Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Hallinto
            50. Eräät avustukset
       10. Poliisitoimi
       20. Rajavartiolaitos
       40. Maahanmuutto

Talousarvioesitys 2016

01. HallintoPDF-versio

Selvitysosa:

Sisäministeriö

Sisäministeriö toteuttaa hallitusohjelman mukaisesti poliisitoimen, Rajavartiolaitoksen, pelastustoimen, Hätäkeskuslaitoksen sekä maahanmuuttohallinnon strategisia tavoitelinjauksia ja toiminnallisia tulostavoitteita, jotka on tarkemmin kerrottu pääluokan eri lukujen perusteluissa.

Hallinnonalan tietohallinto

Sisäministeriön tietohallinto vastaa ministeriön ja hallinnonalan yhteisen tietohallinnon kehittämisestä, strategisesta ohjauksesta, valvonnasta ja tietoturvallisuudesta. Sen tulosohjaukseen kuuluva Hallinnon tietotekniikkakeskus (HALTIK) hankkii, kehittää ja ylläpitää hallinnonalan strategisena palvelukeskuksena hallinnonalan virastojen ja laitosten korkean käytettävyyden ja turvallisuuden tieto- ja viestintätekniset palvelut.

EU:n rahastot

Sisäministeriö vastaa Euroopan unionin yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevan yleisohjelman 2007 kansallisesta hallinnoinnista. Vuoden 2016 aikana yleisohjelmaa toimenpanevista rahastoista rahoitettavien hankkeiden toimeenpano on päättynyt ja viimeiset vuosiohjelmat raportoidaan.

Rahoitusohjelmakaudelle 2014—2020 on perustettu EU:n sisäasioiden alalle kaksi uutta rahastoa: Sisäisen turvallisuuden rahasto ja Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto. Sisäisen turvallisuuden rahasto jakautuu kahteen rahoitusvälineeseen: ulkorajoja ja viisumipolitiikkaa koskeva rahoitusväline ja poliisiyhteistyötä, rikollisuuden ehkäisemistä ja torjuntaa sekä kriisinhallintaa koskeva rahoitusväline. Sisäisen turvallisuuden rahastosta voidaan rahoittaa hankkeita tai toimia, joilla tuetaan yhteistä viisumipolitiikkaa ja rajavalvontaa, tuetaan jäsenvaltion valmiuksia poliisiyhteistyön, rikollisuuden torjunnan ja ehkäisemisen sekä kriisinhallinnan alueilla EU:n sisäisen turvallisuuden strategian mukaisesti. Tuen tavoitteena on jäsenvaltioiden toimintakyvyn vahvistaminen, todistajien ja rikosten uhrien suojelu- ja tukitoimien kehittäminen, yhteistyön ja koordinaation edistäminen tiedonvaihdon osalta, eurooppalaisen lainvalvontaviranomaiskulttuurin edistäminen koulutuksen kautta, riskien ja uhkien perusteellisen kartoittamisen vahvistaminen jäsenvaltioissa, tehokkaampi koordinaatio EU- ja kansallisella tasolla kriisien osalta ja jäsenvaltioiden kriittisten infrastruktuurierojen suojelukapasiteetin vahvistaminen kaikilla aloilla. Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta voidaan tukea toimia, jotka vahvistavat ja kehittävät yhteistä turvapaikkajärjestelmää, tukevat laillista maahanmuuttoa ja edistävät kotoutumista, kehittävät palauttamisstrategioita ja lisäävät jäsenvaltioiden yhteisvastuuta ja vastuunjakoa. Sisäministeriö vastaa rahastojen kansallisesta hallinnoinnista.

Siviilikriisinhallinta

Sisäministeriö vastaa Suomen valmiuksista osallistua kansainväliseen siviilikriisinhallintatoimintaan. Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksia kehitetään ja ylläpidetään, jotta lähetettävien asiantuntijoiden osallistumistaso ja asiantuntemus vastaavat Suomen prioriteetteja. Siviilikriisinhallintatoiminnoissa edistetään kokonaisvaltaisuutta yhteistyöllä sotilaallisten ja siviilivoimavarojen käytössä. Laajalla sidosryhmäyhteistyöllä edistetään hallinnonalojen ja kansalaisjärjestöjen välistä kanssakäymistä ja tietojenvaihtoa siviilikriisinhallinnasta.

01. Sisäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 14 817 000 euroa.

Selvitysosa:Sisäministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle 2016:

Tuotokset ja laadunhallinta
  • — Toteutetaan hallitusohjelmaa ja sisäisen turvallisuuden strategiaa.
  • — Ministeriön toimialan ohjaus edistää yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteiden toteutumista.
  • — Toimitaan hallinnonalan osalta sekä muiden ministeriöiden kanssa yhteistyössä hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi sellaisten toimintasektoreiden osalta, joiden voidaan katsoa kuuluvan ensisijaisesti sisäministeriön vastuualueelle.
  • — Ministeriön ja sen hallinnonalan toiminnan ja talouden suunnittelu sekä seuranta on systemaattista ja kokonaisvaltaista.
  • — Ministeriön lainsäädäntötyö täyttää valtioneuvoston asettamat laatuvaatimukset. Vahvistetaan suunnitelmallisuutta, yhteistyötä ja osaamista lainsäädännön valmistelussa.
Toiminnallinen tehokkuus
  • — Luodaan edellytyksiä ministeriön vaikuttavuuden ja tuottavuuden paranemiselle. Toteutetaan ministeriön hallinnonalan vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman mukaisia hankkeita.

Henkisten voimavarojen kehittäminen

  2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite
       
Henkilötyövuodet 256 210 203
Sairauspoissaolot (pv/htv) 7,5 7,5 7,5
Työtyytyväisyysindeksi (1—5) 3,7 3,8 3,8

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2014
toteuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
       
Bruttomenot 22 558 16 909 15 017
Bruttotulot 920 500 200
Nettomenot 21 638 16 409 14 817
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 941    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 3 077    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
POHAn vuokramenot (siirto momentille 26.10.01) -355
Poliittinen toiminta (HO 2015) -65
Siirto momentille 23.01.02 -75
Siirto momentilta 26.10.01 (2 htv) 175
Siirto momentilta 26.30.01 (1 htv) 65
SM Kirkkokatu 12, peruskorjaus (siirto momentille 23.01.01) -250
VNHY:n perustamisesta aiheutuva siirto momentille 23.01.01 (-5 htv) -894
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -8
Palkkaliukumasäästö -97
Palkkausten tarkistukset 112
Toimintamenojen tuottavuussäästö -108
Toimintamenosäästö (HO 2015) -100
Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirron palautus momentilta 28.20.01) 8
Yhteensä -1 592

2016 talousarvio 14 817 000
2015 I lisätalousarvio -295 000
2015 talousarvio 16 409 000
2014 tilinpäätös 21 774 000

03. Hallinnon tietotekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22 000 euroa.

Selvitysosa:Hallinnon tietotekniikkakeskus (HALTIK) tuottaa valtioneuvostolle ja turvallisuusviranomaisille korkean käytettävyyden ja turvallisuuden tieto- ja viestintäteknisiä (ICT) palveluja sekä niihin liittyviä integraatiopalveluja.

HALTIKin palvelutoiminnan tulot ja menot on nettobudjetoitu tälle momentille. Momentille kertyvillä palvelu- ja asiantuntijatuloilla rahoitetaan toiminnasta aiheutuvat menot.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

HALTIKin keskeisin tavoite on palvelutuotannon turvaaminen asiakastarpeiden ja laatuvaatimusten mukaisesti. Turvallisuusverkon käyttäjillä on merkittäviä tietohallintohankkeita ja järjestelmien kokonaisuudistuksia, joiden onnistuminen on kriittisten järjestelmien ylläpidon ohella koko kehyskauden tärkeimpiä tavoitteita.

Palvelukohtaiset tavoitteet:

