Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         20. (32.20 ja 32.60, osa) Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka
         30. (32.30, osa) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka
         40. (32.40 ja 32.30, osa) Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä
         50. (50, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka
         60. (32.60, osa) Energiapolitiikka
              01. Energiaviraston toimintamenot
              (28.) Materiaalitehokkuuden edistäminen
              40. Energiatuki
              41. LNG-terminaalien investointituki
              42. Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi
              43. Kioton mekanismit
              44. Uusiutuvan energian tuotantotuki
              45. Uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian investointituki
              87. Osakehankinnat
         70. Kotouttaminen
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

60. (32.60, osa) EnergiapolitiikkaPDF-versio

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Selvitysosa: Osana elinkeinopolitiikkaa energiapolitiikka nivoutuu myös ilmasto-, talous-, kuluttaja- ja ympäristöpolitiikkaan. Kansallisessa toimintaympäristössä energiapolitiikalle asettavat reunaehtoja finanssipolitiikka, työllisyystavoitteet sekä ilmasto- ja ympäristövaatimukset. Kasvihuonekaasupäästöistä 80 % syntyy energian käytöstä. Kansainvälisessä toimintaympäristössä korostuvat energian saannin toimitusvarmuus, polttoaineiden maailmanmarkkinahintojen eriytyminen, energia- ja ilmastopoliittiset tavoitelinjaukset ja niistä aiheutuvat toimenpiteet Euroopan unionissa sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen.

Euroopan unioni on yksipuolisesti sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasujaan 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi EU on sitoutunut kasvattamaan uusiutuvan energian osuutta 20 prosenttiin koko unionin alueella vuoteen 2020 mennessä. Energiatehokkuudelle on asetettu EU:n yhteinen tavoite tehostaa 20 prosentilla energian käyttöä vuoteen 2020 mennessä verrattuna kehitykseen, joka toteutuisi ilman uusia toimenpiteitä. Energiatehokkuuden parantaminen on otettu yhdeksi yleiseksi Eurooppa 2020 -tavoitteeksi. Osana EU:n yhteisiä tavoitteita Suomen on vähennettävä päästökaupan ulkopuolella olevien toimintojen (muun muassa maaliikenteen, maatalouden ja talokohtaisen lämmityksen) päästöjä 16 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä ja lisättävä vastaavana ajanjaksona uusiutuvan energian käyttöä 28,5 prosentista 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta laskettuna. Päästökaupan piiriin tulevien toimintojen päästöjen tulisi vähentyä EU:ssa keskimäärin 21 prosenttia. Lisäksi liikenteessä biopolttoaineen osuuden tulee olla kansallisen tavoitteen mukaisesti vähintään 20 prosenttia vuonna 2020 kuitenkin siten, että osa biopolttoaineista voidaan laskea tavoitteeseen kaksinkertaisena. Hallitusohjelman mukaan uusiutuvien polttoaineiden osuuden tavoite vuodelle 2030 on 40 prosenttia. Tavoitteet merkitsevät muun muassa sitä, että energiankäytön kasvu täytyy taittaa laskuun jo tällä vuosikymmenellä. Vuonna 2013 valmistuneen energia- ja ilmastostrategian päivityksen mukaan Suomi on pääsemässä vuodelle 2020 asetettuihin tavoitteisiin. Hallitusohjelman mukaan 2020 tavoitteet täytetään hallituskauden aikana.

Komissio ehdotti uudessa vuotta 2030 koskevassa ilmasto- ja energiapaketissaan jatkoa nyt vuoteen 2020 yltäville ilmasto- ja energiatavoitteille. Eurooppaneuvosto asetti vuoden 2030 tavoitteiksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen 40 prosentilla vuoden 1990 tasosta sekä EU-tasolla uusiutuvalle energialle 27 prosentin osuuden energian loppukulutuksesta ja energiatehokkuudelle indikatiivisen 27 prosentin tehostamistavoitteen verrattuna kehitykseen ilman uusia toimenpiteitä. Komissio antaa uuteen ilmasto- ja energiapakettiin liittyviä lainsäädäntöehdotuksia vuosien 2015—2017 aikana. EU-tason tavoitteita uusiutuvan energian lisäämisestä ja energiatehokkuuden parantamisesta ei tulla jyvittämään jatkossakaan jäsenvaltiokohtaisiksi tavoitteiksi vaan jäsenvaltioiden edistymistä seurataan uudella hallinnointimallilla, jonka mukaisesti jäsenvaltiot laativat kansalliset suunnitelmat ja raportoivat niissä edistymisistään komissiolle. Hallitusohjelmassa uusiutuvan energian tavoitteeksi asetettiin vähintään 50 prosenttia 2020-luvulla ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin sisältäen mm. turpeen.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti energiapolitiikan tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa seuraavat konsernistrategian tavoitelinjauksista sekä muista tulosalueen strategioista johdetut yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2016:

