Talousarvioesitys 2016
77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015)
Momentille myönnetään 343 030 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin
2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä.
Valtuus tehdä sitoumuksia uusiin väylähankkeisiin: Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja enintään taulukossa mainittu määrä (sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä):
Uudet väylähankkeet
| Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa) | |
| Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen | 60 000 000 |
Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin:
Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä (sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot):
Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet
| Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa) | |
| Tiehankkeet | |
|---|---|
| Vt 6 Lappeenranta—Imatra | 177 000 000 |
| Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti | 80 000 000 |
| Vt 5 Päiväranta—Vuorela | 90 000 000 |
| Vt 6 Joensuun kohta | 47 100 000 |
| E18 Haminan ohikulkutie | 180 000 000 |
| Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie | 57 500 000 |
| Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie | 75 500 000 |
| E18 Koskenkylä—Kotka erillishanke | 37 000 000 |
| Vt 8 Turku—Pori | 92 500 000 |
| Länsimetron liityntäyhteydet | 19 900 000 |
| Vt 4 Rovaniemen kohta | 25 000 000 |
| Vt 5 Mikkelin kohta | 27 000 000 |
| Mt 101 Kehä I parantaminen | 32 000 000 |
| Vt 6 Taavetti—Lappeenranta | 76 000 000 |
| Mt 148 parantaminen Keravan kohdalla | 13 000 000 |
| Vt 3 Arolammin eritasoliittymä | 6 000 000 |
| Kt 77 Viitasaari—Keitele | 13 000 000 |
| Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe | 27 000 000 |
| Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius | 15 000 000 |
| Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit | 22 500 000 |
| Ratahankkeet | |
| Rovaniemi—Kemijärvi, sähköistys | 24 000 000 |
| Kehärata | 509 000 000 |
| Pohjanmaan rata | 674 000 000 |
| Keski-Pasila, länsiraide | 40 000 000 |
| Riihimäen kolmioraide | 10 000 000 |
| Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe | 150 000 000 |
| Pännäinen—Pietarsaari, sähköistys | 4 000 000 |
| Vesiväylähankkeet | |
| Pietarsaaren meriväylä | 11 400 000 |
| Uudenkaupungin meriväylä | 11 000 000 |
| Rauman meriväylä | 20 000 000 |
| Savonlinnan syväväylän siirtäminen | 40 000 000 |
| Yhteiset väylähankkeet | |
| Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet | 158 000 000 |
Selvitysosa:Momentille budjetoidaan kaikki valtion suoralla talousarviorahoituksella toteutettavien väylähankkeiden määrärahat. Hankkeiden ulkopuoliset rahoitusosuudet otetaan huomioon momentilla 12.31.10 silloin, kun Liikennevirasto maksaa ensin ja laskuttaa ulkopuolista tahoa sen jälkeen. Vastaavasti tämän momentin määrärahatarve jää pienemmäksi. Ulkopuolisella rahoitusosuudella tarkoitetaan muiden tahojen osallistumista valtion vastuulle kuuluvien väylähankkeiden kustannuksiin.
Hanke-erittely
| Hyväksytty | Valmis liikenteelle | Sopimusvaltuus milj. € |
