Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
         01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot
         10. Liikenneverkko
              01. Liikenneviraston toimintamenot
              20. Perusväylänpito
              35. Valtionavustus länsimetron rakentamiseen
              41. Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon
              50. Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen
              (70.) Jäänmurtajan hankinta
              76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset
              77. Väyläverkon kehittäminen
              78. Eräät väylähankkeet
              79. Elinkaarirahoitushankkeet
         20. Liikenteen viranomaispalvelut
         30. Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut
         40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen
         50. Tutkimus
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2016

77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)

Momentille myönnetään 343 030 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin

2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä.

Valtuus

Valtuus tehdä sitoumuksia uusiin väylähankkeisiin: Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja enintään taulukossa mainittu määrä (sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä):

Uudet väylähankkeet

 Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa)
  
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen60 000 000

Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin:

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä (sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot):

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

 Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa)
  
Tiehankkeet 
Vt 6 Lappeenranta—Imatra177 000 000
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti80 000 000
Vt 5 Päiväranta—Vuorela90 000 000
Vt 6 Joensuun kohta47 100 000
E18 Haminan ohikulkutie180 000 000
Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie57 500 000
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie75 500 000
E18 Koskenkylä—Kotka erillishanke37 000 000
Vt 8 Turku—Pori92 500 000
Länsimetron liityntäyhteydet19 900 000
Vt 4 Rovaniemen kohta25 000 000
Vt 5 Mikkelin kohta27 000 000
Mt 101 Kehä I parantaminen32 000 000
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta76 000 000
Mt 148 parantaminen Keravan kohdalla13 000 000
Vt 3 Arolammin eritasoliittymä6 000 000
Kt 77 Viitasaari—Keitele13 000 000
Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe27 000 000
Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius15 000 000
Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit22 500 000
  
Ratahankkeet 
Rovaniemi—Kemijärvi, sähköistys24 000 000
Kehärata509 000 000
Pohjanmaan rata674 000 000
Keski-Pasila, länsiraide40 000 000
Riihimäen kolmioraide10 000 000
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe150 000 000
Pännäinen—Pietarsaari, sähköistys4 000 000
  
Vesiväylähankkeet 
Pietarsaaren meriväylä11 400 000
Uudenkaupungin meriväylä11 000 000
Rauman meriväylä20 000 000
Savonlinnan syväväylän siirtäminen40 000 000
  
Yhteiset väylähankkeet 
Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet158 000 000

Selvitysosa: Momentille budjetoidaan kaikki valtion suoralla talousarviorahoituksella toteutettavien väylähankkeiden määrärahat. Hankkeiden ulkopuoliset rahoitusosuudet otetaan huomioon momentilla 12.31.10 silloin, kun Liikennevirasto maksaa ensin ja laskuttaa ulkopuolista tahoa sen jälkeen. Vastaavasti tämän momentin määrärahatarve jää pienemmäksi. Ulkopuolisella rahoitusosuudella tarkoitetaan muiden tahojen osallistumista valtion vastuulle kuuluvien väylähankkeiden kustannuksiin.

Hanke-erittely

 HyväksyttyValmis liikenteelleSopimusvaltuus
milj. €
Ulkopuolisen rahoituksen osuus sopimusvaltuudesta
milj. €
Arvioitu käyttö
milj. €
Määräraha v. 2016
milj. €
Rahoitustarve myöhemmin
milj. €
        
Keskeneräiset väylähankkeet       
Tiehankkeet       
E18 Haminan ohikulkutieTA 20112015180,05,2166,23,5-
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutieTA 2011/ II LTA 2014201675,52,463,78,03,8
Vt 8 Turku—PoriLTA 2013/ II LTA 2014201892,52,564,119,06,9
Vt 4 Rovaniemen kohtaTA 2014201625,02,019,13,9-
Vt 5 Mikkelin kohtaTA 2014201727,03,014,07,72,3
Mt 101 Kehä I parantaminenTA 2014201832,0 11,45,015,6
Vt 6 Taavetti—LappeenrantaLTA 2014201876,0 7,639,229,2
Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaiheTA 2015201727,0 2,013,012,0
Vt 8 Oulu—Kajaani—VartiusTA 2015201615,0 2,77,35,0
Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnitLTA 2015201722,5 3,014,55,0
        
