Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminenPDF-versio

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Selvitysosa:

Vähähiilinen ja energiatehokas Suomi

Kaavoituksella edistetään eheää ja liikennetarvetta vähentävää yhdyskuntarakennetta sekä luodaan edellytyksiä elinympäristön laatua parantavalle täydennysrakentamiselle. Erityisesti asuinalueiden sijoittamisella vaikutetaan yhdyskuntarakenteeseen ja sillä on oleellinen merkitys kilpailukyvyn kannalta. Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarvioinnin perusteella korostetaan erityisesti kaupunkiseutukokonaisuuksien suunnittelun kehittämistä ja yhdyskuntarakenteen ohjausta.

Maakunta-, yleis- ja asemakaavan tehtäviä selkeytetään niiden käyttämiseksi nykyistä tarkoituksenmukaisemmin. Kasvavien kaupunkiseutujen ja maaseudun suunnittelutarpeet ovat entistä eriytyneempiä. Mahdollisuuksia kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen ohjauksen ja laadukkaan täydennysrakentamisen parantamiseksi selvitetään. Asuin- ja työpaikka-alueiden elinympäristön laatua edistävällä täydennysrakentamisella hyödynnetään olemassa olevaa infrastruktuuria, vähennetään liikennetarvetta ja tuetaan joukkoliikenteen ja muiden palvelujen järjestämistä. Kirkonkylien, kylien ja maaseudun maankäytön ohjausta kehitetään huomioiden kasvualueista poikkeava kehittämistarve, luonnonvaratalouden uudet kehityssuunnat ja pyrkimys paikalliseen energiantuotantoon. Kuntien rakenneuudistus tuo tarvetta maaseutualueiden palveluja tukevaan suunnitteluun.

Kulttuuriympäristön suunnitelmallisen hoidon ja käytön mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa tunnistetaan ja tuetaan tähän liittyviä toimenpiteitä.

Tuulivoimarakentamisen suunnittelua ohjataan eri lakien mukaisilla menettelyillä ja sen laatua on tarpeen yhdenmukaistaa. Tuulivoimarakentamisen ohjauskeinoja kehitetään edelleen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteiden saavuttamiseksi.

Annetaan lähes nollaenergiarakentamiseen siirtymistä uudisrakentamisessa koskeva hallituksen esitys eduskunnalle. Samassa yhteydessä varmistetaan se, että uusiutuvan energian käyttöön kannustavan RES-direktiivin velvoite uusiutuvan energian käyttämisestä rakennuksissa tulee toimeenpantua. Luodaan mahdollisuuksia ja kannustetaan nykyisiä vähimmäisvaatimuksia energiatehokkaampaan rakentamiseen uudis- ja korjausrakentamisessa. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) ja energiatehokkuusdirektiivin (EED) uudistamistyö on käynnissä. Uusien rakennustuoteryhmien energiamerkintää ja energiaa käyttävien tuotteiden ekologisen suunnittelun vaatimuksien toimeenpanosta ja ohjauksesta huolehditaan.

Edistetään suunnitelmallista kiinteistönpitoa ja kiinteistöjen hyvää ylläpitoa sekä korjausrakentamisen hyviä käytäntöjä portaaliratkaisuin ja korjausneuvontaverkostoa vahvistamalla. Jatketaan rakentamismääräysten uusimista ottaen huomioon myös EU-säädökset. Energiatehokkuutta parantavissa korjausrakentamistoimissa huomioidaan rakennuksen ominaispiirteitä säilyttäviä ja turvaavia ratkaisuja, jotka samalla tukevat elinympäristön laadun parantamista ja myös kulttuuriympäristön ja perinteisen rakennuskannan erityisvaatimuksien huomioon ottamista.

Luonnonvarojen kestävä käyttö ja toimiva kiertotalous

Valmistellaan toimia ympäristökuormituksen vähentämiseksi sekä materiaali- ja resurssitehokkuuden parantamiseksi uudisrakentamisessa ja korjaamisessa.

Hyvä ympäristön tila

Alueidenkäytön suunnittelulla vaikutetaan olennaisesti elinympäristön turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Hyvän elinympäristön turvaamiseksi kehitetään keinoja sekä kasvavien kaupunkiseutujen että väestöltään vähenevien alueiden suunnittelun parantamiseen.

Hyvin hoidettu ja elinvoimainen kulttuuriympäristö lisää ihmisten hyvinvointia ja sillä on tärkeä merkitys viihtyisän asuinympäristön luomisessa. Kulttuuriympäristöjen arvo ja myönteiset vaikutukset yhdyskuntien ja elinkeinoelämän kehittämisessä tunnistetaan ja niitä osataan hyödyntää hyvän elinympäristön luomisessa ja vahvistamisessa. Kehitetään valtion kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kiinteistövarallisuuden hoidon ja suojelun menettelyjä. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ja valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet huomioidaan alueiden käytössä ja rakentamisessa, samoin maaseudun kylät, kirkonkylät ja niiden elinvoiman turvaaminen. Tuetaan taantuvien alueiden elinvoimaisuutta muun muassa edistämällä vajaakäytössä olevien tilojen käyttöä.

Alueiden käytön suunnittelu tukee vihreän infrastruktuurin ylläpitämistä ja vahvistamista. Viherrakennetta tarkastellaan kokonaisuutena. Luonnossa liikkumismahdollisuuksia ja lähivirkistysmahdollisuuksia parannetaan niin, että luonto on kaikenikäisten saavutettavissa.

Melulle altistuneiden määrää arvioidaan ympäristömeludirektiivin melukartoitusten ja valtioneuvoston meluntorjunnasta tekemän periaatepäätökseen perusteella ja kehitetään mahdollisimman kustannustehokkaita meluntorjuntaratkaisuja.

Merialueeseen kohdistuu yhä enemmän erilaisia käyttöpaineita, joiden yhteen sovittamisesta on huolehdittava. EU:n merialuedirektiivin edellyttämällä merialuesuunnittelulla vaikutetaan merialueen taloudellisen kasvun kestävyyteen ja meriympäristön suojeluun.

Toteutetaan eduskunnan edellyttämiä toimenpiteitä rakennusten kosteus- ja homeongelmien poistamiseksi.

Monimuotoinen luonto ja toimivat ekosysteemipalvelut

Viherrakenteeseen ja ekosysteemipalveluihin liittyvät kysymykset nostetaan selkeämmin esille alueidenkäytön suunnittelussa.

Hyvinvointia ja kilpailukykyä tukevat asumisolot

Toimivat asuntomarkkinat edistävät kasvuseutujen hallitun yhdyskuntarakenteen syntymistä ja luovat edellytyksiä seutujen yleiselle taloudelliselle toimintakyvylle ja erilaisten palvelujen tehokkaalle järjestämiselle. Kysyntään nähden riittävä asuntotarjonta on avainasemassa kasvavien kasvukeskusten asumisen kohtuuhintaisuuden toteutumisessa ja seudun kilpailukyvyn parantumisessa.

Kaupunkiseutujen eheytyminen vähentää autoilun tarvetta, lisää arjen sujuvuutta ja parantaa palvelujen edellytyksiä ja saavutettavuutta. Alueita kehitetään kokonaisvaltaisesti siten, että maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinojen suunnitelmat sekä toteutus sovitetaan yhteen yli kuntarajojen. Kuntien välinen yhteistyö edistää selviytymistä kiristyvän kuntatalouden haasteista.

