Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2016

Osasto 11

VEROT JA VERONLUONTEISET TULOTPDF-versio

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Selvitysosa:Valtiolle arvioidaan kertyvän verotuloja noin 40,8 mrd. euroa vuonna 2016. Verotulojen arvioidaan kasvavan noin 2 % vuodelle 2015 budjetoituun (talousarvio ml. lisätalousarviot) verrattuna. Verotulojen kehitykseen vaikuttavat veropohjien kehitys sekä veroperusteisiin tehtävät muutokset. Arviot keskeisten veropohjaerien kehityksestä vuonna 2016 on esitetty tuloarviomomenttien selvitysosissa. Verotuloennusteiden laatimista on selostettu tarkemmin valtiovarainministeriön 28.9.2015 päivätyssä muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi).

Hallituksen veropolitiikka ja keskeiset veroperustemuutokset

Pääministeri Sipilän hallitusohjelman veropolitiikka tähtää kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamiseen. Hallitusohjelman mukaiset verotuksen kärkitavoitteet vaalikaudella ovat:

  • — Verotus kannustaa tekemään työtä, yrittämään, työllistämään, ottamaan riskiä, omistamaan, investoimaan ja sijoittamaan Suomessa. Kokonaisveroaste ei nouse vaalikauden aikana.
  • — Verotus on ennakoitavaa ja johdonmukaista. Verotuksen yleislinjasta sovitaan vaalikauden alussa ja vältetään epävarmuutta aiheuttavia linjanmuutoksia vaalikauden aikana.
  • — Verotuksen keventämisen painopiste on pieni- ja keskituloisissa. Kannustinloukkuja puretaan. Palkkatulojen verotus ei millään tulotasolla kiristy.
  • — Verotusta kehitetään niin, että yrittäminen, omistaminen ja investoiminen ovat nykyistä kannattavampaa. Verotuksen rakenne tukee Suomen kilpailukykyä ja hallituksen asettamia kärkitavoitteita. Verotuksen painopistettä siirretään työn ja yrittämisen verotuksesta erityisesti haittaveroihin.
  • — Verotuksen perusperiaate on laaja veropohja, matalat verokannat. Suomi toimii aktiivisesti kansainvälisen veronkierron estämiseksi.
  • — Verotusmenettelyt ovat asiakaslähtöisiä ottaen huomioon verotuksen johdonmukaisuuden, ennakoitavuuden ja oikeusvarmuuden sekä tietojen saannin.
Veroperustemuutokset vuonna 2016

Vuonna 2016 veropolitiikan liikkumavaraa rajoittavat valtiontalouden suuri alijäämä sekä julkisen talouden sopeutustarve. Julkisen talouden kestävyyden tukemiseksi hallitusohjelman veronkevennykset toteutetaan asteittain vaalikauden aikana. Vuonna 2016 valtiontaloutta tasapainotetaan toteuttamalla hallitusohjelmassa sovittuja veronkiristyksiä.

Työn verotusta kevennetään hallitusohjelman mukaisesti erityisesti pieni- ja keskituloisilla korottamalla työtulovähennystä 450 milj. euroa vuonna 2016. Lisäksi ansiotuloveroperusteita lievennetään vuonna 2016 ansiotasoindeksin muutosta vastaavasti. Luovutustappio säädetään vähennyskelpoiseksi kaikesta pääomatulosta, kun se voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti on vähennyskelpoista ainoastaan luovutusvoitosta. Ns. avainhenkilölain voimassaoloa jatketaan. Vuodeksi 2016 otetaan määräaikaisena käyttöön mahdollisuus ns. tehokkaaseen katumiseen verotuksessa. Yleisradioveron parametreja tarkistetaan Yleisradio Oy:lle siirrettävän määrärahan indeksijäädytyksen johdosta siten, että pienimmän maksuunpantavan veron määrää korotetaan 51 eurosta 70 euroon, jolloin alin tuloraja, jolla veroa aletaan maksaa, nousee noin 7 500 eurosta noin 10 300 euroon vuodessa. Autoverotusta kevennetään hallituskaudella yhteensä noin 200 milj. euroa. Kevennys toteutetaan asteittain vuosina 2016—2019. Muutoksen asteittaisella voimaantulolla pyritään hillitsemään käyttäytymisvaikutuksia sekä välttämään kertaluonteisen suuren veromuutoksen aiheuttamia autokaupan markkinahäiriöitä ja varastoarvojen äkillistä alenemista sekä kuluttajien kannalta epäoikeudenmukaisia vaikutuksia.

