Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         20. (32.20 ja 32.60, osa) Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka
              01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot
              06. Innovaatiorahoituskeskus Tekesin toimintamenot
              28. (32.60.28) Materiaalitehokkuuden edistäminen
              40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen
              41. Valtionavustus Finpron toimintaan
              42. Innovaatiokeskittymien kehittäminen
              43. Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin
              47. Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset
              48. Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille
              49. Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan
              50. Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen
              80. Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan
              82. Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan
              83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan
              87. Pääomalaina Finnvera Oyj:lle
              88. Pääomasijoitus Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle
              89. Pääomasijoitus Tekes Pääomasijoitus Oy:lle
         30. (32.30, osa) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka
         40. (32.40 ja 32.30, osa) Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä
         50. (50, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka
         60. (32.60, osa) Energiapolitiikka
         70. Kotouttaminen
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

20. (32.20 ja 32.60, osa) Elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaPDF-versio

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Selvitysosa: Elinkeino- ja innovaatiopolitiikalla vahvistetaan kilpailukyvyn ja talouden kasvun edellytyksiä ja painotetaan toimenpiteitä, jotka kohdistuvat kasvun uusien lähteiden vahvistamiseen rakenteita uudistamalla ja tuottavuuden kasvun nopeuttamiseen.

Toimenpiteillä edistetään korkeaan arvonlisään tähtäävää rakennemuutosta eli yritysten hakeutumista uusiin, kasvaviin liiketoimintoihin, työntekijöiden siirtymistä entistä vaativampiin ja korkeamman tulotason tehtäviin sekä entistä tehokkaampien toimintatapojen käyttöönottoa yrityksissä ja julkisella sektorilla.

Kilpailu pakottaa yritykset innovoimaan, muuttamaan toimintatapojaan ja hakemaan uusia markkinoita. Avoimilta markkinoilta on toisaalta saatavissa korkeampia tuottoja uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisinvestoinneille. Elinkeinopolitiikalla vastataan haasteeseen arvoketjujen pilkkoutumisesta ja talouden globalisaatiosta, jotka muuttavat yritysten toimintaympäristöä.

Keskeistä on yritysten, yrittäjyyden ja omistajuuden vahvistaminen ja edellä mainittuja tukeva veropolitiikka sekä työpanoksen kasvattamiseen tähtäävät toimet. Politiikkatoimilla parannetaan yritysten kyvykkyyttä vastata kilpailun haasteisiin, kuten kykyä hyödyntää globaalien arvoverkostojen luomia mahdollisuuksia; muun muassa biotalous ja puhtaat ratkaisut-, luovien alojen-, elintarvike- ja terveysteknologiastrategiat sekä digitaalisen liiketoiminnan edistämiseen tähtäävät hankkeet.

Julkisen rahoituksen välineillä on tärkeä tehtävä rahoitusmarkkinoiden toiminnassa olevien puutteiden korjaamisessa. Julkisen yritysrahoituksen yleiseksi periaatteeksi on otettu markkinaehtoisuus ja yksityisen rahoituksen täydentäminen ja katalysointi. Julkisen rahoituksen välineitä tarvitaan erityisesti aloittavien, uusissa liiketoiminnoissa olevien yritysten rahoittamisessa.

Teollisen rakennemuutoksen uudistumishaasteeseen vastataan investoimalla yritysten kasvuun, kansainvälistymiseen ja uudistuvaan liiketoimintaan erityisesti uusilla kasvualoilla, kuten cleantech-, bio- ja luonnonvaratalous, arktinen liiketoiminta sekä digitalisaation luomat mahdollisuudet.

Kasvuyritysten menestys kertoo talouden muutosvalmiuden, dynamiikan, onnistumisesta. Kasvuyritysten kansainvälistymisen ja muiden toimintaedellytysten parantaminen on keskeinen rakennemuutoksen edistämistoimi.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti elinkeino- ja innovaatiopolitiikan tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2016:

 2014
toteutuma/
arvio
2015
tavoite
2016
tavoite
    
Elinkeinoelämä uudistuu   
— Yritysten t&k-toiminta kasvaavähentynytkasvaakasvaa
Elinkeinorakenne ja yritysrakenne monipuolistuvat   
— Pk-yritysten osuus yritysten kokonaisliikevaihdosta kasvaa kasvaakasvaa
Elinkeinoelämä kansainvälistyy   
— Pk-yritysten viennin osuus tavaraviennistä kasvaakasvanutkasvaakasvaa
Yksityinen kasvurahoitus lisääntyy   
— Yrityksiin tehtyjen yksityisten riskisijoitusten määrä kasvaakasvanutkasvaakasvaa

Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toteuttamiseen osallistuvat ministeriön lisäksi Geologian tutkimuskeskus, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Innovaatiorahoituskeskus Tekes, Finnvera Oyj, Suomen Vientiluotto Oy, Suomen Teollisuussijoitus Oy, Finpro sekä useat valtionapuyhteisöt.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Valiokunta on viimeaikaisissa kannanotoissaan (esimerkiksi VaVM 37/2014 vp ja VaVM 6/2014 vp) toistuvasti ilmaissut huolensa Suomen viennin tilasta ja peräänkuuluttanut tarvetta saada maahamme lisää innovatiivisia, kansainvälisillä markkinoilla kasvavia ja menestyviä yrityksiä, jotka työllistävät myös kotimaassa. Valiokunta korostaa, että Suomen taloustilanne ja vientiteollisuuden murros vaativat entistä tehokkaampaa, päämäärätietoisempaa ja nopeasti tuloksiin johtavaa toimintaa viennin ja yritysten kansainvälistymisen edistämiseksi.

Suomen tavaraviennin arvo oli syyskuussa 2015 Tullin ennakkotilaston mukaan 4,5 mrd. euroa eli 13 prosenttia pienempi kuin edellisen vuoden syyskuussa. Tammi—syyskuussa vienti EU-maihin laski kolme prosenttia ja vienti EU:n ulkopuolelle kuusi prosenttia. Syyskuussa vienti kasvoi tärkeimmistä kauppakumppaneista ainoastaan Saksaan.

Valiokunta nostaa esille pk-yritysten kansainvälistymisen kehittämismahdollisuudet. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Suomessa pk-yritysten kansainvälistymisaste on selvästi muita kilpailijamaita alhaisempi. Myönteisenä valiokunta pitää sitä, että pk-yritysten kansainvälistymisaktiivisuus on viime vuosina kasvanut. Tällä hetkellä Suomessa on ennätysmäärä vientiä harjoittavia pk-yrityksiä (noin 20 000 kappaletta). Useimpien pk-yritysten vienti on kuitenkin vielä niin pienimuotoista, ettei myönteinen kehitys näy Suomen kokonaisviennissä. Syksyllä 2015 julkistetun pk-yritysbarometrin aineiston perusteella kansainvälisille markkinoille suuntautuvista pk-yrityksistä noin 40 prosenttia odottaa suhdannenäkymiensä paranevan seuraavan vuoden aikana. Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus edistää toimillaan myönteisen kehityksen jatkumista.

Valiokunta korostaa Venäjälle suuntautuvan viennin tärkeyttä ja on erittäin huolestunut viennin kehittymisestä. Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan suomalaisyritysten vienti Venäjälle laski vuoden 2015 tammi—elokuussa 32 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Venäjä on vuoden 2015 aikana pudonnut kolmannelta sijalta viidenneksi suurimmaksi vientimaaksi Yhdysvaltojen ja Alankomaiden taakse. Venäjän osuus Suomen tavaraviennistä on enää 5,9 prosenttia. Vuosina 2005—2014 vastaava osuus oli yleensä 9—11 prosenttia.

Valiokunta korostaa, että Suomen tulee toimia pakotteiden ulkopuolisilla aloilla aktiivisesti Venäjälle suuntautuvan viennin lisäämiseksi. Tärkeää on myös varautua suunnitelmallisesti pakotteiden päättymiseen, jotta vienti näiltä osin voi käynnistyä mahdollisimman nopeasti ja tuloksellisesti. Valiokunta painottaa yritysten kansainvälistymisen edistämisessä julkista rahoitusta saavien palvelujentarjoajien yhteistyön sujuvuutta ja työnjaon selkeyttä sekä yritysten tarvitsemien palveluiden saatavuuden helppoutta. Tärkeää on myös jatkuvasti etsiä uusia vientimahdollisuuksia (esim. verkkokauppa, Venäjän tuonninkorvausohjelmaan liittyvä teknologia) sekä edesauttaa tuloksellisesti uusien Venäjän markkinoille haluavien yritysten kansainvälistymistä. Lisäksi tulee tarkastella Venäjän lähialueiden (esim. Ukraina, Kazakstan, Valko-Venäjä) sekä Pohjoisen ulottuvuuden tarjoamia mahdollisuuksia.

01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 32 890 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälisten jäsenmaksujen maksamiseen

2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa: Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, joka edistää maankamaran luonnonvarojen kestävää käyttöä. Tutkimuskeskuksen tavoitteena on tiedon, osaamisen ja innovaatioiden avulla tukea elinkeinoelämän ja alueiden kilpailukykyä sekä kustannustehokasta yhteiskuntasuunnittelua. Tutkimuskeskusta kehitetään kansallisena geotietokeskuksena sekä eurooppalaisena huippuosaajana mineraalivarojen kestävän käytön tutkimuksessa.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Geologian tutkimuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2016:

Vaikuttavuus

1) Innovaatiot ja geotieto vahvistavat kärkialueita

2) Maankamaran raaka-aineisiin pohjautuvan elinkeinotoiminnan investointihalukkuus vahvistuu

3) Geotiedon hyödynnettävyys vähentää tiedonkeruun päällekkäisyyttä sekä parantaa tosiasiapohjaisen päätöksenteon edellytyksiä ja yhteiskunnan systeemistä tehokkuutta.

Toiminnallinen tuloksellisuus

 2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
    
Tulosalueiden osuus kustannuksista, %   
— mineraalivarat ja raaka-ainehuolto57,8 5757
— energiahuolto ja ympäristö21,42221
— maankäyttö ja rakentaminen20,82122
Yhteisrahoitteinen toiminta   
— kustannusvastaavuus, %59,05050
Maksullinen toiminta   
— ylijäämä, % tuotoista7,677

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittämien

 2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
    
Henkilötyövuosien kehitys560555535
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5)-3,53,5

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio

2016
esitys
    
Bruttomenot49 51045 11041 890
Bruttotulot12 5369 0009 000
Nettomenot36 97436 11032 890
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta1 553  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle2 553  

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio

2016
esitys
    
Maksullisen toiminnan tuotot   
— suoritteiden myyntituotot8 0736 5006 500
— muut tuotot84--
Tuotot yhteensä8 1576 5006 500
    
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset   
— erilliskustannukset5 5534 6004 600
— osuus yhteiskustannuksista1 9831 4451 445
Kustannukset yhteensä7 5366 0456 045
    
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)621455455
Kustannusvastaavuus, % 108108108

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-24
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa-565
Palkkaliukumasäästö-169
Palkkausten tarkistukset202
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54)-1 098
Säästöpäätös-1 000
Toimintamenojen tuottavuussäästö-168
Toimintamenosäästö (HO 2015)-200
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille 23.01.22)-196
Vuokramenojen indeksikorotus31
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-33
Yhteensä-3 220

2016 talousarvio32 890 000
2015 talousarvio36 110 000
2014 tilinpäätös37 974 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 32 890 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälisten jäsenmaksujen maksamiseen

2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentilta vähennetään 225 000 euroa.