Talouden yleinen epävarmuus ja heikko talouskehitys ovat jatkuneet jo pitkään. Asuntojen uudisrakentaminen on vähentynyt viime vuosien hitaasta talouskasvusta johtuen. Vuonna 2015 asuntotuotannon odotetaan kääntyvän lievään nousuun ja asuntoaloitusten määräksi arvioidaan 26 000—27 000. Vuonna 2016 asuntotuotannon odotetaan pysyvän samalla tasolla. Vaikka korkotaso on edelleen erittäin matala, ovat työttömyyden kasvu ja yleisen ostovoiman heikentyminen jo valmiiksi asuntojen korkean hintatason kanssa hillinneet erityisesti suurempien omistusasuntojen kysyntää. Asuntorakentaminen keskittyykin aiempaa voimakkaammin vuokra-asuntorakentamiseen.

Kaupungistumisen jatkuessa uusia asuntoja tarvitaan erityisesti isoilla kasvuseuduilla, erityisesti Helsingin seudulla. Varsinkin kohtuuhintaisia asumisratkaisuja tarvitaan pääkaupunkiseudulla, jossa asuntomarkkinatilanne on koko maassa selvästi haastavin. Kaupungistumisen lisäksi väestön ikääntyminen, palvelusektorin kasvava työvoimatarve ja lisääntynyt maahanmuutto nostavat asuntojen kysyntää kasvukeskuksissa myös jatkossa.

Asuntomarkkinoiden toimivuuden ja kohtuuhintaisen asumisen ensisijainen edellytys on riittävä, nopeasti käyttöön saatavissa oleva tonttivaranto. Kaavoitettua tonttivarantoa on tarve lisätä tukeutuen jo olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, jolloin joukkoliikenteen ja palveluiden tehokkaan järjestämisen edellytykset voivat toteutua.

Suurimmilla kaupunkiseuduilla toteutetaan uudistettuja aiesopimuksia tavoitteena eheät, toimivat ja kilpailukykyiset kaupunkiseudut. MAL-aiesopimusmenettelyllä tiivistetään sekä kuntien keskinäistä että kuntien ja valtion eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä seudullisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Valtion tukeman asuntotuotannon painopiste on suurimmissa kasvukeskuksissa, aivan erityisesti Helsingin seudulla.

Ympäristöministeriö koordinoi metropolipolitiikkaa, jolla kehitetään metropolialuetta kokonaisuutena painottamalla eri toimijoiden yhteistyömuotoja ja kansallisten politiikkatoimenpiteiden aluelähtöistä räätälöintiä. Metropolipolitiikan ja sen välineiden toimivuutta arvioidaan ja selvitetään myös alueen yhdyskuntarakenteen vaikutuksia kilpailukykyyn ja tuottavuuden nousuun hyödyntäen alan kansainvälisiä tutkimustuloksia.

Ikääntyneen väestön asuinoloja edistetään edelleen käynnissä olevan kehittämisohjelman puitteissa. Erityistä tukea asumisessaan tarvitsevien väestöryhmien asuntojen määrää kasvatetaan mm. muistisairaiden vanhusten määrän nousun ja laitospaikkojen vähentämistavoitteen vuoksi. Erityisryhmien avustukset kohdennetaan ensisijaisesti heikoimpien ryhmien asuinolojen parantamiseen. Asunnottomuustyötä jatketaan. Sen keskiössä ovat hajautettuihin asumisratkaisuihin sekä asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseen panostaminen. Asumisneuvontaa kehitetään. Asumisen tukitoimissa korostuu monialainen liikkuva, kotiin vietävä tuki. Kehitysvammaisten asumistilannetta parannetaan tavoitteena vähentää kehitysvammaisten laitospaikkojen määrää. Myös mielenterveyskuntoutujien asumista kehitetään.

Valtion tuotantotuen perusteena ovat asuntojen pitkäaikainen käyttötarve sekä hankkeiden taloudellinen kestävyys. Tuettu asuntotuotanto kohdistetaan pääasiallisesti suurilla kaupunkiseuduilla alueille, joilla tarve kohtuuhintaisista asumisratkaisuista on suurin. Helsingin seudun asuntotuotannossa valtion tukemaa normaalia vuokra-asuntotuotantoa tuetaan käynnistysavustuksin.

Asuntotuotannon alue- ja tyyppijakauma

  2013 2014 2015
arvio
2016
arvio
         
ARA-tuotanto (osapäätökset):        
Kasvukeskukset 5 000 5 000 6 500 6 500
Muu maa 1 300 1 500 1 000 1 000
Erityisryhmille tarkoitetut asunnot ARA-tuotannossa 3 000 2 900 4 000 4 000
Pienten asuntojen osuus ARA-tuotannossa (normaalit vuokra- ja asumisoikeustalot), % 66 54 60 60
Asuntojen hintojen muutos, % 2,1 0,6 0 2
Vapaarahoitteisten vuokrien muutos, % 3,8 3,3 3 3
Aravavuokrien muutos, % 3,8 3,0 3 3

Helsingin seudun aiesopimuksen toteutuminen aiesopimuskunnissa

Tavoite Pitkän
aikavälin
tavoite/v
2013
toteutuma
2014
toteutuma
2015
arvio
2016
arvio
           
Uudet kaavat (asuntoa) 13 000 11 900 13 000 13 000 13 000
Koko asuntotuotanto (alkava) 12 500 10 900 10 700 11 700 11 700
Valtion tukema vuokra-asuntotuotanto (alkava) 2 500 1 540 2 000 2 850 2 500

Asunnottomien määrä

  2013 2014 2015
arvio
2016
arvio
         
Yhden hengen taloudet yhteensä 7 500 7 100 7 000 7 000
Perheet yhteensä 420 430 450 450
Pitkäaikaisesti asunnottomat yhteensä 2 545 2 440 2 400 2 300

Valtion tukema asuntojen uustuotanto, perusparantaminen ja asuntojen hankinta sekä muu asuntotuotanto vuonna 2014 ja arvio vuosista 2015—2016

  2014
toteutuma
asuntoa
2015
arvio
asuntoa
2016
arvio ja valtuudet
asuntoa
       
Aloitetut uudet asunnot yhteensä 25 000 25 500 27 000
— asuntolainojen korkotuki 6 558 7 500 7 500
— täytetakauksellinen välimalli 822 2 000 2 000
— vapaarahoitteiset ym. asunnot 17 620 16 000 17 500
Korjaustoiminnan korkotukilainoitus 13 700 4 500 4 500
Perusparannuksen takauslainoitus - 8 000 8 000
Asuntojen hankinta      
— asuntosäästöpalkkiojärjestelmä 1 500 1 500 1 500
— korkotukilainoitus, sosiaaliset vuokra-asunnot 500 500 500
Kotitalouksien asuntolainojen valtiontakaus1) 14 650 15 000 15 000

1) Kohdistuu pääosin hankintoihin, mutta myös korjauksiin ja rakentamiseen.

Valtion asuntorahaston riskien hallinta

Valtion tukema asuntotuotanto lisää valtion takausvastuiden määrää. Uuden tuetun tuotannon kohdentaminen pääosin suurille kaupunkiseuduille pienentää kuitenkin lainoihin liittyviä takausriskejä. Myös valtion aiemmin myöntämät aravalainat painottuvat suuriin kasvukeskuksiin.

