät menot eivät ole momentin 27.10.18 perustelujen mukaista puolustusmateriaalia.

Tehtyjen muutosten jälkeen määrärahasta arvioidaan käytettävän 445 564 000 euroa aikaisemmin myönnetyistä tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 34 550 000 euroa vuonna 2016 myönnetystä tilausvaltuudesta aiheutuvien menojen maksamiseen, 7 737 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 71 766 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.

Päätösosaan tehtyjen muutosten johdosta valtuustaulukko muuttuu seuraavanlaiseksi:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2016 2017 2018 2019 2020— Yhteensä vuodesta 2016 lähtien
             
Vanhat tilausvaltuudet            
Valmiusyhtymien varustaminen (VYV 1) -tilausvaltuus 14 175 9 800 19 100     43 075
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2007) -tilausvaltuus 24 107         24 107
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2009) -tilausvaltuus 22 042 15 000       37 042
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2012) -tilausvaltuus 89 251 11 541 6 057 5 000   111 849
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2013) -tilausvaltuus 128 236 66 152       194 388
Tekninen tutkimus, tuotekehitys ja hankevalmistelu 2013 (TTK-PROTO 2013) -tilausvaltuus 8 160         8 160
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2014) -tilausvaltuus 97 600 81 350 49 950 51 000 22 000 301 900
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2015) -tilausvaltuus 61 993 50 000 16 825 14 700   143 518
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 445 564 233 843 91 932 70 700 22 000 864 039
             
Uusi tilausvaltuus            
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2016) -tilausvaltuus 34 550 68 426 56 100 12 000 11 200 182 276
Uusi tilausvaltuus yhteensä 34 550 68 426 56 100 12 000 11 200 182 276
             
Valtuudet yhteensä 480 114 302 269 148 032 82 700 33 200 1 046 315

2016 II lisätalousarvio 16 882 000
2016 talousarvio 542 735 000
2015 tilinpäätös 469 563 000
2014 tilinpäätös 427 561 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 16 882 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 71 766 000 euroa.

Vuoden 2014 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 134 000 euroa.

Valtuus

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2013 (PVKEH 2013) -tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 1 200 000 eurolla 495 240 000 euroon tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta.

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 75 766 000 euroa.

Valtuus

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2016 (PVKEH 2016) -tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 11 000 000 eurolla 171 276 000 euroon tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta.

Selvitysosa:PVKEH 2016 -tilausvaltuuden enimmäismäärän vähentäminen 11 000 000 eurolla aiheutuu Jurmo -luokan venekaluston peruskorjauksen hankintavalmistelun viivästymisestä, jonka vuoksi tilausvaltuuden vuoden 2016 maksatusmäärärahasta siirretään 4 000 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin ja tilausvaltuudesta vähennettävät vuosien 2017 ja 2018 maksatusosuudet ehdotetaan budjetoitavaksi määrärahaksi myöhemmin.

Tilausvaltuuden muutokset toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

Tehtyjen muutosten jälkeen määrärahasta arvioidaan käytettävän 445 564 000 euroa aikaisemmin myönnetyistä tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 30 550 000 euroa vuonna 2016 myönnetystä tilausvaltuudesta aiheutuvien menojen maksamiseen, 7 737 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 75 766 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.

Päätösosaan tehtyjen muutosten johdosta valtuustaulukko muuttuu seuraavanlaiseksi:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2016 2017 2018 2019 2020— Yhteensä vuodesta 2016 lähtien
             
Vanhat tilausvaltuudet            
Valmiusyhtymien varustaminen (VYV 1) -tilausvaltuus 14 175 9 800 19 100     43 075
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2007) -tilausvaltuus 24 107         24 107
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2009) -tilausvaltuus 22 042 15 000       37 042
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2012) -tilausvaltuus 89 251 11 541 6 057 5 000   111 849
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2013) -tilausvaltuus 128 236 66 152       194 388
Tekninen tutkimus, tuotekehitys ja hankevalmistelu 2013 (TTK-PROTO 2013) -tilausvaltuus 8 160         8 160
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2014) -tilausvaltuus 97 600 81 350 49 950 51 000 22 000 301 900
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2015) -tilausvaltuus 61 993 50 000 16 825 14 700   143 518
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 445 564 233 843 91 932 70 700 22 000 864 039
             
Uusi tilausvaltuus            
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2016) -tilausvaltuus 30 550 65 426 52 100 12 000 11 200 171 276
Uusi tilausvaltuus yhteensä 30 550 65 426 52 100 12 000 11 200 171 276
             
Valtuudet yhteensä 476 114 299 269 144 032 82 700 33 200 1 035 315

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2016 III lisätalousarvio
2016 II lisätalousarvio 16 882 000
2016 talousarvio 542 735 000
2015 tilinpäätös 469 563 000
2014 tilinpäätös 427 561 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 75 766 000 euroa.

Valtuus

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2016 (PVKEH 2016) -tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 11 000 000 eurolla 171 276 000 euroon tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta.

19. Hawk Mk 51 -koneiden modifiointi (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2016 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksytyn Hawk Mk 51 -koneiden modifiointi -tilausvaltuuden käyttämättä olevaa määrää vastaavasti tämän valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Tilausvaltuuuden maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuuluviksi maksuperusteisena.

