Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Asiakirjayhdistelmä vuoden 2007 talousarviosta
      Esipuhe
      Yhteenvetotaulukot
      Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvosto
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäasiainministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetusministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       34. Työministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
         01. Ympäristöministeriö
         10. Ympäristön suojelu
         20. Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu
         30. Asumisen edistäminen
              54. Asumistuki
              55. Avustukset korjaustoimintaan
              60. Siirto valtion asuntorahastoon
         40. Alueelliset ympäristökeskukset
         50. Ympäristölupavirastot
         60. Suomen ympäristökeskus
         70. Valtion asuntorahasto
         99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut menot
       36. Valtionvelan korot
       37. Valtionvelan vähentäminen

Talousarvioesitys 2016

30. Asumisen edistäminenPDF-versio

Selvitysosa: Asuntokysyntä näyttää säilyvän voimakkaana lähivuosina matalan korkotason, laina-aikojen pidentymisen sekä kotitalouksien hyvän talouskehityksen ansiosta. Nuorten ja keski-ikäisten kotitalouksien velkaantuminen on kasvanut nopeasti, mutta lainanhoitomenojen osuus tuloista ei keskimäärin ole noussut. Kasvavat lainakoot ja pidentyneet laina-ajat lisäävät velkaisten kotitalouksien riskejä.

Omistusasuntoihin siirtyminen on parantanut vuokra-asuntojen saatavuutta, joskin pieniin, kokonaisvuokraltaan edullisiin asuntoihin on edelleen runsaasti hakijoita. Vahva talouskehitys on lisännyt työpaikkoja ja nettomuuttoa esimerkiksi Helsingin seudulla, ja keskipitkällä aikavälillä riittävä vuokra-asuntojen tarjonta kasvukeskusseuduilla on tärkeää työvoiman tarjonnan ja liikkuvuuden turvaamiseksi.

Asuntojen uudisrakentaminen on korkealla tasolla, joskin lisäys on painottunut kasvukeskusten ulkopuolelle, ja pääkaupunkiseudulla asuntorakentaminen on tonttipulan vuoksi jopa vähentynyt. Asuntorakentamisen näköalat koko maassa ovat hyvät lähivuosina. Keskeistä on kasvukeskusten asuntotuotannon riittävyys suhteessa kysyntään. Liian vähäinen tonttitarjonta, korkeat tonttihinnat ja ammattityövoiman puute ovat keskeisimmät rakentamisen esteet. Etenkin omakotitonttien hintojen nousu, 13 % koko maassa vuonna 2005, on ollut poikkeuksellisen nopeaa.

Valtio on edistänyt kasvukeskusten asuntotuotantoa tukemalla kunnallistekniikan rakentamista, tehostamalla kaavoitusprosessia ja ottamalla käyttöön korotetun kiinteistöveron Helsingin seudun rakentamattomilla tonteilla. Avainasemassa on kuitenkin kuntien oma kaavoitustoiminta.

Valtion tukema asuntotuotanto on kysynnän ja tarpeen supistuttua vähentynyt ja keskittyy entistä enemmän erityisryhmien asuntotarjonnan lisäämiseen. Valtion tukeman tuotannon lähtökohtana on asuntojen pitkäaikainen käyttötarve ja hankkeiden taloudellinen kestävyys. Uustuotannon lainoituksesta pääosa suunnataan edelleen suurimpiin kasvukeskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle. ARA-tuotantoa alkoi vuonna 2005 noin 4 070 asuntoa, ja vuonna 2006 käynnistynee alkuvuoden toteuman valossa noin 3 000 asuntoa. Vuonna 2007 varaudutaan noin 6 500 asunnon aloitukseen. Korkotukilainoituksen osuutta lisätään ja aravalainoituksen osuutta vähennetään.

Väestöltään vähenevillä alueilla asuntojen heikkenevä kysyntä laskee omistusasuntojen hintoja ja aiheuttaa taloudellisia ongelmia vuokratalojen omistajille. Asuntopoliittisin toimenpitein ei väestön vähenemiseen voida juurikaan vaikuttaa. Asuntopolitiikalla pyritään ylläpitämään asuntoalueita viihtyisinä ja elinvoimaisina. Vuokrataloyhteisöjen toiminnan kehittäminen tähtää niiden taloudellisuuden ja tehokkuuden parantamiseen.