Ulkopuolisen rahoituksen osuus sopimusvaltuudesta milj. € |
Arvioitu käyttö milj. € |
Määräraha v. 2016 milj. € |
Rahoitustarve myöhemmin milj. € |
|
| Keskeneräiset väylähankkeet | |||||||
| Tiehankkeet | |||||||
| E18 Haminan ohikulkutie | TA 2011 | 2015 | 180,0 | 5,2 | 166,2 | 3,5 | - |
| Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie | TA 2011/ II LTA 2014 | 2016 | 75,5 | 2,4 | 63,7 | 8,0 | 3,8 |
| Vt 8 Turku—Pori | LTA 2013/ II LTA 2014 | 2018 | 92,5 | 2,5 | 64,1 | 19,0 | 6,9 |
| Vt 4 Rovaniemen kohta | TA 2014 | 2016 | 25,0 | 2,0 | 19,1 | 3,9 | - |
| Vt 5 Mikkelin kohta | TA 2014 | 2017 | 27,0 | 3,0 | 14,0 | 7,7 | 2,3 |
| Mt 101 Kehä I parantaminen | TA 2014 | 2018 | 32,0 | 11,4 | 5,0 | 15,6 | |
| Vt 6 Taavetti—Lappeenranta | LTA 2014 | 2018 | 76,0 | 7,6 | 39,2 | 29,2 | |
| Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe | TA 2015 | 2017 | 27,0 | 2,0 | 13,0 | 12,0 | |
| Vt 8 Oulu—Kajaani—Vartius | TA 2015 | 2016 | 15,0 | 2,7 | 7,3 | 5,0 | |
| Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit | LTA 2015 | 2017 | 22,5 | 3,0 | 14,5 | 5,0 | |
| Ratahankkeet | |||||||
| Pohjanmaan rata | TA 2011/ III LTA 2011/ TA 2015 | 2017 | 674,0 | 577,3 | 71,5 | 25,2 | |
| Keski-Pasila, länsiraide | TA 2014 | 2020 | 40,0 | 9,0 | 9,0 | 22,0 | |
| Riihimäen kolmioraide | TA 2015 | 2016 | 10,0 | 4,5 | 5,5 | - | |
| Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe | TA 2015 | 2020 | 150,0 | 2,0 | 30,0 | 118,0 | |
| Pännäinen—Pietarsaari, sähköistys | TA 2015 | 2017 | 4,0 | 0,5 | 3,0 | 0,5 | |
| Vesiväylähankkeet | |||||||
| Rauman meriväylä | II LTA 2014 | 2017 | 20,0 | 1,0 | 10,0 | 9,0 | |
| Savonlinnan syväväylän siirtäminen | TA 2015 | 2018 | 40,0 | 4,0 | 15,0 | 21,0 | |
| Yhteiset väylähankkeet | |||||||
| Äänekosken biotuotetehtaan liikennejärjestelyt | LTA 2015 | 2018 | 158,0 | 13,0 | 50,0 | 95,0 | |
| Pisara-radan suunnittelu | TA 2012 | 2016 | 6,8 | 29,0 | 11,0 | - | |
| Muu kehittämisen hankesuunnittelu | - | 5,0 | - | ||||
| Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä | 1 668,5 | 21,9 | 994,4 | 331,0 | 370,5 | ||
| Uudet väylähankkeet | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen | TA 2016 | 2019 | 60,0 | - | - | 12,0 | 48,0 |
| Uudet väylähankkeet yhteensä | 60,0 | - | - | 12,0 | 48,0 | ||
| Keskeneräiset ja uudet väylähankkeet yhteensä | 1 728,5 | 21,9 | 994,4 | 343,0 | 418,5 |
Keskeneräisten tässä talousarviossa määrärahaa saavien hankkeiden sopimusvaltuudet ilman hankesuunnittelua ovat yhteensä 1 668,5 milj. euroa, josta ulkopuolisten rahoitusosuus on 21,9 milj. euroa. Vuoden 2015 loppuun mennessä arvioidaan näiden hankkeiden määrärahojen kumulatiiviseksi käytöksi 965,5 milj. euroa. Vuonna 2016 momentin mitoituksessa on otettu huomioon määrärahoja 315,03 milj. euroa. Uusista hankkeista aiheutuu valtiolle menoja vuonna 2016 yhteensä 12,0 milj. euroa. Väylähankkeiden suunnittelusta aiheutuu menoja lisäksi yhteensä 16,0 milj. euroa.
Momentin 343,03 milj. euron määrärahasta on valtion rahoitusosuutta 339,9 milj. euroa. Vuodelle 2016 kertyy ulkopuolisia rahoitusosuuksia noin 3,1 milj. euroa, jotka on otettu huomioon momentilla 12.31.10.