Tupakkaveroa, ajoneuvoveroa, jäteveroa sekä lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veroa korotetaan. Tupakkaveron korotus toteutetaan asteittain käyttäytymisvaikutusten hillitsemiseksi. Asuntolainan korkojen vähennyskelpoista osuutta pienennetään. Lisäksi valtion tuloveroasteikon v. 2013 väliaikaisena käyttöön otetun ylimmän tuloluokan (ns. solidaarisuusveron) alarajaa alennetaan 90 000 eurosta 72 300 euroon vuosille 2016 ja 2017 ja ylempää pääomatuloverokantaa korotetaan 33 prosentista 34 prosenttiin vuodesta 2016 alkaen.

Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille.

Taulukossa esitetään vuonna 2016 voimaan tulevien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuloihin. Veronkannon ja verontilitysten ajoituksesta johtuen veroperustemuutosten voimaantulovuonna niiden vaikutus budjettitalouden kassakertymään on usein pienempi kuin pysyvä vuositason vaikutus.

Veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna 2016 (milj. euroa)

  Vaikutus vuonna 2016 Vaikutus
vuositasolla
     
Ansio- ja pääomatuloverot    
— ansiotuloverotuksen indeksitarkistus ansiotason nousua vastaavasti -105 -115
— työtulovähennyksen korottaminen -190 -210
— yle-veron tasokorjaus -18 -20
— ns. solidaarisuusveron alarajan alentaminen 31 34
— ylemmän pääomaverokannan korottaminen 17 34
— yksityishenkilöiden korkeakouluille tekemien lahjoitusten vähennyskelpoisuus -3 -3
— asuntolainan korkovähennysoikeuden rajoittaminen, pääministeri Sipilän hallituksen päätös 10 11
— asuntolainan korkovähennysoikeuden rajoittaminen, edellisen eduskunnan hyväksymä laki 10 11
— luovutustappion vähennyskelpoisuus kaikesta pääomatulosta -10 -20
  — avainhenkilölain jatkaminen1) 9 10
— tehokas katuminen 7 10
Yhteisövero    
— kuntien ja seurakuntien korotetun yhteisöveron jako-osuuden päättyminen, edellisen eduskunnan hyväksymä laki 305 357
Valmisteverot    
— tupakkaveron korotus 35 68
— lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veron korotus 78 85
— nestekaasun verottomuuden poisto, edellisen eduskunnan hyväksymä laki 9 10
— turpeen veron alentaminen, edellisen eduskunnan hyväksymä laki2) -11 -12
Ajoneuvovero    
— ajoneuvoveron korotus v. 2016, edellisen eduskunnan hyväksymä laki 100 180
Autovero    
— autoveron alennus -31 -31
Jätevero    
— jäteveron korotus 4 5
Yhteensä 247 404
— josta verotuottoa lisäävät 615 815
— josta verotuottoa vähentävät -368 -411

1) Avainhenkilölain mukaisesti verovelvollinen on lähdeveron (35 %) piirissä sen sijaan, että ansiotulot verotettaisiin normaaliin tapaan valtion- ja kunnallisverotuksessa. Koska lähdevero kertyy yksinomaan valtiolle, laki lisää valtion verotuloja mutta vähentää muiden veronsaajien verotuloja.

2) Turpeen vero alenee, jos EU-komissio hyväksyy metsähakkeen tukijärjestelmän muutoksen.

