Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         02. (33.02 ja 70, osa) Valvonta
         03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta
         10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
         60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
              30. Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin
              31. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tuki ja eräät muut menot
              32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen
              33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin
              34. Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin
              35. Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin
              36. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi
              40. Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin
              50. Valtionavustus valtakunnallista julkista terveydenhoitoa antavan lastensairaalan perustamiskustannuksiin
              52. Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin
              63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan
              64. Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin
         70. (33.70, osa) Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
         80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta
         90. Raha-automaattiavustukset
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 15 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää terveydenhuoltolain (1326/2010) 61—63 §:n mukaisen tutkimustoiminnan valtion rahoituksen maksamiseen.

Selvitysosa: Määräraha on tarkoitus käyttää yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoitukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet nelivuotiskausittain ja myöntää tutkimusrahoitusta erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille, jotka päättävät tutkimusrahoituksen osoittamisesta tutkimushankkeille erityisvastuualueellaan hakemusten perusteella.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kertaluonteisen lisäyksen poisto-1 700
Sopeutustoimi (HO 2015)-5 000
Yhteensä-6 700

2016 talousarvio15 000 000
2015 talousarvio21 700 000
2014 tilinpäätös31 299 800

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Momentin määräraha on pudonnut voimakkaasti viime vuosina. Vuosina 2009—2011 rahoitustaso oli vielä 40 milj. euroa, mutta väheni 30 milj. euroon vuosina 2012—2014. Kuluvana vuonna rahoitus on edelleen vähentynyt vajaaseen 22 milj. euroon, ja ensi vuodelle ehdotetaan vain 15 milj. euron määrärahaa. Se on enää 1/6 siitä summasta, joka terveydenhuollon tutkimukseen oli käytettävissä 1980-luvun lopulla.

Saadun selvityksen mukaan suomalainen kliinisen lääketieteen tutkimus oli vaikuttavuudeltaan maailman huippuluokkaa 2000-luvun alussa. Esimerkiksi tutkijoiden tekemien viittausten perusteella suomalainen kliinisen lääketieteen tutkimus oli vaikuttavinta koko maailmassa vuosina 1998—2010. Jo nyt on kuitenkin nähtävissä merkkejä kliinisen lääketieteen tason heikkenemisestä, minkä on todettu johtuvan mm. tutkimusrahoituksen vähenemisestä.

Tutkimustyöllä voidaan parantaa merkittävästi hoitotuloksia ja saavuttaa pitkällä aikavälillä selkeitä kustannussäästöjä. Esim. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin selvityksen mukaan (Karma ym. Duodecim 2014;130:326-3) yli 80 prosenttia tutkijoista ilmoitti tutkimustyönsä johtaneen muutoksiin kliinisessä toiminnassa. Yhdentoista vuoden aikana sairaanhoitopiirin sairaaloissa oli otettu käyttöön yli 700 omaan tutkimustyöhön perustuvaa taudinmäärityksen tai hoidon parantamista.

Valiokunta kiinnittää vakavaa huomiota siihen, että tutkimusrahoituksen leikkaus vaarantaa korkeatasoisen kliinisen lääketieteen tutkimuksen. Tämä vaikuttaa suoraan terveydenhoitojärjestelmän kykyyn uudistua ja kehittää hoitokäytäntöjä sekä mahdollisuuksiin vähentää hoidon kustannuksia. Valiokunta viittaa myös edellä luvun 33.03 kohdalla todettuun.

Valiokunta lisää momentille 3 000 000 euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 18 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää terveydenhuoltolain (1326/2010) 61—63 §:n mukaisen tutkimustoiminnan valtion rahoituksen maksamiseen.