Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         70. Kotouttaminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 328 970 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2016 uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään 231 015 000 euron arvosta.

Mikäli vuoden 2015 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2016 enintään 50 000 000 eurolla.

Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää:

1) valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan

2) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa

3) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden budjettitalouden ulkopuolisten julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin kehittämishankkeisiin

4) työelämän kehittämishankkeisiin, jotka voivat olla myös kuntien ja kuntayhtymien, yleishyödyllisten yhteisöjen sekä valtion budjettitalouden virastojen ja laitosten työelämän kehittämishankkeita

5) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, jotka edistävät teknologisen, liiketoiminnallisen sekä muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta merkittävän osaamisen syntymistä, kehittymistä ja laaja-alaista hyödyntämistä

6) valtion budjettitalouden piirin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin, hankkeiden valmisteluun sekä osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen

7) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden kansainväliselle organisaatiolle maksettaviin jäsen- ja ohjelmamaksuihin sekä laitetoimituksiin ja Tekesin puolesta tehtävistä matkoista muille kuin Tekesin henkilöstölle aiheutuviin matkakustannuksiin

8) julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen valmisteluun ja toteutukseen kunnissa ja kuntayhtymissä, yleishyödyllisissä yhteisöissä, valtion virastoissa ja laitoksissa sekä muissa hankintalain (348/2007) mukaisissa hankintayksiköissä

9) kansainvälisille organisaatioille innovaatioyhteistyön ja -ohjelmien jäsen- ja osallistumismaksuihin.

Avustusta voidaan maksaa myös palveluseteleinä.

Momentilta voidaan maksaa ennen vuotta 2010 momentilta 32.20.20 tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot.

Momentilta voidaan maksaa ennakkomaksuja pienille ja keskisuurille yrityksille, kun ennakkomaksulla vähennetään muun julkisen rahoituksen tarvetta Tekes-avustuksen siltarahoitukseen.

Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Rahoitusta kohdistetaan erityisesti elinkeinorakenteiden uudistumista nopeuttaviin riskipitoisiin hankkeisiin. Rahoituksella kannustetaan yrityksiä ja muita yhteisöjä sekä valtion budjettitalouteen kuuluvia organisaatioita tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta sekä edistämään työelämän kehitystä. Rahoitusta myönnettäessä otetaan huomioon Tekesin rahoituksen vaikutus hankkeen toteutukseen, hankkeen vaikuttavuus, tavoiteltava liiketoiminta sekä kehitettävän innovaation tai osaamisen uutuusarvo, tulosten hyödyntäminen, käytettävät voimavarat, taloudelliset edellytykset ja verkottuminen sekä hankkeiden välilliset vaikutukset elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa.

Tukea myönnetään erityisesti:

  • — riskipitoisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin ja ohjelmiin, joilla tähdätään uuden teknologian ja osaamisen luomiseen ja hyödyntämiseen sekä energiatalouden, ympäristö- ja hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen teollisuudessa ja palveluissa
  • — nuorten innovatiivisten yritysten liiketoimintojen kehittämiseen
  • — pienille ja keskisuurille yrityksille uuden teknologian, osaamisen, teollisoikeuksien sekä innovaatiopalvelujen hankkimiseen
  • — innovatiivisten tuotantotapojen kehittämiseen ja kokeilemiseen pilotti- tai demonstraatiomittakaavassa sekä koetuotantoon
  • — kunnallisten organisaatioiden, valtion budjettitalouteen kuuluvien organisaatioiden, yritysten ja muiden yhteisöjen sellaisten innovatiivisten hankintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen, joilla tilaaja tavoittelee toimintansa tai palvelujensa laadun ja kustannustehokkuuden merkittävää parantamista ja jotka edellyttävät tarjoajilta uuden tuotteen, tuotantomenetelmän, palvelun tai muun innovatiivisen ratkaisun kehittämistä
  • — työelämän kehittämishankkeisiin.

Tekesin tulostavoitteiden saavuttamiseen käytetään myös momenttien 32.20.06, 32.20.42, 32.20.83 ja 32.20.89 määrärahoja ja valtuuksia.

Eurooppalaisia yhteistyöhankkeita koskevat EU-tulot on merkitty momentille 12.32.99.