Ehdotetut ja aikaisemmin päätetyt veroperustemuutokset lisäävät v. 2016 valtion verotuloja yhteensä noin 0,4 mrd. euroa vuositasolla.

Verotulojen kehitys

Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2013—2016 (milj. euroa)

  2013
tilinpäätös
2014
tilinpäätös
2015
TA+I LTA+II LTA+III LTAE
2016
esitys
         
Tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot 12 062 12 328 12 606 12 895
Liikevaihtoon perustuvat verot 17 298 17 459 17 576 17 813
Valmisteverot 6 573 6 563 6 870 7 059
Muut verot ja veronluonteiset tulot 2 807 2 921 2 876 3 015
Yhteensä 38 740 39 271 39 927 40 782

Verotuksen kokonaistasoon vaikuttavat valtion päätösten lisäksi kuntien veropäätökset ja sosiaalivakuutusmaksujen taso. Alla olevassa taulukossa on esitetty kansantaloudessa kertyvät verot yhteensä suhteessa bruttokansantuotteeseen (kokonaisveroaste) sekä sektoreittain että verolajeittain jaoteltuna. Kokonaisveroasteen ennakoidaan pysyvän suunnilleen viime vuosien tasolla.

Julkisyhteisöjen saamat verotulot sektoreittain ja verolajeittain, % BKT:sta

  2014 2015 2016
       
Sektoreittain:  
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 43,9 44,5 44,2
Valtio 20,8 21,0 20,8
Kunnat 10,3 10,6 10,3
Soturahastot 12,8 13,0 13,1
       
Verolajeittain:  
Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 43,9 44,5 44,2
Välittömät verot 16,7 17,2 16,8
Tuotannon ja tuonnin verot 14,4 14,4 14,3
Sosiaalivakuutusmaksut 12,8 13,0 13,1
Verotuet

Verotuet ovat verolainsäädännössä määrättyjä poikkeuksia verotuksen perusrakenteesta eli ns. normiverojärjestelmästä. Käytännössä verotuilla tarkoitetaan verovapauksia, verovähennyksiä, alempia verokantoja ja muita niihin rinnastettavia keinoja, joiden avulla tuetaan jotain tiettyä elinkeinoa tai verovelvollisryhmää. Toisin kuin suorat tuet, verotuet eivät pääasiassa näy budjetin menomomenteilla, vaan tuki toteutuu saamatta jääneinä verotuloina. Verotukien tarkkaa määrää ei pystytä useimmissa tapauksissa täsmällisesti laskemaan, joten niiden seuranta perustuu tukien määristä laadittuihin arvioihin. Joidenkin verotukien määrästä ei pystytä laatimaan euromääräistä arviota lainkaan, johtuen saatavilla olevien tietoaineistojen puutteellisuudesta. Verotukien määritelmät, sekä arviot niiden vaikutuksista verotuottoihin ovat riippuvaisia verotukilaskennassa käytetystä normiverojärjestelmästä ja laskentamenetelmistä. Verotuet lasketaan säännöskohtaisesti ja staattisen laskelman avulla. Tässä esitettyjen verotukilaskelmien perustana olevaa normiverojärjestelmää ja laskentamenetelmiä on kuvattu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen valmisteluraportissa Verotuet Suomessa 2009 (www.vatt.fi).

Verotukia tarkasteltaessa on huomioitava, että verotuen poistaminen ei välttämättä lisäisi verotuloja vastaavalla määrällä. Osa tuista on päällekkäisiä, joten ne vaikuttavat toistensa suuruuteen. Tuet vaikuttavat myös hintoihin ja käyttäytymiseen, mitä staattisessa verotukilaskennassa ei pystytä ottamaan huomioon. Yksittäisen verotuen poistamisen lopullisia vaikutuksia on näistä syistä johtuen vaikea arvioida. Verotukien seuranta on kuitenkin tärkeää, koska niiden kautta ohjataan merkittävää julkista tukea eri kohteisiin. Verotuet myös kaventavat veropohjaa ja usein monimutkaistavat verojärjestelmää.