Valtion taloudelliset riskit asuntosektorilla ovat pääomaltaan noin 10 mrd. euron aravalainoissa, vuokra- ja asumisoikeustalolainojen valtiontakausten 3,5 mrd. euron takausvastuissa ja omistusasuntolainojen valtiontakausten 2 mrd. euron takausvastuissa. Luotto- ja takaustoimintaan liittyviä taloudellisia menetyksiä valtiolle on vuoden 2005 loppuun mennessä syntynyt yhteensä 27,2 milj. euroa, josta henkilökohtaisista omistusaravalainoista 23,8 milj. euroa, vuokra- ja asumisoikeustalojen aravalainoista 3,0 milj. euroa sekä valtion takaamista asuntolainoista 0,4 milj. euroa. Aravalainojen suurimmat riskit ovat väestöltään vähenevillä seuduilla, joissa asuntoja on tyhjillään ja asuntojen myynti konkurssitilanteessa vaikeaa. Valtaosa valtion lainoittamista ja takaamista asunnoista sijaitsee väestöltään kasvavilla alueilla, mikä vähentää tappioiden todennäköisyyttä. Viime aikoina aravalainojen maksuviiveet ovat lyhentyneet aravakorkojen alentamisen ja ongelmakohteiden aravarajoituksista vapautusten seurauksena.

Korjausavustukset kohdennetaan ensisijaisesti asumisen esteettömyyden parantamiseen tukemalla hissien rakentamista sekä ikääntyvien ja vammaisten kotona asumisen edellytysten parantamiseen. Määräaikaisilla energia-avustuksilla tuetaan pientalojen lämmitystapamuutoksia muun muassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Muut energia-avustukset lopetetaan. Energiataloudellisia korjauksia tuetaan useamman asunnon asuinrakennuksissa jatkossa korjauslainoin, kun omistusasunto-osakeyhtiötalojen 40 prosentin korjauslaina ulotetaan koskemaan energiataloudellisia korjauksia.

Yleisen asumistuen ehtoja parannetaan muuttamalla lasten perhe-eläkkeet ns. etuoikeutetuksi tuloksi. Perusteet säilytetään muutoin vuoden 2006 tasolla. Tuensaajien lukumäärän arvioidaan alenevan työllisyyden parantuessa ja keskimääräisen asumistuen nousevan asumismenojen nousun myötä.

Asuntomarkkinoiden tilaa kuvaavia tietoja
 2003200420052006
(arvio)
2007
(arvio)
      
Asunnottomien määrä: Yhden henkilön taloudet8 1907 6507 4307 2007 000
Vanhojen asuntojen hintojen muutos, %6,47,390—5,00—5,0
Vapaarahoitteinen asuntotuotanto (aloitettuja asuntoja):     
Helsingin seutu9 1007 4007 4507 6005 800
Muut kasvukeskukset 5 9007 8008 6509 2007 600
Muu maa 10 60011 70014 10015 20013 100
ARA-tuotanto (aloitettuja asuntoja):     
Helsingin seutu2 7002 7001 7001 4002 900
Muut kasvukeskukset2 2001 4001 4001 0002 200
Muu maa1 0001 0001 0006001 400
Kotitalouksien uusien asuntolainojen keskikorko, % 3,483,163,023,754,5
Vuokrakorkotukilainan uustuotannon korko, % (1. vuosi)2,942,592,373,53,5
Aravalainakannan keskikorko, % (maksetut korot)4,423,572,7733,2
Aravalainakanta (milj. euroa, tilanne 31.3)10 21610 13410 1219 9939 700
Pienten (max. 2h+kk) asuntojen osuus ARA-tuotannossa (varsinaiset vuokratalot), %4342404545
Erityisryhmille tarkoitetut asunnot ARA-tuotannossa (uustuotanto, hankinta, peruskorjaus)1 1842 0622 2004 0004 000
Hissien rakentaminen nykyisiin kerrostaloihin (kpl)168203247250250
Arava-asuntojen keskivuokra (euroa/m2/kk)7,167,417,547,77,9
Vapaarahoitteisten asuntojen keskivuokra (euroa/m2/kk)8,58,678,8199,2
Yleisen asumistuen saajien määrä (ruokakuntia)158 935159 298154 814149 000146 500
Vuokra-asunnossa asuvien asumistuensaajien asumismeno-osuus asumistukituloista %     
— ilman asumistukea56,157,860,262,063,0
— asumistuen jälkeen27,528,429,230,030,5
Asumistuen osuus keskimääräisestä vuokrasta, %51,050,851,552,052,5
Asumistukea saavat ruokakunnat, joissa ainakin toinen puoliso on työtön (lkm)101 500103 100100 00097 00095 000

Valtion tukema asuntojen uustuotanto, perusparantaminen ja asuntojen hankinta sekä muu asuntotuotanto vuonna 2005 ja arvio vuosista 2006—2007
 2005
toteutuma
asuntoja
2006
arvio
asuntoja
2007
arvio
asuntoja
    
Aloitetut uudet asunnot yhteensä(n. 34 275 )(n. 34 000)(n. 33 000)
Arava-, korkotuki- ja takauslainoitetut4 0653 500 6 500
— vuokra-asunnot3 364  
— asumisoikeusasunnot415  
— as. oy. talot ja -asunnot0  
— omakotitalot 137  
— osaomistusasunnot149  
Muut asunnot (vapaarahoitteinen tuotanto)30 21030 500 26 500
    