 2012
toteutuma
2013
toteutuma
2014
arvio
2015
arvio
2016
arvio
      
— Energiaomavaraisuus (%)5451525252
— Sähkömarkkinoiden toimivuus paranee (EU:n indeksi kuluttajatyytyväisyydelle, sähkö-MPI)7577767676
— Uusiutuvan energian käytön osuus loppukulutuksesta (%)3537363636
— Energian loppukulutus/bruttokansantulo pienenee (TJ/BKT, milj. euroa)5,85,85,8< 5,7< 5,7

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Vuoden 2016 talousarvioesityksen energiapolitiikkaa koskevat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet koskevat energiaomavaraisuutta, sähkömarkkinoiden toimintaa, uusiutuvan energian käytön osuutta loppukulutuksesta sekä energian loppukulutuksen osuutta bruttokansantuotteesta. Valiokunta pitää vaikuttavuustavoitteita hyvinä ja kiinnittää huomiota siihen, että uusiutuvan energian käytön edistäminen on energiasäästön ohella merkittävimpiä keinoja vähentää Suomen kasvihuonepäästöjä. Lisäksi uusiutuvan energian käyttö edistää työllisyys- ja aluepoliittisia tavoitteita ja lisää huoltovarmuutta.

Hallituksen yhtenä kärkihankkeena on tavoite lisätä uusiutuvan energian osuutta kestävästi niin, että se ylittää 2020-luvulla 50 prosenttia. Tämä perustuu erityisesti bioenergian ja muun päästöttömän uusiutuvan energian tarjonnan lisäämiseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi on jatkossakin maailman johtavia maita uusiutuvien energialähteiden ja mm. bioenergian hyödyntämisessä. Tältä osin on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota uusiutuvan energian edistämiseen tarkoitettujen määrärahojen kohdentamiseen sekä turvata riittävät resurssit näiden energiamuotojen tutkimukseen ja kehittämiseen sekä uuden teknologian käyttöönottoon ja kaupallistumisen edistämiseen. Uusiutuvista energiamuodoista saadaan tällä hetkellä kolmannes Suomen energian kulutuksesta, ja sähköntuotannosta niiden osuus on noin 40 prosenttia.

Valiokunta painottaa, että uuden vuoteen 2030 ulottuvan kansallisen energia- ja ilmastostrategian valmistelun tulee olla avointa ja perustua parhaaseen mahdolliseen asiantuntemukseen ja tutkimustietoon. Valmistelussa tulee huomioida myös asiantuntijoiden esittämät kriittiset näkemykset. Valiokunta pitää tarpeellisena, että energiapolitiikan tulevia linjauksia valmisteltaessa arvioidaan kokonaisvaltaisesti myös energiapoliittisten tukien mitoituksen ja kohdentamisen tarkoituksenmukaisuus sekä vaikuttavuus. Valiokunta toteaa lisäksi, että taloudellisten ohjauskeinojen käytön tulee edistää energia- ja ilmastotavoitteiden toteuttamista ja olla ennustettavia. Nyt esim. uusiutuvan energian tuotantotukien ongelmana ovat olleet monet muutokset ja näiden aiheuttama epävarmuus energia-alalle.

Yhtenä energia- ja ilmastostrategian haasteena on arvioida sähkön kokonaiskulutus tulevina vuosikymmeninä. Valiokunta pitää hyvänä, että sähkömarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi Pohjoismaiden energiaministerit ovat päättäneet tehdä toimintasuunnitelman sähkömarkkinoiden teho-ongelmien helpottamiseksi. Valiokunta pitää Pohjoismaisen yhteistyön tehostamista tärkeänä ja kannattaa mm. siirtoyhteyksien vahvistamista etenkin Suomen ja Ruotsin välillä.

01. Energiaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 857 000 euroa.

Selvitysosa: Energiaviraston tehtävänä on edistää ja valvoa sähkö- ja maakaasumarkkinoita, päästöjen vähentämistä, energiatehokkuutta sekä uusiutuvan energian käyttöä.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Energiavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2016:

Vaikuttavuus

 2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
    
Sähkön ja kaasun toimitusvarmuus on korkealla tasolla ja verkkopalveluiden hinnoittelu kohtuullista   
— Sähkön jakeluverkkoinvestointien määrä (milj. euroa)-700700
— Sähkön myyjän vaihtoaktiivisuus vähittäismarkkinoilla (%)10,410,010,0
Toimiva päästökauppa, uusiutuvan energian käyttö ja energiatehokkuus edistävät kustannustehokkaasti ilmastotavoitteiden saavuttamista   
— Uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön osuus (%)30,43233
— Energiatehokkuusdirektiivin art.7 mukaisesti laskettu kumulatiivinen energiansäästö (TWh)-1825

Toiminnallinen tehokkuus

 2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
    
Sähkö- ja maakaasuvalvonnan toimintakulut/sähkön ja maakaasun kulutus yhteensä (c/kWh)0,00350,00290,0029
Päästökaupan hallinnon toimintakulut/ päästökaupan piiriin kuuluvat laitokset (€/laitos)3 3923 0003 000
Syöttötariffijärjestelmän hallinnoinnin toimintakulut per syöttötariffijärjestelmässä mukana olevilla laitoksilla tuotettu sähkö (€/MWh)0,390,260,24
Asiakas- ja sidosryhmäkyselyn kokonaisarvosana (asteikko 1—5)3,73,63,6

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

 2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
    
Henkilötyövuodet69,36969
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5)3,83,73,7

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
    
Bruttomenot10 56510 44410 457
Bruttotulot1 5181 4501 600
Nettomenot9 0478 9948 857
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta497  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle322  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-4
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO)-10
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa-67
Palkkaliukumasäästö-36
Palkkausten tarkistukset27
Toimintamenojen tuottavuussäästö-44
Vuokramenojen indeksikorotus6
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-9
Yhteensä-137

2016 talousarvio8 857 000
2015 talousarvio8 994 000
2014 tilinpäätös8 872 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 857 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentilta vähennetään 36 000 euroa.

Selvitysosa: Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 8 000 euroa valtion vuokrajärjestelmäsä käyttöön otetun omakustannusperiaatteen vaikutuksen tarkistuksesta ja vähennyksenä 44 000 euroa VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta johtuen.


2016 II lisätalousarvio-36 000
2016 talousarvio8 857 000
2015 tilinpäätös8 994 000
2014 tilinpäätös8 872 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentilta vähennetään 36 000 euroa.

(28.) Materiaalitehokkuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Selvitysosa: Momentti ehdotetaan siirrettäväksi momentiksi 32.20.28.



40. Energiatuki (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 76 402 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) investointeihin ja selvityksiin, jotka tukevat uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, energiansäästöä, energian tuotannon tai käytön tehostamista taikka niihin liittyvää uuden teknologian käyttöönottoa

2) liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon tai käyttöön liittyvän teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin sekä selvityksiin, jotka liittyvät liikenteen biopolttoaineiden ympäristö- ja kansantaloudellisiin vaikutuksiin tai biopolttoaineisiin liittyvään uuteen teknologiaan

3) energian tuotannon tai käytön ympäristöhaittoja vähentävien investointien ja selvitysten tekemiseen.

Avustukset myönnetään valtionavustuslain (688/2001) ja energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1063/2012) nojalla. Liikenteen biopolttoaineiden hyödyntämiseen liittyvät selvitykset ovat kulutusmenoja, joihin ei sovelleta avustuksia koskevia säännöksiä. Innovaatiorahoituskeskus Tekesin myöntämissä biopolttoaineiden tuotannon pilot-laitosten avustuksissa noudatetaan Tekesin rahoitusehtoja.

Määrärahaa saa käyttää lisäksi energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annettujen valtioneuvoston asetusten (1313/2007 ja 1063/2012) nojalla aiemmin myönnettyjen tukien maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2016 saa sitoumuksia tehdä enintään 35 000 000 eurolla.