  • — Tietoliikennepalvelu tuottaa muiden palveluiden käytön edellyttämät tietoliikenneyhteydet ja palvelut. Tietoliikenteen palvelutaso säilytetään korkealla tasolla ja poikkeamatilanteiden lukumäärää kyetään pienentämään.
  • — Datacenterpalvelu tuottaa kapasiteetti- ja laitetilapalveluita, joilla säilytetään ja varmistetaan tietojärjestelmien kokonaistoimivuus korkealla tasolla.
  • — Integraatio- ja sovellusalustapalveluilla mahdollistetaan asiakkaiden tietojärjestelmien joustava sijoitus sekä järjestelmäriippumaton tiedonvaihto.
  • — Tietojärjestelmien ylläpitopalvelu painottuu turvallisuuskriittisten tietojärjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen.
  • — Päätelaitepalvelu tuottaa vakioitujen, varmennettujen ja hyväksyttyjen päätelaitteiden elinkaarimallin mukaisen palvelun taloudellisesti ja toiminnallisesti tehokkaasti.
  • — Viestintäpalvelu varmistaa, että sisäisen turvallisuuden toimijoiden viestintäratkaisujen käytettävyys säilyy korkealla tasolla ja viranomaisten tavoitettavuus on teknisesti mahdollista.
  • — ServiceDesk -palvelu tuottaa yhtenäisen prosessin mukaiset toimivat palvelut tehokkaasti.
  • — Aluepalvelu tuottaa tietoteknisiä tukipalveluita alueellisesti asiakkaiden operatiivisten tehtävien tukemiseksi joustavasti ja tehokkaasti.
  • — HALTIK toteuttaa turvallisuusverkon käyttäjien keskeiset kehityshankkeet menestyksekkäästi.
Toiminnallisen tuloksellisuuden toimenpiteet
  • — Tietoliikenteen häiriötön toiminta turvataan kaikissa oloissa ja verkkoturvallisuutta parannetaan.
  • — Keskitetään palvelimia ja rationalisointia pääsaleihin jatketaan.
  • — Kehitetään järjestelmien käytön tukea ja ongelmanratkaisua edelleen.
  • — Palvelupyynnöt vastaanotetaan asiakkaan näkökulmasta yhdessä virtuaalisesti toimivassa palvelupisteessä.
  • — Parannetaan palvelun laatua ja kehitetään toimintaa edistämällä palvelunhallinnan prosesseja.
  • — Projektitoiminnan laatua parannetaan yhtenäistämällä projektikäytäntöjä, testausprosesseja ja käyttöönottamalla järjestelmäarkkitehtuurien hallinnan ja järjestelmäkehityksen työkaluja.
Toiminnallisen tuloksellisuudentavoitteet mittareilla esitettynä 2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
       
Toiminnallinen tehokkuus      
Tuettavien päätelaitteiden lkm/htv 164 228 229
Virtualisointisuhde (loogisia palvelimia/fyysinen palvelin) 5,77 6,00 6,20
Vastaanotetut palvelupyynnöt/htv 11 064 11 000 11 000
Vastaanotetut palvelupyynnöt (SLA-%) 92,8 87,5 88,0
Suoritteet ja julkishyödykkeet      
Tuettavat päätelaitteet, kpl 19 309 30 000 30 000
Videoneuvottelut, kpl 178 982 250 000 260 000
Vastaanotetut palvelupyynnöt, kpl 221 278 240 000 240 000
Palvelukyky ja laatu      
Asiakastyytyväisyys (1—5) 2,90 3,03 3,10
Henkilöstövoimavarojen hallinnan ja kehittämisen tavoitteet
Henkiset voimavarat 2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
       
Työtyytyväisyysindeksi 3,0 3,5 3,5
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 10,4 8 7,8
Henkilöstö yhteensä, htv 411 420 375
— josta vakinaisessa palvelussuhteessa 352 358 316
Naisia, %-osuus 32 36 36

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
       
Bruttomenot 65 857 63 000 60 700
Bruttotulot 65 625 62 978 60 678
Nettomenot 232 22 22
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 230    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 19    

2016 talousarvio 22 000
2015 talousarvio 22 000
2014 tilinpäätös 21 000

20. Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 8 917 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sisäasiainhallinnon runkoverkon ja ministeriön lähiverkon, yhteiskäytössä olevien tietojärjestelmien ylläpito- ja kehittämismenoihin, Turvallisuusverkko-hankkeen (TUVE) käyttömenoihin sekä S-TUVE-verkon ylläpitomenoihin.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Sisäiset palveluostot (TUVE) 6 400 000
Verkkomaksut (S-TUVE) 2 400 000
Muut sisäministeriön hallinnonalan yhteiset tietohallintomenot 117 000
Yhteensä 8 917 000

2016 talousarvio 8 917 000
2015 talousarvio 8 917 000
2014 tilinpäätös 12 890 000

(22.) EU:n osuus yhteisvastuun ja maahanmuuttovirtojen hallintaan (siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2015 talousarvio 4 603 000
2014 tilinpäätös 21 500 000

23. Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiudet (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 439 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksiin liittyvään toimintaan

2) EU-rahastojen tuella toteutettavien siviilikriisinhallintahankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

3) enintään 33 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon yhteisrahoitteisesta toiminnasta saatavat tulot.

Momentille voidaan nettobudjetoida Kriisinhallintakeskuksen vastuulla toteutettavista tutkimushankkeista tuloina saatavat muiden osapuolten maksuosuudet ja hankkeesta aiheutuvat menot.

Selvitysosa:Pelastusopiston yhteydessä toimiva Kriisinhallintakeskus vastaa sisäministeriön ohjauksessa kokonaisvaltaisesti siviilikriisinhallinnan operatiivisesta toiminnasta: koulutuksesta, rekrytoinnista, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, materiaali- ja logistiikkavalmiuksista sekä vaadittavasta tilannekuvasta.