Ratahankkeet       
Pohjanmaan rataTA 2011/ III LTA 2011/ TA 20152017674,0 577,371,525,2
Keski-Pasila, länsiraideTA 2014202040,0 9,09,022,0
Riihimäen kolmioraideTA 2015201610,0 4,55,5-
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaiheTA 20152020150,0 2,030,0118,0
Pännäinen—Pietarsaari, sähköistysTA 201520174,0 0,53,00,5
        
Vesiväylähankkeet       
Rauman meriväyläII LTA 2014201720,0 1,010,09,0
Savonlinnan syväväylän siirtäminenTA 2015201840,0 4,015,021,0
        
Yhteiset väylähankkeet       
Äänekosken biotuotetehtaan liikennejärjestelytLTA 20152018158,0 13,050,095,0
Pisara-radan suunnitteluTA 20122016 6,829,011,0-
Muu kehittämisen hankesuunnittelu    -5,0-
Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä  1 668,521,9994,4331,0370,5
        
Uudet väylähankkeet       
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminenTA 2016201960,0--12,048,0
Uudet väylähankkeet yhteensä  60,0--12,048,0
Keskeneräiset ja uudet väylähankkeet yhteensä  1 728,521,9994,4343,0418,5

Keskeneräisten tässä talousarviossa määrärahaa saavien hankkeiden sopimusvaltuudet ilman hankesuunnittelua ovat yhteensä 1 668,5 milj. euroa, josta ulkopuolisten rahoitusosuus on 21,9 milj. euroa. Vuoden 2015 loppuun mennessä arvioidaan näiden hankkeiden määrärahojen kumulatiiviseksi käytöksi 965,5 milj. euroa. Vuonna 2016 momentin mitoituksessa on otettu huomioon määrärahoja 315,03 milj. euroa. Uusista hankkeista aiheutuu valtiolle menoja vuonna 2016 yhteensä 12,0 milj. euroa. Väylähankkeiden suunnittelusta aiheutuu menoja lisäksi yhteensä 16,0 milj. euroa.

Momentin 343,03 milj. euron määrärahasta on valtion rahoitusosuutta 339,9 milj. euroa. Vuodelle 2016 kertyy ulkopuolisia rahoitusosuuksia noin 3,1 milj. euroa, jotka on otettu huomioon momentilla 12.31.10.

Uuden hankkeen perusteluna esitetään seuraavaa:

Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen

Hankkeen tavoitteena on vähentää lähi- ja kaukojunaliikenteen häiriöitä Helsingin alueella ja muualla Suomessa sekä lisätä ratapihan kapasiteettia. Hanke mahdollistaa junaliikenteen tarjonnan kasvattamisen, vähentää ratapihalla tapahtuvien liikenteen häiriöiden vaikutusta ja mahdollistaa laajemmat kunnossapitotyöalueet. Hankkeessa lisätään Helsingin ratapihan vaihteita ja tiivistetään opastinjärjestelmää. Hankkeen kustannusarvio on 60,0 milj. euroa (MAKU 2010: 122). Vuoden 2016 määräraha on 12,0 milj. euroa.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 201620172018 2019— Yhteensä vuodesta 2016 lähtien
      
Keskeneräiset väylähankkeet315 030213 39092 00065 158685 578
Uudet väylähankkeet12 00019 00023 0006 00060 000
Menot yhteensä327 030232 390115 00071 158745 578

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 536,4 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Väylähankkeiden määrärahatarpeiden muutos2 889
Yhteensä2 889

2016 talousarvio343 030 000
2015 I lisätalousarvio18 716 000
2015 talousarvio340 141 000
2014 tilinpäätös472 252 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)

Momentin määräraha on 343 milj. euroa, minkä lisäksi väyläverkon kehittämishankkeita rahoitetaan momenteilta 31.10.78 ja 31.10.79, joiden määrärahat ovat yhteensä noin 162 milj. euroa. Valtion talousarvioesityksessä kehittämishankkeisiin osoitetaan näin yhteensä runsaat 500 milj. euroa.