Verotukia on tällä hetkellä määritelty vajaat 190 kappaletta. Näistä noin kolmasosalle ei pystytä esittämään euromääräistä arviota ja osalle voidaan esittää vain suuruusluokka-arvio. Vuonna 2016 verotukien kokonaismääräksi arvioidaan noin 25,3 mrd. euroa, josta 16,6 mrd. euroa kohdistuu valtion verotuloihin. Alla olevassa taulukossa esitetään verotukien kappalemäärät sekä arviot niiden euromääräisestä suuruudesta vuosina 2015 ja 2016. Kunkin verotuloarviomomentin selvitysosassa esitetään merkittävimmät momentin tuottoa alentavat verotuet.

Vuonna 2016 verotukia kasvattaa esitetty työtulovähennyksen korottaminen. Asuntolainan korkovähennyksen supistaminen pienentää verotukien euromäärää. Yksityishenkilöiden korkeakouluille tekemien lahjoitusten verovähennyskelpoisuudesta muodostuu uusi verotuki. Nestekaasun verottomuudesta aiheutuva verotuki puolestaan poistuu.

Verotuet 2015 ja 2016

  2015, kpl 2015, milj. euroa 2016, kpl 2016, milj. euroa
         
Henkilöverotus 50 15 465 51 16 139
Elinkeinoverotus 28 871 28 897
Maa- ja metsätalouden verotus 20 122 20 127
Varainsiirtoverotus 12 2 099 12 2 099
Kiinteistöverotus 7 623 7 600
Perintö- ja lahjaverotus 15 227 15 237
Arvonlisäverotus 20 2 921 20 3 015
Valmisteverotus 28 2 099 27 2 147
Sosiaalivakuutusmaksut 6 ei voida laskea 6 ei voida laskea
Yhteensä 186 24 427 186 25 261

Osaston tuloarviot

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 12 888 000 0 156 000 295 000 13 339 000
01. Ansio- ja pääomatuloverot 9 210 000 270 000 9 480 000
02. Yhteisövero 2 877 000 206 000 195 000 3 278 000
03. Korkotulojen lähdevero 91 000 91 000
04. Perintö- ja lahjavero 710 000 -50 000 -170 000 490 000
04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 17 815 100 0 0 155 700 17 970 800
01. Arvonlisävero 16 868 000 141 000 17 009 000
02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero 785 000 785 000
03. Apteekkimaksut 162 100 14 700 176 800
08. Valmisteverot 7 059 000 0 0 21 000 7 080 000
01. Tupakkavero 929 000 21 000 950 000
04. Alkoholijuomavero 1 340 000 1 340 000
05. Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmistevero 257 000 257 000
07. Energiaverot 4 518 000 4 518 000
08. Eräiden juomapakkausten valmistevero 15 000 15 000
10. Muut verot 2 902 000 0 0 139 000 3 041 000
03. Autovero 839 000 60 000 899 000
05. Varainsiirtovero 698 000 104 000 802 000
06. Arpajaisvero 225 000 225 000
07. Ajoneuvovero 1 115 000 -25 000 1 090 000
08. Jätevero 25 000 25 000
19. Muut veronluonteiset tulot 112 952 0 0 -2 250 110 702
03. Ratavero 5 341 5 341
04. Eräät viestinnän maksut 28 570 150 28 720
05. Eräät liikenteen maksut 18 751 18 751
06. Väylämaksut 44 800 44 800
08. Öljyjätemaksu 4 000 4 000
09. Muut verotulot 6 000 6 000
10. Sähkö- ja maakaasuverkkomaksut ja Perämeren tuulivoima-alueella perittävä tuulivoimamaksu 3 090 3 090
11. Rahoitusvakausviraston hallintomaksut 2 400 -2 400 0
  Yhteensä 40 777 052 0 156 000 608 450 41 541 502