Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         02. (33.02 ja 70, osa) Valvonta
         03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta
              04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot
              31. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
              50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin
              63. Eräät erityishankkeet
         10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
         60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
         70. (33.70, osa) Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
         80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta
         90. Raha-automaattiavustukset
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 56 228 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) toimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuista, yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksista, ulkomailla toteutettavien projektien, täydennyskoulutuksen avustuksen ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) EU:n hyväksymien hankkeiden rahoitukseen liittyvien menojen maksamiseen

3) Alkoholitutkimussäätiöön, Käypä hoito -suositusten laadintaan, syöpärekisterin tekniseen ylläpitoon Suomen Syöpäyhdistys ry:lle, näkövammarekisterin tekniseen ylläpitoon Näkövammaisten Keskusliitto ry:lle sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämishankkeisiin liittyvien valtionavustusten maksamiseen

4) Alkoholitutkimussäätiön toiminnasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuvien menojen maksamiseen

5) koulutusneuvolatoiminnasta kunnille maksettavien korvausten maksamiseen

6) nettobudjetoidun yhteisrahoitteisen toiminnan tuloihin välittömästi liittyvien apurahojen maksamiseen

7) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin terveyden edistämisen hankkeisiin

8) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin tartuntatautien ehkäisyyn ja valvontaan liittyviin hankkeisiin.

Selvitysosa: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävänä on väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen. Laitos toteuttaa tehtäväänsä tutkimuksen, seurannan ja arvioinnin, kehittämistyön, asiantuntijavaikuttamisen ja viranomaistehtävien sekä kansainvälisen yhteistyön avulla. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toimii alansa tilastoviranomaisena sekä huolehtii tehtäväalueensa tietoperustasta ja sen hyödyntämisestä.

THL:n toiminnan kokonaiskustannuksista noin 75 % aiheutuu lakisääteisten viranomaistehtävien ja niihin suoraan liittyvien asiantuntijatehtävien suorittamisesta. THL:n harjoittama tutkimus- ja kehittämistoiminta tuottaa edellä mainituissa tehtävissä välittömästi tarvittavaa osaamis- ja tietopohjaa.

Laitoksen toiminnan perusta on laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta sekä sosiaali- ja terveysministeriön strategia Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. Näistä johdetuissa laitoksen strategian päälinjauksissa asetetaan tavoitteiksi, että uudistumme kumppaneitamme ja asiakkaitamme varten, otamme tietoaineistomme tehokäyttöön, vahvistamme ennakointikykyämme, priorisoinnit ohjaavat voimavarojemme kohdentamista ja rakennamme yhdessä työyhteisöämme.

Laitoksen toiminnassa korostuu asiantuntijalaitoksen rooli tiedon käytön edistämisessä päätöksenteon kaikilla tasoilla. Tätä tukee laitoksen toiminta tietovarantojen kehittämiseksi ja niiden käytön helpottamiseksi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen voimavarojen supistuminen edellyttää laitokselta strategista uudistumista.