Ensi vuonna käynnistetään vain yksi uusi kehittämishanke, kun Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantamiseen osoitetaan 60 milj. euron sopimusvaltuus. Muita päätöksiä uusista kehittämishankkeista ei ole toistaiseksi tehty, mutta julkisen talouden suunnitelman mukaan kehyksissä on liikkumatilaa vielä nimeämättömille hankkeille 312 milj. euroa, joista suurin osa ajoittuu vuosille 2018 ja 2019.

Suomessa on käynnistetty hallituskausittain noin 1,2—2 mrd. euron kehittämisinvestoinnit, mutta tehtyjen päätösten valossa hallituskauden investoinnit ovat jäämässä vähäisiksi. Matala investointitaso johtuu suurelta osin siitä, että kehittämishankkeista siirretään 364 milj. euroa perusväylänpitoon vuosina 2017—2019 sekä myös säästöpäätöksistä, jotka vähentävät investointeja vielä 240 milj. eurolla vuosina 2019—2020.

Panostukset perusväylänpitoon ovat välttämättömiä, mutta valiokunta korostaa myös kehittämishankkeiden tärkeyttä taloudellisen kasvun edistäjinä ja investointeja, jotka maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin. Liikenneverkon toimivuus vaikuttaa keskeisesti mm. elinkeinoelämän kilpailukykyyn sekä yritysten investointeja koskeviin päätöksiin.

Valiokunta katsoo, että hallituksen on selvitettävä mahdollisuudet investointirahoituksen lisäämiseen ja uusien kehittämishankkeiden käynnistämiseen, jotta hankkeita voidaan toteuttaa mahdollisimman tasaisesti. Tämä merkitsee sitä, että päätökset uusista hankkeista on tehtävä jo hyvissä ajoin ennen käynnissä olevien hankkeiden päättymistä. Uusien hankkeiden käynnistämistä puoltaa valiokunnan mielestä myös se, että nimenomaan heikon suhdannetilanteen aikana on kannattavaa toteuttaa sellaisia hankkeita, jotka olisi muutoinkin lähivuosien aikana tehtävä.

Valiokunta painottaa parlamentaarisen työryhmän tavoin hankesuunnittelun ja siihen liittyvän päätöksenteon pitkäjänteisyyttä, sillä Suomessa kehittämisinvestointien aikajänne on edelleen varsin lyhyt. Esimerkiksi tällä hetkellä on päätetty vain yhden kehittämishankkeen käynnistämisestä. Päätöksenteon lyhytjänteisyys ja ennakoimattomuus hidastaa yhdyskuntasuunnittelua, tuo epävarmuutta alueelliseen päätöksentekoon ja vaikeuttaa maanrakennusalan sekä muun elinkeinoelämän toimintaa ja päätöksentekoa. Pitkäjänteinen päätöksenteko antaisi paremmat mahdollisuudet hankkeiden toteuttamiseen taloudellisesti optimaalisella tavalla.

Rahoitusmallit. Valiokunta pitää talousarviorahoitusta lähtökohtaisesti hyvänä ja tarkoituksenmukaisena tapana rahoittaa kehittämisinvestointeja, mutta suurten liikenneinvestointien vaatiman rahoituksen sisällyttäminen talousarvioon ja menokehykseen on usein hankalaa, koska ne luovat osaltaan paineita finanssipolitiikan sääntöjen ja tasapainorajoitteiden noudattamiseen. Kyse on kuitenkin investoinneista, jotka ovat yhteiskunnan kannalta tuottavia, eikä juoksevista menoista koostuvista käyttötalouden menoista.