Korjauslainoitus14 07714 00014 000
    
Asuntojen hankinta   
— asuntosäästöpalkkiojärjestelmä1 0561 5001 500
— (arava- ja korkotukilainoitus)287500700
— kotitalouksien asuntolainojen valtiontakaus34 98938 90039 000

Asumisen tukitoimenpiteiden kehitys vuosina 2005—2007 (milj. euroa)
 2005
toteutuma
2006
budjetoitu
2007
varsinainen
talousarvio
    
Asumistuet 963,51 004,5 1 029,5
— Yleinen asumistuki434,5433,5 440,5
— Eläkkeensaajien asumistuki297,0315,0330,0
— Opiskelijoiden asumislisä232,0256,0259,0
Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudesta saatava tuki400,0460,0500,0
Arava-, korkotuki- ja takauslainojen valtuus 536 4501)825
Takausvaltuus omistusasuntolainoille 277 2501) 250
Avustukset    
— asuntojen korjaus- ja energia-avustukset51,170,050,5
— avustukset erityisryhmille13,7 45,045,0
— tervehdyttämisavustukset vuokra- ja asumisoikeustaloille1,02,6 2,6
— purkuavustukset-2,02,0
— avustus kunnallistekniikan rakentamiseen3,810,013,0
— aluekohtainen avustus pääkaupunkiseudun kunnille-1,0 1,0
— aluekohtainen avustus väestöltään väheneville kunnille-0,40,6
— lainojen anteeksianto purettavien talojen osalta - 3,5 3,5
— lainojen anteeksianto luottotappioiden vähentämiseksi - 3,0 3,0

1) Arvioitu käyttö

54. Asumistuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 440 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää asumistukilain (408/1975) mukaisten asumistukien maksamiseen.

Selvitysosa: Asumistukiasetuksen (949/1993) 1 §:ä muutetaan 1.1.2007 alkaen siten, että lasten perhe-eläkkeitä ei enää lueta yleistä asumistukea myönnettäessä huomioon otettavien pysyvien kuukausitulojen määrään. Tukiperusteet on tarkoitus säilyttää muutoin vuoden 2006 tasolla siten, että tukiperusteita tarkistetaan yleistä kustannuskehitystä ja tuensaajien asumismenojen muutosta vastaavasti. Tuensaajien määrän ennakoidaan työllisyyden parantuessa vähenevän ja keskimääräisen tuen kasvavan asumiskustannusten nousun myötä.

Valtiovarainvaliokunta:

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esiin asumistukijärjestelmään liittyviä epäkohtia. Järjestelmää on pidetty monimutkaisena ja hallinnollisesti työläänä. Tukeen liittyvät normit ovat myös tiukkoja ja tuen määrää rajoittavat liian korkea neliövuokra ja pinta-ala, vaikka vuokra olisi kokonaisuudessaan kohtuullinen. Käytännössä asumistukirajat ohjaavat perheet tietynkokoisiin, pieniin asuntoihin.

Asumistuen toimivuutta ja kehittämistarpeita selvitettiin ympäristöministeriön asettamassa työryhmässä, joka ehdotti useita parannuksia järjestelmän toimivuuteen ja läpinäkyvyyteen (YM:n raportteja 15/2006). Työryhmän esityksen mukaan asiaa voitaisiin korjata esimerkiksi poistamalla asunnon iän vaikutus ja myöntämällä tukea myös kohtuullisen pinta-alan ylittävältä osalta silloin, kun vuokra on kokonaisuudessaan edullinen.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että nykyjärjestelmää selkeytetään. Myös tuen määräytymisperusteita on muutettava niin, että asumistuki määräytyy ensisijaisesti tuensaajan taloudellisen tilanteen, perhekoon ja asunnon sijainnin perusteella. Valiokunta toteaa, että asumistukijärjestelmän uudistustarve on otettava huomioon seuraavassa hallitusohjelmassa. Järjestelmän uudistaminen vaatii lisäresursseja, sillä muutoin tukea ja tukeen oikeutettujen määrää jouduttaisiin karsimaan nykyisestä. Uudistuksen vaatimat resurssit on siten otettava huomioon myös tulevissa menokehyksissä.


2007 talousarvio440 500 000
2006 II lisätalousarvio5 000 000
2006 talousarvio433 500 000
2005 tilinpäätös434 500 000

55. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 50 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain (1184/2005) mukaisiin avustuksiin. Vuonna 2007 ei myönnetä avustuksia kuntoarvioihin eikä huoltokirjan laatimiseen, ja energia-avustukset keskitetään asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun asetuksen (128/2006) 7a luvun perusteella pientaloille sekä asuinkiinteistöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden kiinteistöjen energiakatselmuksiin.