Hallinnollisesti itsenäinen Alkoholitutkimussäätiö edistää ja tukee alkoholi- ja muuta päihdetutkimusta jakamalla apurahoja ja tekemällä tai teettämällä tutkimusta sekä harjoittamalla tutkimukseen liittyvää julkaisutoimintaa.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Voimavarojen supistuessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tarkistaa toimintansa painopisteet turvaten lakisääteiset toiminnot ja päätöksenteossa tarvittavan tietopohjan. Leikkaukset kohdistetaan strategian mukaisesti. Ydintoiminnot toimivat tehokkaasti, taloudellisesti ja asiakassuuntautuneesti ja niiden laatu ja kustannusvaikuttavuus paranee. Laitoksen tuottavuus kasvaa ja maksullisen toiminnan ylijäämä käytetään tuotekehitykseen ja investointeihin. Laitoksen tieto- ja tilastotuotanto sekä verkkopalvelut ja portaalit ovat yhdessä toimiva kokonaisuus. Laitoksen organisaatio toimii kokonaisuutena ja organisaatiorakenne tukee laitoksen strategian linjauksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hallinto- ja toimintatavat edistävät sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistumista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rahoitusrakenne on tarkoituksenmukainen.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kehittää ja uudistaa osaamispääomaansa. Laitoksen henkilöstön toimintavalmiutta ja osaamista kehitetään laitoksen strategian mukaisesti. Johtaminen on korkeatasoista ja kannustavaa. Henkilöstön kokema työhyvinvointi kasvaa edelleen ja työnantajakuva paranee. Henkilöstösuunnittelu on pitkäjänteistä.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina yhteisrahoitteisten sopimustutkimusten ja muiden yhteishankkeiden maksuosuudet, maksullisen palvelutoiminnan ja erillisiin sopimuksiin perustuvien tilaustutkimusten tulot, muut maksullisen toiminnan myyntitulot, kuten rojaltit ja vastaavat sekä tekijänoikeustulot ja saadut lahjoitusvarat ja sponsoritulot.

Määrärahasta on varattu 350 000 euroa Alkoholitutkimussäätiölle suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen.

Tulot harvinaisten rokotteiden myynnistä ja välitystoiminnasta on merkitty momentille 12.33.03.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
    
Bruttomenot90 59686 41282 228
Bruttotulot26 01726 00026 000
Nettomenot64 57960 41256 228
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta6 546  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle10 070  

THL:n maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot,    
— suoritteiden myyntituotot6 3996 3006 300
Tuotot yhteensä6 3996 3006 300
— tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot23150150
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset   
— erilliskustannukset4 6004 3504 350
— osuus yhteiskustannuksista1 7711 8001 800
Kustannukset yhteensä6 3716 1506 150
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)28150150
Kustannusvastaavuus, %100102102

THL:n yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio
2016
esitys
    
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot   
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus25 46725 00025 000
— EU:lta saatava rahoitus2 9912 8002 800
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus819700700
— yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot4 4524 0004 000
Tuotot yhteensä33 72932 50032 500
    
Hankkeiden kokonaiskustannukset39 35538 20038 200
    
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset)-5 626-5 700-5 700
Omarahoitusosuus, %141515

THL:n toiminnan kokonaiskustannukset (1 000 euroa) ja htv:t osastoittain1)

 2015
arvio
htv2016
tavoite
htv
     
Hyvinvointi12 52215211 490132
Terveys16 52120015 096176
Infektiotaudit8 1521007 45093
Terveydensuojelu9 7291138 891105
Järjestelmät9 6081258 781106
Valtionpalvelut5 863698 57092
Tietopalvelut24 01715621 950145
Yhteensä86 41291582 228849

1) Organisaatio on muuttunut vuoden 2015 alusta. Yhteiset palvelut ja muut tukitoiminnot on jaettu toimialoille htv-suhteessa. Menot sisältävät myös rokoteohjelman mukaiset rokotehankinnat ja oikeuslääkintätoimen momentin käytön. Nämä menot eivät vähennä THL:n toimintamenomomenttia.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Helsingin yliopiston erillisyksikön, entisen Hjelt-säätiön osuuden siirtäminen THL:n hoidettavaksi (siirto momentilta 33.02.20)3 736
Rikos- ja eräiden riita-asioiden sovittelutehtävät (siirto momentilta 28.40.01) (2 htv)170
Sektoritutkimussäästö-2 000
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-90
Julkisten tietovarantojen avaaminen (HO)-400
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa-1 044
Palkkaliukumasäästö-358
Palkkausten tarkistukset397
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54)-3 290
Toimintamenojen tuottavuussäästö-272
Toimintamenosäästö (HO 2015)-450
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille 23.01.22)-582
Vuokramenojen indeksikorotus52
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-53
Yhteensä-4 184