Tekesin vaikuttavuustavoitteiden toteutumista seurataan ensisijaisesti riippumattomilla vaikuttavuusarvioinneilla sekä vuosittain suuntaa-antavilla seurantamittareilla.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Tekesille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2016:

Vaikuttavuus

  2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite
       
1. Globaalisti kilpailukykyinen elinkeinoelämä: Tuottavuus ja kansainvälinen liiketoiminta kasvavat ja elinkeinoelämä uudistuu erityisesti radikaalien innovaatioiden ja innovaatiotoiminnan laaja-alaistumisen avulla      
Alkavat ja pk-yritykset      
Tekes kannustaa suuren määrän yrityksiä merkittävään kansainväliseen kasvuun innovaatioiden avulla ja kehittymään houkutteleviksi sijoituskohteiksi yksityisille sijoittajille      
— Alkavien yritysten keräämä yksityinen pääoma/Tekesin rahoitus (paras neljännes ylittää tavoitearvon), kerroin - - > 2
— Pk-yritysten viennin kasvu/Tekesin rahoitus (paras neljännes ylittää tavoitearvon), kerroin - - > 25
— Rahoitettujen hankkeiden synnyttämä vuosittainen vienti/Tekesin rahoitus, kerroin - - > 10
2. Suomi on yksi maailman parhaista innovaatioympäristöistä: Tekes rakentaa yhdessä kumppaneidensa kanssa Suomeen yhden maailman parhaista kansainvälisesti verkottuneista innovaatioympäristöistä, jossa kansainvälisen huipputason osaaminen, verkostot ja toimintatavat tukevat yritysten rohkeaa uudistumista ja kasvua.      
Suuret yritykset      
Tekes kannustaa suuret yritykset rohkeaan ja kansantalouden kannalta merkittävään uudistumiseen sekä osaamista ja liiketoimintamahdollisuuksia kumppaneille synnyttävään yhteistyöhön      
— Suurten yritysten T&K-alihankinnat pk-yrityksiltä ja tutkimusorganisaatioilta/Tekesin rahoitus - - > 90
Julkiset tutkimusorganisaatiot      
Tekes vauhdittaa taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti hyödyllisten osaamisten, verkostojen ja tutkimustulosten synnyttämistä ja siirtymistä elinkeinoelämän hyödynnettäväksi      
— Yritysten arvio tutkimustulosten ja osaamisten kaupallisen hyödyntämisen todennäköisyydestä, %   - > 65

Valtuuden ja määrärahan käytön arvioitu jakautuminen (1 000 euroa)

  Määräraha Valtuus
     
Avustukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan 183 560 151 015
— alkaville yrityksille   50 000
— pk-yrityksille   51 015
— suuryrityksille   50 000
Julkisen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus 128 610 63 800
Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ohjelmamaksut 16 800 16 200
Yhteensä 328 970 231 015

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2016 2017 2018 2019 2020— Yhteensä
vuodesta
2016 lähtien
             
Ennen vuotta 2016 tehdyt sitoumukset 289 470 145 870 52 200 14 390 3 280 505 210
Vuoden 2016 sitoumukset 39 500 103 300 63 100 24 100 1 015 231 015
Menot yhteensä 328 970 249 170 115 300 38 490 4 295 736 225

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
INKA-ohjelma (momentille 32.20.42 tehdyn siirron tasokorjaus) 2 000
Kertaluonteisten valtuuslisäysten maksatukset -3 150
Maksatusmäärärahojen tarkistus -5 151
Säästöpäätös (HO 2015) -20 000
Valtuuslisäyksen (1 milj. euroa 2015 TA) maksatukset -500
Säästöpäätös -11 800
Yhteensä -38 601

2016 talousarvio 328 970 000
2015 talousarvio 367 571 000
2014 tilinpäätös 386 295 557

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään 330 370 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2016 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 241 015 000 euron arvosta.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan valtuuskohta korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan ensimmäisen kappaleen.

Määrärahan 1 400 000 euron lisäys talousarvioesityksen 328 970 000 euroon nähden ja myöntämisvaltuuden 10 000 000 euron lisäys talousarvioesityksen 231 015 000 euroon nähden aiheutuvat Microsoftin irtisanomisista. Myöntämisvaltuuden kertaluonteinen lisäys käytetään uusien yritysten perustamiseen, alkavien yritysten kansainvälisen kasvun suunnitteluun sekä ICT-osaajien palkkaamiseen olemassa oleviin yrityksiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotehtäviin.


2016 talousarvio 330 370 000
2015 talousarvio 367 571 000
2014 tilinpäätös 386 295 557

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Valiokunta painottaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan merkitystä talouskasvun aikaansaamisessa. Pysyäkseen kilpailukykyisenä Suomi tarvitsee uusia innovaatioita ja niiden kanavoimista käytännön toimintaan. Innovaatioilla voimme lisätä talouskasvua ja vientiä sekä korjata elinkeinoelämän rakenteita. Tältä osin onkin myönteistä, että Suomessa panostus tutkimus- ja kehittämistoimintaan on kansainvälisesti tarkastellen korkea. Huolestuttavaa on sen sijaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdennetun panostuksen väheneminen, mikä omalta osaltaan voi heikentää Suomen innovaatiokykyä ja elinkeino- ja innovaatiopolitiikalle asetettujen tavoitteiden toteuttamista.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan valtion rahoitus tutkimus- ja kehittämistoimintaan laski vuosina 2011—2015 reaalihinnoin noin 215 milj. euroa (11 %). Vuonna 2016 rahoitus on noin 1 860 milj. euroa eli laskua edelliseen vuoteen verrattuna on noin 140—150 milj. euroa. Valtion rahoituksen osuus bruttokansantuotteesta on vuonna 2015 arviolta 0,97 prosenttia. Vuonna 2016 osuuden arvioidaan laskevan alle 0,9 prosentin.