Selvitysosa: Energiatuki on osa taloudellista ohjausta, jolla energiajärjestelmää pyritään ohjaamaan tehokkaampiin ja ilmaston sekä ympäristön kannalta parhaisiin ratkaisuihin. Energiatukea tarvitaan erityisesti uuden teknologian käyttöönoton ja kaupallistumisen edistämiseen, uusiutuvaan lämmöntuotantoon, pienimuotoiseen sähköntuotantoon ja liikenteen biopolttoaineiden käytön lisäämiseen sekä energiatehokkuusinvestointien (sis. sähköajoneuvojärjestelmät, ml. vetyteknologia) tukemiseen. Määrärahaa voidaan käyttää EU:n strategiseen energiateknologiasuunnitelmaan sisältyvien, Suomessa toteutettavien isojen demonstraatiolaitosten tukemiseen. Myös liikenteen biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien energialähteiden tuotannon ja käytön edistäminen tavoitteiden mukaiselle tasolle Suomessa edellyttää energiatukipanosten kohdentamista uuden teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin sekä polttoaineiden hankinta-, tuotanto- ja käyttöketjujen vaikutusten arviointiin ja vaihtoehtoisten polttoaineiden standardointityöhön. Innovaatiorahoituskeskus Tekesillä on työ- ja elinkeinoministeriön rinnalla keskeinen rooli liikenteen biopolttoaineiden kehittämisohjelman toteutuksessa. Tekes vastaa kehitysohjelman puitteissa teknologian pilotointiin liittyvistä hankkeista ja työ- ja elinkeinoministeriö demonstraatiolaitoksille suunnattavista avustuksista.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

 2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
    
Uuden teknologian käyttöönotto lisääntyy energian tuotannossa ja käytössä   
Energiahuollon monipuolisuus säilyy hyvänä   
— Energiatuella myötävaikutetut investoinnit (milj. euroa)400—450260—325140—175
— Myönnetty energiatuki (milj. euroa)1026535
— Energiatuen vipuvaikutus (investoinnit/tukimäärä)3,9—4,44—54—5

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 2016201720182019Yhteensä
vuodesta
2016 lähtien
      
Ennen vuotta 2016 tehdyt sitoumukset72 90234 83622 5046 500136 742
Vuoden 2016 sitoumukset3 50017 5008 7505 25035 000
Menot yhteensä76 40252 33631 25411 750171 742

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertaluonteisten valtuuden lisäysten aiheuttamat muutokset maksatuksiin 11 000
Maksatusten tarkentuminen-13 506
Säästöpäätös-2 000
Yhteensä-4 506

2016 talousarvio76 402 000
2015 I lisätalousarvio-5 440 000
2015 talousarvio80 908 000
2014 tilinpäätös51 178 146

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 76 402 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) investointeihin ja selvityksiin, jotka tukevat uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, energiansäästöä, energian tuotannon tai käytön tehostamista taikka niihin liittyvää uuden teknologian käyttöönottoa

2) liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon tai käyttöön liittyvän teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin sekä selvityksiin, jotka liittyvät liikenteen biopolttoaineiden ympäristö- ja kansantaloudellisiin vaikutuksiin tai biopolttoaineisiin liittyvään uuteen teknologiaan

3) energian tuotannon tai käytön ympäristöhaittoja vähentävien investointien ja selvitysten tekemiseen.

Avustukset myönnetään valtionavustuslain (688/2001) ja energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1063/2012) nojalla. Liikenteen biopolttoaineiden hyödyntämiseen liittyvät selvitykset ovat kulutusmenoja, joihin ei sovelleta avustuksia koskevia säännöksiä. Innovaatiorahoituskeskus Tekesin myöntämissä biopolttoaineiden tuotannon pilot-laitosten avustuksissa noudatetaan Tekesin rahoitusehtoja.

Määrärahaa saa käyttää lisäksi energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annettujen valtioneuvoston asetusten (1313/2007 ja 1063/2012) nojalla aiemmin myönnettyjen tukien maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2016 saa sitoumuksia tehdä enintään 35 000 000 eurolla.

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Momentilta vähennetään 16 000 000 euroa.

Selvitysosa: Vähennys aiheutuu merituulivoiman demohankkeiden investointituen maksatusten ja biojalostamohankkeiden maksatusten viivästymisestä.


2016 III lisätalousarvio-16 000 000
2016 talousarvio76 402 000
2015 tilinpäätös45 931 531
2014 tilinpäätös51 178 146

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Momentilta vähennetään 16 000 000 euroa.