Lainoihin liittyviä riskejä seurataan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ja Valtiokonttorin yhteisessä riskityöryhmässä. Vanhojen aravalainojen maksuviiveet ovat olleet viimeisen vuoden aikana selvässä kasvussa. Tästä huolimatta Valtiokonttorin riskimallin mukaan aravalainapääomista noin 94 % on pieniriskisissä tai lähes riskittömissä kunnissa. Maksuongelmat keskittyvät pääosin väestöltään väheneville alueille ja johtuvat lähinnä tyhjilleen jääneiden asuntojen aiheuttamista taloudellisista rasitteista yhteisöille.

Ongelmiin ajautuneiden yhteisöjen taloudellista tilannetta helpotetaan lainoihin liittyvien erilaisten tuki- ja huojennustoimenpiteiden avulla sekä yksittäisten kohteiden vapauttamisella niihin kohdistuvista rajoituksista. Toimenpiteissä painotetaan kustannustehokkuutta. Lisäksi aravalainojen ennenaikaista takaisinmaksua korvaavalla lainarahoituksella helpotetaan valtion myöntämällä täytetakauksella. Aravalainojen ylimääräiset lyhennykset ovat olleet kahden viimeisen vuoden aikana yhteensä noin 401 milj. euroa.

Asuinrakennusten perusparantamisen tukemisessa tuki kohdennetaan kohteisiin, joiden käyttö on jatkossakin pitkäaikaista. Valtion takaamien omistusasuntolainojen maksuviiveet ovat suhteessa lainakantaan erittäin vähäisiä ja takauksista aiheutuneiden takauskorvausten odotetaan pysyvän pieninä.

  2013 2014 2015
arvio
2016
arvio
         
Aravalainakanta (milj. euroa, tilanne 31.3.) 6 900 6 380 6 100 5 700
Vuokra- ja asumisoikeustalojen korkotukilainojen takaukset (milj. euroa, tilanne 31.12.) 8 300 9 430 11 000 12 000
Omistusasuntolainojen valtiontakausten vastuu (milj. euroa, tilanne 31.12.) 2 000 2 020 2 200 2 300
Maksuviiveellisten (270 päivää) aravalainojen osuus aravalainakannasta (tilanne 31.3.), % 0,29 0,5 0,9 1,0
Omistusasuntolainojen valtiontakauksista maksetut takauskorvaukset (1 000 euroa) 700 190 400 400
Arava-rajoituksista vapauttamispäätökset (asuntoja) 3 300 2 500 3 000 3 000

Asumisen tuen kehitys vuosina 2014—2016 (milj. euroa)

  2014
toteutunut
2015
talousarvio
2016
esitys
       
Talousarviosta maksettavat tuet      
— Asuntojen korjaus- ja energia-avustukset 35.20.55 43 - 22,2
       
Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudesta saatava tuki (arvio) 280 240 230
Yleinen asumistuki 742 918 1 045
Eläkkeensaajan asumistuki 498 527 553
Opiskelijoiden asumislisä 266 272 273
       
Valtion asuntorahastosta maksettavat tuet      
Korkotuet      
— asuntolainojen korkotuki 8,7 13,0 13,2
Avustusten myöntämisvaltuudet      
— korkotukilainoituksen käynnistysavustus 10,0 10,0 10,0
— takauslainojen käynnistysavustus - 3,0 -
— avustukset erityisryhmille 120,0 120,0 122,2
— tervehdyttämisavustukset vuokra- ja asumisoikeustaloille 0,4 2,6 2,6
— purkuavustukset 0,3 2,0 2,0
— avustus kunnallistekniikan rakentamiseen 15,0 15,0 15,0
— asuinaluekohtainen avustus kasvukeskusten kunnille 4,0 4,0 -
— aravatalojen purkuakordit 0,4 3,5 3,01)
— aravatalojen rajoitusakordit 1,0 1,5 2,01)
— asumisneuvontatoiminta 0,5 0,9 0,9
— perusparantamisen käynnistysavustus 139,8 - -
— korjausavustukset 4,1 40,0 2,8
— käyttötarkoituksen muutosavustus - 2,0 -
       
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen tutkimus- ja kehittämisrahoitus 0,7 0,7 0,7
       
Asuntotuotannon korkotukilainojen hyväksymisvaltuus 1 015 1 170 1 170
Valtion takausvaltuus täytetakauksellisen välimallin vuokratalojen rakentamislainoille 121 285 285
Valtion takausvaltuus asunto-osakeyhtiöiden peruskorjauslainoille - 100 100
Kokonaistakausvaltuuden muutos omistusasuntolainoille 100 200 -

1) Purku- ja rajoitusakordit on yhdistetty vuonna 2016 siten että yhteisvaltuus on enintään 5 milj. euroa.

01. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 956 000 euroa.

Selvitysosa:Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus edistää kestävää ja kohtuuhintaista asumista tukien toimeenpanolla, ohjauksella ja valvonnalla sekä niihin kytkeytyvällä kehittämistoiminnalla. Virasto hoitaa valtion asuntorahastosta ja valtion talousarviosta rahoitettavia asuntojen korkotukilainoitukseen sekä valtion takauksiin ja avustuksiin liittyviä tehtäviä sekä rahoittaa asumisen tutkimus- ja kehittämishankkeita. Lisäksi se ohjaa ja valvoo yleishyödyllisten asuntoyhteisöjen toimintaa ja valvoo ARA-vuokra-asuntojen vuokrien määritystä, hoitaa lainoihin ja takauksiin liittyvää riskienhallintaa sekä vastaa asumisen ja asuntomarkkinoiden informaatiopalveluista.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toiminnassa korostuvat kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa, erityisryhmien asumista ja asuntokannan kehittämistä koskevat tehtävät. Erityisesti se ottaa huomioon vanhenevan väestön asumistarpeet, energiatehokkuuden parantamisen, ja asuinalueiden kehittämisen. Virasto vastaa energiatodistusmenettelyn valvonnasta ja huolehtii energiatodistustietojärjestelmän ylläpidosta.

Ympäristöministeriö asettaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet vuonna 2016:

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

  • — painottaa toiminnassaan kohtuuhintaisen normaalin vuokra-asuntotuotannon edistämistä erityisesti Helsingin seudun ja muiden aiesopimuskuntien osalta ja kehittää tukien toimeenpanoa
  • — painottaa hankkeiden toteutumista kilpailumenettelyin siten, ettei hankkeiden kustannusten nousu ylitä kohtuullista tasoa
  • — kohdentaa erityisryhmien investointiavustukset kaikkein heikoimmille ryhmille kohteiden pitkäaikaisen tarpeen perusteella ja tukee osaltaan ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman, kehitysvammaisten asumista koskevan periaatepäätöksen ja pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman toteuttamista
  • — edistää rakennusten energiatehokkuuden parantamista ja eheää yhdyskuntarakennetta
  • — vastaa vuokrien määrityksen valvonnasta ja varmistaa ohjaus- ja valvontatoiminnalla asuntotuotannon tukien kohdentumisen asukkaille
  • — edistää ja etsii keinoja asuntomarkkinoiden jakautumisen seurauksena syntyvien vuokrataloyhtiöiden taloudellisten ongelmien ratkaisemiseksi ja asuntokannan sopeuttamiseen yhdessä kiinteistönomistajien ja kuntien kanssa kehittämällä kokonaisvaltaista, ennakoivaa, kestävää asumisen ja asuntokannan suunnittelua
  • — painottaa kehittämistoiminnassa erityisesti tulosten vaikuttavuutta käytännössä. Etsii tutkimus- ja kehittämistoiminnassa uusia, kestäviä, innovatiivisia ja laajasti vaikuttavia keinoja ja menetelmiä kohtuuhintaisen asumisen ja elinkaaritehokkaan rakentamisen, peruskorjaamisen ja täydennysrakentamisen kehittämiseen.