Selvitysosa: Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 20 000 euroa valtion vuokrajärjestelmässä käyttöön otetun omakustannusperiaatteen vaikutuksen tarkistuksesta ja vähennyksenä 245 000 euroa VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta johtuen.


2016 II lisätalousarvio-225 000
2016 talousarvio32 890 000
2015 tilinpäätös36 110 000
2014 tilinpäätös37 974 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentilta vähennetään 225 000 euroa.

06. Innovaatiorahoituskeskus Tekesin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 38 448 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös hanke- ja ohjelmatoiminnan, aktivoinnin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen sekä ennakointitoimintaan ja kansainvälistymisen edistämiseen.

Selvitysosa: Innovaatiorahoituskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian, innovaatioiden ja kasvurahoituksen keinoin. Tämä uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa, tuottavuutta ja työelämän laatua, lisää vientiä sekä luo työllisyyttä ja hyvinvointia. Tulokset saavutetaan asiakkaiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla, johon Tekes kannustaa rahoituksellaan ja siihen liittyvillä palveluilla. Asiakkaita ovat ilman toimialarajoituksia kaiken kokoiset yritykset sekä tutkimus- ja julkiset organisaatiot.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Tekesille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2016:

Toiminnallinen tuloksellisuus

 2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
    
Toiminnallinen tehokkuus   
Rahoitus- ja asiakkuustyön kokonaiskustannus/myönnetty rahoitus, %4,4< 5,0< 5,0
Asiakaspalautteen yleisarvio Tekesin toiminnasta (1—5)4,3> 4> 4
    
Tuotokset ja laadunhallinta   
Suoritteet   
Pk-yritysten osuus yritysrahoituksesta, % 63> 60> 60

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

 2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
    
Henkilötyövuosien kehitys 285,6290290
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5)3,73,5> 3,5

Tekesin tulostavoitteiden saavuttamiseen osallistuu Tekesin lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten Tekes-tehtäviä hoitava henkilöstö, joiden osalta resurssit on budjetoitu momentille 32.01.02. Tulostavoitteiden saavuttamiseen käytetään toimintamenojen lisäksi Tekesin hallinnoimien muiden momenttien (32.20.40, 32.20.42, 32.20.83 ja 32.20.89) määrärahoja ja valtuuksia. Momenttiensa myöntövaltuuksilla Tekes rahoittaa riskipitoisia tutkimus- ja kehittämis- ja innovaatiotoiminnan projekteja, jotka toteutetaan pääosin vuosina 2016—2019.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Hanke- ja ohjelmatoiminta5 997 000
Toimintamenot32 451 000
Yhteensä38 448 000

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

 2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio

2016
esitys
    
Bruttomenot41 44040 67238 548
Bruttotulot411300100
Nettomenot41 02940 37238 448
    
Siirtyvät erät   
— siirtynyt edelliseltä vuodelta18 288  
— siirtynyt seuraavalle vuodelle18 383  

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Tietoluovutusten maksuttomuus (siirto momentille 28.10.01)-7
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)-12
Palkkaliukumasäästö-100
Palkkausten tarkistukset155
Toimintamenojen tuottavuussäästö-200
Toimintamenosäästö (HO 2015)-1 740
Vuokramenojen indeksikorotus20
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö-40
Yhteensä-1 924

2016 talousarvio38 448 000
2015 I lisätalousarvio200 000
2015 talousarvio40 372 000
2014 tilinpäätös41 124 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 38 448 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös hanke- ja ohjelmatoiminnan, aktivoinnin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen sekä ennakointitoimintaan ja kansainvälistymisen edistämiseen.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentilta vähennetään 296 000 euroa.

Selvitysosa: Vähennyksestä 70 000 euroa aiheutuu yhden henkilötyövuoden siirrosta momentille 32.01.01 ja 226 000 euroa VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta.


2016 II lisätalousarvio-296 000
2016 talousarvio38 448 000
2015 tilinpäätös40 572 000
2014 tilinpäätös41 124 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentilta vähennetään 296 000 euroa.

28. (32.60.28) Materiaalitehokkuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) materiaalitehokkuutta edistävään selvitys-, kokeilu-, menetelmäkehitys- ja informaatiotoimintaan

2) EU:n rahoittamien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden osarahoitukseen

3) enintään 130 000 euroa yritysten materiaalikatselmusten kehittämisen yhteydessä suoritettaviin avustusluonteisiin vähämerkityksisiin kustannusosuuksiin, jotka liittyvät yritysten materiaalikatselmuskokeiluihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Materiaalitehokkuus on luonnonvarojen säästeliästä käyttöä, tehokasta sivuvirtojen hallintaa, jätteen määrän vähentämistä ja materiaalien kierrätystä sekä haitallisten ympäristövaikutusten vähentämistä. Määrärahaa käytetään kansallisen materiaalitehokkuusohjelman toimeenpanoon liittyviin hankkeisiin, joilla edistetään materiaalitehokkuutta parantavien ratkaisujen kehittymistä siten, että yritysten kilpailukyky paranee ja haitalliset ympäristövaikutukset vähenevät. Määrärahaa käytetään myös yritysten materiaalikatselmuskokeiluihin.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

— Materiaalien tehokkaampi käyttö lisää energiatehokkuutta ja kilpailukykyä sekä edistää kestäviin tuotanto- ja kulutustapoihin siirtymistä.


2016 talousarvio500 000
2015 talousarvio500 000
2014 tilinpäätös500 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) materiaalitehokkuutta edistävään selvitys-, kokeilu-, menetelmäkehitys- ja informaatiotoimintaan

2) EU:n rahoittamien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden osarahoitukseen

3) enintään 130 000 euroa yritysten materiaalikatselmusten kehittämisen yhteydessä suoritettaviin avustusluonteisiin vähämerkityksisiin kustannusosuuksiin, jotka liittyvät yritysten materiaalikatselmuskokeiluihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 328 970 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2016 uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään 231 015 000 euron arvosta.

Mikäli vuoden 2015 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2016 enintään 50 000 000 eurolla.

Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää:

1) valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan

2) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa

3) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden budjettitalouden ulkopuolisten julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin kehittämishankkeisiin

4) työelämän kehittämishankkeisiin, jotka voivat olla myös kuntien ja kuntayhtymien, yleishyödyllisten yhteisöjen sekä valtion budjettitalouden virastojen ja laitosten työelämän kehittämishankkeita

5) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, jotka edistävät teknologisen, liiketoiminnallisen sekä muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta merkittävän osaamisen syntymistä, kehittymistä ja laaja-alaista hyödyntämistä

6) valtion budjettitalouden piirin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin, hankkeiden valmisteluun sekä osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen

7) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden kansainväliselle organisaatiolle maksettaviin jäsen- ja ohjelmamaksuihin sekä laitetoimituksiin ja Tekesin puolesta tehtävistä matkoista muille kuin Tekesin henkilöstölle aiheutuviin matkakustannuksiin

8) julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen valmisteluun ja toteutukseen kunnissa ja kuntayhtymissä, yleishyödyllisissä yhteisöissä, valtion virastoissa ja laitoksissa sekä muissa hankintalain (348/2007) mukaisissa hankintayksiköissä

9) kansainvälisille organisaatioille innovaatioyhteistyön ja -ohjelmien jäsen- ja osallistumismaksuihin.

Avustusta voidaan maksaa myös palveluseteleinä.

Momentilta voidaan maksaa ennen vuotta 2010 momentilta 32.20.20 tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot.

Momentilta voidaan maksaa ennakkomaksuja pienille ja keskisuurille yrityksille, kun ennakkomaksulla vähennetään muun julkisen rahoituksen tarvetta Tekes-avustuksen siltarahoitukseen.

Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Rahoitusta kohdistetaan erityisesti elinkeinorakenteiden uudistumista nopeuttaviin riskipitoisiin hankkeisiin. Rahoituksella kannustetaan yrityksiä ja muita yhteisöjä sekä valtion budjettitalouteen kuuluvia organisaatioita tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta sekä edistämään työelämän kehitystä. Rahoitusta myönnettäessä otetaan huomioon Tekesin rahoituksen vaikutus hankkeen toteutukseen, hankkeen vaikuttavuus, tavoiteltava liiketoiminta sekä kehitettävän innovaation tai osaamisen uutuusarvo, tulosten hyödyntäminen, käytettävät voimavarat, taloudelliset edellytykset ja verkottuminen sekä hankkeiden välilliset vaikutukset elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa.

Tukea myönnetään erityisesti:

  • — riskipitoisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin ja ohjelmiin, joilla tähdätään uuden teknologian ja osaamisen luomiseen ja hyödyntämiseen sekä energiatalouden, ympäristö- ja hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen teollisuudessa ja palveluissa
  • — nuorten innovatiivisten yritysten liiketoimintojen kehittämiseen
  • — pienille ja keskisuurille yrityksille uuden teknologian, osaamisen, teollisoikeuksien sekä innovaatiopalvelujen hankkimiseen
  • — innovatiivisten tuotantotapojen kehittämiseen ja kokeilemiseen pilotti- tai demonstraatiomittakaavassa sekä koetuotantoon
  • — kunnallisten organisaatioiden, valtion budjettitalouteen kuuluvien organisaatioiden, yritysten ja muiden yhteisöjen sellaisten innovatiivisten hankintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen, joilla tilaaja tavoittelee toimintansa tai palvelujensa laadun ja kustannustehokkuuden merkittävää parantamista ja jotka edellyttävät tarjoajilta uuden tuotteen, tuotantomenetelmän, palvelun tai muun innovatiivisen ratkaisun kehittämistä
  • — työelämän kehittämishankkeisiin.

Tekesin tulostavoitteiden saavuttamiseen käytetään myös momenttien 32.20.06, 32.20.42, 32.20.83 ja 32.20.89 määrärahoja ja valtuuksia.

Eurooppalaisia yhteistyöhankkeita koskevat EU-tulot on merkitty momentille 12.32.99.