41. LNG-terminaalien investointituki (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 32 650 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaalien investointiavustusten maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Momentin määrärahaa käytetään vuonna 2014 neljälle LNG-terminaalihankkeelle vuoden 2013 ensimmäisen lisätalousarvion ja vuoden 2014 talousarvion sisältämien valtuuksien puitteissa myönnettyjen investointitukien maksamiseen. Myönnetyt tuet ovat yhteensä 92 876 100 euroa ja ne on myönnetty nesteytetyn maakaasun terminaalien investointituen myöntämisen yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston asetuksen (707/2013) nojalla.

Vuoden 2015 alussa voimaan tulevan EU:n rikkidirektiivin johdosta meriliikenteessä siirrytään vähäpäästöisempiin polttoaineisiin. Tämä lisää erityisesti energiaintensiivisen perusteollisuuden viennin vuotuisia kustannuksia. Nesteytetty maakaasu on kustannustehokas ja ympäristön kannalta hyvä vaihtoehto verrattuna kilpaileviin polttoaineisiin laivaliikenteessä. LNG:n käyttöönotto vaatii Itämeren alueen ja Suomen LNG-terminaalien infrastruktuurin rakentamista, jotta LNG-käyttöisiin aluksiin tehdään investointeja. Lisäksi LNG-terminaalien rakentaminen edistää maakaasun toimitusvarmuutta ja polttoaineen hankinnan monipuolistamista sekä kilpailua maakaasumarkkinoilla tai muutoin polttoainemarkkinoilla.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
  • — Nesteytetylle maakaasulle saadaan rakennettua jakeluverkosto, joka palvelee myös meriliikennettä.
  • — Maakaasun toimitusvarmuus paranee, polttoaineiden hankinta monipuolistuu ja kilpailu polttoainemarkkinoilla lisääntyy.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 201620172018Yhteensä
vuodesta
2016 lähtien
     
Ennen vuotta 2016 tehdyt sitoumukset32 65022 2007 30062 150
Menot yhteensä32 65022 2007 30062 150

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Maksatusten tarkentuminen1 900
Yhteensä1 900

2016 talousarvio32 650 000
2015 talousarvio30 750 000
2014 tilinpäätös

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään 41 750 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 9 100 000 euroa talousarvioesityksen 32 650 000 euroon nähden aiheutuu vuoden 2015 neljännessä lisätalousarvioesityksessä tehdystä muutoksesta.


2016 talousarvio41 750 000
2015 IV lisätalousarvio-19 030 000
2015 talousarvio30 750 000
2014 tilinpäätös

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 41 750 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaalien investointiavustusten maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Momentilta vähennetään 18 139 000 euroa.

Selvitysosa: Haminan LNG-terminaalihankkeen toteutus on edelleen viivästynyt, ja hankkeelle myönnetyn tuen maksatukset siirtyvät vuosille 2017—2019. Rauman LNG-terminaalihanke ei toteudu. Momentilta vähennetään Haminan ja Rauman LNG-terminaalihankkeille myönnettyjen tukien ensimmäiseen maksatukseen varatut määrärahat.


2016 III lisätalousarvio-18 139 000
2016 talousarvio41 750 000
2015 tilinpäätös11 720 737
2014 tilinpäätös

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Momentilta vähennetään 18 139 000 euroa.

42. Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 1 310 000 euroa.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Pohjois-Lapin sähköhuollon varmistamiseksi tuetaan Enontekiön kunnan alueella toimivan Enontekiön Sähkö Oy:n toimintaa sekä Tunturiverkko Oy:n Utsjoen alueella tehtäviä korvausinvestointeja. Enontekiöllä tuki kohdistetaan Kilpisjärven alueen sähkönsyöttöyhteyden kunnostamiseen. Utsjoella tuella luodaan edellytykset yhdistää Utsjoen sähköosuuskunta ja Inergia Oy suuremmaksi verkkoyhtiöksi (Tunturiverkko Oy). Alueen verkostoihin vaadittavat investoinnit ovat yhtiöiden liikevaihtoon nähden suuria, jolloin tuen avulla alueiden sähkön siirtohinnan korotukset pystytään pitämään kohtuullisina.