Uuden hankkeen perusteluna esitetään seuraavaa:
Hankkeen tavoitteena on vähentää lähi- ja kaukojunaliikenteen häiriöitä Helsingin alueella ja muualla Suomessa sekä lisätä ratapihan kapasiteettia. Hanke mahdollistaa junaliikenteen tarjonnan kasvattamisen, vähentää ratapihalla tapahtuvien liikenteen häiriöiden vaikutusta ja mahdollistaa laajemmat kunnossapitotyöalueet. Hankkeessa lisätään Helsingin ratapihan vaihteita ja tiivistetään opastinjärjestelmää. Hankkeen kustannusarvio on 60,0 milj. euroa (MAKU 2010: 122). Vuoden 2016 määräraha on 12,0 milj. euroa.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2016 | 2017 | 2018 | 2019— | Yhteensä vuodesta 2016 lähtien | |
| Keskeneräiset väylähankkeet | 315 030 | 213 390 | 92 000 | 65 158 | 685 578 |
| Uudet väylähankkeet | 12 000 | 19 000 | 23 000 | 6 000 | 60 000 |
| Menot yhteensä | 327 030 | 232 390 | 115 000 | 71 158 | 745 578 |
|---|
Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 536,4 milj. euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Väylähankkeiden määrärahatarpeiden muutos | 2 889 |
| Yhteensä | 2 889 |
| 2016 talousarvio | 343 030 000 |
| 2015 I lisätalousarvio | 18 716 000 |
| 2015 talousarvio | 340 141 000 |
| 2014 tilinpäätös | 472 252 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2015 vp (10.12.2015)
Momentin määräraha on 343 milj. euroa, minkä lisäksi väyläverkon kehittämishankkeita rahoitetaan momenteilta 31.10.78 ja 31.10.79, joiden määrärahat ovat yhteensä noin 162 milj. euroa. Valtion talousarvioesityksessä kehittämishankkeisiin osoitetaan näin yhteensä runsaat 500 milj. euroa.
Ensi vuonna käynnistetään vain yksi uusi kehittämishanke, kun Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantamiseen osoitetaan 60 milj. euron sopimusvaltuus. Muita päätöksiä uusista kehittämishankkeista ei ole toistaiseksi tehty, mutta julkisen talouden suunnitelman mukaan kehyksissä on liikkumatilaa vielä nimeämättömille hankkeille 312 milj. euroa, joista suurin osa ajoittuu vuosille 2018 ja 2019.
Suomessa on käynnistetty hallituskausittain noin 1,2—2 mrd. euron kehittämisinvestoinnit, mutta tehtyjen päätösten valossa hallituskauden investoinnit ovat jäämässä vähäisiksi. Matala investointitaso johtuu suurelta osin siitä, että kehittämishankkeista siirretään 364 milj. euroa perusväylänpitoon vuosina 2017—2019 sekä myös säästöpäätöksistä, jotka vähentävät investointeja vielä 240 milj. eurolla vuosina 2019—2020.
Panostukset perusväylänpitoon ovat välttämättömiä, mutta valiokunta korostaa myös kehittämishankkeiden tärkeyttä taloudellisen kasvun edistäjinä ja investointeja, jotka maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin. Liikenneverkon toimivuus vaikuttaa keskeisesti mm. elinkeinoelämän kilpailukykyyn sekä yritysten investointeja koskeviin päätöksiin.
Valiokunta katsoo, että hallituksen on selvitettävä mahdollisuudet investointirahoituksen lisäämiseen ja uusien kehittämishankkeiden käynnistämiseen, jotta hankkeita voidaan toteuttaa mahdollisimman tasaisesti. Tämä merkitsee sitä, että päätökset uusista hankkeista on tehtävä jo hyvissä ajoin ennen käynnissä olevien hankkeiden päättymistä. Uusien hankkeiden käynnistämistä puoltaa valiokunnan mielestä myös se, että nimenomaan heikon suhdannetilanteen aikana on kannattavaa toteuttaa sellaisia hankkeita, jotka olisi muutoinkin lähivuosien aikana tehtävä.
Valiokunta painottaa parlamentaarisen työryhmän tavoin hankesuunnittelun ja siihen liittyvän päätöksenteon pitkäjänteisyyttä, sillä Suomessa kehittämisinvestointien aikajänne on edelleen varsin lyhyt. Esimerkiksi tällä hetkellä on päätetty vain yhden kehittämishankkeen käynnistämisestä. Päätöksenteon lyhytjänteisyys ja ennakoimattomuus hidastaa yhdyskuntasuunnittelua, tuo epävarmuutta alueelliseen päätöksentekoon ja vaikeuttaa maanrakennusalan sekä muun elinkeinoelämän toimintaa ja päätöksentekoa. Pitkäjänteinen päätöksenteko antaisi paremmat mahdollisuudet hankkeiden toteuttamiseen taloudellisesti optimaalisella tavalla.