Tekesin vaikuttavuustavoitteiden toteutumista seurataan ensisijaisesti riippumattomilla vaikuttavuusarvioinneilla sekä vuosittain suuntaa-antavilla seurantamittareilla.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Tekesille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2016:

Vaikuttavuus

 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite
    
1. Globaalisti kilpailukykyinen elinkeinoelämä: Tuottavuus ja kansainvälinen liiketoiminta kasvavat ja elinkeinoelämä uudistuu erityisesti radikaalien innovaatioiden ja innovaatiotoiminnan laaja-alaistumisen avulla   
Alkavat ja pk-yritykset   
Tekes kannustaa suuren määrän yrityksiä merkittävään kansainväliseen kasvuun innovaatioiden avulla ja kehittymään houkutteleviksi sijoituskohteiksi yksityisille sijoittajille   
— Alkavien yritysten keräämä yksityinen pääoma/Tekesin rahoitus (paras neljännes ylittää tavoitearvon), kerroin--> 2
— Pk-yritysten viennin kasvu/Tekesin rahoitus (paras neljännes ylittää tavoitearvon), kerroin--> 25
— Rahoitettujen hankkeiden synnyttämä vuosittainen vienti/Tekesin rahoitus, kerroin--> 10
2. Suomi on yksi maailman parhaista innovaatioympäristöistä: Tekes rakentaa yhdessä kumppaneidensa kanssa Suomeen yhden maailman parhaista kansainvälisesti verkottuneista innovaatioympäristöistä, jossa kansainvälisen huipputason osaaminen, verkostot ja toimintatavat tukevat yritysten rohkeaa uudistumista ja kasvua.   
Suuret yritykset   
Tekes kannustaa suuret yritykset rohkeaan ja kansantalouden kannalta merkittävään uudistumiseen sekä osaamista ja liiketoimintamahdollisuuksia kumppaneille synnyttävään yhteistyöhön   
— Suurten yritysten T&K-alihankinnat pk-yrityksiltä ja tutkimusorganisaatioilta/Tekesin rahoitus--> 90
Julkiset tutkimusorganisaatiot   
Tekes vauhdittaa taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti hyödyllisten osaamisten, verkostojen ja tutkimustulosten synnyttämistä ja siirtymistä elinkeinoelämän hyödynnettäväksi   
— Yritysten arvio tutkimustulosten ja osaamisten kaupallisen hyödyntämisen todennäköisyydestä, % -> 65

Valtuuden ja määrärahan käytön arvioitu jakautuminen (1 000 euroa)

 MäärärahaValtuus
   
Avustukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan183 560151 015
— alkaville yrityksille 50 000
— pk-yrityksille 51 015
— suuryrityksille 50 000
Julkisen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus128 61063 800
Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ohjelmamaksut16 80016 200
Yhteensä328 970231 015

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 20162017201820192020—Yhteensä
vuodesta
2016 lähtien
       
Ennen vuotta 2016 tehdyt sitoumukset289 470145 87052 20014 3903 280505 210
Vuoden 2016 sitoumukset39 500103 30063 10024 1001 015231 015
Menot yhteensä328 970249 170115 30038 4904 295736 225

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
INKA-ohjelma (momentille 32.20.42 tehdyn siirron tasokorjaus) 2 000
Kertaluonteisten valtuuslisäysten maksatukset -3 150
Maksatusmäärärahojen tarkistus-5 151
Säästöpäätös (HO 2015)-20 000
Valtuuslisäyksen (1 milj. euroa 2015 TA) maksatukset -500
Säästöpäätös-11 800
Yhteensä-38 601

2016 talousarvio328 970 000
2015 talousarvio367 571 000
2014 tilinpäätös386 295 557

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään 330 370 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2016 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 241 015 000 euron arvosta.

Selvitysosa: Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan valtuuskohta korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan ensimmäisen kappaleen.

Määrärahan 1 400 000 euron lisäys talousarvioesityksen 328 970 000 euroon nähden ja myöntämisvaltuuden 10 000 000 euron lisäys talousarvioesityksen 231 015 000 euroon nähden aiheutuvat Microsoftin irtisanomisista. Myöntämisvaltuuden kertaluonteinen lisäys käytetään uusien yritysten perustamiseen, alkavien yritysten kansainvälisen kasvun suunnitteluun sekä ICT-osaajien palkkaamiseen olemassa oleviin yrityksiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotehtäviin.


2016 talousarvio330 370 000
2015 talousarvio367 571 000
2014 tilinpäätös386 295 557

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Valiokunta painottaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan merkitystä talouskasvun aikaansaamisessa. Pysyäkseen kilpailukykyisenä Suomi tarvitsee uusia innovaatioita ja niiden kanavoimista käytännön toimintaan. Innovaatioilla voimme lisätä talouskasvua ja vientiä sekä korjata elinkeinoelämän rakenteita. Tältä osin onkin myönteistä, että Suomessa panostus tutkimus- ja kehittämistoimintaan on kansainvälisesti tarkastellen korkea. Huolestuttavaa on sen sijaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdennetun panostuksen väheneminen, mikä omalta osaltaan voi heikentää Suomen innovaatiokykyä ja elinkeino- ja innovaatiopolitiikalle asetettujen tavoitteiden toteuttamista.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan valtion rahoitus tutkimus- ja kehittämistoimintaan laski vuosina 2011—2015 reaalihinnoin noin 215 milj. euroa (11 %). Vuonna 2016 rahoitus on noin 1 860 milj. euroa eli laskua edelliseen vuoteen verrattuna on noin 140—150 milj. euroa. Valtion rahoituksen osuus bruttokansantuotteesta on vuonna 2015 arviolta 0,97 prosenttia. Vuonna 2016 osuuden arvioidaan laskevan alle 0,9 prosentin.

Valiokunta pitää tärkeänä, että talousarviossa tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdennetun rahoituksen perustana on riittävä tutkimustieto rahoituksen tarkoituksenmukaisuudesta ja vaikuttavuudesta. Valiokunta painottaa, että rahoituksen suuntaamisessa tulee entistä enemmän kiinnittää huomiota yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ja tutkimustulosten hyödyntämiseen erityisesti tilanteissa, joissa tarvitaan elinkeinoelämän uudistumista ja uusia talouskasvun kärkiä.

Valiokunta on huolestunut Tekesin määrärahaleikkausten aiheuttamien sopeuttamistoimien vaikutuksista yritysten innovaatiotoimintaan ja kasvumahdollisuuksiin. Tekesillä on ollut tärkeä rooli suomalaisten yritysten innovaatioiden tuottamisessa. Myönteisten arvioiden mukaan Tekes on vaikuttanut laajasti innovaatioiden syntyyn, yritysten kasvuun ja tutkimusten laatuun. Kriittisten arvioiden mukaan Tekes on rahoittanut hankkeita, jotka olisivat toteutuneet ilman rahoitustakin. Valiokunta esittää hallitukselle harkittavaksi, että Tekesin toiminnan vaikuttavuudesta tehdään rahoituksen kohdentamisen perustaksi tutkimus.

Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus seuraa tarkoin Tekesin määrärahaleikkausten ja sopeutustoimien vaikutuksia ja reagoi tarvittaessa tilanteeseen mahdollisimman nopeasti. Valiokunta korostaa leikkausten toteuttamista siten, että haitat uusien tavaroiden ja palveluiden kehittämiselle sekä viennille ja työllisyydelle ovat mahdollisimman vähäiset. Yhtenä riskinä valiokunta näkee sen, että yritysten omat panostukset tutkimus- ja kehittämistoimintaan voivat vähentyä entisestään. Huonona kehityssuuntana valiokunta pitää myös sitä, että valiokunnan saaman selvityksen mukaan Tekesin rahoitusta saaneet hankkeet ovat muuttuneet entistä lyhytjänteisemmiksi. Valiokunta painottaa, että Tekesin toimintaa ja rahoitusta muuttavat hallituksen kärkihankkeet tulee suunnitella ja toteuttaa hallitusti ja tuloksellisesti.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 330 370 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2016 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 241 015 000 euron arvosta.

Mikäli vuoden 2015 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2016 enintään 50 000 000 eurolla.

Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää:

1) valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan

2) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa

3) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden budjettitalouden ulkopuolisten julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin kehittämishankkeisiin

4) työelämän kehittämishankkeisiin, jotka voivat olla myös kuntien ja kuntayhtymien, yleishyödyllisten yhteisöjen sekä valtion budjettitalouden virastojen ja laitosten työelämän kehittämishankkeita

5) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, jotka edistävät teknologisen, liiketoiminnallisen sekä muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta merkittävän osaamisen syntymistä, kehittymistä ja laaja-alaista hyödyntämistä

6) valtion budjettitalouden piirin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin, hankkeiden valmisteluun sekä osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen

7) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden kansainväliselle organisaatiolle maksettaviin jäsen- ja ohjelmamaksuihin sekä laitetoimituksiin ja Tekesin puolesta tehtävistä matkoista muille kuin Tekesin henkilöstölle aiheutuviin matkakustannuksiin

8) julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen valmisteluun ja toteutukseen kunnissa ja kuntayhtymissä, yleishyödyllisissä yhteisöissä, valtion virastoissa ja laitoksissa sekä muissa hankintalain (348/2007) mukaisissa hankintayksiköissä

9) kansainvälisille organisaatioille innovaatioyhteistyön ja -ohjelmien jäsen- ja osallistumismaksuihin.

Avustusta voidaan maksaa myös palveluseteleinä.

Momentilta voidaan maksaa ennen vuotta 2010 momentilta 32.20.20 tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot.

Momentilta voidaan maksaa ennakkomaksuja pienille ja keskisuurille yrityksille, kun ennakkomaksulla vähennetään muun julkisen rahoituksen tarvetta Tekes-avustuksen siltarahoitukseen.

Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäys aiheutuu rahoituspäätösten maksatusarvioiden tarkentumisesta.


2016 III lisätalousarvio5 000 000
2016 talousarvio330 370 000
2015 tilinpäätös367 194 625
2014 tilinpäätös386 295 557

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000 euroa.

41. Valtionavustus Finpron toimintaan (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 33 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) ja yleisavustuksesta ulkomaankauppaa, elinkeinopolitiikkaa sekä yritysten kansainvälistymistä edistäville yhteisöille annetun asetuksen (1301/2010) mukaisesti yleisavustuksena Finpron toiminnan menoihin, joilla edistetään:

1) Yritysten kansainvälistymistä

2) Suomeen suuntautuvaa ulkomaista matkailua

3) Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja.

Finprolle voidaan sen palvelujen julkiseen palveluun verrattavan luonteen sekä sen toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden perusteella myöntää valtionavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Muut kuin Finpron yleisavustukseen tarkoitetut määrärahat on siirretty momentille 32.01.40.