Keskeisten suoritteiden kehitys

  2013
toteutuma
2014
toteutuma
2015
arvio
2016
arvio
         
Korkotukilainaksi hyväksyminen, päätöksiä kpl 245 450 300 300
ARAn myöntämät avustukset, maksatuksia kpl 596 893 1 300 900
Kuntien myöntämät avustukset, maksatuksia kpl 5 822 3 851 3 800 3 700
Avustukset hissien rakentamiseen, päätöksiä kpl 70 152 170 70
Avustukset asuinalueiden kehittämiseen, päätöksiä kpl 53 47 50 50
Luovutuksensaajan nimeämiset 35 29 40 40
Rajoituksista vapauttamiset, päätöksiä kpl 242 178 200 200
Kehittämisrahalla tehdyt hankintapäätökset 27 35 25 25
Kuntien vuokratalojen ja yleishyödyllisten yhteisöjen ohjaus- ja valvontakäynnit 22 19 18 18
Riskienhallintaan kohdistetut ohjauskäynnit 11 11 12 12
Korjaus- ja energia-avustusten tarkastuskäynnit kunnissa, kpl 5 1 5 5

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
       
Bruttomenot 5 002 5 039 5 148
Bruttotulot 155 96 192
Nettomenot 4 847 4 943 4 956
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 489    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 661    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -11
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -11
Palkkaliukumasäästö -16
Palkkausten tarkistukset 28
Toimintamenojen tuottavuussäästö -25
Toimintamenosäästö (HO 2015) -50
Vuokramenojen indeksikorotus 5
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -5
Tasomuutos 98
Yhteensä 13

2016 talousarvio 4 956 000
2015 talousarvio 4 943 000
2014 tilinpäätös 5 019 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Päätösosa lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toiseksi kappaleeksi.

EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuuden maksamisen mahdollistaminen on tarpeen asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn liittyvän AUNE-ohjelman yhteydessä valmistellun ESR-osarahoitteisen hankkeen johdosta. Hankkeessa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksella (ARA) on tarkoitus yhteistyössä kuntien, järjestöjen ja muiden kumppanien kanssa kehittää asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn liittyvää strategiaa ja toimintaa. ARA:n omarahoitusosuus liittyisi sen toimintaan hankkeen päähakijana ja koordinoijana. Muut osatoteuttajat vastaisivat omalta osaltaan omarahoitusosuudestaan.


2016 talousarvio 4 956 000
2015 talousarvio 4 943 000
2014 tilinpäätös 5 019 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 956 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentilta vähennetään 25 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 11 000 euroa valtion vuokrajärjestelmässä käyttöön otetun omakustannusperiaatteen vaikutuksen tarkistuksesta ja vähennyksenä 36 000 euroa VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta johtuen.


2016 II lisätalousarvio -25 000
2016 talousarvio 4 956 000
2015 tilinpäätös 4 943 000
2014 tilinpäätös 5 019 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentilta vähennetään 25 000 euroa.

02. Rakennetun ympäristön ja rakentamisen digitalisaatio (siirtomääräraha 3 v)

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentille myönnetään 250 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää rakennetun ympäristön ja rakentamisen digitalisaatio -hankkeeseen (KIRADIGI) ympäristöministeriön, valtion virastojen, kuntien ja maakunnan liittojen, yritysten sekä järjestöjen menoihin sekä kansainvälisen yhteistyön kuluhin ja maksuihin.

Määrärahaa saa käyttää myös avustusten maksamiseen.

Selvitysosa:Määräraha on siirtoa momentilta 28.70.22. KIRADIGI on rakennetun ympäristön ja rakentamisen digitalisaatiota ajava kärkihanke, jossa uudistetaan yhdessä rakennetun ympäristön tiedonhallinnan ja palveluiden ekosysteemi. Hankkeessa poistetaan rakennetun ympäristön, maankäytön ja rakentamisen toimialan prosessien ja tietojen hallinnan keskeneräisyyttä ja hajanaisuutta, yritysten, kuntien ja valtion päällekkäisiä standardeja ja kehittämistyötä sekä päätösprosessien päällekkäisyyttä, manuaalisuutta ja toisteisuutta. Digitalisoinnin perusta uudistetaan rakennetun ympäristön osalta.

Kansallisen kehittämistyön pohjana on kansainvälinen alan standardointityö, johon osallistumisen ja vaikuttamisen vahvistaminen on osa KIRA-sektorin hankkeelle asettamia tavoitteita. Määrärahaa voidaan käyttää myös kansainvälisen standardointityön maksuihin ja osallistumiskuluihin.

Hankkeessa rakennetaan digitaalisen yhteentoimivuuden perustaa yhdessä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa. Julkisten palvelujen ja prosessien läpidigitalisaatio luo edellytyksiä elinkeinoelämälle ja vähentää hallinnon tuplatyötä. Digiperustaa hyödyntäen toimiala tehostaa maankäytön ja rakentamisen palvelutuotantoa. Standardit ja yhtenäiset digitalisoidut ratkaisut helpottavat erityisesti pk-yritysten tuloa markkinoille. Alan tuottavuuden ja toimeliaisuuden maksimaalinen edistäminen varmistetaan hankkeen piloteilla ja kokeiluilla.

Määrärahalla rahoitettavan hankkeen mahdolliset ylläpitomenot tai muut pysyvät menot eivät aiheuta lisämäärärahatarpeita.


2016 II lisätalousarvio 250 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentille myönnetään 250 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää rakennetun ympäristön ja rakentamisen digitalisaatio -hankkeeseen (KIRADIGI) ympäristöministeriön, valtion virastojen, kuntien ja maakunnan liittojen, yritysten sekä järjestöjen menoihin sekä kansainvälisen yhteistyön kuluhin ja maksuihin.

Määrärahaa saa käyttää myös avustusten maksamiseen.

55. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 22 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain (1184/2005) mukaisiin avustuksiin.

Selvitysosa:Avustuksia myönnetään vanhusten ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaamiseen, hissien rakentamiseen ja liikkumisesteiden poistamiseen asuinrakennuksissa. Lisäksi myönnetään avustuksia kuntotutkimuksiin kosteusvaurioituneissa, terveyshaittoja aiheuttavissa rakennuksissa. Muita lain (1184/2005) mukaisia korjausavustuksia ei myönnetä. Energia-avustuksia myönnetään pienituloisille avustuksensaajaruokakunnille toimenpiteiden kohdistuessa enintään kaksi asuinhuoneistoa käsittävään asuinrakennukseen. Muita energia-avustuksia ei myönnetä.

Korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain nojalla vuoden 2014 ensimmäisen lisätalousarvion perusteella ja vuonna 2015 myönnetyt avustukset sekä vuonna 2016 enintään 2 800 000 euroa myönnetyistä avustuksista maksetaan valtion asuntorahaston varoista.


2016 talousarvio 22 200 000
2014 tilinpäätös 43 000 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään 20 000 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys 2 200 000 euroa talousarvioesityksen 22 200 000 euroon nähden aiheutuu pysyvästä tasomuutoksesta.


2016 talousarvio 20 000 000
2014 tilinpäätös 43 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksiin varataan yhteensä 25 milj. euroa, josta 5 milj. euroa rahoitetaan valtion asuntorahastosta. Vastaava määräraha oli 40 milj. euroa vuonna 2015.