Ennen vuotta 2006 korjaus- ja energia-avustuksista annetun lain (1021/2002) ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain (1031/1998) nojalla myönnetyt avustukset maksetaan valtion asuntorahaston varoista.

Selvitysosa: Määrärahalla tuetaan erityisesti ikääntyvien ja vammaisväestön kotona asumista. Painopisteinä ovat hissien rakentaminen, vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaaminen sekä pientalojen lämmitysjärjestelmien uusiminen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.

Valtiovarainvaliokunta:

Korjausavustuksiin ehdotetaan 50 miljoonan euron määrärahaa, joka on tarkoitus kohdentaa ensisijaisesti asumisen esteettömyyden sekä ikääntyvien ja vammaisten kotona asumisen edellytysten parantamiseen. Määrärahasta käytetään 4 miljoonaa euroa myös energia-avustuksiin, joilla tuetaan pientalojen lämmitystapamuutoksia. Muut energia-avustukset lopetetaan. Jatkossa useamman asunnon asuinrakennuksissa energiataloudellisia korjauksia tuetaan sen sijaan korjauslainoin, sillä omistusasunto-osakeyhtiötalojen 40 prosentin korjauslaina ulotetaan koskemaan myös energiataloudellisia korjauksia.

Momentin määräraha vähenee 20 miljoonalla eurolla kuluvaan vuoteen verrattuna. Vähennys kohdentuu lähinnä energia-avustuksiin, joihin on aiempina vuosina osoitettu 17 miljoonaa euroa, mutta ensi vuonna siis vain 4 miljoonaa euroa. Momentin määrärahasta jää muihin avustuksiin 46 miljoonaa, joka on 7 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vähennys ei kuitenkaan vähennä uusien hissien asentamista, mutta vanhojen hissien korjaamisia ei sen sijaan voitane enää tukea.

Asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain (1184/2005) mukaan avustuksia voidaan myöntää hyvin monenlaisiin tarkoituksiin, mm. hissiasennuksiin, vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaamiseen, kiinteistökohtaisten talousjätevesijärjestelmien parantamiseen ja asunnon terveyshaittojen korjaamiseen. Määräraha on ollut näihin tarpeisiin nähden jatkuvasti alimittainen.

Hallituksen asuntopoliittisessa ohjelmassa todetaan, että ikääntyvän väestön kotona asumisen tukeminen edellyttää mm. lisäinvestointeja esteettömyyden parantamiseen. Ympäristöministeriö on myös asettanut ensi vuodelle erääksi asuntomarkkinoiden toimintaa kuvaavaksi tavoitteeksi, että ikääntyvien kotona asumisen edellytykset helpottuvat.

Valiokunta katsoo, että hissien rakentamiseen sekä muihin asuntojen esteettömyyttä parantaviin toimiin tulisi panostaa selvästi aiempaa enemmän, jotta vanhukset ja muut asumisessa apua tarvitsevat voisivat asua mahdollisimman pitkään normaaleissa asunnoissa. Väestön ikääntyessä perusparannusten ja korjaustöiden avustaminen yhteiskunnan varoin on perusteltua, sillä muut asumisratkaisut ovat tuntuvasti kalliimpia.

Myös kiinnostus hissien rakentamiseen ja korjaamiseen on viime aikoina lisääntynyt. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan esim. uusia hissejä koskevien avustushakemusten määrä on kaksinkertaistunut viime vuoteen verrattuna. Tämä on luonnollista, kun otetaan huomioon väestön ikääntyminen sekä se, että Suomessa on edelleen noin 50 000 hissitöntä rappukäytävää sellaisissa taloissa, joissa on vähintään kolme kerrosta. On myös tärkeää, etteivät erilaiset kunta- tai aluekohtaiset määräykset ole esteenä hissien rakentamiselle.

Valiokunta pitää hyvänä, että pientalojen lämmitystapamuutoksia tuetaan, mutta tukea olisi perusteltua myöntää myös muihin energiakorjauksiin. Asuinrakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen on yksi energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteista. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan korjaushankkeiden aloittamista voidaan edistää selvästi paremmin avustuksilla kuin korkotukilainoilla.

Momentille lisätään 500 000 euroa hissiavustuksiin.


2007 talousarvio50 500 000
2006 talousarvio70 000 000

60. Siirto valtion asuntorahastoon

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Aravalainat, korkotukilainat ja valtiontakaukset

Vuonna 2007 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää aravalain (1189/1993) mukaisia lainoja sekä hyväksyä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) ja omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain (1204/1993) mukaisia lainoja samoin kuin asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain (205/1996) mukaisia lainoja korkotukilainoiksi yhteensä enintään 790 000 000 euroa. Tästä määrästä saa aravalain mukaisia lainoja olla enintään 90 000 000 euroa. Vuonna 2007 ei myönnetä rakennusaikaisia lainoja, aravaperusparannuslainoja eikä omistusaravalainoja.