Valiokunta pitää tärkeänä, että talousarviossa tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdennetun rahoituksen perustana on riittävä tutkimustieto rahoituksen tarkoituksenmukaisuudesta ja vaikuttavuudesta. Valiokunta painottaa, että rahoituksen suuntaamisessa tulee entistä enemmän kiinnittää huomiota yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ja tutkimustulosten hyödyntämiseen erityisesti tilanteissa, joissa tarvitaan elinkeinoelämän uudistumista ja uusia talouskasvun kärkiä.

Valiokunta on huolestunut Tekesin määrärahaleikkausten aiheuttamien sopeuttamistoimien vaikutuksista yritysten innovaatiotoimintaan ja kasvumahdollisuuksiin. Tekesillä on ollut tärkeä rooli suomalaisten yritysten innovaatioiden tuottamisessa. Myönteisten arvioiden mukaan Tekes on vaikuttanut laajasti innovaatioiden syntyyn, yritysten kasvuun ja tutkimusten laatuun. Kriittisten arvioiden mukaan Tekes on rahoittanut hankkeita, jotka olisivat toteutuneet ilman rahoitustakin. Valiokunta esittää hallitukselle harkittavaksi, että Tekesin toiminnan vaikuttavuudesta tehdään rahoituksen kohdentamisen perustaksi tutkimus.

Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus seuraa tarkoin Tekesin määrärahaleikkausten ja sopeutustoimien vaikutuksia ja reagoi tarvittaessa tilanteeseen mahdollisimman nopeasti. Valiokunta korostaa leikkausten toteuttamista siten, että haitat uusien tavaroiden ja palveluiden kehittämiselle sekä viennille ja työllisyydelle ovat mahdollisimman vähäiset. Yhtenä riskinä valiokunta näkee sen, että yritysten omat panostukset tutkimus- ja kehittämistoimintaan voivat vähentyä entisestään. Huonona kehityssuuntana valiokunta pitää myös sitä, että valiokunnan saaman selvityksen mukaan Tekesin rahoitusta saaneet hankkeet ovat muuttuneet entistä lyhytjänteisemmiksi. Valiokunta painottaa, että Tekesin toimintaa ja rahoitusta muuttavat hallituksen kärkihankkeet tulee suunnitella ja toteuttaa hallitusti ja tuloksellisesti.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 330 370 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2016 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 241 015 000 euron arvosta.

Mikäli vuoden 2015 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2016 enintään 50 000 000 eurolla.

Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää:

1) valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan

2) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa

3) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden budjettitalouden ulkopuolisten julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin kehittämishankkeisiin

4) työelämän kehittämishankkeisiin, jotka voivat olla myös kuntien ja kuntayhtymien, yleishyödyllisten yhteisöjen sekä valtion budjettitalouden virastojen ja laitosten työelämän kehittämishankkeita

5) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, jotka edistävät teknologisen, liiketoiminnallisen sekä muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta merkittävän osaamisen syntymistä, kehittymistä ja laaja-alaista hyödyntämistä

6) valtion budjettitalouden piirin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin, hankkeiden valmisteluun sekä osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen

7) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden kansainväliselle organisaatiolle maksettaviin jäsen- ja ohjelmamaksuihin sekä laitetoimituksiin ja Tekesin puolesta tehtävistä matkoista muille kuin Tekesin henkilöstölle aiheutuviin matkakustannuksiin

8) julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen valmisteluun ja toteutukseen kunnissa ja kuntayhtymissä, yleishyödyllisissä yhteisöissä, valtion virastoissa ja laitoksissa sekä muissa hankintalain (348/2007) mukaisissa hankintayksiköissä

9) kansainvälisille organisaatioille innovaatioyhteistyön ja -ohjelmien jäsen- ja osallistumismaksuihin.

Avustusta voidaan maksaa myös palveluseteleinä.

Momentilta voidaan maksaa ennen vuotta 2010 momentilta 32.20.20 tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot.

Momentilta voidaan maksaa ennakkomaksuja pienille ja keskisuurille yrityksille, kun ennakkomaksulla vähennetään muun julkisen rahoituksen tarvetta Tekes-avustuksen siltarahoitukseen.

Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu rahoituspäätösten maksatusarvioiden tarkentumisesta.


2016 III lisätalousarvio 5 000 000
2016 talousarvio 330 370 000
2015 tilinpäätös 367 194 625
2014 tilinpäätös 386 295 557

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000 euroa.