Valiokunta pitää valitettavana määrärahan suurta leikkausta ja toteaa, että suhteellisen pienellä avustuksella on pystytty mm. pidentämään ikäihmisten kotona asumista. Määrärahan vähentyessä on tärkeää kohdistaa se entistäkin vaikuttavammin. Valiokunta pitää myönteisenä, että valtaosa avustuksesta suunnataan edelleen uusien hissien rakentamiseen ja vanhusten ja vammaisten asuntojen korjauksiin. Määrärahalla edistetään lisäksi myös ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toimeenpanoa. Ohjelman toimenpiteiden avulla pyritään parantamaan asumisoloja vaikuttamalla ikääntyneiden itsensä, kuntien sekä asunto- ja rakennusalan toimintaan.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 20 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain (1184/2005) mukaisiin avustuksiin.

60. Siirto valtion asuntorahastoon

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Korkotukilainat ja valtiontakaukset

Vuonna 2016 saa valtion asuntorahaston varoista tuettaviksi korkotukilainoiksi hyväksyä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia lainoja yhteensä enintään 1 170 000 000 euroa.

Vuonna 2016 saa vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetun lain (856/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 285 000 000 euroa.

Vuonna 2016 saa asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetun lain mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 100 000 000 euroa.

Vuonna 2016 saa valtiontakauksesta aravalainan takaisinmaksamiseksi annetun lain (868/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 1 000 000 000 euroa.

Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain (204/1996) mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään 2 500 000 000 euroa vuoden 2016 lopussa. Lisäksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lainojen hyväksymisvaltuuden mukainen valtionvastuu.

Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993), korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetun lain, vuokra-asuntojen rakentamisen lyhyestä korkotuesta annetun lain, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain, asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain ja oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset. Lisäksi asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a §:ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 §:ssä, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetussa laissa, korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetussa laissa, vuokra-asuntojen rakentamisen lyhyestä korkotuesta annetussa laissa, valtiontakauksesta aravalainan takaisin maksamiseksi annetussa laissa, omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa laissa sekä asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetussa laissa tarkoitetut valtionvastuut.

Lykkäykset, velkajärjestelyt ja akordit

Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi voidaan vuonna 2016 aravalain 46 §:n ja arava-asetuksen (1587/1993) 28 §:n nojalla myöntää yhteensä enintään 15 000 euroa lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai molempien maksamisesta.

Valtiokonttorilla on oikeus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 78 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä ja yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) 97 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkasaneerauksen yhteydessä luopua osasta valtion varoista myönnetyn asuntorahastoon takaisin maksettavan asuntolainan pääomaa ja korkoa.

Valtiokonttorilla on oikeus pakkohuutokaupan sijaan aravavuokra-asunnon tai arava-vuokratalon vapaaehtoiseen myyntiin ja oikeus luopua osasta valtion asuntolainan pääomaa, jos valtiolle syntyvien luottotappioiden arvioidaan vapaaehtoisella kaupalla jäävän pienemmiksi kuin pakkohuutokaupalla.

Purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla tai, mikäli on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, saa vuonna 2016 valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) 17 a §:n ja 16 a §:n mukaisesti jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 5 000 000 euroa, kuitenkin siten, että aravarajoituslain 16 a §:n mukaisten rajoitusakordien määrä on yhteensä enintään 2 000 000 euroa.

Avustukset

Vuonna 2016 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 122 200 000 euroa.

Vuonna 2016 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää korjaus-, energia- ja terveyshaittakorvauksista annetun lain (1184/2005) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 2 800 000 euroa.

Vuonna 2016 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 10 000 000 euroa valtion ja Helsingin seudun kuntien väliseen aiesopimukseen sitoutuneissa kunnissa niille, jotka rakennuttavat vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia vuokra-asuntoja muille kuin erityisryhmille. Käynnistysavustuksen suuruus on 10 000 euroa edellä tarkoitettua asuntoa kohden. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.

Vuonna 2016 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämisavustuksista annetun lain (1030/2008) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 2 600 000 euroa, josta Valtiokonttori saa käyttää enintään 200 000 euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin.

Vuonna 2016 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää asuntojen purkuavustuksia yhteensä enintään 2 000 000 euroa siten kuin aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (79/2006) on tarkemmin säädetty.

Vuonna 2016 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia yhteensä enintään 15 000 000 euroa siten kuin asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2016—2019 myönnettävistä valtionavustuksista annettavalla valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Lisäksi saa tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä mainittuun tarkoitukseen vuosina 2017—2019 myönnettävistä avustuksista siten, että vuodesta 2016 lukien avustusten ja ehdollisten ennakkopäätösten yhteismäärä on enintään 60 000 000 euroa.

Vuonna 2016 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää yhteensä enintään 900 000 euroa asumisneuvojatoimintaan. Avustuksen määrä on enintään 35 prosenttia kustannuksista. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen saajalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Vuonna 2016 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa käyttää valtion asuntorahaston varoista enintään 700 000 euroa asumisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoittamiseen ympäristöministeriön vahvistaman käyttösuunnitelman mukaisesti.

Varainhankintavaltuudet

Asuntorahastolla saa kerrallaan olla lainaa yhteensä enintään 300 000 000 euroa.

Selvitysosa:ARA-asuntojen asukasvalintaa muutetaan toimeentulotuki- ja asumistukiasiakkaita sekä vaikeasti työllistyviä suosivaksi palauttamalla asukasvalintaan tulorajat ja tarvittavat säädösmuutokset. Tämän johdosta asukkaiden valinnasta arava- ja korkotukivuokra-asuntoihin annettua valtioneuvoston asetusta (166/2008) muutetaan syysistuntokaudella 2015 ja aloitetaan aravarajoituslain (1190/1993) ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) muutosten valmistelu.

ARA-asunnoissa yleishyödyllisyyden vaatimusta kiristetään ja tehostetaan ARA-asuntojen tarjoamista edullisella vuokralla. Tämän johdosta annetaan hallituksen esitykset aravalain (1189/1993), aravarajoituslain (1190/1993), vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) muuttamisesta. Lisäksi arava-asetusta (1587/1993), vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annettua valtioneuvoston asetusta (666/2001) ja yleishyödyllisten asuntoyhteisöjen tuoton tuloutuksesta annetun valtioneuvoston päätöstä (1203/1999) muutetaan.

Erityisryhmien investointiavustusten kohdentumista suurimmassa tuen tarpeessa oleville ryhmille parannetaan siten, että tavallisten opiskelija-, nuoriso- ja senioriasuntojen avustamisesta luovutaan. Tämän johdosta avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annettua lakia (1281/2004) muutetaan syysistuntokaudella 2015.

Asumisoikeusasuntojen valtuutta on tarkoitus alentaa kolmanneksella syksyllä 2015 annettavassa käyttösuunnitelmassa, jonka valtioneuvosto vahvistaa vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisesti.

Työvoiman saatavuuden ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn turvaamiseksi korkotuettua normaalia vuokra-asuntotarjontaa edistetään korkotukimallin vuokra-asuntojen käynnistysavustuksella. Avustus kohdennetaan Helsingin seudulle ottaen huomioon seudun muusta maasta poikkeava kustannus- ja kysyntätilanne. Tällä seudulla asuntomarkkinat eivät tarjoa tyydyttävässä määrin pieni- ja keskituloisille kotitalouksille kohtuuhintaisia asuntoja, mikä uhkaa seudun talouden kasvua sekä yhteiskunnan yleistä etua. Käynnistysavustuksella voidaan parantaa pienten ja keskisuurten toimijoiden edellytyksiä rakentaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja vähentämällä kohteen oman pääoman tarvetta. Tuki on osa Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen uutta aiesopimusta.