Siviilikriisinhallintatoimintaan ulkomailla osallistuvien henkilöiden aiheuttamat menot maksetaan momentilta 24.90.21.

Sisäministeriö asettaa toiminnalle seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle 2016:

  • — Kriisinhallintakeskus kouluttaa Suomen osallistumistasoa vastaavan määrän siviiliasiantuntijoita lähetettäväksi siviilikriisinhallintatehtäviin.
  • — Kriisinhallintakeskus lähettää vuositasolla asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin valtioneuvoston linjausten mukaisesti.
  • — Naisten osuus lähetettävistä asiaintuntijoista pysyy edelleen Euroopan unionin jäsenvaltioiden keskitasoa korkeammalla.
  • — Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien toiminta on suunnitelmallista ja kustannustehokasta kohdistuen perustehtäviin.

Toiminnan tunnuslukuja

  2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite
       
Siviilikriisinhallintakoulutettavapäivät 2 239 1 400 1 400
Koulutettavapäivän hinta 361 375 375
Hyväksytyt/ehdolle asetetut asiantuntijat 0,44 0,6 0,6

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
       
Bruttomenot 1 481 1 789 1 509
Bruttotulot 38 50 70
Nettomenot 1 443 1 739 1 439
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 99    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 95    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kriisinhallintakeskus, kertaluonteisen erän poisto -300
Yhteensä -300

2016 talousarvio 1 439 000
2015 talousarvio 1 739 000
2014 tilinpäätös 1 439 000

24. EU:n osuus sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton hallintaan (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 13 080 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan unionin rahoitusohjelmakauden 2014—2020 sisäasioiden uusien sisäisen turvallisuuden rahaston ja turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset (EU) N:o 513—516/2014) toteuttamiseen

2) edellä mainittujen rahastojen toteuttamiseen tarvittavan teknisen avun ja näihin tehtäviin kohdennettavan, enintään 16 henkilötyövuotta vastaavan, henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen sekä rahastojen toteuttamisen kannalta muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen

3) hankkeisiin ja toimiin sisältyvien arvonlisäveromeno-osuuksien maksamiseen Euroopan unionin asetusten salliessa

4) siirtomenojen maksamiseen.

Momentille voidaan nettouttaa virastolle työnantajana maksetut tulot.

Selvitysosa:Rahoitusohjelmakaudelle 2014—2020 perustettiin EU:ssa sisäasioiden alalle kaksi uutta rahastoa: sisäisen turvallisuuden rahasto sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto. Jäsenvaltion velvollisuudet rahastoihin liittyen määritellään rahastokohtaisissa asetuksissa (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset (EU) N:o 513/2014, 515/2014 ja 516/2014) sekä hallinnointia koskevassa horisontaaliasetuksessa (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 514/2014). Sisäministeriö vastaa rahastojen kansallisesta koordinoimisesta ja toimii rahastojen nimettynä vastuu- ja tarkastusviranomaisena.

Komissiosta saatavat tulot on budjetoitu momentille 12.26.98. Rahoitusohjelmakauden 2014—2020 rahastojen tulot ja menot tasapainottuvat ohjelmien loppuun mennessä.

Rahastoista rahoitettavilla hankkeilla ja toimilla tulee pääsääntöisesti olla kansallista rahoitusta niiden toimeenpanoa varten.

Sisäisen turvallisuuden rahasto jakaantuu kahteen rahoitusvälineeseen: ulkorajoja ja viisumipolitiikkaa koskevaan rahoitusvälineeseen sekä poliisiyhteistyötä, rikollisuuden ehkäisemistä ja torjuntaa sekä kriisinhallintaa koskevaan rahoitusvälineeseen.

Rahastot, joissa on perusosa, sisältävät myös ns. muuttuvan osan. Tällöin rahastoista on mahdollista saada kansallisiin ohjelmiin perusosan lisäksi rahoituksen muuttuvaa osaa tiettyjen erityistoimen toteuttamiseen sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta uudelleensijoitettujen pakolaisten vastaanottamiseen. Erityistoimista mahdollisesti saatavan rahoitusosuuden suuruus ei ole vielä tiedossa. Kunkin maan rahoitusosuudet määritellään rahastokohtaisissa asetuksissa.