Vuonna 2007 saa asumisoikeus- ja vuokratalotuotannon valtion ja kuntien takauslainoista annetun lain (126/2003) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 35 000 000 euroa.

Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain (204/1996) mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään 2 600 000 000 euroa vuoden 2007 lopussa. Lisäksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain sekä omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lainojen hyväksymisvaltuuden mukainen valtionvastuu.

Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi voidaan vuonna 2007 aravalain 46 §:n ja arava-asetuksen (1587/1993) 28 §:n nojalla myöntää yhteensä enintään 300 000 euroa lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai molempien maksamisesta.

Valtiokonttorilla on oikeus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 78 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä luopua osasta valtion asuntorahaston varoista myönnetyn asuntorahastoon takaisin maksettavan henkilökohtaisen asuntolainan pääomaa ja korkoa.

Purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla saadaan vuonna 2007 valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) 17 a §:n mukaisesti jättää enintään 3 500 000 euroa. Lisäksi saadaan, jos se on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, valtion vastuulle aravarajoituslain 16 a §:n nojalla jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 3 000 000 euroa vuonna 2007.

Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993), omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain, asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain ja oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset. Lisäksi asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a §:ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 §:ssä, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa, asumisoikeus- ja vuokratalotuotannon valtion ja kuntien takauslainoista annetussa laissa sekä omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa laissa tarkoitetut valtionvastuut. Asuntorahaston varoista maksetaan myös asuntosäästöpalkkiolain (862/1980) mukaiset asuntosäästöpalkkiot.

Avustukset

Vuonna 2007 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 45 000 000 euroa.

Vuonna 2007 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää vuokratalojen ja asumisoikeustalojen tervehdyttämisavustuksista annetun lain (657/2000) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 2 600 000 euroa, josta Valtiokonttori saa käyttää enintään 110 000 euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin.

Vuonna 2007 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla (688/2001) myöntää asuntojen purkuavustuksia yhteensä enintään 2 000 000 euroa siten kuin aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävistä avustuksista annetulla valtioneuvoston asetuksella (79/2006) on tarkemmin säädetty.

Vuonna 2007 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia yhteensä enintään 13 000 000 euroa siten kuin uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2005—2009 myönnettävistä valtionavustuksista annetulla valtioneuvoston asetuksella (1279/2004) on tarkemmin säädetty.

Vuonna 2007 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää pääkaupunkiseudun kunnille (Helsinki, Espoo ja Vantaa) määräaikaisia asuntoaluekohtaisia avustuksia lähiöiden kehittämiseen erityisesti täydennysrakentamiseen liittyen yhteensä enintään 1 000 000 euroa. Avustettavan hankkeen kustannukset hyväksyy ja avustuksen myöntää Valtion asuntorahasto. Myöntämisen edellytyksenä on, että asuntoalueen kehittämisestä laaditaan kokonaisvaltainen suunnitelma. Avustusta voidaan myöntää asuinympäristön viihtyisyyden ja laadun kehittämiseen sekä turvallisuuden parantamiseen. Lisäksi avustusta voidaan myöntää edellä tarkoitettujen hankkeiden suunnitteluun ja organisointiin sekä asukkaiden yhteistilojen toteuttamiseen. Avustuksen määrä on enintään 10 prosenttia kustannuksista. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen saajalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin.

Vuonna 2007 saa valtion asuntorahastosta myöntää valtionavustuslain nojalla yhteensä enintään 600 000 euroa määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia aravavuokra-asuntojen vähentyneestä kysynnästä kärsivien kerrostalovaltaisten alueiden kehittämiseksi. Alueiden tulee sijaita valtioneuvoston nimeämillä äkillisillä rakennemuutosalueilla tai Käyttöaste-projektiin kuuluvissa kunnissa, joissa on runsaasti ylitarjontaa aravavuokra-asunnoista. Valtion asuntorahasto nimeää hankealueet ja myöntää avustukset. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että alueen kehittämisestä laaditaan kokonaissuunnitelma, joka kytkeytyy kunnan asunto-olojen kehittämiseen. Avustusta voidaan myöntää kunnille kehittämis- ja suunnittelukustannuksiin sekä niihin liittyviin hankekustannuksiin. Avustuksen määrä on enintään 35 prosenttia kustannuksista. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen saajalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin. Lisäksi saadaan tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä vuosina 2008—2010 mainittuun tarkoitukseen myönnettävistä avustuksista siten, että vuodesta 2006 lukien myönnettyjen avustusten ja ehdollisten ennakkopäätösten yhteismäärä on enintään 2 000 000 euroa.