Osana valmisteltavia uusia valtion ja kasvukeskuskuntien välille solmittavia maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksia niiden kaavoitustavoitteiden saavuttamista tuetaan 30 prosentin suuruisilla kunnallistekniikka-avustuksilla vuosina 2016—2019, joihin varataan vuosittain 15 milj. euroa. Avustukset sidotaan kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteutumiseen, kuntien välisen yhteistyön edistämiseen ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Avustus kohdistuu kasvukeskuksiin painopisteenä erityisesti Helsingin seutu.

Asumisneuvojatoiminnan avustamista jatketaan erityistä tukea asumisessaan tarvitsevien tukemiseksi. Toiminnalla voidaan vähentää vuokraveloista ja häädöistä aiheutuvia kustannuksia. Asumisneuvonta on yhä enemmän vaikeiden sosiaalisten ongelmien parissa työskentelemistä. Toimintaa on tarpeellista kehittää yhtäältä ympäristöministeriön hallinnonalalla liittyen kiinteistötalouden ylläpitoon ja toisaalta kokonaisvaltaisesti, laajempana asuinaluekohtaisesti vaikuttavampana sosiaalipalveluna, joka kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle. Asumisneuvonnan tukemisen tavoitteena on vakiinnuttaa kuntien vapaaehtoiseksi pysyväksi toiminnaksi. Avustuksen määrää on enintään 35 prosenttia.

Vuonna 2016 valtion asuntorahasto on velaton. Asuntorahastosta maksettavien velvoitteiden ja rahastoon kertyvien tulojen ajoittumisen välisten erojen tasaamiseksi ja rahaston maksuvalmiuden varmistamiseksi rahastolla on tarvittaessa oltava edellytys lyhytaikaiseen varainhankintaan.

Asuntorahaston rahoitusrakenteen arvioidaan muodostuvan vuonna 2016 seuraavaksi:

Asuntorahaston rahoitusrakenne vuonna 2016 (milj. euroa)

   
Arvioitu saldo 1.1.2016 480
Tulot  
— Tulot asuntolainoista 530
— Tulot takausmaksuista 10
Menot  
— Korkotuki- ja avustusmenot 200
— Siirto talousarvioon 47
Arvioitu saldo 31.12.2016 773

2016 talousarvio
2015 I lisätalousarvio
2015 talousarvio
2014 tilinpäätös

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Avustukset

Vuonna 2016 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksia erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 120 000 000 euroa.

Vuonna 2016 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää korjaus-, energia- ja terveyshaittakorvauksista annetun lain (1184/2005) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 5 000 000 euroa.

Vuonna 2016 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää vuonna 2014 käytössä olleita määräaikaisia perusparannuksen käynnistysavustuksia niihin avustushakemuksiin, joihin on haettu muutosta ja jotka saavat lainvoimaisen myönteisen päätöksen. Avustuksen määrä voi olla enintään 10 prosenttia hyväksytyistä perusparannuskustannuksista. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen ja toinen kappale korvaavat talousarvioesityksen momentin päätösosan Avustukset-kohdan ensimmäisen ja toisen kappaleen ja päätösosan kolmas kappale lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan Avustukset-kohdan viimeiseksi kappaleeksi.

Erityisryhmien investointiavustuksesta kohdennetaan 2,2 milj. euroa korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksiin.

Valtion asuntorahaston varoista myönnettiin vuonna 2014 määräaikaisia perusparannuksen käynnistysavustuksia. Eräisiin myöntöpäätöksiin haettujen muutosten johdosta on tarpeen varautua siihen, että mahdolliset hallinto-oikeuden myönteisten päätösten edellyttämät toimenpiteet voidaan hoitaa.


2016 talousarvio
2015 I lisätalousarvio
2015 talousarvio
2014 tilinpäätös

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Talousarvioesityksen mukaan valtion asuntorahaston varoja arvioidaan käytettävän yhteensä 200 milj. euroa asuntotoimen avustusten ja korkomenojen maksamiseen vuonna 2016. Lisäksi rahastosta tuloutetaan 47 milj. euroa valtion talousarvioesitykseen.

Asuntorahastosta varaudutaan tukemaan noin 7 500 uuden korkotukiasunnon rakentamista. Valtion asuntorahaston vuokra-asuntojen ja asumisoikeustalolainojen korkotukivaltuudeksi ehdotetaan 1 170 milj. euroa, joka on samansuuruinen kuin vuonna 2015. Lisäksi varaudutaan tukemaan yleishyödyllisyyssäädösten ulkopuolella valtion täytetakauksella 2 000 vuokra-asunnon rakentamista ja erityisryhmien investointiavustuksella noin 4 000 asunnon rakentamista. Asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakausvaltuudeksi ehdotetaan 100 milj. euroa. Käytössä ei ole enää käynnistysavustusta takauslainoille (3 milj. euroa), käyttötarkoituksen muutosavustusta (2 milj. euroa) eikä alennettua omavastuukorkoa.

Valiokunta pitää kohtuuhintaisen asuntotarjonnan lisäämistä asuntopolitiikan keskeisimpänä tavoitteena ja pitää hyvänä, että asuntorakentamisen lisääminen on myös yksi hallituksen kärkihankkeista. Asuntotarjonta on jo pitkään ollut kysyntään nähden riittämätöntä kasvukeskuksissa, mikä on johtanut asuntojen hintojen ja vuokrien kohoamiseen. Erityisesti pääkaupunkiseudulla tilanne on kärjistynyt ja asumisen kalleus on jo heikentänyt talouskasvun edellytyksiä.

Valiokunta on erittäin huolestunut siitä, että asuntotarve lisääntyy entisestään merkittävästi, kun oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden pysyvä asuttaminen tulee ajankohtaiseksi. Valiokunta pitää välttämättömänä, että hallitus etsii keinot tilanteen hallitsemiseen ja tarvittaessa korottaa nopealla aikataululla korkotukivaltuutta kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi erityisesti kasvukeskuksissa. Kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämistä voidaan pitää perusteltuna myös rakennusalan työllisyyden näkökulmasta. Jos tuotantoa ei saada kasvuun, erityisesti pääkaupunkiseudulla on uhkana asunnottomuuden kääntyminen nousuun. Maahanmuuttajien pysyvämpää asuttamista toteutettaessa tulee huomiota kiinnittää lisäksi erityisesti segregaatiokehityksen ehkäisemiseen ja monikielisen asumisneuvonnan lisääntyvään tarpeeseen.

Kohtuuhintaisen asuntotuotannon edistäminen edellyttää monipuolisesti vaikuttavia toimenpiteitä asunto- ja tonttitarjonnan lisäämiseksi vastaamaan kysyntää sekä maankäytön suunnittelun tehostamista liikenteen tarpeiden ja asumisen yhteensovittamiseksi. Valiokunta pitää myönteisenä, että kasvukeskusseutujen ja valtion yhteistyössä laadittavat maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) -aiesopimukset ovat edistäneet tonttien saatavuutta ja vuokra-asuntotuotannon käynnistymistä. Aiesopimuskäytäntöä on kuitenkin edelleen kehitettävä ja siinä on otettava huomioon myös kiihtyvä maahanmuutto ja maan sisäisen muuttoliikkeen sekä väestörakenteen muutosten vaikutukset asuntojen tuotantotarpeeseen. Vuonna 2016 aiesopimusten toteutumista on tarkoitus kannustaa kunnallistekniikan rakentamisen avustuksilla (15 milj. euroa) ja Helsingin seudulle suunnatuilla käynnistysavustuksilla (10 milj. euroa). Valiokunta pitää tarpeellisena, että käynnistysavustuksia voidaan rahoituksen riittäessä jakaa myös muille MAL-alueille, jolloin avustuksen suuruus voisi olla esimerkiksi puolet Helsingin seudun summasta.