Rahoitusmallit. Valiokunta pitää talousarviorahoitusta lähtökohtaisesti hyvänä ja tarkoituksenmukaisena tapana rahoittaa kehittämisinvestointeja, mutta suurten liikenneinvestointien vaatiman rahoituksen sisällyttäminen talousarvioon ja menokehykseen on usein hankalaa, koska ne luovat osaltaan paineita finanssipolitiikan sääntöjen ja tasapainorajoitteiden noudattamiseen. Kyse on kuitenkin investoinneista, jotka ovat yhteiskunnan kannalta tuottavia, eikä juoksevista menoista koostuvista käyttötalouden menoista.
Valiokunta pitää erittäin tärkeänä uusien rahoitusmallien kehittämistä ja korostaa, että rahoitusmallien tulee edistää pitkäjänteisiä ratkaisuja ja liikenneverkon kehittämistä myös talouden tiukkoina aikoina. Valiokunta pitää tärkeänä, että rahoitusmalleihin liittyvä selvitystyö tehdään mahdollisimman pian, ja painottaa em. parlamentaarisen työryhmän tavoin rahoitusmallien ennakkoluulotonta kokeilua. Valiokunta viittaa myös aiempiin kannanottoihinsa ja korostaa tarvetta talousarvion rakenteen kehittämiseen niin, että vuosittaisilla käyttömenoilla ja pitkäkestoisilla investoinneilla olisi omat erilliset budjettinsa.
EU-rahoitus. Valiokunta pitää välttämättömänä, että Suomi toimii aktiivisesti hyödyntääkseen myös EU-rahoituksen mahdollisuudet; näitä ovat mm. Euroopan strategisten investointien rahasto ja TEN-T-tuki.
Suomi on tällä ohjelmakaudella (2014—2020) pystynyt hyödyntämään TEN-T-tukea vain 77 milj. euroa, kun esim. Ruotsin saama tuki on ollut vastaavana aikana 472 milj. euroa. On arvioitu, että Suomi voisi saada tällä ohjelmakaudella TEN-T-tukea noin 500 milj. euroa, mutta tuki edellyttää aina myös merkittävää kansallista rahoitusta ja käytännössä se voi kohdistua vain ratahankkeisiin.
Valiokunta painottaa, että päätökset uusista hankkeista tulee tehdä kansallisesti niin, että niihin liittyvät TEN-T-tukihakemukset ehtivät vuosien 2016—2017 taitteeseen ajoittuvaan hakuun. Saadun selvityksen mukaan EU-koordinaattorit laativat parhaillaan ydinverkkokäytävien toimenpideohjelmaa, mutta Suomessa ei ole tässä vaiheessa sellaista hyväksyttyä investointiohjelmaa, johon hankkeiden priorisointi voisi toimenpideohjelmassa perustua. Valiokunta toteaa, että Suomessa on useita suunnitteluvaiheessa olevia ratahankkeita, jotka ovat kansallisesti tärkeitä ja jotka on joka tapauksessa toteutettava.
Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä:
Valiokunnan lausumaehdotus 4
Eduskunta edellyttää, että hallitus kiirehtii liikenteen kehittämishankkeisiin liittyvien uusien, talousarviorahoitusta täydentävien rahoitusmallien valmistelua ja niiden kokeilua ja että hallitus huolehtii siitä, että hankkeissa hyödynnetään myös EU-rahoitus täysimääräisesti.
Liikennepolitiikka alueiden kehityksessä.Valiokunta toteaa, että saavutettavuus, sujuva liikkuminen ja nopeat liikenneyhteydet ovat yhä keskeisempiä menestystekijöitä sekä alueiden välisessä kilpailussa että aluerakenteen kehityksessä. Liikennepolitiikkaan liittyvillä ratkaisuilla on siten erittäin suuri vaikutus alueiden taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen sekä myös työmarkkinoiden laajenemiseen. Valiokunnan mielestä on tärkeää edistää kaupunkien välisiä yhteyksiä ja luoda edellytyksiä sille, että liikenneyhteydet muuttuvat vähitellen kasvukäytäviksi, joiden varrelle syntyy nauhamaista yhdyskuntarakennetta asutus- ja työpaikkakeskittymineen. Myös poikittaisia liikenneyhteyksiä sekä teollisuuden tarvitsemia kuljetusketjuja on kehitettävä alueiden elinvoimaisuuden ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn edistämiseksi.
Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että Tilastokeskuksen uuden väestöennusteen mukaan kaupungistumisen arvioidaan jatkuvan voimakkaana ja suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen väestölisäykseksi arvioidaan yhteensä noin 350 000 henkilöä vuosina 2015—2030. Tämä asettaa suuria haasteita myös liikennepoliittiselle päätöksenteolle, jotta se osaltaan tukisi sujuvaa ja ympäristöystävällistä liikkumista sekä alueiden kehitystä ja menestystä.
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2015 vp (18.12.2015)
Momentille myönnetään 343 030 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin
2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä.
Valtuus tehdä sitoumuksia uusiin väylähankkeisiin: Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja enintään taulukossa mainittu määrä (sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä):
Uudet väylähankkeet
| Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa) | |
| Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen | 60 000 000 |
Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin:
Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä (sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot):
Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet
| Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä (euroa) | |
| Tiehankkeet | |
|---|---|
| Vt 6 Lappeenranta—Imatra | 177 000 000 |
| Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti | 80 000 000 |
| Vt 5 Päiväranta—Vuorela | 90 000 000 |
| Vt 6 Joensuun kohta | 47 100 000 |
| E18 Haminan ohikulkutie | 180 000 000 |
| Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie | 57 500 000 |
| Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie | 75 500 000 |
| E18 Koskenkylä—Kotka erillishanke | 37 000 000 |
| Vt 8 Turku—Pori | 92 500 000 |
| Länsimetron liityntäyhteydet | 19 900 000 |
| Vt 4 Rovaniemen kohta | 25 000 000 |
| Vt 5 Mikkelin kohta | 27 000 000 |
| Mt 101 Kehä I parantaminen | 32 000 000 |
| Vt 6 Taavetti—Lappeenranta | 76 000 000 |
| Mt 148 parantaminen Keravan kohdalla | 13 000 000 |
| Vt 3 Arolammin eritasoliittymä | 6 000 000 |
| Kt 77 Viitasaari—Keitele | 13 000 000 |
| Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe | 27 000 000 |
| Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius | 15 000 000 |
| Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit | 22 500 000 |
| Ratahankkeet | |
| Rovaniemi—Kemijärvi, sähköistys | 24 000 000 |
| Kehärata | 509 000 000 |
| Pohjanmaan rata | 674 000 000 |
| Keski-Pasila, länsiraide | 40 000 000 |
| Riihimäen kolmioraide | 10 000 000 |
| Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe | 150 000 000 |
| Pännäinen—Pietarsaari, sähköistys | 4 000 000 |
| Vesiväylähankkeet | |
| Pietarsaaren meriväylä | 11 400 000 |
| Uudenkaupungin meriväylä | 11 000 000 |
| Rauman meriväylä | 20 000 000 |
| Savonlinnan syväväylän siirtäminen | 40 000 000 |
| Yhteiset väylähankkeet | |
| Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet | 158 000 000 |
II lisätalousarvioesitys HE 88/2016 vp (26.5.2016)
Momentille myönnetään lisäystä 4 699 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan lisäys käytetään Äänekosken biotuotetehtaan liikennejärjestelyt -hankkeen menoihin. EU on maksanut jälkikäteen tukea Helsingin seudun ratakorridorin suunnitteluhankkeelle ja se on tuloutettu momentille 12.31.10 vuonna 2015. Vastaavan suuruisen määrärahan käyttö Äänekosken biotuotetehtaan liikennejärjestelyihin mahdollistaa hankkeen toteutuksen nopeammassa aikataulussa tehtaan aloittaessa toimintansa jo vuoden 2017 lopulla. Hankkeen sopimusvaltuus ei tämän johdosta muutu.
| 2016 II lisätalousarvio | 4 699 000 |
| 2016 talousarvio | 343 030 000 |
| 2015 tilinpäätös | 358 857 000 |
| 2014 tilinpäätös | 472 252 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 13/2016 vp (22.6.2016)
Momentille myönnetään lisäystä 4 699 000 euroa.
III lisätalousarvioesitys HE 221/2016 vp (27.10.2016)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia
1) hankkeeseen Vt 8 Turku—Pori liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 92 500 000 euroa
2) hankkeeseen Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 77 900 000 euroa
3) hankkeeseen Riihimäen kolmioraide liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 12 500 000 euroa
4) hankkeeseen Pännäinen—Pietarsaari, sähköistys liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 4 450 000 euroa
5) hankkeeseen Kehärata liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 517 000 000 euroa.