Yleisavustusta voidaan myöntää Finpron tuottamiin toimintoihin, joilla edistetään yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvaa ulkomaista matkailua sekä Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja, ja Finpron alaisuudessa toimivan vientikeskusverkoston ylläpitämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Yritysten kansainvälistymisen edistämisessä tarjotaan yrityksille kansainvälistymisneuvontaa, tunnistetaan ja jaetaan tietoa kansainvälisistä liiketoimintamahdollisuuksista sekä verkotetaan yrityksiä niin Suomessa kuin ulkomailla. Matkailun edistämisessä vahvistetaan ja parannetaan Suomen matkailumaakuvaa, matkailutuotteiden vientiä ja kysyntää yhteismarkkinoinnilla toimijoiden kanssa sekä tuetaan tuotekehitystä. Investointien hankinnassa korostetaan osaamisintensiivisiä aloja, korkean lisäarvon tuotantoa, T&K&I-investointeja sekä investointien työllistämisvaikutuksia.

Vaikuttavuus

 2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
    
Yritykset kansainvälistyvät ja verkottuvat keskenään ja niiden kansainvälisen liiketoiminnan osaaminen syvenee   
— Pk-yritysten osuus Finpron kaikista asiakkaista (%) 78> 75> 75
— Finpron neuvontapalveluasiakkaiden lukumäärä (kpl) 1 4371 5001 550
Matkailutulo kasvaa   
— Ulkomaisesta matkailusta saatavat vientiin rinnastettavat tulot (ml. kuljetustulot, milj. euroa)3 9404 4504 717
— Rekisteröidyt ulkomaiset yöpymiset (1 000 vrk)5 6975 8806 000
Ulkomaisilla investoinneilla luodaan talouskasvua, lisätään työpaikkoja ja vahvistetaan osaamispohjaa   
— Ulkomaisten investointien työllistävyys (työpaikkojen lukumäärä) 173630660
— Ulkomaisten investointien taloudellinen merkitys (milj. euroa)299470480

Toiminnallinen tuloksellisuus

 2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
    
— Asiakastyytyväisyys Finpron Export Finland -toimintoon 4,10> 4,10> 4,10
— Ulkoinen asiakastyytyväisyys Finpron Visit Finland -toimintoon (sidosryhmät)3,403,603,70
— Asiakastyytyväisyys Finpron Invest in Finland -toimintoon 4,31> 4,10> 4,10

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Finpron yleisavustus (siirto momentilta 32.01.66)1 000
Kertaluonteisen säästöpäätöksen poistuminen5 000
Kertaluonteisten kasvupanostusten poistuminen -19 000
Muu muutos-2 441
Muut avustukset (siirto momentille 32.01.40)-4 751
Työllisyys ja kilpailukyky: Team Finland -verkoston vahvistaminen2 000
Yhteensä-18 192

Momentin nimike on muutettu.


2016 talousarvio33 600 000
2015 I lisätalousarvio303 000
2015 talousarvio51 792 000
2014 tilinpäätös61 937 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään 35 600 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 2 000 000 euroa talousarvioesityksen 33 600 000 euroon nähden aiheutuu Microsoftin irtisanomisista ja kohdistetaan Invest in Finland -toiminnolle. Määrärahalla edistetään vapautuvan ICT-sektorin henkilöstön työllistymistä ja ulkomaisten yritysten sijoittautumista Suomeen.


2016 talousarvio35 600 000
2015 IV lisätalousarvio
2015 I lisätalousarvio303 000
2015 talousarvio51 792 000
2014 tilinpäätös61 937 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 35 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) ja yleisavustuksesta ulkomaankauppaa, elinkeinopolitiikkaa sekä yritysten kansainvälistymistä edistäville yhteisöille annetun asetuksen (1301/2010) mukaisesti yleisavustuksena Finpron toiminnan menoihin, joilla edistetään:

1) Yritysten kansainvälistymistä

2) Suomeen suuntautuvaa ulkomaista matkailua

3) Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja.

Finprolle voidaan sen palvelujen julkiseen palveluun verrattavan luonteen sekä sen toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden perusteella myöntää valtionavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

42. Innovaatiokeskittymien kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 4 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Innovatiiviset kaupungit -ohjelman toteutukseen, sisältäen yritysten, kuntien, kuntayhtymien, yleishyödyllisten yhteisöjen sekä valtion virastojen ja laitosten tähän liittyvät toimenpiteet

2) muihin innovaatiokeskittymiä tukeviin kehittämistoimenpiteisiin.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Kulutusmenot budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena siltä osin kuin on kyse kilpaillusta hankerahoituksesta. Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Määrärahalla lisätään suurimpien kaupunkiseutujen ja valtion välistä yhteistyötä vetovoimaisten innovaatiokeskittymien aikaansaamiseksi Suomeen sekä luodaan vahvoja alueellisia innovaatiokeskittymiä, jotka ovat kansallisesti ja kansainvälisesti verkottuneita. Yhteistyö näkyy kansallisten linjausten ja paikallisten kehittämisstrategioiden yhdensuuntaisuutena sekä voimavarojen suuntaamisessa valituille temaattisille painopistealueille.

Tärkein toimenpide on Innovatiiviset kaupungit -ohjelma (INKA), johon on valittu viisi kansallisesti tärkeää temaattista painopistettä: Biotalous, Kestävät energiaratkaisut, Kyberturvallisuus, Tulevaisuuden terveys sekä Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus. Ohjelman toteuttajiksi on hyväksytty 12 kaupunkiseutua. Hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti INKA-ohjelma päättyy vuonna 2017. Vähenevien määrärahojen vuoksi ohjelman toimenpiteitä uudelleen suunnataan kaikkein vaikuttavimpiin hankkeisiin.

INKA-ohjelmassa määrärahaa käytetään alueen eri toimijoiden yhteistyöhön lisäämiseen, yritysten aktivointiin, laajojen hankekokonaisuuksien valmisteluun sekä yritysten, korkeakoulujen, kuntien, kuntayhtymien sekä yleishyödyllisten yhteisöjen, valtionvirastojen ja laitosten tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Hankkeilla edistetään kehitys- ja kokeiluympäristöjä, jotka mahdollistavat käyttäjien, yritysten ja julkisten toimijoiden yhteistyön ja ratkaisujen pilotoinnin uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi. Tavoitteena on hyödyntää kaupunkiseutujen suuret tulevaisuusinvestoinnit innovaatioiden kokeilu- ja demonstraatioympäristöinä.

Määrärahaa saa käyttää Innovatiiviset kaupungit -ohjelman kehittämishankkeiden toteutukseen valtioneuvoston asetuksella tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta (1444/2014) säädetyin perustein.

Momentin määrärahaa voidaan käyttää myös muihin innovaatiokeskittymiä tukeviin kehittämistoimenpiteisiin.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
  • — Innovaatiokeskittymissä syntyy elinkeinoelämän ja julkisten toimijoiden yhteistyöhön perustuen uutta osaamislähtöistä, kansainvälisesti kilpailukykyistä liiketoimintaa.
  • — Kaupunkiympäristöistä luodaan vetovoimaisia kokeilu- ja kehitysalustoja innovaatiotoiminnalle.
  • — Innovaatiotoimijoiden kytkennät kansallisiin ja globaaleihin innovaatio- ja liiketoimintaverkostoihin vahvistuvat.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
INKA-ohjelma (momentilta 32.20.40 tehdyn siirron tasokorjaus) -2 000
Säästöpäätös (HO 2015)-3 000
Yhteensä-5 000

2016 talousarvio4 800 000
2015 I lisätalousarvio
2015 talousarvio9 800 000
2014 tilinpäätös10 600 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Momentille myönnetään 7 024 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

3) enintään 2 724 000 euroa meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämiseen liittyvien avustusten maksamiseen.

4) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen.

Selvitysosa: Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohdat 3) ja 4) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdiksi 3) ja 4).

Muutos talousarvioesityksen 4 800 000 euroon nähden on 2 224 000 euroa, missä on otettu huomioon lisäyksenä 2 724 000 euroa, joka on tarkoitus käyttää meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelmaan, jonka hankkeet ovat käynnistyneet odotettua hitaammin sekä vähennyksenä 500 000 euroa pysyvänä tasomuutoksena.

Vuoden 2013 ensimmäisessä lisätalousarviossa momentille myönnettiin 4 000 000 euroa meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämiseen osana työ- ja elinkeinoministeriön käynnistämää meriteollisuuden kehittämisohjelmaa.


2016 talousarvio7 024 000
2015 I lisätalousarvio
2015 talousarvio9 800 000
2014 tilinpäätös10 600 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 7 024 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Innovatiiviset kaupungit -ohjelman toteutukseen, sisältäen yritysten, kuntien, kuntayhtymien, yleishyödyllisten yhteisöjen sekä valtion virastojen ja laitosten tähän liittyvät toimenpiteet

2) muihin innovaatiokeskittymiä tukeviin kehittämistoimenpiteisiin

3) enintään 2 724 000 euroa meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämiseen liittyvien avustusten maksamiseen

4) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Kulutusmenot budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena siltä osin kuin on kyse kilpaillusta hankerahoituksesta. Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Vuoden 2014 talousarviossa myönnetystä 10 600 000 euron kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 800 000 euroa.

Selvitysosa: Vuoden 2014 talousarviossa momentille myönnettiin 10 600 000 euron kolmevuotinen siirtomääräraha. Määrärahan käyttö on viivästynyt laajaa yhteistyötä edellyttävien hankkeiden arvioitua hitaamman toteutumisen vuoksi. Siten osa momentille myönnetystä määrärahasta ehdotetaan peruutettavaksi. Tarkoituksena on ehdottaa peruutettavan määrärähan uudelleen budjetointia vuoden 2017 talousarvioesityksen täydennysesityksessä.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2016 III lisätalousarvio
2016 talousarvio7 024 000
2015 tilinpäätös9 800 000
2014 tilinpäätös10 600 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Vuoden 2014 talousarviossa myönnetystä 10 600 000 euron kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 1 800 000 euroa.

43. Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 7 318 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1300/2010) mukaisesti aikaisempina vuosina avustuspäätöksen saaneiden hankkeiden toteuttamiseen ja maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Vuonna 2016 momentilta ei enää myönnetä uusia avustuksia.Yritysten yhteishankkeita toteuttavat ulkomaankauppaa ja elinkeinopolitiikkaa edistävät järjestöt ja Finpro, eri toimialojen toimialaliitot sekä yritykset tai niiden yhteenliittymät.