Valiokunta nostaa esiin MAL-aiesopimusten rinnalle kasvukäytävä-ajattelun, jossa kasvavat alueet keskittyvät pääliikennekäytävien varrelle. Tällaisia kasvukäytäviä ovat esimerkiksi Helsinki—Hämeenlinna—Tampere ja Helsinki—Lahti-oikoradan seutu, joissa aluerakenteeseen muodostuu liikennekäytävien verkostoon perustuvia laajoja työssäkäyntialueita. Valiokunnan mielestä nämä kasvukäytävät tulee huomioida myös kaavoituksessa ja asuntotuotantoa edistettäessä sekä MAL-aiesopimuksia tehtäessä. Kasvukäytävien varsilla rakennuskustannukset ovat keskimäärin edullisempia kuin kasvukeskuksissa, mikä alentaa asumisen hintaa. Samalla työvoiman liikkuvuus kasvukeskusten välillä helpottuu, mikä edistää osaltaan elinkeinoelämän kilpailukykyä. Uusien asuinalueiden rakentamisessa kasvukäytävien varsille voidaan valiokunnan mielestä hyödyntää myös hallituksen kärkihanketta ”Biotalous ja puhtaat ratkaisut” esimerkiksi puurakentamisen edistämiseksi ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi.

Pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista johtuu osin siitä, että vuokra-asuntojen rakentamisesta ja omistamisesta kiinnostuneita yksityisiä tahoja ei nykyisillä ehdoilla juurikaan ole ollut. Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon toteuttaminen on jäänyt lähinnä kuntien vastuulle. Lisäksi myös valtio on itse lähtenyt markkinoille valtion erityistehtäväyhtiön A-Kruunun pääomittamisella. Tavoitteena on, että yhtiöllä on 2 000 uutta asuntoa valmiina tai rakenteilla pääkaupunkiseudulla vuonna 2018.

Valiokunta toteaa, että tuotannon lisäämiseksi toimijoiden kiinnostusta kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon tarjontaan tulee edelleen lisätä. Hallitus pyrkii tähän mm. luomalla uuden 10 vuoden mallin. Valmistelussa on myös valtion tukemien asuntojen omistajille asetetusta yleishyödyllisyysvaatimuksesta luopuminen uuden tuotannon osalta ja rajoitusten muuttaminen kohdekohtaisiksi. Lisäksi vuoden 2016 alusta on tarkoitus joustaa ARA-asuntokannan käyttö- ja luovutusrajoituksista, jos vapautuva pääoma käytetään asuntotuotantoon tai asuntokannan korjaamiseen. Valiokunta korostaa, että kaikkien uudistusten tavoitteena tulee olla riittävä ja kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotanto.

Toimenpiteitä tarvitaan myös asumiskustannusten hillitsemiseksi. Esimerkiksi autopaikkoihin, väestönsuojiin tai esteettömyyteen liittyvät vaatimukset koskevat kaikkea rakentamista. Kysymys on osittain kunnallisista määräyksistä, joten hallitusohjelman mukaiset toimet sääntelyn ja normien purusta on ulotettava lainsäädännön ohella kuntatason määräyksiin. Tarvetta on myös sujuvoittaa rakentamista ja nopeuttaa rakentamisprosesseja. Esimerkiksi kaavajärjestelmää ja rakentamisen lupajärjestelmiä ollaan uudistamassa. Tarkoitus on myös helpottaa täydennysrakentamista ja rakennusten käyttötarkoituksen muuttamista sekä hajarakentamista.

Valiokunta toteaa, että useimmat asumiseen ja rakentamiseen liittyvät pullonkaulat ratkaistaan budjetin ulkopuolella. Päämääränä tulee kuitenkin olla toimivaan asuntomarkkinatilanteeseen perustuva kohtuuhintainen, määrältään riittävä asuntotuotanto sekä sitä täydentävä asumisen tukijärjestelmä, jossa tuki kohdentuu asukkaalle eikä siirry asumisen hintaan. Myös tukijärjestelmän kokonaistarkastelu on välttämätöntä. Markkinahintaa edullisemman vuokra-asuntotuotannon rakentamiseksi tarvitaan toimiva, kilpailukykyinen korkotukijärjestelmä sekä vaikuttavia avustuksia, kuten käynnistysavustukset.

Erityisryhmien asuminen

Erityisryhmille tarkoitettujen asuntojen rakentamiseen, hankintaan ja perusparantamiseen ehdotetaan 120 milj. euron myöntämisvaltuutta, joka on samansuuruinen kuin vuoden 2015 valtuus.

Valiokunta pitää hyvänä, että avustuksia myönnettäessä etusijalla ovat kaikkein vaikeimmassa asuntotilanteessa oleville erityisryhmille tarkoitetut asuntohankkeet. Näitä ryhmiä ovat pitkäaikaisasunnottomat, kehitysvammaiset, mielenterveyskuntoutujat ja muistisairaat vanhukset. Kyseisten ryhmien kohdalla korostuu asumiseen liittyvä tuki, ja tästä seuraa erityisvaatimuksia asuntojen ja rakennusten tila-, varuste- ja rakenteellisille ratkaisuille. On myös tarkoituksenmukaista, että hallitus päätti säilyttää opiskelija- ja nuorisoasunnot investointiavustusten piirissä.

Tarve erityisryhmien investointiavustuksille on valiokunnan saaman selvityksen mukaan suuri. Valiokunta pitää siten tarpeellisena, että valtuuden tason riittävyyttä seurataan tarkasti ja tarvittaessa korotetaan.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Korkotukilainat ja valtiontakaukset

Vuonna 2016 saa valtion asuntorahaston varoista tuettaviksi korkotukilainoiksi hyväksyä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia lainoja yhteensä enintään 1 170 000 000 euroa.

Vuonna 2016 saa vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetun lain (856/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 285 000 000 euroa.

Vuonna 2016 saa asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetun lain mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 100 000 000 euroa.

Vuonna 2016 saa valtiontakauksesta aravalainan takaisinmaksamiseksi annetun lain (868/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 1 000 000 000 euroa.

Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain (204/1996) mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään 2 500 000 000 euroa vuoden 2016 lopussa. Lisäksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lainojen hyväksymisvaltuuden mukainen valtionvastuu.

Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993), korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetun lain, vuokra-asuntojen rakentamisen lyhyestä korkotuesta annetun lain, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain, asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain ja oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset. Lisäksi asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a §:ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 §:ssä, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetussa laissa, korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetussa laissa, vuokra-asuntojen rakentamisen lyhyestä korkotuesta annetussa laissa, valtiontakauksesta aravalainan takaisin maksamiseksi annetussa laissa, omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa laissa sekä asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetussa laissa tarkoitetut valtionvastuut.