Varainhankintavaltuudet

Asuntorahastolla saa olla kerrallaan lyhytaikaista lainaa enintään 2 300 000 000 euroa.

Selvitysosa: Asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuksen korkotukilainoitusta laajennetaan kohdistamalla korkotukilainat taloteknisten ja talon ylläpidon kannalta keskeisten korjaustoimenpiteiden kuten putkisto- ja ulkovaippakorjausten lisäksi myös energiataloudellisiin korjaustoimiin. Korkotukilainoja on tarkoitus myöntää asuntojen perusparantamisen tukemiseen alueilla, joilla asuntojen arvioidaan säilyvän asuntokäytössä myös pitkällä aikavälillä. Kohtuuhintaisen omistusasuntotarjonnan lisäämiseksi asunto-osakeyhtiötalojen korkotukilainoitusta jatketaan myös asuntojen uustuotannossa suurimmilla kasvukeskusalueilla.

Kasvukeskusalueille kohdentuva kunnallistekniikka-avustusjärjestelmä on voimassa vuodesta 2005 vuoden 2009 loppuun asti ja siihen osoitetaan näinä vuosina yhteensä 50 milj. euroa. Vuonna 2007 myönnettävistä avustuksista on tehty ehdollisia ennakkopäätöksiä yhteensä 13 milj. euron arvosta.

Helsingin seudun kunnille on luotu vuosia 2006—2010 koskeva asuntoaluekohtainen avustusjärjestelmä, johon on osoitetaan yhteensä 5 milj. euroa. Avustuksen tarkoituksena on lähiöiden asuinympäristön kehittäminen ja niiden täydennysrakentamisen edistäminen. Avustusta voidaan myöntää esimerkiksi viherrakentamiseen sekä valaistuksen ja autopaikoituksen järjestämiseen.

Vähentyvän asuntokysynnän aiheuttamien ongelmien helpottamiseksi on käynnistetty vuosia 2006—2010 koskeva avustusjärjestelmä, johon osoitetaan yhteensä 2 milj. euroa. Tavoitteena on sosiaalisten vuokra-asuntojen vähentyneestä kysynnästä kärsivien kerrostalovaltaisten asuntoalueiden laadun kehittäminen sekä asuntokannan sopeuttaminen kysyntää vastaavaksi.

Vuonna 2007 valtion asuntorahastolla ei ole tarvetta nettomääräiseen pitkäaikaiseen varainhankintaan. Arvopaperistettuja lainoja erääntyy lunastettavaksi 335 milj. euroa, minkä lisäksi erääntyy asuntorahastolle otettu 1 616 milj. euron suuruinen laina. Lyhytaikaisella lainanottovaltuudella varaudutaan jälleenrahoitustarpeeseen siten, että mahdollistetaan edullinen varainhankinta myös lyhytaikaisten markkinahäiriöiden aikana. Varainhankinta toteutetaan kustannustehokkaasti osana valtion lainanottoa siten, että se mahdollistaa asuntorahaston joustavan kassanhallinnan.

Arvio asuntorahaston rahoitusrakenteesta vuonna 2007milj. €
  
Arvioitu saldo 1.1.2007130
Tulot 
— Tulot asuntolainoista630
— Tulot takausmaksuista15
— Bruttovarainhankinta2 170
Menot 
— Luotonanto80
— Korkotuki- ja avustusmenot 140
— Rahaston pitkäaikaisten velkojen menot 
     — korot100
     — kuoletukset2 380
— Siirto talousarvioon116,5
Arvioitu saldo 31.12.2007128,5

Valtiovarainvaliokunta:

Hallitus hyväksyi tammikuussa 2004 vuosia 2004—2006 koskevan asuntopoliittisen ohjelman, jonka täytäntöönpano on onnistunut erittäin hyvin. Hallituskauden aikana on mm. laskettu aravakorkoja, parannettu korkotukiehtoja, korotettu arava- ja korkotukivuokra-asuntojen tulorajoja ja luotu uudentyyppinen investointiavustus erityisryhmien asumiseen. Myös väestöltään vähenevien alueiden tilannetta on helpotettu mm. purkuavustuksilla. Matala korkotaso, pitkät laina-ajat ja pitkään jatkunut kotitalouksien hyvä talouskehitys ovat edelleen vahvistaneet omistusasumisen asemaa. Omistusasuntoihin siirtyminen on puolestaan parantanut vuokra-asuntojen saatavuutta. Myös uudisrakentaminen on jatkunut voimakkaana.