Määrärahalla toteutetaan yritysten yhteishankkeita, joissa osallistujina on pääasiallisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Yhteishankkeisiin osallistumisen tavoitteena on yrityksen viennin käynnistäminen uusilla markkina-alueilla, uusien tuotteiden markkinoille vieminen, yritysten viennin kasvattaminen ja nykyisten liikesuhteiden säilyttäminen sekä uusien kumppanuuksien etsiminen uusilta vientimarkkinoilta. Yhteishankkeisiin osallistuminen madaltaa yritysten kansainvälistymisen kynnystä ja nopeuttaa pk-yritysten uusille markkinoille pääsyä. Osallistujina yhteishankkeissa on kasvuyrityksiä, tuotekehitysvaiheen jälkeisessä kaupallistamisvaiheessa olevia yrityksiä, yritysten uusia, innovatiivisia verkostoja ja muita yritysryhmiä.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
arvio
    
Pk-yritysten liiketoimintaosaaminen ja kansainvälistymisen taidot vahvistuvat   
— Cleantech-alan hankkeisiin osallistuvien yritysten lukumäärä, kpl19113520
— Bio- ja luonnonvaratalouden alan hankkeisiin osallistuvien yritysten lukumäärä, kpl90645
— Digitaalisen liiketoiminnan alan hankkeisiin osallistuvien yritysten lukumäärä, kpl33235

Toiminnallinen tuloksellisuus

 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
arvio
    
Yhteishankkeisiin osallistuvat yritykset (kpl)1 4691 035 100
Pk-yritysten osuus yhteishankkeiden avustuksista (%)838587
Toteutettujen yksittäisten yhteishankkeiden lukumäärä, (kpl)28621015
Pk-yrityksille suunnattujen vientiverkostohankkeiden ja kumppanuusohjelmien määrä (kpl)53605
Osallistumiset kv.näyttelyihin109905
Käsittelyajat (kk)1—21—21—2

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 20162017Yhteensä
vuodesta
2016 lähtien
    
Ennen vuotta 2016 tehdyt sitoumukset7 3183 44510 763
Menot yhteensä7 3183 44510 763

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Maksatusten tarkistukset-1 425
Säästöpäätös (HO 2015)-2 000
V. 2012 III ja 2013 III lisätalousarvio, maksatukset-750
Vihreä talous -lisäpanostuksen poistuminen-1 225
Säästöpäätös-1 800
Yhteensä-7 200

2016 talousarvio7 318 000
2015 talousarvio14 518 000
2014 tilinpäätös14 351 319

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Valiokunta pitää tärkeänä, etteivät valtiontalouden sopeuttamistoimet heikennä yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistämistä. Tältä osin valiokunta on huolissaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdennetun panostuksen vähenemisestä sekä siitä, että osana hallituksen säästöpäätöksiä momentin kansainvälistymisavustusvaltuudesta luovutaan vuoden 2016 talousarvioesityksessä. Esityksen mukaan määräraha säilyy kuitenkin niin kauan kuin ennen vuotta 2016 tehdyistä myöntöpäätöksistä aiheutuu maksuja. Vuoden 2015 talousarvion mukaan uusia kansainvälistymisavustuksia sai myöntää 9 786 000 euroa. Kyseinen tukimuoto on kehittämistarpeista huolimatta koettu yritysten keskuudessa hyödylliseksi ja sillä on nähty olevan monenlaisia myönteisiä vaikutuksia. Valiokunta lisää momentille määrärahaa 700 000 euroa ja myöntämisvaltuutta 1 000 000 euroa pk-yritysten vientirengas-toimintaan.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 8 018 000 euroa.

Valtuus

Uusia avustuksia saa vuonna 2016 myöntää 1 000 000 euroa.

Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1300/2010) mukaisten hankkeiden toteuttamiseen ja maksamiseen.

Avustus pk-yrityksille on enintään 50 %. Avustusta voidaan myöntää edellä mainittua korkeammin prosenttiosuuksin valtakunnallisiin ja alueellisesti merkittäviin hankkeisiin, joihin ei osallistu yrityksiä tai joiden kulut ovat vaikeasti yrityskohtaisesti kohdennettavissa tai jos hankkeen hyödyn katsotaan koituvan laajalle yritysjoukolle tai hanke on luonteeltaan poikkeava ja riskialtis.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 1 110 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että uusia avustuksia saa vuonna 2016 myöntää enintään 3 780 000 eurolla.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että valtuutta ja määrärahaa saa käyttää Astanan vuoden 2017 maailmannäyttelyn osallistumiseen.

Selvitysosa: Myöntämisvaltuuden 2 780 000 euron ja määrärahan 1 110 000 euron lisäys aiheutuu Astanan vuoden 2017 maailmannäyttelyn osallistumismenoista. Määrärahan lisäyksestä 100 000 euroa on siirtoa momentilta 32.01.21, 200 000 euroa momentilta 32.01.40 ja 810 000 euroa momentilta 28.01.21.

Myöntämisvaltuuden lisäyksestä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 1 110 000 euroa vuonna 2016 ja 1 670 000 euroa vuonna 2017.


2016 II lisätalousarvio1 110 000
2016 talousarvio8 018 000
2015 tilinpäätös11 051 000
2014 tilinpäätös14 351 319

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 1 110 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että uusia avustuksia saa vuonna 2016 myöntää enintään 3 780 000 eurolla.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että valtuutta ja määrärahaa saa käyttää Astanan vuoden 2017 maailmannäyttelyn osallistumiseen.

47. Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 56 735 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Finnvera Oyj:n luotto- ja takaustoiminnasta syntyneiden tappioiden osittaiseen korvaamiseen valtioneuvoston antaman luotto- ja takaustappiositoumuksen mukaisesti.

Selvitysosa: Valtioneuvosto on antanut valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain (445/1998) 8 §:n nojalla sitoumuksen siitä, että valtio korvaa Finnvera Oyj:n luottotappioita sitoumuksen ehtojen mukaisesti niistä luotoista ja takauksista, jotka yhtiö on myöntänyt 1.1.1999 alkaen. Tätä ennen Kera Oy:n myöntämistä luotoista ja takauksista korvataan luotto- ja takaustappiot Kera Oyj:stä annetun lain (65/1971) nojalla annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti. Valtion luotto- ja takaustappiositoumuksiin perustuva korvausosuus Finnveran Oyj:n luottotappioista on 35—80 % riippuen tukialueesta, yritystyypistä ja käytetystä rahoitusinstrumentista.

Finnvera Oyj korjaa yritysrahoituksessa ilmeneviä markkinapuutteita sekä suuntaa rahoitustaan edistämään yritystoiminnan alkua sekä yritysten kasvua ja kansainvälistymistä.

Luottotappiokorvaukset mahdollistavat sen, että Finnvera Oyj voi myöntää lainoja ja takauksia silloinkin, kun yrityksen vakuudet ovat riittämättömiä. Vuonna 2016 Finnvera Oyj:n arvioidaan tekevän noin 8 000 rahoituspäätöstä ja myöntävän luotto- ja takaustappiositoumuksen piirissä olevia lainoja ja takauksia yritystoimintaan noin 1,0 mrd. euroa. Asiakkaita Finnvera Oy:llä on noin 29 000, josta alle kymmenen henkilöä työllistävien yritysten osuus on noin 90 %. Finnvera Oy rahoitti vuonna 2014 yli 2 200 kasvavaa yritystä, minkä määrä arvioidaan vuonna 2016 säilyvän samalla tasolla. Finnvera Oyj myöntää rahoitusta noin 2,0 mrd. euron kokonaishankkeisiin, josta Finnvera Oyj:n osuus on hieman alle 50 % sekä pankkien ja muun rahoituksen osuus hieman yli 50 %.

Vaikuttavuus

 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
arvio
    
Aloittavien yritysten määrä, kpl3 2473 5003 500
Myötävaikutetut uudet työpaikat, kpl8 1058 0008 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Luotto- ja takaustappiositoumuksen muutos / pk-yrityksiä suurempien yritysten rahoituksen laajentaminen tukialueiden I ja II ulkopuolelle5 060
Maksatusten tarkistukset / muu muutos-4 463
Riskinoton lisäys300
Säästöpäätösten vaikutusten muutos1 500
Yhteensä2 397

2016 talousarvio56 735 000
2015 I lisätalousarvio44 005 000
2015 talousarvio54 338 000
2014 tilinpäätös53 255 061

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 56 735 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Finnvera Oyj:n luotto- ja takaustoiminnasta syntyneiden tappioiden osittaiseen korvaamiseen valtioneuvoston antaman luotto- ja takaustappiositoumuksen mukaisesti.

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että momentin määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2016 III lisätalousarvio
2016 talousarvio56 735 000
2015 tilinpäätös90 497 129
2014 tilinpäätös53 255 061

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että momentin määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

48. Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 20 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) sekä julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) mukaisen korkotuen maksamiseen

2) Valtiokonttorille korontasaussopimuksista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden ja kustannusten maksamiseen

3) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annetun lain (1136/1996) mukaisesti Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan hallinnointipalkkion suorittamiseen

4) julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) mukaisesti Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan alijäämäkorvauksen suorittamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korkotuen avulla varmistetaan, että suomalaisilla viejillä on käytössään vastaavanlainen viennin ja alustoimitusten rahoitusjärjestelmä kuin tärkeimpien kilpailijamaidemme viejillä. Tämän rahoitusjärjestelmän avulla parannetaan suomalaisten viejien mahdollisuuksia menestyä pääomatavaraviennin ja alustoimitusten tarjouskilpailuissa ja samalla autetaan viejiä, kotimaisia telakoita ja alihankkijoita työllistämään.

Julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) nojalla Suomen Vientiluotto Oy voi tehdä korontasaussopimuksia enintään 7 000 milj. euron pääomalle sekä myöntää OECD-ehtoisia kiinteä- ja vaihtuvakorkoisia luottoja koskevia rahoituspäätöksiä enintään 7 000 milj. euron pääomalle.

Myöntämisvaltuuden käyttöastetta laskettaessa otetaan huomioon korontasaussopimusten erääntymätön pääoma täysimääräisenä ja tarjousten pääomasta 50 %.