Valiokunta pitää erittäin tärkeänä uusien rahoitusmallien kehittämistä ja korostaa, että rahoitusmallien tulee edistää pitkäjänteisiä ratkaisuja ja liikenneverkon kehittämistä myös talouden tiukkoina aikoina. Valiokunta pitää tärkeänä, että rahoitusmalleihin liittyvä selvitystyö tehdään mahdollisimman pian, ja painottaa em. parlamentaarisen työryhmän tavoin rahoitusmallien ennakkoluulotonta kokeilua. Valiokunta viittaa myös aiempiin kannanottoihinsa ja korostaa tarvetta talousarvion rakenteen kehittämiseen niin, että vuosittaisilla käyttömenoilla ja pitkäkestoisilla investoinneilla olisi omat erilliset budjettinsa.

EU-rahoitus. Valiokunta pitää välttämättömänä, että Suomi toimii aktiivisesti hyödyntääkseen myös EU-rahoituksen mahdollisuudet; näitä ovat mm. Euroopan strategisten investointien rahasto ja TEN-T-tuki.

Suomi on tällä ohjelmakaudella (2014—2020) pystynyt hyödyntämään TEN-T-tukea vain 77 milj. euroa, kun esim. Ruotsin saama tuki on ollut vastaavana aikana 472 milj. euroa. On arvioitu, että Suomi voisi saada tällä ohjelmakaudella TEN-T-tukea noin 500 milj. euroa, mutta tuki edellyttää aina myös merkittävää kansallista rahoitusta ja käytännössä se voi kohdistua vain ratahankkeisiin.

Valiokunta painottaa, että päätökset uusista hankkeista tulee tehdä kansallisesti niin, että niihin liittyvät TEN-T-tukihakemukset ehtivät vuosien 2016—2017 taitteeseen ajoittuvaan hakuun. Saadun selvityksen mukaan EU-koordinaattorit laativat parhaillaan ydinverkkokäytävien toimenpideohjelmaa, mutta Suomessa ei ole tässä vaiheessa sellaista hyväksyttyä investointiohjelmaa, johon hankkeiden priorisointi voisi toimenpideohjelmassa perustua. Valiokunta toteaa, että Suomessa on useita suunnitteluvaiheessa olevia ratahankkeita, jotka ovat kansallisesti tärkeitä ja jotka on joka tapauksessa toteutettava.

Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä:

Valiokunnan lausumaehdotus 4

Eduskunta edellyttää, että hallitus kiirehtii liikenteen kehittämishankkeisiin liittyvien uusien, talousarviorahoitusta täydentävien rahoitusmallien valmistelua ja niiden kokeilua ja että hallitus huolehtii siitä, että hankkeissa hyödynnetään myös EU-rahoitus täysimääräisesti.

Liikennepolitiikka alueiden kehityksessä. Valiokunta toteaa, että saavutettavuus, sujuva liikkuminen ja nopeat liikenneyhteydet ovat yhä keskeisempiä menestystekijöitä sekä alueiden välisessä kilpailussa että aluerakenteen kehityksessä. Liikennepolitiikkaan liittyvillä ratkaisuilla on siten erittäin suuri vaikutus alueiden taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen sekä myös työmarkkinoiden laajenemiseen. Valiokunnan mielestä on tärkeää edistää kaupunkien välisiä yhteyksiä ja luoda edellytyksiä sille, että liikenneyhteydet muuttuvat vähitellen kasvukäytäviksi, joiden varrelle syntyy nauhamaista yhdyskuntarakennetta asutus- ja työpaikkakeskittymineen. Myös poikittaisia liikenneyhteyksiä sekä teollisuuden tarvitsemia kuljetusketjuja on kehitettävä alueiden elinvoimaisuuden ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn edistämiseksi.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että Tilastokeskuksen uuden väestöennusteen mukaan kaupungistumisen arvioidaan jatkuvan voimakkaana ja suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen väestölisäykseksi arvioidaan yhteensä noin 350 000 henkilöä vuosina 2015—2030. Tämä asettaa suuria haasteita myös liikennepoliittiselle päätöksenteolle, jotta se osaltaan tukisi sujuvaa ja ympäristöystävällistä liikkumista sekä alueiden kehitystä ja menestystä.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)

Momentille myönnetään 343 030 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin

2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä.