Selvitysosa:Määräraha perustuu vuoden 2015 talousarviossa hyväksyttyyn Hawk Mk 51 -koneiden modifiointi -tilausvaltuuteen.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2016 2017 2018 2019 2020— Yhteensä
vuodesta 2016 lähtien
             
Hawk Mk 51 -koneiden modifiointi -tilausvaltuus 2 000 4 600 4 600     11 200
Valtuus yhteensä 2 000 4 600 4 600     11 200

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Valtuuden vuosiosuuden muutos -2 000
Yhteensä -2 000

2016 talousarvio 2 000 000
2015 talousarvio 4 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2016 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksytyn Hawk Mk 51 -koneiden modifiointi -tilausvaltuuden käyttämättä olevaa määrää vastaavasti tämän valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Tilausvaltuuuden maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuuluviksi maksuperusteisena.

50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 1 629 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen

2) Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) myönnettävään valtionavustukseen sille laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/2007) säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin

3) kaatuneiden muiston vaalimistyöstä aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa:

Toiminnalliset tulostavoitteet
Toiminnallinen tehokkuus 2014
toteutuma
2015
ennakoitu
2016
tavoite
       
Taloudellisuus      
MPK:n julkisten hallintotehtävien vuosikustannukset (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus)/ko. toiminnan koulutusvuorokausimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (euroa) 41 53 53
Tuottavuus      
MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutusvuorokausimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus)/ko. toimintaan kohdistettu MPK:n palkatun henkilöstön henkilötyövuosimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (vrk) 1 869 1 360 1 360
Tuotokset ja laadunhallinta 2014
toteutuma
2015
ennakoitu
2016
tavoite
       
MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutusvuorokausimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (vrk) 55 961 45 000 45 000
MPK:n koulutuksen laadun parantamiseksi annettavan kouluttajakoulutuksen määrä koulutuspäivinä 6 700 3 000 3 000
MPK:n kurssityytyväisyys (oppilastyytyväisyys) asteikolla 1—5 4,33 4,00 4,00

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertalisäyksen poisto -150
Järjestötukien säästö (HO 2015) -249
Yhteensä -399

2016 talousarvio 1 629 000
2015 talousarvio 2 028 000
2014 tilinpäätös 2 078 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Momentille ehdotetaan 1,629 milj. euron määrärahaa, joka on 399 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2015. Määrärahasta 1,4 milj. euroa ehdotetaan kohdistettavaksi Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK), jonka valtionapu pienenee 350 000 euroa. Valiokunta on useana vuonna lisännyt määrärahaa MPK:lle ja pitää erittäin turhauttavana, että lisäys on seuraavassa talousarvioesityksessä poistettu. Lisäksi momentille on tehty hallitusohjelmaan sisältyvä järjestöjen valtiolta saamiin tukiin kohdistettu säästö.

Valiokunta toteaa, että vapaaehtoisella maanpuolustuksella on merkittävä rooli Suomen puolustusjärjestelmässä. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnalla vahvistetaan reservin suorituskykyä ja yleistä maanpuolustustahtoa. MPK tukee ja sovittaa yhteen jäsenjärjestöjen maanpuolustuskoulutusta. Sen lakisääteisenä tehtävänä on myös järjestää vapaaehtoiseen maanpuolustukseen kuuluvaa sotilaallista koulutusta ja kehittää naisten mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Lisäksi MPK järjestää turvallisuus-, varautumis- sekä johtamis- ja kouluttajakoulutusta. Koulutusta järjestettiin yhteensä yli 80 000 vuorokautta, ja niihin osallistui yli 48 000 kansalaista vuonna 2014. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan MPK:n valtionavun vähentäminen johtaa organisaatiouudistukseen, irtisanomisiin ja koulutustarjonnan supistamiseen.

Valiokunta toteaa lisäksi, että MPK on viime vuosina paikannut ansiokkaasti myös puolustusvoimien kertausharjoituksissa ollutta vajetta. Vuonna 2014 se järjesti puolustusvoimien tilaamaa koulutusta 24 000 vuorokautta, josta puolustusvoimat maksoi 1,1 milj. euroa. Valiokunta pitää tarpeellisena, että tätä kustannustehokasta toimintaa hyödynnetään edelleen jatkossakin ja haetaan tarkoituksenmukainen tasapaino puolustusvoimien ja MPK:n järjestämien kertausharjoitusten välillä. Samalla tulee ratkaista rahoitustapa, jolla turvataan MPK:n toimintaedellytykset tulevina vuosina. Turvallisuusympäristön muuttuessa ja niukkenevien julkisten resurssien aikana vapaaehtoisuuteen perustuvan motivoituneiden henkilöiden työpanoksen merkitys kasvaa entisestään, ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden lisäämiseksi se tulee pystyä hyödyntämään täysimääräisesti.

Valiokunta lisää momentille 400 000 euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 2 029 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen

2) Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) myönnettävään valtionavustukseen sille laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/2007) säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin

3) kaatuneiden muiston vaalimistyöstä aiheutuviin menoihin.