Asuntopolitiikka on kehittynyt monella tavalla myönteisesti, mutta etenkin kasvukeskusten ja nimenomaan pääkaupunkiseudun asuntotilanteeseen liittyy edelleen ongelmia. Asuntojen hinnat ja vuokrataso ovat kovan kysynnän vuoksi erittäin korkeita. Uudistuotantoa vuokra-asumiseen ei ole syntynyt viime vuosina juuri lainkaan, ei valtion tukemana eikä vapaarahoitteisena. Syynä tähän on etenkin tonttipula ja tonttien kalliit hinnat. Asumisen kalleus rajoittaa mahdollisuuksia muuttaa kasvukeskuksiin, mikä vaikeuttaa myös työvoiman liikkuvuutta ja uusien työntekijöiden rekrytointia. Asuntojen korkeat hinnat lisäävät osaltaan muuttoliikettä pääkaupunkiseudun ympäryskuntiin, mikä puolestaan edistää yhdyskuntarakenteen hajautumista ja lisää työmatkaliikennettä.

Myös kotitalouksien velkaantuminen on lisääntynyt, sillä pitkät laina-ajat houkuttelevat aiempaa suurempien asuntolainojen ottamiseen. Nuorten ja keski-ikäisten kotitalouksien velkaantuminen on kasvanut nopeasti. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan 25—34-vuotiaiden velat kasvoivat jopa 95 prosenttia vuodesta 1998 vuoteen 2004. Lainanhoitomenojen osuus käytettävissä olevista tuloista ei keskimäärin ole noussut.

Valtioneuvosto on korottanut 1.10.2006 lukien arava- ja korkotukivuokra-asuntojen tulorajoja keskimäärin 15 prosentilla. Muutoksen tarkoituksena on parantaa keskituloisten hakijoiden mahdollisuuksia saada arava- ja korkotukivuokra-asunto ja edistää siten työvoiman liikkuvuutta. Myös kaavoituksen sujuvuutta on pyritty parantamaan (HE 81/2006 vp — YmVM 8/2006 vp). Lisäksi valtio on edistänyt kasvukeskusten asuntotuotantoa tukemalla kunnallistekniikan rakentamista.

Valiokunta on tyytyväinen näihin toimiin, mutta toteaa, että etenkin pääkaupunkiseudun vuokra-asuntotuotannon vauhdittuminen vaatii vielä lisätoimia. Valiokunta pitää tärkeänä, että valtion tukeman tuotannon ehtoja arvioidaan ainakin pääkaupunkiseudun osalta uudelleen ja että lainajärjestelmiä kehitetään niin, että tuotantoon liittyvät rajoitukset ovat oikeassa suhteessa tuen määrään. Valiokunta korostaa myös sitä, että valtion omistamat maa-alueet tulee saada asuntotuotantoon. On niin ikään tärkeää, että myös jatkossa uusien asuinalueiden rakentamista vauhditetaan kunnallistekniikka-avustuksilla.

Talousarvioesityksen mukaan ensi vuonna varaudutaan aloittamaan 6 500 valtion tukeman asunnon rakentaminen, mutta käytännössä aloitusten määrä jäänee edellä mainituista syistä selvästi vähäisemmäksi. Budjetissa mainitut valtuudet ovat näin ollen riittäviä.

Valtion tukema asuntotuotanto painottuu yhä selkeämmin korkotukilainoitukseen samalla kun aravalainoituksen osuutta vähennetään. Valiokunnan mielestä jatkossa on syytä arvioida, voitaisiinko korkotukilainoitukseen liittää myös erillinen tukielementti, jolla voitaisiin nykyistä konkreettisemmin tukea pienituloisia vuokralaisia.

Valtion asuntorahaston varoja siirretään ensi vuonna valtion talousarvioon nyt jo kolmatta kertaa. Ensi vuoden tuloutus on 116,5 miljoonaa euroa; aiemmat siirrot mukaan lukien tuloutukset budjettiin ovat jo yli 370 miljoonaa euroa.

Valiokunta katsoo, että seuraavalla hallituskaudella on syytä vakavasti arvioida, onko tällaisen menettelyn jatkaminen tarkoituksenmukaista. Jo tällä hetkellä erilaisten avustusten kysyntä on selvästi suurempaa kuin asuntorahaston myöntämät avustukset. Jatkossa asuntorahaston haasteet lisääntyvät mm. esteettömään asumiseen ja asuntokannan peruskorjauksiin liittyvien avustustarpeiden kasvaessa. Lisäksi asuntorahaston tehtävät laajenevat ja monipuolistuvat vuoden 2008 alusta lukien, jolloin asuntorahastoa koskevan uudistuksen on tarkoitus astua voimaan.

Kuten edellä on todettu, asuntopoliittinen ohjelma on toteutunut hyvin ja sen avulla asuntopolitiikkaa on voitu kehittää pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti koko hallituskauden ajan. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että myös seuraavan vaalikauden alussa laaditaan asuntopoliittinen ohjelma, joka ohjaa asuntopolitiikkaa ja lisää sen konkreettisuutta, pitkäjänteisyyttä ja ennustettavuutta.