Toimintaa kuvaavia tunnuslukuja

 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
arvio
    
Uusia vientiluottoja koskevia korontasaussopimuksia ja -päätöksiä (milj. euroa)6008001 000
Myönnettyjen luottojen sopimuskanta vuoden lopussa (milj. euroa)1 1702 0002 800

Korontasaussopimuksista valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa)

 2016201720182019Yhteensä
vuodesta
2016 lähtien
      
Vientiluottojen korkotuki10 10019 60029 40036 60095 700
Suojausmenot10 10011 80011 3009 30042 500
Menot yhteensä20 20031 400 40 700 45 900138 200

Korontasaussopimuksista sekä korko- ja valuuttariskien suojaamisesta aiheutuvien menojen lisäksi valtiolle tuloutuu korkohyvityksiä ja suojaustuloja. Vuonna 2014 valtio sai korkohyvityksiä yhteensä 19,5 milj. euroa, ja korontasaustoiminnan ylijäämä oli 12,4 milj. euroa. Korontasaustoiminnasta valtiolle tulevien korkohyvitysten ja suojaustulojen arvioidaan olevan yhteensä 19,4 milj. euroa vuonna 2015 ja 27,1 milj. euroa vuonna 2016.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Lainakannan muutokset 2 800
Suojauskustannusten muutokset5 600
Yhteensä8 400

2016 talousarvio20 200 000
2015 talousarvio11 800 000
2014 tilinpäätös7 144 492

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 20 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) sekä julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) mukaisen korkotuen maksamiseen

2) Valtiokonttorille korontasaussopimuksista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden ja kustannusten maksamiseen

3) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annetun lain (1136/1996) mukaisesti Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan hallinnointipalkkion suorittamiseen

4) julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) mukaisesti Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan alijäämäkorvauksen suorittamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

49. Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 91 770 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yleisavustuksena yhtiölle yhtiölain mukaisena rahoituksena seuraavasti:

1) Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n strategiseen, muuhun kuin liiketaloudellisilla perusteilla tapahtuvaan toimintaan. Tämä käsittää muun muassa yhtiön oma- ja yhteisrahoitteisen tutkimus- ja kehitystyön, osaamisen kehittämisen, innovaatiotoiminnan, teknologian lisensioinnin, uusien yritysten perustamisen ja yhteisrahoitteisten tutkimushankkeiden omarahoitusosuutta koskevat menot ja kansallisen mittanormaalijärjestelmän yleisen toteuttamisen, hallinnoinnin ja kehittämisen, kansallisten mittanormaalilaboratorioiden toiminnan ohjauksen, kansallisen kalibrointipalvelun järjestämisen sekä mittatekniikan edistämisen

2) korvaukseen yhtiölle hankintojen ja toimitilavuokrien arvonlisävero-osuuteen sekä toimitilavuokrien piileviin arvonlisäverokustannuksiin muun kuin arvonlisäverolain (1501/1993) 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun liiketoiminnan muodossa harjoitetun liiketaloudellisen toiminnan osalta

3) Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom -ohjelma 2014—2018) fuusiotutkimuksen kansallisen koordinaatiotehtävän hoitamiseen

4) Metrijärjestön jäsenmaksuun.

Määrärahaa saa käyttää erityisavustuksena uusiutuvien energialähteiden koetoimintalaitteiden investointeihin ja käyttöönottoon.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena ja se voidaan maksaa ennakkona.

Selvitysosa: VTT:n tehtävä on riippumattomana ja puolueettomana tutkimuslaitoksena edistää tutkimuksen ja teknologian laaja-alaista hyödyntämistä sekä kaupallistamista elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa. Yhtiö vastaa tehtäväänsä liittyvästä kansainvälisestä toiminnasta. Yhtiöllä voi tehtävänsä toteuttamiseksi olla tytäryhtiöitä. Tehtävänsä toteuttamiseksi yhtiö harjoittaa teknologian soveltavaa tutkimusta ja kehittämistä sekä näihin liittyvää ennakointitoimintaa (strateginen tutkimus), tuottaa teknologiaan ja innovaatioihin perustuvia tutkimus- ja asiantuntijapalveluja (liiketaloudellisilla perusteilla tapahtuva tutkimus), toimii kansallisena metrologialaitoksena tieteellisen metrologian osalta, ylläpitää ja kehittää kansallista metrologiajärjestelmää, mittanormaalijärjestelmää ja kalibrointipalvelua sekä harjoittaa metrologian strategista ja liiketaloudellisilla perusteilla tapahtuvaa tutkimusta.

Strategisesti erityisen tärkeässä tutkimuksessa valtion tuki on 100 %.

VTT toteuttaa vaikuttavuustavoitteitaan sekä omien ohjelmiensa kautta (kärki- ja innovaatio-ohjelmat, sekä iBET-ohjelma (innovative Business from Emerging Technologies)) että osallistumalla julkisiin tutkimushankkeisiin (EU, Tekes, SHOK:it, Suomen Akatemia, Strategisen tutkimuksen rahoitus ja VNK:n selvitys- ja tutkimustoiminta), joissa kehitetään uutta osaamista. Valtionavustuksesta pääosa käytetään omana rahoitusosuutena näissä julkisissa tutkimushankkeissa. VTT:n uudistumisen pääinstrumentti on iBET-ohjelma, jolla luodaan sellaisia uusia ratkaisuja, joilla on huomattavaa teknologista, teollista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta 5—10 vuoden tähtäimellä. VTT:n tutkimustoiminta edesauttaa Suomen teollisuuden elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn tukemista sovelletun teknologiatutkimuksen ja -innovaatioiden luomisen avulla.

Valtionavustusta kohdennetaan vaikuttavuudeltaan suurempiin kokonaisuuksiin (%)

 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite
    
Kärki- ja innovaatio-ohjelmat444850—60
Osaamisen kehittäminen524935—45
Uudistuminen (Emerging technologies-ohjelma)335

Vaikuttavuus

 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite
    
Elinkeinoelämä uudistuu kasvuhakuisesti ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on käytettävissä sitä palvelevaa tutkimustietoa   
— Kaupallisesti tai tuotannollisesti hyödynnetyt hanketulokset 1—3 vuoden kuluessa, % vastaajista (VTT:n asiakasvaikuttavuuskysely)5465—7065—70
VTT menestyy erityisen hyvin EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoituksen kotiuttamisessa   
— EU:n tutkimusrahoituksen tuotot, (milj. euroa)32,632,6> 32,6
Kasvua vauhdittavat toimenpiteet kohdistuvat strategisesti tärkeille kasvualoille (biotalous, cleantech, digitalous, terveysala) ja aineettomaan arvonluontiin    
— VTT:n rooli energian ja raaka-aineiden käytön tehostamisessa, VTT:n asiakasvaikuttavuuskysely (1—5), keskiarvo3,83,6—3,93,6—3,9
VTT:n osaaminen vahvistuu ja uudistuu strategisen yliopisto- ja tutkimuslaitosyhteistyön avulla valituilla kärkialueilla   
— VTT:n rooli teknologian kehittäjänä ja käyttöönoton edistäjänä, VTT:n asiakasvaikuttavuuskysely (1—5), keskiarvo3,9> 4,0> 4,0

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

  
Yleisavustus 91 520
Erityisavustus Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom ohjelma 2014—2018) fuusiotutkimuksen kansallisen koordinaatiotehtävän hoitamiseen 160
Erityisavustukset jäsenmaksuihin 90
Yhteensä91 770

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Eduskunnan tekemän kertaluonteisen lisäyksen poistuminen-2 000
Palkkaliukumasäästön loppuminen127
Uusiutuvien energialähteiden koetoimintalaitteiden investointien loppuminen-3 310
Palkkausten tarkistukset103
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54)-9 053
Säästöpäätös-3 500
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille 23.01.22)-1 617
Yhteensä-19 250

2016 talousarvio91 770 000
2015 I lisätalousarvio19 168 000
2015 talousarvio111 020 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 91 770 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yleisavustuksena yhtiölle yhtiölain mukaisena rahoituksena seuraavasti:

1) Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n strategiseen, muuhun kuin liiketaloudellisilla perusteilla tapahtuvaan toimintaan. Tämä käsittää muun muassa yhtiön oma- ja yhteisrahoitteisen tutkimus- ja kehitystyön, osaamisen kehittämisen, innovaatiotoiminnan, teknologian lisensioinnin, uusien yritysten perustamisen ja yhteisrahoitteisten tutkimushankkeiden omarahoitusosuutta koskevat menot ja kansallisen mittanormaalijärjestelmän yleisen toteuttamisen, hallinnoinnin ja kehittämisen, kansallisten mittanormaalilaboratorioiden toiminnan ohjauksen, kansallisen kalibrointipalvelun järjestämisen sekä mittatekniikan edistämisen

2) korvaukseen yhtiölle hankintojen ja toimitilavuokrien arvonlisävero-osuuteen sekä toimitilavuokrien piileviin arvonlisäverokustannuksiin muun kuin arvonlisäverolain (1501/1993) 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun liiketoiminnan muodossa harjoitetun liiketaloudellisen toiminnan osalta

3) Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom -ohjelma 2014—2018) fuusiotutkimuksen kansallisen koordinaatiotehtävän hoitamiseen

4) Metrijärjestön jäsenmaksuun.

Määrärahaa saa käyttää erityisavustuksena uusiutuvien energialähteiden koetoimintalaitteiden investointeihin ja käyttöönottoon.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena ja se voidaan maksaa ennakkona.

50. Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksena kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Kansainvälinen teknologiapalkinto, ns. Millennium-teknologiapalkinto, on joka toinen vuosi myönnettävä yhden miljoonan euron suuruinen palkinto, jonka tavoitteena on lisätä Suomen kuvaa korkeatasoisena teknologia- ja hyvinvointivaltiona.

Palkinto on tarkoitus antaa henkilölle, yhteisölle tai projektille tulevaisuuteen suuntautuvasta teknologiaan pohjautuvasta ja laajasti vaikuttavasta innovaatiosta, joka edistää elämisen laatua ja humaaneja yhteiskunnallisia arvoja. Palkintohankkeen toteuttajana on Tekniikan Akatemia -säätiö.


2016 talousarvio1 000 000
2014 tilinpäätös1 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksena kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

80. Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 106 404 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Suomen Vientiluotto Oy:lle viennin jälleenrahoitustoimintaa varten myönnettyjen lainojen maksamiseen

2) Valtiokonttorille jälleenrahoitustoimintaan myönnetyistä lainoista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden aiheuttamien koron yhteydessä tai muuten lainan saajalta perittyjen kustannusten maksamiseen.

Selvitysosa: Viennin jälleenrahoitusmalli otettiin tilapäisesti käyttöön vuosiksi 2009—2011. Lisäksi vuoden 2012 ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnettiin uusi yhden miljardin euron lainavaltuus käyttöön, kunnes uusi luottomuotoinen vienninrahoitusjärjestelmä (1543/2011) on saatu toimimaan. Tilapäisen jälleenrahoitusmallin voimassaolo­aikana myönnettyjen jälleenrahoitusluottojen maksatus jatkuu vuoteen 2015 asti, jonka jälkeen valtiolle koituu luottojen kuolettamiseen saakka suojaustuloja/-menoja arviolta noin vuoteen 2023 saakka.

Viennin jälleenrahoitusmallin tavoitteena on varmistaa, että suomalaisilla yhtiöillä on käytössään vastaavanlainen viennin ja alustoimitusten rahoitus­järjestelmä kuin tärkeimpien kilpailijamaidemme viejillä. Tämän rahoitusjärjestelmän avulla parannetaan suomalaisten viejien mahdollisuuksia menestyä pääomatavaraviennin ja alustoimitusten tarjouskilpailuissa ja samalla autetaan viejiä, kotimaisia telakoita sekä niiden alihankkijoita työllistämään.