Momentin määrärahaa käytetään vuoden 2009 ensimmäisessä lisätalousarviossa ja vuoden 2014 talousarviossa sisältämien 4 800 000 euron valtuuksien maksamiseen. Vuonna 2016 määrärahasta on tarkoitus käyttää 1 160 000 euroa Enontekiön Sähkö Oy:n Kilpisjärven verkostoinvestointeihin ja 150 000 euroa Utsjoen alueella tehtäviin korvausinvestointeihin.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 20162017Yhteensä
vuodesta 2016
lähtien
    
Ennen vuotta 2016 tehdyt sitoumukset1 3103851 695
Menot yhteensä1 3103851 695

Avustusta Enontekiön Sähkö Oy:lle myönnettäessä huomioidaan EU:n valtiontukisääntely. Tunturiverkon osalta kyseessä on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 106.2 mukainen komission päätöksen 2005/842/EY edellytykset täyttävä ja ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle jäävä valtiontuki.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
  • — Varmistetaan sähkönjakelun toiminta pohjoisimmassa Suomessa ilman, että siirtohinnat nousevat kohtuuttomiksi.
  • — Syrjäseutujen elinvoimaisuus säilyy.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Maksatusmäärärahojen tarkistus (kokonaisurakkahinnan lasku, maksuaikataulujen muutokset)-640
Yhteensä-640

2016 talousarvio1 310 000
2015 talousarvio1 950 000
2014 tilinpäätös516 951

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 1 310 000 euroa.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

43. Kioton mekanismit (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 460 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) päästöyksiköiden hankkimiseen Kioton pöytäkirjan joustomekanismien avulla sopimuskaudelle 2013—2020

2) joustomekanismien hallinnoinnin kustannuksiin

3) päästöyksiköiden hankinnan edellytysten tukemiseen

4) valuuttakurssimuutoksista aiheutuviin menoihin.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Suomi on sitoutunut osana Euroopan unionia täyttämään Kioton pöytäkirjan mukaiset velvoitteensa. Kasvihuonekaasupäästöjen korkeat vähentämiskustannukset rasittavat kansantaloutta, minkä vuoksi valtio osallistuu päästöjen vähentämiseen käyttämällä Kioton mekanismeja. Näitä ovat yhteistoteutus (JI, Joint Implementation), puhtaan kehityksen mekanismi (CDM, Clean Development Mechanism) ja valtioiden välinen päästökauppa. JI-hankkeet ovat teollisuusmaiden ja CDM-hankkeet teollisuus- ja kehitysmaiden välisiä.

Tarve hyödyntää Kioton mekanismeja ulottuu Kioton toiselle velvoitekaudelle vuosille 2013—2020. Päästöyksiköiden hankinnan edellytysten tukeminen, ts. tietotaidon kehittäminen kohdemaissa, sekä mekanismien hallinnon kansainvälinen kehitystyö, edistävät päästömarkkinoiden toimivuutta ja kustannustehokasta päästöyksiköiden hankintaa.

Päästöyksiköiden hankinnassa otetaan huomioon eri joustomekanismien keskinäinen kustannustehokkuus sekä hankintaan liittyvien riskien hallinta. Tämä edellyttää, että määrärahaa voidaan käyttää ja päästöyksiköiden hankintasitoumuksia voidaan tehdä etupainotteisesti, vaikka osa hankittavista päästöyksiköiden kustannuksista realisoituu vasta lähempänä kauden loppua.

Mekanismipolitiikan koordinointivastuu on työ- ja elinkeinoministeriöllä. Mekanismien käytöstä tehdyn hallinnollisen työnjaon mukaisesti momentilta rahoitetaan ulkoasiainministeriön CDM-projekteista syntyvien päästöyksiköiden hankintaa sekä ympäristöministeriön JI-projekteista ja kansainvälisestä päästökaupasta hankkimia päästöyksiköitä.

Päästöyksiköiden hankinta sisältää vuosittaisia toimia, joista aiheutuvat menot katetaan määrärahasta.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
  • — Päästöjen vähentämisestä aiheutuvat kansantaloudelliset kustannukset ja päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen liittyvät riskit pienenevät.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 2016201720182019—Yhteensä
vuodesta
2016 lähtien
      
Ennen vuotta 2016 tehdyt sitoumukset4602502501501 110
Menot yhteensä4602502501501 110

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Maksatusmäärärahojen tarkistus-140
Yhteensä-140

2016 talousarvio460 000
2015 talousarvio600 000
2014 tilinpäätös549 171

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 460 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) päästöyksiköiden hankkimiseen Kioton pöytäkirjan joustomekanismien avulla sopimuskaudelle 2013—2020

2) joustomekanismien hallinnoinnin kustannuksiin

3) päästöyksiköiden hankinnan edellytysten tukemiseen

4) valuuttakurssimuutoksista aiheutuviin menoihin.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