Valtuus

Valtuus tehdä sitoumuksia uusiin väylähankkeisiin: Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja enintään taulukossa mainittu määrä (sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä):

Uudet väylähankkeet

 Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa)
  
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen60 000 000

Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin:

Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä (sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot):

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

 Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa)
  
Tiehankkeet 
Vt 6 Lappeenranta—Imatra177 000 000
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti80 000 000
Vt 5 Päiväranta—Vuorela90 000 000
Vt 6 Joensuun kohta47 100 000
E18 Haminan ohikulkutie180 000 000
Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie57 500 000
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie75 500 000
E18 Koskenkylä—Kotka erillishanke37 000 000
Vt 8 Turku—Pori92 500 000
Länsimetron liityntäyhteydet19 900 000
Vt 4 Rovaniemen kohta25 000 000
Vt 5 Mikkelin kohta27 000 000
Mt 101 Kehä I parantaminen32 000 000
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta76 000 000
Mt 148 parantaminen Keravan kohdalla13 000 000
Vt 3 Arolammin eritasoliittymä6 000 000
Kt 77 Viitasaari—Keitele13 000 000
Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe27 000 000
Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius15 000 000
Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit22 500 000
  
Ratahankkeet 
Rovaniemi—Kemijärvi, sähköistys24 000 000
Kehärata509 000 000
Pohjanmaan rata674 000 000
Keski-Pasila, länsiraide40 000 000
Riihimäen kolmioraide10 000 000
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe150 000 000
Pännäinen—Pietarsaari, sähköistys4 000 000
  
Vesiväylähankkeet 
Pietarsaaren meriväylä11 400 000
Uudenkaupungin meriväylä11 000 000
Rauman meriväylä20 000 000
Savonlinnan syväväylän siirtäminen40 000 000
  
Yhteiset väylähankkeet 
Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet158 000 000

 

II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 4 699 000 euroa.

Selvitysosa: Määrärahan lisäys käytetään Äänekosken biotuotetehtaan liikennejärjestelyt -hankkeen menoihin. EU on maksanut jälkikäteen tukea Helsingin seudun ratakorridorin suunnitteluhankkeelle ja se on tuloutettu momentille 12.31.10 vuonna 2015. Vastaavan suuruisen määrärahan käyttö Äänekosken biotuotetehtaan liikennejärjestelyihin mahdollistaa hankkeen toteutuksen nopeammassa aikataulussa tehtaan aloittaessa toimintansa jo vuoden 2017 lopulla. Hankkeen sopimusvaltuus ei tämän johdosta muutu.


2016 II lisätalousarvio4 699 000
2016 talousarvio343 030 000
2015 tilinpäätös358 857 000
2014 tilinpäätös472 252 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)

Momentille myönnetään lisäystä 4 699 000 euroa.

 

III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia

1) hankkeeseen Vt 8 Turku—Pori liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 92 500 000 euroa

2) hankkeeseen Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 77 900 000 euroa

3) hankkeeseen Riihimäen kolmioraide liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 12 500 000 euroa

4) hankkeeseen Pännäinen—Pietarsaari, sähköistys liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 4 450 000 euroa

5) hankkeeseen Kehärata liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 517 000 000 euroa.

Selvitysosa: Aikaisemmin päätettyjen hankkeiden valtuuksien tarkistus:

Vt 8 Turku—Pori

Hankkeessa uusitaan aiemmin myönnettyä valtuutta 1 575 000 euroa. Valtuutta on sidottu urakkasopimuksen indekseihin ja indeksin kehitys on ollut urakan aikana negatiivinen. Tästä johtuen aiemmasta valtuuden käytöstä ei toteudu menoja täysimääräisesti. Kaikkien alkuperäisten suunniteltujen parannuskohteiden loppuun saattaminen vaatii sopimusvaltuuden uusimisen, jotta tulevat urakat voidaan kilpailuttaa. Valtuuden uusiminen ei aiheuta lisämäärärahan tarvetta.

Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie

Hankkeen valtuutta tarkistetaan 2,4 milj. eurolla 75,5 milj. eurosta 77,9 milj. euroon. Valtuuden tarkistus aiheutuu melurakenteiden, liikenteenohjauslaitteiden ja valaistuksen lisäkustannuksista sekä pohjan maamassojen ennakoitua suuremmasta vaihdosta. Ilman valtuuden tarkistusta riskinä on, että tehtäväksi sovittu viimeinen päällystekerros jää tekemättä. Valtuuden tarkistaminen ei edellytä lisämäärärahaa.

Lisäksi hankkeessa uusitaan aiemmin myönnettyä valtuutta 1,6 milj. euroa. Valtuutta on sidottu urakkasopimuksen indekseihin ja indeksin kehitys on ollut urakan aikana negatiivinen. Hankkeessa aiemmin tehdyistä sopimuksista ei tule aiheutumaan valtuuden käyttöä vastaavia menoja. Sen sijaan on tarve tehdä uusia sopimuksia hankkeen eräissä kohteissa, joiden lopullinen menotarve on kasvanut alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna. Valtuuden uusiminen ei aiheuta lisämäärärahan tarvetta.

Riihimäen kolmioraide

Riihimäen kolmioraide -hankkeen valtuutta tarkistetaan 2,5 milj. eurolla 10 milj. eurosta 12,5 milj. euroon. Valtuuden tarkistus aiheutuu rakennussuunnitteluvaiheessa tarkentuneista kustannuksista ja turvalaitekustannusten noususta. Valtuuden tarkistaminen ei edellytä lisämäärärahaa.

Pännäinen—Pietarsaari, sähköistys

Pännäinen—Pietarsaari, sähköistys -hankkeen valtuutta tarkistetaan 0,45 milj. eurolla 4,0 milj. eurosta 4,45 milj. euroon. Valtuuden tarkistus aiheutuu urakkakilpailuvaiheessa tarkentuneista kustannuksista. Sähköistyksen rakentamiseen liittyvät turvalaitemuutosten ja maadoitustöiden kustannukset ovat nousseet alkuperäiseen kustannusarvioon nähden. Valtuuden tarkistaminen ei edellytä lisämäärärahaa.

Kehärata

Kehärata-hankkeen valtuutta tarkistetaan 3,0 milj. eurolla 514,0 milj. eurosta 517,0 milj. euroon. Valtuuden tarkistus aiheutuu pääosin lentoaseman asemaurakan lisä- ja muutostöistä sekä Ruskeasannan kalliorakenteiden ruhjeiden korjaamisista. Valtuuden tarkistaminen ei edellytä lisämäärärahaa.

Lisäksi hankkeessa uusitaan aiemmin myönnettyä valtuutta 2,2 milj. euroa. Hankkeessa aiemmin tehdyistä sopimuksista jäi valtuutta käyttämättä 0,9 milj. euroa. Lisäksi on ennustettavissa, että jo sidotuista valtuuksista jää käyttämättä n. 1,3 milj. euroa. Valtuuden uusiminen ei aiheuta lisämäärärahan tarvetta.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2016 III lisätalousarvio
2016 II lisätalousarvio4 699 000
2016 talousarvio343 030 000
2015 tilinpäätös358 857 000
2014 tilinpäätös472 252 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia

1) hankkeeseen Vt 8 Turku—Pori liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 92 500 000 euroa

2) hankkeeseen Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 77 900 000 euroa

3) hankkeeseen Riihimäen kolmioraide liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 12 500 000 euroa

4) hankkeeseen Pännäinen—Pietarsaari, sähköistys liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 4 450 000 euroa

5) hankkeeseen Kehärata liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 517 000 000 euroa.