Vientihankkeiden jälleenrahoitusmallissa Suomen Vientiluotto Oy jälleenrahoittaa koti- tai ulkomaisen luotto- tai rahoituslaitoksen suomalaiseen pääomatavaravientiin järjestämiä ostajaluottoja OECD-ehdoin. Jälleenrahoitus toteutetaan Suomen Vientiluotto Oy:lle myönnetyillä lainoilla.

Lainan takaisinmaksu luottolaitokselle tapahtuu samassa aikataulussa Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoituksen takaisinmaksun kanssa. Suomen Vientiluotto Oy:n rahoitusosuuden enimmäismäärä on OECD-ehtoisen vientiluoton määrä edellyttäen, että Finnvera Oyj antaa Suomen Vientiluotto Oy:n myöntämälle luotolle täyden takuun. Lisäksi edellytetään, että jälleenrahoituksen saava pankki täyttää riittävät vakavaraisuutta ja taloudellista toimintakykyä koskevat vaatimukset.

Toimintaa kuvaavia tunnuslukuja

 2014
toteutuma
2015
arvio
2016
arvio
    
Lainojen nostot, milj. euroa401,8402,1-

Jälleenrahoitustoiminnasta valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa)

 2016201720182019Yhteensä
      
Suojausmenot106 40497 01890 28483 246376 952
Yhteensä106 40497 01890 28483 246376 952

Jälleenrahoitustoimintaan käytettävät varat ovat takaisinmaksettavia lainoja, joista valtio saa tuloja takaisinmaksettavien pääomien ja korkojen muodossa. Jälleenrahoitustoiminnasta valtiolle voi kertyä suojaustuloja tai aiheutua suojausmenoja. Talousarviovuoden aikana toteutuneiden suojaustulojen ja suojausmenojen yhteenlaskettu nettomäärä kirjataan vuoden päättyessä joko suojaustulona momentille 12.32.99 tai suojausmenona momentille 32.20.80. Jälleenrahoitustoiminnan lainojen lyhennykset ja kurssierot lainoista ja johdannaisista tuloutuvat momentille 15.01.04 ja korkotulot lainoista ja johdannaisista momentille 13.01.05. Vuonna 2014 suojaustuloista aiheutui nettomenoja 8,1 milj. euroa. Vuonna 2014 lainojen lyhennykset olivat 356,3 milj. euroa ja korkotulot 86,8 milj. euroa. Suojaustuloista aiheutui nettomenoja 8,1 milj. euroa.

Jälleenrahoituksen arvioidut lainan lyhennykset, korkotulot ja suojaustulot ovat yhteensä 434,0 milj. euroa vuonna 2015 ja 448,1 milj. euroa vuonna 2016. Jälleenrahoitustoiminnan lainojen lyhennykset ja kurssierot lainoista ja johdannaisista tuloutuvat momentille 15.01.04 ja korkotulot lainoista ja johdannaisista momentille 13.01.05.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Jälleenrahoitustoiminnan budjetointimenettelyn muutos24 888
Maksatusten tarkistukset-31 095
Nostojen vähentyminen-369 300
Suojausmenojen muutos29 127
Valuuttakurssimuutokset-6 511
Yhteensä-352 891

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2016 talousarvio106 404 000
2015 talousarvio459 295 000
2014 tilinpäätös478 981 208

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 106 404 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Suomen Vientiluotto Oy:lle viennin jälleenrahoitustoimintaa varten myönnettyjen lainojen maksamiseen

2) Valtiokonttorille jälleenrahoitustoimintaan myönnetyistä lainoista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden aiheuttamien koron yhteydessä tai muuten lainan saajalta perittyjen kustannusten maksamiseen.

82. Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 10 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettujen luottomuotoiseen vienninrahoitukseen liittyvää varainhankintaa turvaavien lainojen maksamiseen.

Valtuus

Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettuja vienninrahoitukseen liittyviä lainoja Finnvera Oyj:lle enintään 500 000 000 euroa. Lainat saadaan myöntää vakuutta vaatimatta. Lainojen myöntämisen edellytyksenä on se, että rahoitusmarkkinoiden toiminnan häiriötila estää Finnvera Oyj:n valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a §:ssä tarkoitetun varainhankinnan toteuttamisen. Myönnettävien lainojen takaisinmaksuaika saa olla enintään 12 kuukautta. Myönnettävistä lainoista peritään käypää korkoa.

Selvitysosa: Suomen Vientiluotto Oy voi myöntää Finnvera Oyj:n varainhankintaan perustuvia vienti- ja alusluottoja julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) nojalla. Valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain mukaan valtio voi taata Finnvera Oyj:n luottomuotoiseen vienninrahoitukseen liittyvää varainhankintaa. Jos rahoitusmarkkinoiden toiminta on sellaisessa häiriötilanteessa, että se estää Finnvera Oyj:tä hankkimasta markkinoilta varainhankintaan tarkoitettuja lainoja ja lainaohjelmia kohtuullisilla ehdoilla, voidaan yhtiölle myöntää valtion talousarviossa olevien määrärahojen puitteissa lyhytaikaista enintään 12 kuukauden pituista lainaa käypää korkoa vastaan. Lainat on tarkoitus myöntää vakuutta vaatimatta.

Suomen Vientiluotto Oy:n myöntämien vienti- ja alusluottojen tavoitteena on varmistaa, että suomalaisilla yhtiöillä on käytössään vastaavanlainen kansainvälisesti kilpailukykyinen viennin ja alustoimitusten rahoitusjärjestelmä kuin tärkeimpien kilpailijamaidemme viejillä. Tämän rahoitusjärjestelmän avulla parannetaan suomalaisten viejien mahdollisuuksia menestyä pääomatavaraviennin- ja alustoimitusten tarjouskilpailuissa ja sitä kautta myös samalla autetaan viejiä, kotimaisia telakoita sekä niiden alihankkijoita työllistämään.

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2016 talousarvio10 000
2015 I lisätalousarvio
2015 talousarvio10 000
2014 tilinpäätös

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 10 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettujen luottomuotoiseen vienninrahoitukseen liittyvää varainhankintaa turvaavien lainojen maksamiseen.

Valtuus

Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettuja vienninrahoitukseen liittyviä lainoja Finnvera Oyj:lle enintään 500 000 000 euroa. Lainat saadaan myöntää vakuutta vaatimatta. Lainojen myöntämisen edellytyksenä on se, että rahoitusmarkkinoiden toiminnan häiriötila estää Finnvera Oyj:n valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a §:ssä tarkoitetun varainhankinnan toteuttamisen. Myönnettävien lainojen takaisinmaksuaika saa olla enintään 12 kuukautta. Myönnettävistä lainoista peritään käypää korkoa.

83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 141 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion lainanannosta sekä valtion takauksesta ja valtion takuusta annetun lain (449/1988), valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan unionin vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä pääosin nuoria innovatiivisia yrityksiä palvelevien yrityskiihdyttämöjen ja riskipääomarahastoa kokoavien yritysten toiminnan käynnistämiseen.

Lainoja voidaan myöntää riskiehtoisena. Mikäli hanke tai sen tulosten taloudellinen hyödyntäminen viivästyy tai epäonnistuu, Tekesillä on lainansaajan hakemuksesta oikeus muuttaa lainan ehtoja valtioneuvoston asetuksella tarkemmin määriteltävällä tavalla.

Lainat myönnetään pääsääntöisesti vakuutta vaatimatta. Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2016 uusia lainoja saa myöntää enintään 146 823 000 eurolla.

Mikäli vuoden 2015 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2016 enintään 50 000 000 eurolla.

Selvitysosa: Lainoilla kannustetaan yrityksiä ja muita yhteisöjä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin teknologia-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta.

Rahoitusta myönnetään erityisesti:

— yrityksille ja muille yhteisöille tutkimus- ja kehitystyöhön, jonka tavoitteena on edistää kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palvelujen kehittämistä ja parantamista

— riskipitoisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin ja ohjelmiin, joilla tähdätään uuden teknologian ja osaamisen hyödyntämiseen sekä energiatalouden, ympäristö- ja hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen teollisuudessa ja palveluissa

— alkavien innovatiivisten yritysten ja olemassa olevien yritysten uusien liiketoimintojen käynnistämiseen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja tulosten liiketaloudellisen hyödyntämisen edistämiseen

— markkinaläheisiin riskipitoisiin kehitys-, pilotointi- ja demonstrointihankkeisiin

— innovatiivisten tuotantotapojen kehittämiseen ja kokeilemiseen pilotti- ja demostraatiomittakaavassa sekä koetuotantoon

— pienille ja keskisuurille yrityksille teknologiahankintoihin ja teollisoikeuksien sekä innovaatiopalvelujen hankkimiseen tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiohankkeen osana.

Valtiokonttorin hoidossa olevien Tekesin lainojen lainakanta oli vuoden 2014 tilinpäätöksessä 721,7 milj. euroa.

Lainojen takaisinmaksuista saatavat tulot on merkitty momentille 15.01.04 ja korot momentille 13.01.05.

Vaikuttavuustavoitteet on esitetty momentin 32.20.40 yhteydessä.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 20162017201820192020—Yhteensä
vuodesta
2016 lähtien
       
Ennen vuotta 2016 tehdyt sitoumukset74 50022 7807 4801 420400106 580
Vuoden 2016 sitoumukset67 20055 70016 7006 2001 023146 823
Menot yhteensä141 70078 48024 1807 6201 423253 403

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Innovaatioiden kaupallinen hyödyntäminen (2013 III LTA:n lisävaltuuden maksatusten lasku)-2 000
Kasvutoimien (cleantech, digitaalinen arvonluonti, digitalous) lisävaltuuksien maksatukset3 200
Yhteensä1 200

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2016 talousarvio141 700 000
2015 talousarvio140 500 000
2014 tilinpäätös105 579 892

Täydentävä talousarvioesitys HE 118/2015 vp (19.11.2015)

Valtiokonttorilla on oikeus sopia lainansaajan kanssa aiemmin myönnettyjen pääomalainojen ja niille kertyneiden korkojen muuttamisesta vieraan pääoman ehtoisiksi lainoiksi osakeyhtiölain mukaisesti. Valtiokonttori voi myös sopia lainojen erääntymisestä tällaisten muutosten yhteydessä. Muutos voidaan tehdä vain muiden velkojien suostumuksella.

Selvitysosa: Päätösosa lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan viidenneksi kappaleeksi, jolloin talousarvioesityksen momentin päätösosan nykyinen viides kappale muuttuu kuudenneksi kappaleeksi.

Muutos selkeyttää lainojen hallinnointia, koska vieraan pääoman ehtoiset lainat voidaan maksaa takaisin vapaasti, toisin kuin pääomalainat, joita koskevat osakeyhtiölain edellytykset yhtiön taseasemasta ennen takaisinmaksua. Valtion asema velkojana paranee, koska pääomalainat ovat viimesijaisia velkoja.