44. Uusiutuvan energian tuotantotuki (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 247 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetussa laissa (1396/2010) säädetyn

1) tuulivoimalla tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin) maksamiseen

2) biokaasulla tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin ja sen korotuksena maksettavan lämpöpreemion) maksamiseen

3) puupolttoaineella tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin ja sen korotuksena maksettavan lämpöpreemion) maksamiseen

4) metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin ja sen korotuksena maksettavan kaasutinpreemion) maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain nojalla tuetaan syöttötariffijärjestelmään hyväksytyn voimalaitoksen tuulivoimaan, biokaasuun, metsähakkeeseen ja puupolttoaineeseen perustuvaa sähkön tuotantoa. Lain nojalla tuulivoiman, biokaasusähkön ja puupolttoainesähkön tuottajille maksetaan syöttötariffijärjestelmässä tukena laissa asetetun tavoitehinnan ja sähköpörssissä toteutuneen kolmen kuukauden Suomen aluehinnan keskiarvon erotus (syöttötariffijärjestelmä) sekä metsähakesähkön tuottajille päästöoikeuden hinnan ja turpeen veron mukaan muuttuvaa tukea. Biokaasusähkön ja puupolttoainesähkön tuottajille maksetaan lisäksi syöttötariffin korotuksena lämpöpreemiota yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa sekä metsähakesähkön tuottajille syöttötariffin korotuksena kaasutinpreemiota kaasutettaessa metsähaketta kaasuttimessa pölypolttokattilan polttoaineeksi. Tukea maksetaan enintään 12 vuotta kullekin voimalaitokselle.

Euroopan unionin tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/28/EY on jäsenvaltiolle asetettu tavoitteet uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan energian osuudeksi energian loppukulutuksesta vuonna 2020. Suomelle asetettu tavoite on 38 %.

Tuotantotuki ja tavoitehinnat

  
Tuulivoiman tavoitehinta, €/MWh (enintään 3 vuotta/voimalaitos)105,30
— tavoitehinta 1.1.2016 lähtien, €/MWh 83,50
Biokaasusähkön tavoitehinta, €/MWh83,50
Biokaasusähkön lämpöpreemio sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, €/MWh50,00
Puupolttoainesähkön tavoitehinta, €/MWh83,50
Puupolttoainesähkön lämpöpreemio sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, €/MWh 20,00
— enintään vuodessa/puupolttoainesähköä tuottava voimalaitos, € 750 000
Metsähakesähkön tuottajille maksettava, päästöoikeuden hinnan ja turpeen veron mukaan muuttuva tuotantotuki, enintään €/MWh, kun 3 kuukauden päästöoikeuden keskihinta enintään 10 €/t ja turpeen vero 1,90 €/MWh18,00
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
  • — Tuuli- ja biokaasuvoimaloiden sekä metsäenergiaa käyttävien voimalaitosten kilpailukyky verrattuna muilla energialähteillä tapahtuvaan sähkön tuotantoon parantuu.
  • — Sähkön tuotanto monipuolistuu ja sähkön omavaraisuus parantuu.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Tuulivoimalat (syöttötariffi)157 600 000
Biokaasuvoimalat (syöttötariffi ja sen korotus)2 800 000
Metsähakevoimalat (syöttötariffi ja sen korotus)86 400 000
Puupolttoainevoimalat (syöttötariffi ja sen korotus)800 000
Yhteensä247 600 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Biokaasusähkö (kapasiteetin lasku, sähkön markkinahinnan lasku)-3 300
Muut päivitykset laskelmiin-7 800
Puupolttoaine (tuotannon lasku)-3 000
Sähkön markkinahinnan muutos-10 400
Tarvearvion muutos (lähinnä alempi tuotantoteho)-18 200
Turpeen verotason lasku 1,9 €/MWh (1.1.2016) / tasomuutos metsähakkeen tuotantotukeen12 600
Turpeen verotason lasku 3,4 €/MWh (1.1.2015) / tasomuutos metsähakkeen tuotantotukeen2 600
Tuulivoimakapasiteetin muutos61 100
Yhteensä33 600

2016 talousarvio247 600 000
2015 talousarvio214 000 000
2014 tilinpäätös79 643 927

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään 234 600 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys 13 000 000 euroa talousarvioesityksen 247 600 000 euroon nähden aiheutuu tuotantotuen tarkentuneista arvioista.