Lähiöiden kehittäminen. Vuonna 2006 otettiin käyttöön pääkaupunkiseudun viisivuotinen asuntoaluekohtainen avustusjärjestelmä, joka on tarkoitettu lähiöiden asuinympäristön kehittämiseen ja niiden täydennysrakentamisen edistämiseen. Avustusjärjestelmään varattiin yhteensä 5 miljoonaa euroa ja avustuksen suuruudeksi määrättiin enintään 10 prosenttia kustannuksista.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan avustuksen määrä ja avustusprosentti ovat riittämättömiä hankkeiden käynnistämiseen. Kaupungit eivät ole juurikaan hakeneet avustuksia ja määrärahat ovat jääneet paljolti käyttämättä.

Lähiöiden peruskunnostustarve on suuri 1960- ja 1970-luvuilla rakennettujen lähiöiden tullessa peruskunnostusikään. Valiokunta pitää siksi tärkeänä, että lähiöiden kunnostusta avustetaan myös seuraavalla vaalikaudella. On kuitenkin huolehdittava siitä, että avustusten taso on sellainen, että se antaa realistiset mahdollisuudet hankkeiden käynnistymiseen. On niin ikään tärkeää, että avustusten käyttöalaa laajennetaan pääkaupunkiseudun ohella myös muihin suuriin kasvukeskuksiin.

Erityisryhmien asunto-olojen parantaminen. Valtion asuntorahaston varoista myönnetään ensi vuonna avustuksia erityisryhmien asunto-olojen parantamiseen enintään 45 miljoonaa euroa, mikä vastaa kuluvan vuoden avustustasoa.

Kyseessä on vielä varsin uusi, vasta vajaat kaksi vuotta käytössä ollut avustusmuoto. Se on kuitenkin osoittautunut erittäin tarpeelliseksi ja toimivaksi avustukseksi, jonka kysyntä on ollut tarjontaa suurempaa. Erityisryhmien avustuksille on tulevaisuudessa ennakoitavissa nykyistäkin suurempaa kysyntää esim. vanhusten ja kehitysvammaisten palveluasuntojen kysynnän lisääntyessä. Myös opiskelija-asuntojen peruskorjaustarpeet lisääntyvät lähivuosina merkittävästi, sillä huomattava osa opiskelija-asunnoista on tulossa peruskorjausikään.

Valiokunta pitää tärkeänä, että valtuuden riittävyyttä seurataan ja että asia otetaan tarvittaessa huomioon lisätalousarviossa. On myös tärkeää, että vastaavanlainen avustus sisältyy seuraavaan asuntopoliittiseen ohjelmaan ja että valtuuden mitoituksessa otetaan huomioon lisääntyvät avustustarpeet.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota siihen, että viranomaiset tulkitsevat hyvin eri tavalla erityisryhmien asuntoja koskevia paloturvallisuusvaatimuksia. Jotta erityisryhmien asumis- ja palveluyksikköjä voidaan rakentaa, on välttämätöntä, että myös palo- ja pelastusmääräykset ovat selkeitä ja että niiden soveltaminen on yhdenmukaista koko maassa.

Asunnottomuus. Asunnottomuus on viime vuosina yleisesti vähentynyt, mutta asunnottomia on edelleen noin 7 400, joista runsaat 3 000 pääkaupunkiseudulla.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ympäristöministeriössä valmistellaan uutta avustusjärjestelmää, jolla pitkäaikaisasunnottomien asemaa pyritään parantamaan. Tarkoituksena on, että asuntorahaston varoista voitaisiin myöntää avustuksia pitkäaikaisasunnottomille tarkoitettujen asumisyksikköjen rakentamiseen, hankintaan ja perusparantamiseen.

Valiokunta pitää tärkeänä, että avustusjärjestelmää kehitetään. Suuri osa pitkäaikaisasunnottomista on esim. päihdeongelmaisia, mielenterveyspotilaita tai vankilasta vapautuneita, joiden kohdalla asunnottomuuden poistaminen edellyttää ennen muuta eritasoisia asumista tukevia palveluita. Asunnottomuuden poistaminen vaatii siksi tehokkaita toimenpiteitä sekä selkeitä lisäresursseja niin valtiolta kuin myös kunnilta.

Asumisen osaamisklusteri. Valiokunta on tyytyväinen siihen, että asuminen on nousemassa uudeksi osaamisklusteriksi vuoden 2007 alusta käynnistyvässä osaamiskeskusohjelmassa. Asumisen osaamisklusteriin kuuluu neljä toisiaan täydentävää toimialaa: asuminen, rakentaminen, kalustus- ja sisustusrakentaminen sekä puurakentaminen. On myönteistä, että osaamisklusteriin sisältyy myös puurakentamisen edistäminen, jonka merkitystä valiokunta on useissa yhteyksissä korostanut.


2007 talousarvio
2006 talousarvio
2005 tilinpäätös