Uudelleensijoitettujen pakolaisten vastaanotosta saatava rahoitus voi kasvattaa merkittävästi Suomen rahastosta saamaa määrärahaa. Rahoitus myönnetään jäsenvaltioille kahden vuoden välein ja sen saamiseksi pakolaisten on tullut saapua Suomeen rahoituksen myöntämistä edeltävällä kahden vuoden ajanjaksolla. Yhdestä uudelleensijoitetusta pakolaisesta maksettava kertakorvaus on 6 000 euroa tai EU:n uudelleensijoittamisohjelman painopisteiden mukaisten ryhmien osalta 10 000 euroa pakolaista kohti.

Teknisen avun suuruus tulee koostumaan perusosan lisäksi noin 5 %:n osuudesta jäsenvaltiolle myönnetyn rahaston kokonaissummasta (perusosa + muuttuva osa). Teknistä apua käytetään yksinomaan rahastojen hallinnoinnista vastuuviranomaiselle aiheutuviin kustannuksiin.

Vuosina 2014—2020 toteutettavien sisäasioiden rahastojen kansallisten ohjelmien rahoituksen kokonaismääräksi arvioidaan muodostuvan noin 113 milj. euroa.

Vuosien 2014—2015 maksatukset siirtyvät osittain vuodelle 2016 ohjelmien viivästyneen käynnistymisen takia.

Koko ohjelmakauden 2014—2020 arvioidut rahoitusosuudet (perusosat) (1 000 euroa)

Rahastot  
   
Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto, perusosa 23 489
Sisäisen turvallisuuden rahasto, ulkorajoja ja viisumipolitiikkaa koskeva rahoitusväline, perusosa1) 36 935
Sisäisen turvallisuuden rahasto, poliisiyhteistyötä, rikollisuuden ehkäisemistä ja torjuntaa sekä kriisinhallintaa koskeva rahoitusväline 15 682

1) Jäsenvaltio voi käyttää enintään 40 prosenttia perusosasta rahoittaakseen operatiivista tukea.

Rahastojen arvioidut maksatukset vuonna 2016 (1 000 euroa)

  2016
   
Sisäisen turvallisuuden rahasto 7 000
Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto 6 080
Yhteensä 13 080

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Maksatusaikataulujen muuttuminen 8 384
Tasomuutos -1 592
Yhteensä 6 792

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2016 talousarvio 13 080 000
2015 talousarvio 6 288 000
2014 tilinpäätös 10 480 000

29. Sisäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 63 019 000 euroa.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Siirto momentille 23.01.29 -122
Valtori (siirto momentille 28.01.29) -1 388
Tasomuutos 4 000
Yhteensä 2 490

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2016 talousarvio 63 019 000
2015 talousarvio 60 529 000
2014 tilinpäätös 69 715 872

50. Eräät avustukset (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 215 000 euroa.

Käyttösuunnitelma (euroa)

   
Suomen meripelastusseura 204 000
Ålands Sjöräddningssällskap 11 000
Yhteensä 215 000

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Järjestötukien säästö (HO 2015) -33
Yhteensä -33

2016 talousarvio 215 000
2015 talousarvio 248 000

66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 017 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sisäasiainhallinnon kansainvälisten järjestöjen (Interpol, FATF1), IGC2), IOM, ICMPD3), COSPAS-SARSAT4) ja ICAO PKD5)) jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja vastaavien velvoitteiden suorittamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Poliisin kansainvälisessä yhteistyössä ja sen kehittämisessä erityinen pääpaino on EU:n puitteissa suoritettavalla poliisiyhteistyöllä sekä lainsäädännön että käytännön toiminnan tasolla. Huomiota kiinnitetään myös lähialueyhteistyön, YK:n ja Euroopan neuvoston sekä muiden kansainvälisten organisaatioiden piirissä tapahtuvaan poliisin toimialaan liittyvään kehitykseen.

IGC:ssä käsitellään kaikkia kansainvälisten maahanmuuttovirtojen hallintaan liittyviä merkittäviä kysymyksiä. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM) on hallitustenvälinen järjestö, joka harjoittaa laaja-alaista siirtolaisuuteen liittyvää toimintaa. ICMPD on riippumaton hallitustenvälinen tutkimuslaitos. Se pyrkii edistämään kestävää maahanmuuttopolitiikkaa ja keskittyy Länsi- ja Itä-Euroopan kannalta tärkeisiin maahanmuuttokysymyksiin ja toimii Budapest-prosessin sihteeristönä.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Interpol 526 000
FATF 30 000
IGC 120 000
IOM 265 000
ICMPD 5 000
COSPAS-SARSAT 45 000
ICAO PKD 26 000
Yhteensä 1 017 000

2016 talousarvio 1 017 000
2015 talousarvio 1 017 000
2014 tilinpäätös 757 013