2016 talousarvio56 228 000
2015 talousarvio60 412 000
2014 tilinpäätös68 103 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 56 228 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) toimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuista, yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksista, ulkomailla toteutettavien projektien, täydennyskoulutuksen avustuksen ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) EU:n hyväksymien hankkeiden rahoitukseen liittyvien menojen maksamiseen

3) Alkoholitutkimussäätiöön, Käypä hoito -suositusten laadintaan, syöpärekisterin tekniseen ylläpitoon Suomen Syöpäyhdistys ry:lle, näkövammarekisterin tekniseen ylläpitoon Näkövammaisten Keskusliitto ry:lle sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämishankkeisiin liittyvien valtionavustusten maksamiseen

4) Alkoholitutkimussäätiön toiminnasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuvien menojen maksamiseen

5) koulutusneuvolatoiminnasta kunnille maksettavien korvausten maksamiseen

6) nettobudjetoidun yhteisrahoitteisen toiminnan tuloihin välittömästi liittyvien apurahojen maksamiseen

7) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin terveyden edistämisen hankkeisiin

8) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin tartuntatautien ehkäisyyn ja valvontaan liittyviin hankkeisiin.

 

I lisätalousarvioesitys HE 9/2016 vp (18.2.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 145 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäys on siirtoa momentilta 25.01.50 ja aiheutuu laista rikosuhrimaksusta siihen liittyvine lakeineen (669-672/2015). Lain voimaantulo kytkeytyy sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain voimaantuloon ja tapahtunee joulukuussa 2016. Lain tarkoituksena on vahvistaa rikoksen uhrien tukipalveluihin kohdennettavaa valtionrahoitusta rikosuhrimaksujen tuottoa vastaavalla määrällä. Tuottoa on suunniteltu kanavoitavaksi etenkin Rikosuhripäivystyksen toimintaan ja 24/7-tukipuhelimeen. Siirrettävällä määrärahalla käynnistetään Istanbulin sopimuksen mukaisen lähisuhdeväkivallan uhreille suunnatun 24/7-tukipuhelimen toiminta. Palvelun tuotettaisiin järjestöjen avulla valtionavustuksin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vastaisi tukipuhelinpalvelun koordinoinnista ja valtionavustuksen hallinnoinnista.


2016 I lisätalousarvio145 000
2016 talousarvio56 228 000
2015 talousarvio60 412 000
2014 tilinpäätös68 103 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 7/2016 vp (8.4.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 145 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentilta vähennetään 248 000 euroa.

Selvitysosa: Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 98 000 euroa valtion vuokrajärjestelmässä käyttöön otetun omakustannusperiaatteen vaikutuksen tarkistuksesta johtuen ja 55 000 euroa siirtona momentilta 33.03.63 turvapaikanhakijoiden infektio-ongelmien torjunnan toteuttamiseen liittyvien asiantuntijapalvelujen turvaamiseen sekä vähennyksenä 401 000 euroa VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta johtuen.


2016 II lisätalousarvio-248 000
2016 I lisätalousarvio145 000
2016 talousarvio56 228 000
2015 tilinpäätös60 412 000
2014 tilinpäätös68 103 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentilta vähennetään 248 000 euroa.

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 180 000 euroa.

Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu rikos- ja riita-asioiden sovittelun tietojärjestelmän rakentamisesta ja tätä varten tarkoitetun henkilöstön palkkaus- ja muista menoista. Nykyinen sovittelun tietojärjestelmä on vanhentunut eikä siitä ole liittymiä keskeisten yhteistyökumppanien järjestelmiin. Uuden tietojärjestelmän myöhemmät vuotuiset ylläpitokustannukset katetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenoista ja sovittelutoimistojen rahoituksella siten, ettei uudistus johda määrärahojen tason korottamiseen.


2016 III lisätalousarvio180 000
2016 II lisätalousarvio-248 000
2016 I lisätalousarvio145 000
2016 talousarvio56 228 000
2015 tilinpäätös60 412 000
2014 tilinpäätös68 103 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 180 000 euroa.