2016 talousarvio141 700 000
2015 IV lisätalousarvio-8 000 000
2015 talousarvio140 500 000
2014 tilinpäätös105 579 892

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 141 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion lainanannosta sekä valtion takauksesta ja valtion takuusta annetun lain (449/1988), valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan unionin vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä pääosin nuoria innovatiivisia yrityksiä palvelevien yrityskiihdyttämöjen ja riskipääomarahastoa kokoavien yritysten toiminnan käynnistämiseen.

Lainoja voidaan myöntää riskiehtoisena. Mikäli hanke tai sen tulosten taloudellinen hyödyntäminen viivästyy tai epäonnistuu, Tekesillä on lainansaajan hakemuksesta oikeus muuttaa lainan ehtoja valtioneuvoston asetuksella tarkemmin määriteltävällä tavalla.

Lainat myönnetään pääsääntöisesti vakuutta vaatimatta. Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona.

Valtiokonttorilla on oikeus sopia lainansaajan kanssa aiemmin myönnettyjen pääomalainojen ja niille kertyneiden korkojen muuttamisesta vieraan pääoman ehtoisiksi lainoiksi osakeyhtiölain mukaisesti. Valtiokonttori voi myös sopia lainojen erääntymisestä tällaisten muutosten yhteydessä. Muutos voidaan tehdä vain muiden velkojien suostumuksella.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2016 uusia lainoja saa myöntää enintään 146 823 000 eurolla.

Mikäli vuoden 2015 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2016 enintään 50 000 000 eurolla.

87. Pääomalaina Finnvera Oyj:lle (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää osakeyhtiölain (624/2006) 12 luvun 1 §:ssä tarkoitetun korottoman ja vakuudettoman pääomalainan myöntämiseen Finnvera Oyj:lle käytettäväksi Aloitusrahasto Vera Oy:n pääomittamiseen. Mikäli pääomitettavan yhtiön rahoitustoiminnasta syntyy tappioita, laina voidaan jättää takaisinperimättä.

Selvitysosa: Aloitusrahasto Vera Oy toimii rahoitusmarkkinoita täydentävänä pääomasijoittajana. Rahaston toiminnalla täydennetään rahoitusmarkkinoita tuotekehitystoiminnan rahoittamisen ja yksityisen pääomasijoitustoiminnan välillä erityisesti yritysten siemen- ja käynnistysvaiheessa. Rahasto tekee sijoituksia aikaisen vaiheen teknologiayrityksiin sekä teknologiaintensiivisiin tai innovatiivisiin palveluyrityksiin. Tarkoituksena on, että pääomalainan takaisinmaksuaika on enintään 15 vuotta.

Kohdeyrityksillä tulee olla potentiaalia kehittyä kasvuyrityksiksi ja kansainvälistyä. Rahaston hallinnoinnista vastaa Finnveran tytäryhtiö Veraventure Oy. Määrärahan tarkoituksena on ehkäistä riskipääomasijoitusmarkkinoiden puutteita, jotka vaikeuttavat erityisesti nopeasti kasvavien, aloittavien ja laajenevien yritysten riskipääoman saamista.

Finnvera Oyj:n pääomasijoitustoiminta päättyy vuoden 2017 lopussa, kun siemen- ja käynnistysvaiheen pääomasijoitustoiminta siirtyy vaiheittain Innovaatiorahoituskeskus Tekesille.

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2016 talousarvio5 000 000
2015 talousarvio5 000 000
2014 tilinpäätös5 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää osakeyhtiölain (624/2006) 12 luvun 1 §:ssä tarkoitetun korottoman ja vakuudettoman pääomalainan myöntämiseen Finnvera Oyj:lle käytettäväksi Aloitusrahasto Vera Oy:n pääomittamiseen. Mikäli pääomitettavan yhtiön rahoitustoiminnasta syntyy tappioita, laina voidaan jättää takaisinperimättä.

88. Pääomasijoitus Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 30 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Suomen Teollisuussijoitus Oy:n oman pääoman korottamiseen.

Selvitysosa: Määräraha suunnataan suomalaisiin kasvuyrityksiin sijoittaviin rahastoihin pääomasijoitusmarkkinan kehittämiseksi ja monipuolistamiseksi Suomessa.

Määräraha on tarkoitus käyttää suomalaisen pääomasijoitusmarkkinan kehittämiseen ja monipuolistamiseen tekemällä markkinaehtoisia sijoituksia suomalaisiin kasvuyrityksiin sijoittaviin pääomasijoitusrahastoihin. Yhtiön sijoitustoimintaa kohdistetaan erityisesti myöhäisen venture-vaiheen rahoitukseen. Keskeisimpinä sijoitustoiminnan kohteina ovat uusien hallinnointiyhtiöiden ja -tiimien perustamat rahastot, jotka sijoittavat Suomessa myöhäisempään venture-vaiheeseen. Lisäksi varoja voidaan kohdistaa kasvurahastoihin, joista esimerkkinä välirahoitusrahastot ja kooltaan pienet pk-yritysten yritysjärjestelyrahastot. Määräraha on tarkoitus kohdistaa 6—8 rahastosijoitukseen vuosien 2016—2017 aikana. Sijoitustoiminnan vaikuttavuutta seurataan vuosittain muun muassa kohdeyhtiöiden kasvun ja työpaikkakertymän muodossa.

Sijoitustoiminnan tavoitteena on monipuolistaa suomalaista pääomasijoitusmarkkinaa madaltamalla uusien toimijoiden markkinoille tulon kynnystä sekä pyrkimällä lisäämään markkinoilla erityisesti myöhemmän venture-vaiheen ja kasvurahastojen määrää. Kohderahahastojen koon tulisi kasvaa siten, että suomalaisiin kasvuyrityksiin tehtävät sijoitukset saadaan riittävän suuriksi ja kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle. Yhtiön sijoitukset toimivat useissa tapauksissa rahastojen ankkurisijoituksina, jotka mahdollistavat myös ulkomaisten sijoittajien mukaan tulon kohteena oleviin rahastoihin. Sijoitustoiminnan tavoitteena on olla taloudellisesti kannattavaa ja siihen kohdistuneet varat ovat sijoituksista palautuessaan käytettävissä uusiin kasvuyrityssijoituksiin.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

— Määrärahan avulla kohderahastojen arvioidaan keräävän julkisen rahoituksen lisäksi yhteensä vähintään 100—200 milj. euroa yksityistä ja kansainvälistä pääomaa, mikä mahdollistaa uuden riskisijoituspääoman kanavoitumisen suomalaisiin kasvuyrityksiin.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Kasvupanostusten päättyminen (uudistuva teollisuus)-50 000
Yhteensä-50 000

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2016 talousarvio30 000 000
2015 I lisätalousarvio25 000 000
2015 talousarvio80 000 000
2014 tilinpäätös80 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 30 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Suomen Teollisuussijoitus Oy:n oman pääoman korottamiseen.

89. Pääomasijoitus Tekes Pääomasijoitus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 30 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Tekes Pääomasijoitus Oy:n osakkeiden merkintähinnan ja muun pääoman maksamiseen. Sijoitukset yksityisten hallinnointiyhtiöiden hallinnoimiin pääomarahastoihin tehdään Tekes Pääomasijoitus Oy:n ja yksityisten sijoittajien sijoitussitoumuksin. Sijoituksissa Tekes Pääomasijoitus Oy voi tyytyä yksityisiä sijoittajia pienempiin tuottoihin tai ottaa suurempaa riskiä.

Määrärahaa saa käyttää myös tutkimustaustaisiin alkavan vaiheen yrityksiin sijoittaviin rahastoihin.

Selvitysosa: Innovaatiorahoituskeskus Tekes käynnisti vuonna 2014 pääomasijoitustoiminnan, josta vastaa Tekes Pääomasijoitus Oy. Toiminta on osa kasvurahoitusohjelmaa ja valtion pääomasijoitustoiminnan uudelleenjärjestelyä. Tekes Pääomasijoitus Oy tekee sijoituksia pääomarahastoihin, joissa on yksityisiä sijoittajia. Rahastojen sijoitustoiminnan painopiste on alkuvaiheen suomalaisissa kasvuhakuisissa ja kansainvälistyvissä yhtiöissä.

Määrärahaa voidaan käyttää yhden tai useamman perustettavan yksityisesti hallinnoitavan rahaston pääomittamiseen. Ne voivat sijoituspolitiikkansa mukaisesti tehdä sijoituksia alkavan vaiheen yrityksiin, jotka kaupallistavat julkiseen tutkimukseen perustuvia innovaatioita.

Vuoden 2016 aikana alkavan vaiheen pääomasijoitusrahastoihin tehtävien sijoitussitoumusten määräksi arvioidaan 30 milj. euroa. Sijoitukset voivat sisältää valtiontukea.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

— 2—4 uutta rahastosijoitusta, joissa yksityisen pääoman osuus on pääsääntöisesti vähintään 50 %.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Työllisyys ja kilpailukyky: Tutkimustulosten kaupallistaminen10 000
Yhteensä10 000

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.

Momentin nimike on muutettu ja määräraha on muutettu kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi.


2016 talousarvio30 000 000
2015 talousarvio20 000 000
2014 tilinpäätös20 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 30 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Tekes Pääomasijoitus Oy:n osakkeiden merkintähinnan ja muun pääoman maksamiseen. Sijoitukset yksityisten hallinnointiyhtiöiden hallinnoimiin pääomarahastoihin tehdään Tekes Pääomasijoitus Oy:n ja yksityisten sijoittajien sijoitussitoumuksin. Sijoituksissa Tekes Pääomasijoitus Oy voi tyytyä yksityisiä sijoittajia pienempiin tuottoihin tai ottaa suurempaa riskiä.

Määrärahaa saa käyttää myös tutkimustaustaisiin alkavan vaiheen yrityksiin sijoittaviin rahastoihin.

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momenin perusteluja täydennetään siten, että Tekes Pääomasijoitus Oy voi myös tehdä sijoituksia yhdessä muiden julkisten toimijoiden kanssa niiden hallinnoimiin pääomarahastoihin, jotka tekevät sijoituksia yhdessä yksityisten kasvuyrityssijoittajien kanssa tai yksityisten kasvuyrityssijoittajien hallinnoimiin pääomarahastoihin.

Selvitysosa: Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2016 II lisätalousarvio
2016 talousarvio30 000 000
2015 tilinpäätös20 000 000
2014 tilinpäätös20 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momenin perusteluja täydennetään siten, että Tekes Pääomasijoitus Oy voi myös tehdä sijoituksia yhdessä muiden julkisten toimijoiden kanssa niiden hallinnoimiin pääomarahastoihin, jotka tekevät sijoituksia yhdessä yksityisten kasvuyrityssijoittajien kanssa tai yksityisten kasvuyrityssijoittajien hallinnoimiin pääomarahastoihin.