Selvitysosa:Aikaisemmin päätettyjen hankkeiden valtuuksien tarkistus:
Hankkeessa uusitaan aiemmin myönnettyä valtuutta 1 575 000 euroa. Valtuutta on sidottu urakkasopimuksen indekseihin ja indeksin kehitys on ollut urakan aikana negatiivinen. Tästä johtuen aiemmasta valtuuden käytöstä ei toteudu menoja täysimääräisesti. Kaikkien alkuperäisten suunniteltujen parannuskohteiden loppuun saattaminen vaatii sopimusvaltuuden uusimisen, jotta tulevat urakat voidaan kilpailuttaa. Valtuuden uusiminen ei aiheuta lisämäärärahan tarvetta.
Hankkeen valtuutta tarkistetaan 2,4 milj. eurolla 75,5 milj. eurosta 77,9 milj. euroon. Valtuuden tarkistus aiheutuu melurakenteiden, liikenteenohjauslaitteiden ja valaistuksen lisäkustannuksista sekä pohjan maamassojen ennakoitua suuremmasta vaihdosta. Ilman valtuuden tarkistusta riskinä on, että tehtäväksi sovittu viimeinen päällystekerros jää tekemättä. Valtuuden tarkistaminen ei edellytä lisämäärärahaa.
Lisäksi hankkeessa uusitaan aiemmin myönnettyä valtuutta 1,6 milj. euroa. Valtuutta on sidottu urakkasopimuksen indekseihin ja indeksin kehitys on ollut urakan aikana negatiivinen. Hankkeessa aiemmin tehdyistä sopimuksista ei tule aiheutumaan valtuuden käyttöä vastaavia menoja. Sen sijaan on tarve tehdä uusia sopimuksia hankkeen eräissä kohteissa, joiden lopullinen menotarve on kasvanut alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna. Valtuuden uusiminen ei aiheuta lisämäärärahan tarvetta.
Riihimäen kolmioraide -hankkeen valtuutta tarkistetaan 2,5 milj. eurolla 10 milj. eurosta 12,5 milj. euroon. Valtuuden tarkistus aiheutuu rakennussuunnitteluvaiheessa tarkentuneista kustannuksista ja turvalaitekustannusten noususta. Valtuuden tarkistaminen ei edellytä lisämäärärahaa.
Pännäinen—Pietarsaari, sähköistys -hankkeen valtuutta tarkistetaan 0,45 milj. eurolla 4,0 milj. eurosta 4,45 milj. euroon. Valtuuden tarkistus aiheutuu urakkakilpailuvaiheessa tarkentuneista kustannuksista. Sähköistyksen rakentamiseen liittyvät turvalaitemuutosten ja maadoitustöiden kustannukset ovat nousseet alkuperäiseen kustannusarvioon nähden. Valtuuden tarkistaminen ei edellytä lisämäärärahaa.
Kehärata-hankkeen valtuutta tarkistetaan 3,0 milj. eurolla 514,0 milj. eurosta 517,0 milj. euroon. Valtuuden tarkistus aiheutuu pääosin lentoaseman asemaurakan lisä- ja muutostöistä sekä Ruskeasannan kalliorakenteiden ruhjeiden korjaamisista. Valtuuden tarkistaminen ei edellytä lisämäärärahaa.
Lisäksi hankkeessa uusitaan aiemmin myönnettyä valtuutta 2,2 milj. euroa. Hankkeessa aiemmin tehdyistä sopimuksista jäi valtuutta käyttämättä 0,9 milj. euroa. Lisäksi on ennustettavissa, että jo sidotuista valtuuksista jää käyttämättä n. 1,3 milj. euroa. Valtuuden uusiminen ei aiheuta lisämäärärahan tarvetta.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2016 III lisätalousarvio | — |
| 2016 II lisätalousarvio | 4 699 000 |
| 2016 talousarvio | 343 030 000 |
| 2015 tilinpäätös | 358 857 000 |
| 2014 tilinpäätös | 472 252 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 26/2016 vp (25.11.2016)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että Liikennevirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia
1) hankkeeseen Vt 8 Turku—Pori liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 92 500 000 euroa
2) hankkeeseen Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 77 900 000 euroa
3) hankkeeseen Riihimäen kolmioraide liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 12 500 000 euroa
4) hankkeeseen Pännäinen—Pietarsaari, sähköistys liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 4 450 000 euroa
5) hankkeeseen Kehärata liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 517 000 000 euroa.