Lykkäykset, velkajärjestelyt ja akordit

Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi voidaan vuonna 2016 aravalain 46 §:n ja arava-asetuksen (1587/1993) 28 §:n nojalla myöntää yhteensä enintään 15 000 euroa lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai molempien maksamisesta.

Valtiokonttorilla on oikeus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 78 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä ja yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) 97 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkasaneerauksen yhteydessä luopua osasta valtion varoista myönnetyn asuntorahastoon takaisin maksettavan asuntolainan pääomaa ja korkoa.

Valtiokonttorilla on oikeus pakkohuutokaupan sijaan aravavuokra-asunnon tai arava-vuokratalon vapaaehtoiseen myyntiin ja oikeus luopua osasta valtion asuntolainan pääomaa, jos valtiolle syntyvien luottotappioiden arvioidaan vapaaehtoisella kaupalla jäävän pienemmiksi kuin pakkohuutokaupalla.

Purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla tai, mikäli on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, saa vuonna 2016 valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) 17 a §:n ja 16 a §:n mukaisesti jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 5 000 000 euroa, kuitenkin siten, että aravarajoituslain 16 a §:n mukaisten rajoitusakordien määrä on yhteensä enintään 2 000 000 euroa.

Avustukset

Vuonna 2016 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksia erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 120 000 000 euroa.

Vuonna 2016 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää korjaus-, energia- ja terveyshaittakorvauksista annetun lain (1184/2005) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 5 000 000 euroa.

Vuonna 2016 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 10 000 000 euroa valtion ja Helsingin seudun kuntien väliseen aiesopimukseen sitoutuneissa kunnissa niille, jotka rakennuttavat vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia vuokra-asuntoja muille kuin erityisryhmille. Käynnistysavustuksen suuruus on 10 000 euroa edellä tarkoitettua asuntoa kohden. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.

Vuonna 2016 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämisavustuksista annetun lain (1030/2008) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 2 600 000 euroa, josta Valtiokonttori saa käyttää enintään 200 000 euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin.

Vuonna 2016 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää asuntojen purkuavustuksia yhteensä enintään 2 000 000 euroa siten kuin aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (79/2006) on tarkemmin säädetty.

Vuonna 2016 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia yhteensä enintään 15 000 000 euroa siten kuin asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2016—2019 myönnettävistä valtionavustuksista annettavalla valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Lisäksi saa tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä mainittuun tarkoitukseen vuosina 2017—2019 myönnettävistä avustuksista siten, että vuodesta 2016 lukien avustusten ja ehdollisten ennakkopäätösten yhteismäärä on enintään 60 000 000 euroa.

Vuonna 2016 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää yhteensä enintään 900 000 euroa asumisneuvojatoimintaan. Avustuksen määrä on enintään 35 prosenttia kustannuksista. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen saajalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin.

Vuonna 2016 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää vuonna 2014 käytössä olleita määräaikaisia perusparannuksen käynnistysavustuksia niihin avustushakemuksiin, joihin on haettu muutosta ja jotka saavat lainvoimaisen myönteisen päätöksen. Avustuksen määrä voi olla enintään 10 prosenttia hyväksytyistä perusparannuskustannuksista. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Vuonna 2016 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa käyttää valtion asuntorahaston varoista enintään 700 000 euroa asumisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoittamiseen ympäristöministeriön vahvistaman käyttösuunnitelman mukaisesti.

Varainhankintavaltuudet

Asuntorahastolla saa kerrallaan olla lainaa yhteensä enintään 300 000 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Korkotukilainat ja valtiontakaukset

Momentin perusteluja täydennetään siten, että vuonna 2016 saa valtion asuntorahaston varoista tuettaviksi korkotukilainoiksi hyväksyä vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain mukaisia lainoja yhteensä enintään 80 000 000 euroa.

Avustukset

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2016 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 110 000 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2016 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain (1184/2005) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 15 000 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2016 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 20 000 000 euroa valtion ja Helsingin seudun kuntien väliseen sopimukseen sitoutuneissa kunnissa niille, jotka rakennuttavat vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia vuokra-asuntoja muille kuin erityisryhmille. Käynnistysavustuksen suuruus on 10 000 euroa edellä tarkoitettua asuntoa kohden. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta. Hallitusohjelmaan perustuvan uuden korkotukimallin tarkoituksena on monipuolistaa valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon rahoitusvaihtoehtoja ja lisätä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjontaa kasvukeskuksissa. Lyhytaikaisella korkotuella arvioidaan aloitettavan 500 asunnon rakentaminen vuonna 2016, jolloin korkotukilainojen hyväksymisvaltuuden tarve on 80 milj. euroa.

Ikääntyvien kotona asumisen edistämiseksi hissien asentaminen olemassa olevaan asuntokantaan on osoittautunut tehokkaaksi toimenpiteeksi. Tämän vuoksi erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi myönnettävien avustusten myöntämisvaltuudesta siirretään 10 milj. euroa käytettäväksi hissien asentamiseen.

Helsingin seudun maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevan sopimuksen oleellinen osa on riittävän kohtuuhintaisen asuntorakentamisen aikaansaaminen. Jotta kohtuuhintaiselle vuokra-asuntorakentamiselle asetetut tavoitteet voidaan paremmin saavuttaa, on tarpeen, että käynnistysavustusten myöntämisvaltuutta nostetaan 10 milj. eurolla.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2016 II lisätalousarvio
2016 talousarvio
2015 tilinpäätös
2014 tilinpäätös

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Korkotukilainat ja valtiontakaukset

Momentin perusteluja täydennetään siten, että vuonna 2016 saa valtion asuntorahaston varoista tuettaviksi korkotukilainoiksi hyväksyä vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain mukaisia lainoja yhteensä enintään 80 000 000 euroa.

Avustukset

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2016 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 110 000 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2016 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain (1184/2005) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 15 000 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2016 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 20 000 000 euroa valtion ja Helsingin seudun kuntien väliseen sopimukseen sitoutuneissa kunnissa niille, jotka rakennuttavat vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia vuokra-asuntoja muille kuin erityisryhmille. Käynnistysavustuksen suuruus on 10 000 euroa edellä tarkoitettua asuntoa kohden. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.

64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 850 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) avustuksiin yksityisille omistajille ja rakennusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön kunnossapitoon, suojeluun ja parantamiseen

2) rakennusperinnön suojelusta annetun lain (498/2010) 13 §:n nojalla suoritettaviin korvauksiin ja suojelun toteuttamisesta valtiolle aiheutuviin menoihin

3) maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 57 §:n 3 momentin mukaisiin avustuksiin kunnille.

Avustusta rakennusperinnön hoitoon saa myöntää enintään 50 % toimenpiteiden kustannuksista.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään pääasiassa yksityisten omistajien avustamiseen arvokkaan rakennusperinnön säilymisen turvaamiseksi suojeluarvojen mukaisella tavalla.


2016 talousarvio 850 000
2015 talousarvio 850 000
2014 tilinpäätös 1 350 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 850 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) avustuksiin yksityisille omistajille ja rakennusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön kunnossapitoon, suojeluun ja parantamiseen

2) rakennusperinnön suojelusta annetun lain (498/2010) 13 §:n nojalla suoritettaviin korvauksiin ja suojelun toteuttamisesta valtiolle aiheutuviin menoihin

3) maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 57 §:n 3 momentin mukaisiin avustuksiin kunnille.

Avustusta rakennusperinnön hoitoon saa myöntää enintään 50 % toimenpiteiden kustannuksista.