2016 talousarvio234 600 000
2015 IV lisätalousarvio-36 000 000
2015 talousarvio214 000 000
2014 tilinpäätös79 643 927

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 234 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetussa laissa (1396/2010) säädetyn

1) tuulivoimalla tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin) maksamiseen

2) biokaasulla tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin ja sen korotuksena maksettavan lämpöpreemion) maksamiseen

3) puupolttoaineella tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin ja sen korotuksena maksettavan lämpöpreemion) maksamiseen

4) metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin ja sen korotuksena maksettavan kaasutinpreemion) maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentilta vähennetään 25 000 000 euroa.

Selvitysosa: Vähennys aiheutuu metsähakesähkön tuotantoarvion tarkistuksesta.


2016 II lisätalousarvio-25 000 000
2016 talousarvio234 600 000
2015 tilinpäätös142 398 192
2014 tilinpäätös79 643 927

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentilta vähennetään 25 000 000 euroa.

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Momentilta vähennetään 15 000 000 euroa.

Selvitysosa: Vähennys aiheutuu metsähakesähkön tuotantoarvion tarkistuksesta.


2016 III lisätalousarvio-15 000 000
2016 II lisätalousarvio-25 000 000
2016 talousarvio234 600 000
2015 tilinpäätös142 398 192
2014 tilinpäätös79 643 927

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Momentilta vähennetään 15 000 000 euroa.

45. Uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian investointituki (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 20 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) investointeihin, jotka tukevat uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, energiansäästöä, energian tuotannon tai käytön tehostamista taikka niihin liittyvää uuden teknologian käyttöönottoa

2) liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon tai käyttöön liittyvän teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin, jotka liittyvät liikenteen biopolttoaineiden ympäristö- ja kansantaloudellisiin vaikutuksiin tai biopolttoaineisiin liittyvään uuteen teknologiaan

3) energian tuotannon tai käytön ympäristöhaittoja vähentävien investointien tekemiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman strategisten tavoitteiden toimeenpanoa tuetaan kärkihankkeilla vuosina 2016—2018. Painopistealueen biotalous ja puhtaat ratkaisut rahoituksesta 20 milj. euroa käytetään uusiutuvan energian hankkeisiin ja uuden energiateknologian hankkeisiin. Tavoitteena on kustannustehokas, hiiletön, puhdas ja uusiutuva energia.

Tarkoituksena on lisätä uusiutuvan energian osuutta kestävästi niin, että se 2020-luvulla ylittää 50 % rajan. Tämä perustuu erityisesti bioenergian ja muun päästöttömän uusiutuvan energian tarjonnan lisäämiseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Energia- ja ilmastostrategia 203020 000
Yhteensä20 000

2016 talousarvio20 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 20 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) investointeihin, jotka tukevat uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, energiansäästöä, energian tuotannon tai käytön tehostamista taikka niihin liittyvää uuden teknologian käyttöönottoa

2) liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon tai käyttöön liittyvän teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin, jotka liittyvät liikenteen biopolttoaineiden ympäristö- ja kansantaloudellisiin vaikutuksiin tai biopolttoaineisiin liittyvään uuteen teknologiaan

3) energian tuotannon tai käytön ympäristöhaittoja vähentävien investointien tekemiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

87. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v)

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Momentille myönnetään 28 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Baltic Connector Oy:n osakepääoman ja muun oman pääoman maksamiseen.

Selvitysosa: Baltic Connector Oy on valtion kokonaan omistama erityistehtäväyhtiö, joka toimii työ- ja elinkeinoministeriön omistajaohjauksessa. Yhtiö on perustettu v. 2015 toteuttamaan Suomen osalta Balticconnector-yhdysputkihanketta, jonka tavoitteena on Suomen maakaasumarkkinoiden monipuolistaminen. Tavoitteena on, että yhdysputki valmistuisi vuonna 2019.

Euroopan unionin komissio myönsi Suomen ja Viron yhteishankkeelle 187 500 000 euron tuen, joka kattaa 75 % kokonaiskustannuksista. Ehdotettavalla rahoituksella katetaan kansallinen rahoitusosuus Suomen osalta.


2016 III lisätalousarvio28 000 000
2015 tilinpäätös2 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Momentille myönnetään 28 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Baltic Connector Oy:n osakepääoman ja muun oman pääoman maksamiseen.